Onko ajoneuvo voitava pysäyttää tien näkyvällä osalla (TLL 23§ )?
Otin tähän lainauksen Ylinopeusketjusta. Selvästikin yksi selkeä aihe joka ei sinne kuulu, ansaitsee tulla käsitellyksi oman otsikon alla. Kyseessä on meitä kaikkia koskeva sääntö, johon kellään ei taida olla oikeaa vastausta. Erikoinen tapaus, koska sääntöä joudumme etenkin näin talviaikaan soveltamaan päivittäin.
TeeCee:
Kuski ajoi kohtaamistilanteessa pimeässä, lumipyryssä ja mutkassa 70-80 km/h. Tästä KKO sanoo ettei hänen ole myöskään muutoin näytetty syyllistyneen varomattomuuteen liikenteessä.
Laitatko vielä linkin KKO:n päätökseen, koska edes googlen avulla en tuollaista löydä.
Herbert: Onko mielestäsi ok ajella pimeässä tietäen, että 100% varmuudella et saa autoasi pysähtymään näkyvällä osalla? Sovellatko samaa ajotapaa myös 80 km/h rajoituilla pikkuteillä mutkissa ja mäennyppylöillä?
Puhe ei ole ollut siitä mikä kenenkin mielestä on OK ja mikä ei, puhe oli siitä kieltääkö laki ajamasta yli 30 km/h kun kohtaa toisen auton pimeällä tiellä. Se asia on nyt selvillä; laki ei sitä kiellä.
Esitin sinulle tuossa selvän kysymyksen. En kysynyt, kieltääkö laki ajamasta yli 30 km/h kohtamistilanteessa pimeällä tiellä.
Nyt mielipiteitä voi esittää enää siitä, MIKSI asia on näin. Minun mielestäni syy on se mitä sanoin jo kauan sitten, eli että termi tien näkyvä osa ei ole niin yksiselitteinen asia kuin sinä luulit. Nähtävästi auto pitää pystyä pysäyttämään sillä matkalla josta laillisesti kulkeva näkyisi. Eli laki vaatii varautumaan heijastimia ja valoja käyttävään joka on laillisessa kohdassa tietä. Tämä mielestäni selittäisi tuon KKO:n päätöksen.
En ole valmis tekemään tuollaista rajausta. Olisi aika erikoista, jos tien näkyvällä osalla tarkoitettaisiinkin tiellä kulkevaa, heijastimin varustettua jalankulkijaa.
2§ Määritelmiä
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
1) tiellä yleisnimityksenä yleistä ja yksityistä tietä, katua, rakennuskaavatietä, moottorikelkkailureittiä, toria sekä muuta yleiselle liikenteelle tarkoitettua tai yleisesti liikenteeseen käytettyä aluetta
...
11) jalankulkijalla jalan, suksilla, rullasuksilla, luistimilla tai vastaavilla välineillä liikkuvaa ja potkukelkan, lastenvaunujen, leikkiajoneuvon, pyörätuolin tai vastaavan laitteen kuljettajaa sekä polkupyörän tai mopon taluttajaa
Sitäpaitsi, laki heijastimesta (TLL 42§ ) on suositusluonteinen. Ketään ei voi nykyisen lain perusteella tuomita heijastimen puutteesta ja perustelujen mukaan käyttämättömyys ei vaikuta syyllisyyskysymyksiin.
Lainaus TLL 42§ perusteluista:
Oikeuskäytännön ja oikeuskirjallisuuden perusteella voidaan arvioida, ettei suositusluontoisen heijastimen käyttösäännöksen soveltaminen ja tulkinta ole tuottanut ongelmia. Heijastimen käyttämättä jättämistä ei ole pidetty rangaistavana. Myöskään pyöräilijän kypärän käyttöä koskevan säännöksen noudattamatta jättämistä ei pidettäisi rangaistavana. Suositusluontoiset säännökset eivät vaikuta myöskään onnettomuuden osapuolten vahingonkorvausoikeudelliseen asemaan. Liikennevakuutuslakiin perustuvassa korvauskäytännössä nykyiselle heijastimen suositusluontoiselle käyttösäännökselle ei ole annettu mitään
merkitystä. Vahinkoa kärsineen jalankulkijan ei esimerkiksi ole katsottu myötävaikuttaneen vahinkoon, vaikka hän olisi vahingoittuessaan liikkunut pimeällä tiellä ilman heijastinta.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref.sh?{KEY}=HE+103/2002
Tätä asiaa sotkee hieman ns. "kohtuullisuus". On tilanteita, joissa oikeus on todennut, että autoilijalta ei ole voinut kohtuudella edellyttää reagoimista täysin yllättäviin tilanteisiin silloin, kun on autoilijan itsensa todettu toimineen lain edellyttämällä tavalla - nopeus, turvavälit jne... Tällaisia tapauksia voisivat olla esim. jonkun ryntääminen ajoradalle näköesteen takaa paikassa, jossa ei ole suojatietä, pihakatuja ym ym ... Edellä mainituista seikoista johtuen kyseiset tapaukset edellyttävät tutkintaa, että asiaan vaikuttaneet seikat saadaan tietoon ennen tuomion julistamista. Tapauksilla on taipumusta olla yksilöllisiä muuttujiensa suhteen.
Kuinka hyvin tie pitää näkyä?
Riittääkö jos näkyy navissa?
Tuntuu siltä, että nykytulkinnan mukaan riittää, kun näkyy navissa. Ja tulkintahan on se, jossa lain sisältö viime kädessä päätetään. Metsäalalla tapahtui lain tulkinnassa täyskäännös vuonna 1948, kun muutama alan vaikuttaja kertoi mielipiteensä hoitotoimenpiteistä. Tuon jälkeen kielletyiksi menetelmiksi katsottiin sellaiset, jotka ennen olivat normaaleja. Samaa tulkintaa on jatkettu näihin päivin saakka.
Rätkättimen mainitsema kohtuullisuusasia on tietysti toinen vaikuttava tekijä. Ennalta arvaamattomiin tilanteisiin ei voi varautua. Mutta jos tarkastellaan TLL 23§ sisältöä, todetaan siellä, että ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan) näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Lisäksi korostetaan, että ennen kaukovaloilta lähivaloille vaihtamista nopeus on sovitettava uusia näkyvyysolosuhteita vastaavaksi.
Tielle ryntääminen tai muu vastaava tilanne ei minusta liity tien näkyvän osan mukaan määräytyvään nopeuteen. Tie saattaa näkyä vaikka kilometrin päähän ja nopeusvalinta tehty sen mukaan (eli nopeusrajoitus toimii nopeutta rajaavana tekijänä, ei näkyvyys).
) Määritelmiä
Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan:
2) ajoradalla ajoneuvoliikenteelle tarkoitettua, yhden tai useamman ajokaistan käsittävää tien osaa, pyörätietä lukuun ottamatta
Herbert:
Kovin menee tulkinnanvaraiseksi, kun ollaan hämärässä ja aivan näkyvyyden rajoilla. Ryntäämistä tai yllätyksiä voi olla missä tahansa näkyvyysolosuhteissa. Monet näistä on tulkintoja. Jos palataan vaikka siihen Sörnäisten taksikolariin, niin pitikö taksikuskin kääntyä eteen, kun ei ollut ensin varmistanut millä nopeudella muut kulkevat. Tuo on myös aivan näkökantakysymys. Kääntyisitkö sinä maantiellä tai jossain muualla vasemmalle vastaantulevien puolen ylitse, kun näet, että joku tulee, ennen kuin olet varmistunut, että tuleeko se 60km/h vai 160km/h? Minä ainakin katsoisin hetken. Ei siinä niin paljoa sitä aikaa kulu, että sillä jotain merkitystä olisi. On kovin tavallista, että monet ehtivät nipin napin alta pois. Tuommoisessa on aina se vaara, että sivulliset saavat romut syliinsä ja siksi perässäajajatkin jarruttelevat älyttömiä ohituksia tarkkaillessaan. Kun on pimeää ja lumi pöllyää ja käytännössä mitään ei näe, niin ohitse vain lähdetään vastaantulevien puolelle. Välillä tiestä ei näy yhtään mitään ja siitä tietää, että ollaan vielä tiellä, kun on suht tasaista ja risut eivät raavi auton kylkiä. Seurataan vain edellä kulkevan perävaloja. Jos ensimmäinen ajaa ojaan, niin muut tulevat perässä. Kaikenlaista meininkiä näkee melkein päivittäin.
Äärimmäinen poikkeus tapahtui kohdallemme kauan sitten, kun tulimme vaimon kansssa Loviisan suunnalta Helsinkiin. Oli yö ja kello noin 3-4 nurkilla, lunta tuprutteli ja tuuli jonkin verran. Tulimme päätietä eikä muuta liikennettä ollut lainkaan. Koko maisema muuttui tasaisen valkoiseksi ja lopulta ajettuamme hyvän aikaa noin 20km/h nopeudella muutenkin, pysäytin kokonaan ja menin ulos katselemaan, että missä se tie loppujen lopuksi oikein on vai onko sitä. Eipä sitä näkynyt siellä ulkonakaan. Hidasta oli kyyti. Keli kyllä parani jatkossa.
Kesällä Lahden yläpuolella tuli vesikuuro. Näkyvyyttä oli 5-10m eikä oikein sitäkään. Kaikki liikenne seis ja oli sentään ruuhkaa ollut kaiken aikaa.
Saksassa lähempänä Müncheniä mp:llä mentäessä tuli ukkoskuuro. Salamat löi ja vettä tuli reippaasti, niin paljon ja lujaa, että se nousi roiskeina tapaisin 30-40cm ja kaikki seisoivat paitsi muutama rekka meni noin 20km/h vauhdilla.
Tuo tien näkyvä osa on pimeällä ajettaessa kovin venyvä käsite.
Kun laissa sanotaan, että ajoneuvo pitää saada pysähtymään tien näkyvällä osalla, ei se mielestäni jätä sijaa tulkinnoille tai venyvyydellle.
Tapahtumat, joita ei voi ennakoida ovat oma lukunsa. Näitä asioita ei pidä sekoittaa.
Jos lunta tulee niin paljon, että et näe eteesi, niin silloin et tietenkään aja ja jos ajat, otat riskin ja rikot kyseistä lain kohtaa.
harjis:
Se ei ehkä ole ennakoitavissa, että vastaantuleva kuorma-auto jyrää kevyenliikenteen sillan alas, mutta taajamassa pimeän kulman takaa ilmestyvät yllätykset tai lähivalojen kantamaa etäämpänä tiellä olevat hirvet ovat täysin ennalta-arvattavia.
Laki on hyvin selkeä sopivan ajonopeuden suhteesta näkyvyyteen, mutta taitaa tässäkin olla niinkuin nopeusrajoitusasiassa, että laki on yksi ja tulkinta toinen. Toisaalta tulkinnassa sovelletaan kohtuullisuutta tahattomissa vahingoissa, toisaalta ei suvaita tahallista mutta turvallisuusnäkökohdat huomioonottavaa lainrikkomista.
Mutta niin se menee.
drive:
No niinpä menee.
Autokoulussa opettivat, että joka ikisen kulman takaa tulee joku ja se ei ole yllätys. Yllätys sen sijaan on, jos sieltä ei tule ketään. Tätä opetusta vasten jää kyseenalaiseksi, että mikä on yllätys, kun jotkut ihan tosissaan väittävät muiden liikkumista yllätykseksi.
Jossain vaiheessa ajolupaa käteeni laitettaessa opettaja vielä lopuksi sanoi, että muista sitten, että muut voivat tehdä liikenteessä yllättäen ihan melkein mitä tahansa, joten ole sitten varovainen äläkä luota muihin. Ja tuo on kyllä pitänyt paikkansa. Ilman vilkkuja poukkelehditaan ihan miten sattuu. Kyllä teistä jokainen tuon ihan hyvin tietää.
Todellinen yllätys sen sijaan on, että sama meno jatkuu aina vaan vaikka luulisi nuorempien olevan meitä vanhempia viisaampia. Vaan ei kuitenkaan näköjään ole.
Rätkätin:
On parempi pitää nuo asiat erillään, jos kyse on periaatteesta. Ensin pitää tietää, voiko ajaa esim. 80 km/h lähivaloilla. Onko tuolla nopeudella edes teoriassa edellytykset täyttää lain kirjainta.
Mahdollisen onnettomuuden tapahduttua aletaan sitten selvittää, ryntäsikö este auton eteen tien näkyvällä osalla vai sen ulkopuolella.
Jos ensimmäisen kohdan periaate ei ole selvillä, on jälkimmäisen pohtiminen mahdotonta.
On toki, mutta ei liity mitenkään tämän ketjun aiheeseen. Taksi varmaan kääntyessään ajoi nopeudella, jolla oli mahdollista saada ajoneuvo pysäytettyä tien näkyvällä osalla. 160 km/h ajavasta en tiedä.
On etenkin kaukovaloilla, jossa pimeän ja valaistun välinen alue on aika iso. Toisin on esim. lähivaloilla, jossa valokeilan vasen reuna on rajattu. Oikean reunan valokaan ei lyhyehkön kantaman takia tarjoa kovin paljon jossiteltavaa. Maantienopeuksilla puhutaan varmaan sekunnin kymmenyksistä. Etenkin kun huomioidaan se, että usein valon kauimmas ulottuva osa on tien luiskassa ajoradan ulkopuolella.
Jos TeeCeen mainitsemaa KKO:n päätöstä voidaan pitää ennakkotapauksena ja ohjeena lain tulkinnalle, sitä suuremmalla syyllä pitää kysyä, että mitä laki oikein tarkoittaa, jos se ei tarkoita sitä, mitä siinä lukee.
Herbert:
Muistanet mitä mieltä olen ollut liikennemerkeistä, joissa ilmoitetaan suurin sallittu nopeus?
Ajatellaanpa asiaa tarkemmin. On vaikka 80km/h lätkä. Leikitään, että sakotusraja käytännössä olisi vaikka 85km/h vaikkapa laitteista johtuvista epätarkkuuksista tai jostai muusta syystä, syy on aivan samantekevä. Kun ajan tuon 85km/h niin saan siis lapun. Kysymys on, että miten ihmeessä he saivat tuon 85km/h mitattua tarkasti?
No oletetaan, että antavat sakon VAIN 82km/h mukaan eikä 85km/h mukaan. Itse asiassa tuo ei vaikuta sakon saamiseen, sillä kuitenkin heidän on täytynyt mitata tuo 85km/h tarkasti kuitenkin. Eikös vain? Se, että saan 3km/h alennusta hintaan, ei vaikuta mittaamiseen mitään.
Koko tuossa touhussa on jotain kummallista. Jos halutaan sakottaa vasta 85km/h niin muutetaan sitten liikennemerkkejä ja mitataan silti oikein.
OT: USA:ssa joissain paikoissa ilmoitetaan ystävällisesti erillisellä kyltillä, kun nopeusrajoituksessa ei ole toleranssia.
Rätkätin:
Muistan kyllä tuon. En vain tiedä, kuinka se liittyy tien näyvän osan mukaan määräytyvään nopeuteen.
Herbert:
Eipä mitenkään. Ei vain ollut lisättävää tuohon varsinaiseen asiaan.
Kiehtoi tuo:"mitä laki oikein tarkoittaa, jos se ei tarkoita sitä, mitä siinä lukee".
Niillä, jotka väittävät pyrkivänsä ajamaan aina tai edes yleensä sääntöjen mukaan, olisi nyt erinomainen paikka jakaa viisautta muille.
Kuka uskaltaa?
drive:
+1.
Meillä rangaistaan tahallisuudesta, ei aiheutetusta riskistä.
Ja vielä niin, että tahallinen nopeuden ylitys on rangaistavaa tahallisuutta, mutta tahallinen välinpitämättömyys silmät kiinni ajaen on vahinko.
Allejäävään sattuu silti yhtä kipeästi.
740 GLE:
No niinpä.
Joka kerta, kun lähden autolla jonnekin, niin syntyy riski.
Riski syntyy lähtipä kuka tahansa autolla jonnekin ...
Jos kuitenkin riski realisoituu, niin ihan ensin yritetään selvittää, että kuinka noudatettiin liikennesääntöjä ja mikäli siinä suhteessa oli toivomisen varaa niin eiköhän se silloin tahallisuuden piikkiin mene. Oletus on, että jokainen tuntee liikennesäännöt vaikka ei olisi ikinä niistä kuullutkaan. Tiedosta ei voi olla puutetta.
On tietenkin virkavallan asia päättää miten valvotaan ja kuinka paljon ja mitä kaikkea katsotaan läpi sormien. Tehkööt niin minun puolestani ... mutta, miettikääpä millaista liikenne ihan oikeasti olisi, joa ei lainkaan valvottaisi. Aina siitä valvonnasta nuristaan, että menkööt jahtaamaan niitä oikeita rikollisia.
Rätkätin:
Ähm. Nyt on kuitenkin niin, että kotona olet suurimmassa loukkaantumis- ja kuolemanvaarassa. Jos kaikki olisivat enemmän tien päällä, niin em. riskit olisivat huomattavasti pienemmät, varsinkin hyvän kaluston huomassa.
mikahe:
Juu .. vaimo sanoi kotona, että mun maha on kasvanut ..
Minä loukkaannuin.
Se ei ymmärrä .. ne on lihaksia ja vaivalla hommattu ..
Herbert:
Minä pyrin aina ajamaan sääntöjen mukaan mutta joskus nopeus karkaa ohjenopeutta korkeammaksi, tosin silloinkin pystyn pysäyttämään tien näkyvällä osalla (= näkyvät esteet yms.) josta nyt kait oli kyse?
Siirretty Ylinopeusketjusta tänne:
Rätkätin:
Erikoista, jos tarvitaan laki kerjäämisestä, jotta voidaan puuttua kerjäämiseen liittyvään rikollisuuteen.
Jos kerjäämiseen liittyy rikollisuutta, kai joku laki on jo olemassa, jonka perusteella toiminta määräytyy rikolliseksi ja jonka perusteella asiaan voidaan puuttua?
Sama koskee ko. TLL:n pykälää. Ei lakiin ole kirjoitettu velvollisuutta voida pysäyttää ajoneuvo tien näkyvällä osalla siksi, että poliisilla olisi mahdollisuus puuttua asiaan. Muutenhan sinne voitaisiin kirjata pykälä, jonka mukaan poliisilla on oikeus puuttua mihin tahansa.
Pykälän ajatus sinänsä on järkevä, eihän kenenkään pitäisi aja sokkona. Käytännössä tilanne kuitenkin on toinen, koska osa tiestöstä on ilman valaistusta ja riittävän hyviä ajovaloja ei ole olemassa.
Sano sinä. Kun lähivalot näyttävät hyvissä olosuhteissa n. 50 m matkan ja kohtaamistilanteissa näkyvyys on n. 20 m, mikä on lain tai lain hengen mukainen suurin sallittu ajonopeus?
Sanoit, että on ihan ok, ettei kansalainen voi ymmärtää lakia edes suuruusluokan tarkkudella. Kerro, kuinka ihmeessä arkinen toiminta lain puitteissa on sitten mahdollista.
Herbert:
Varmaan niitä olisi paljonkin mistä voisi vapaasti valita.
Herbert:
Ei ihan valtavaan pelkistämiseen ei ole jostain syystä haluttu mennä.
Ihan hyvin siis riittäisi laki, että "Olkaa kunnolla." ja siinä kaikki. Ne, jotka rettelöi, aiheuttaa vaaraa tai järjestyshäiriöitä tuomittakoon jne jne jne...
Kyllä olisi lakikirja ohut.
Sitten on tietenkin kaupan ala ja kaikki muut yhteiskunnan asiat.
Joku tolkku pelkistämisessäkin.
Herbert:
Joka ikinen päättää tuonkin asian ihan itse. Puitteet on annettu kuten nopeusrajoitukset ja yleinen varovaisuus.
Lienee paikallaan muistuttaa, että sakkoja jaellaan mm. nimikkeellä "Varomattomuus liikenteessä." Aika ympäripyöreää vai kuinka?
Herbert:
Kyllä kansalainen voi niin halutessaan ymmärtää vaikka mitä.
Kun äiti sanoi sinulle joskus, että "Istu kunnolla." niin aivan taatusti tiesit mitä se tarkoitti ilman, että tarvitsi erikseen ilmoittaa oliko lisäksi kädet ristissä vai muuten vain sylissä tai sivuilla ja yleisesti muutenkin aivan taatusti ymmärsit mitä sinulta vaadittiin.
Rätkätin:
En tarkoittanut tuota. Lailla on jokin muu tarkoitus kuin mahdollistaa poliisin puuttuminen asiaan. Ajatushan lakipykälässä on hyvä.
Entä kuinka lujaa edes suurinpiirtein voi mielestäsi lain mukaan tavanomaisella henkilöautolla pimeässä lähivaloin ajaa? Keli kuiva, liikennettä jonkin verran.
Millaisen ohjeen ajonopeuden valintaa varten annoit esimerkiksi opettaessasi tyttäresi ajamaan?
Herbert:
Jos ja kun poliisilla ei nyt tarkoiteta pakosta poliisia vaan yhteiskuntaa ja viranomaisia jne .. Yhteiskunnassa ja yhteisöissä eläminen sosiaalisen kanssakäymisen eri muodoissa edellyttää yhteisiä käyttäytymismalleja. Säännöt ja lait ovat esimerkkejä siitä, että ihan kaikkea ei ole sallittu vapaasti tehtävän kuten väkivaltaa, murhia, petoksia, pakottamisia, verojenkiertoja jne .. ja joihinkin asioihin annetaan ohjeita kuten liikenteen sujumiseksi säädetyt asiat.
Mikä muu tarkoitus lailla sinun mielestäsi on?
Herbert:
Minulla on kaksi poikaa tai paremminkin aikuisia he ovat.
Teekkareilla on tapana sanoa, että "Liika on tietysti aina liikaa, mutta kohtuus on ehdottomasti liian vähän." Tuo taitaa kuitenin liittyä enemmänkin alkoholin käyttöön, mutta kuitenkin siinä on tietty viesti.
Kysymyksesi voisi asettaa näinkin, että "Paljonko on paljon?" Tuohon on vaikea vastata. Riippuu muustakin kuin kuivasta kelistä ja valosta. Taidoilla on oma merkityksensä, kuten mielenlaadullakin elikkä siitä onko halua ajaa kovaa vai hiljaa tulematta syyllistetyksi. Kun rallikuski ajaa 170km/h shikaanista turvallisesti, niin tuo saattaa olla tavalliselle perheenemännälle 50km/h vauhdissa samassa paikassa ja olosuhteissa tiukka paikka. Suomalaisten itsensä ilmoittamiin ajotaitoihin suhteutettuna tuosta selviäisi ilman muuta vaikka 100km/h vaudilla vaikka nopeusrajoitus olisikin 70km/h.
Mihin pyritään sillä, että kaikkialla pitäisi pyrkiä ajamaan kovaa vaikka voisikin? Mihin on kadonnut oikeus ajaa rauhallisesti ja mukavasti ilman, että pitää yrittää maksimoida ajosuorite joutumatta muiden provoiluihin?
Maksimoitko itse aina kaiken tekemisen? Jos et, niin miksi liikenne on juuri se mikä on "pakko" maksimoida jopa sääntöjä rikkomalla kuten suurin osa tekee esim. nopeusrajoitusten suhteen?
Kun nopeusrajoitus on 100km/h ja tietä jyrryyttää kuormuri nopeudella 86km/h, niin sille kukaan tuskin kiukuttelee, kun on ikäänkuin ymmärrettävää ja tietyllä tavalla hyväksyttävää, että kuormurilla vain ei ajeta kovempaa. Kun tuon saman tekee joku muu, niin ollaan nyrkit pystyssä kehumassa tuon ajotaitoja ja häntä kehoitetaan pysymään kotonaan, kun ei parempaan pysty. Jotain sairasta tuossakin meuhkaamisessa on vaikka mitään lakia ei ole rikottu. Kun poliisi auto ajaa vaikka 100km/h alueella 75km/h niin aika harva käy ihan oikeasti huomauttamassa vaikka aivan samalla tavalla heille voisi nyrkkiä puida. Onko kyse kaksinaismoraalista?
Mitä ajattelet tästä, että nopeusrajoitus kertoo vain suurimman sallitun nopeuden, mutta hiljaisemmin saa ajaa? Ja pitää saada ajaa tulematta syyllistetyksi.
Rätkätin:
Aluksi sanoit, että lailla halutaan mahdolistaa poliisin puuttuminen asiaan. Nyt aloitkin puhua sosiaalisista kanssakämisistä ja muista yhteiskunnallisista asioista. Onneksi kuitenkin lopuksi totesit, että laki on yhteinen käyttäytymismalli. Juuri siksi laki tehdään. Halutaan sanoa, että ajonopeus saa olla enintään niin suuri, kuin pysähtyminen tien näkyvällä osalla vaatii.
Kirjoitit vastauksen, jonka pituus riittäisi yo-kokeessa äidinkielen aineeksi. Et kuitenkaan vastannut kysymykseeni.
Herbert:
Kyllä ihmeessä se mahdollistaa poliisin puuttumisen asiaan.
Valta on jakautunut päättäjiin ja toimeenpanijoihin.
Poliisi toteuttaa lain vaatimukset. Ei liene uusi asia.
Herbert:
Kirjankaan kirjoittaminen ei ole mikään ongelma.
Sen lukeminen ja ymmärtäminen sen sijaan on ISO ongelma.
Tyttärelle? No annoin sellaisen ohjeen, että oman pään käyttö ei ole kiellettyä. Joka asiaa ei tietenkään ole lakiin kirjattu. Jos arveluttaa ja näyttää siltä, että onkohan vauhtia liikaa, niin silloin viimeistään on syytä ajaa hiljaisemmin. Kun ei näe, niin kannattaa ajaa varovaisesti. Suurin sallittu nopeus ei todellakaan ole mikään pakollinen tavoite ja hiljaisemmin ajaminen ei ole rikos. Säkkipimeässä kellarissakaan ei kannata ihan täysillä juosta. Jos et usko, niin voit vaikka itse kokeilla.
Vastaapa sinä vuorostasi näihin kysymyksiin:
- Mitä ajattelet tästä, että nopeusrajoitus kertoo vain suurimman sallitun nopeuden, mutta hiljaisemmin saa ajaa? Ja pitää saada ajaa tulematta syyllistetyksi. Vai miten on sinun mielestäsi?
- Sinulla ilmeisesti on takataskussa jokin sopiva nopeus kaikkiin huonoissa näkyvyyksissä oleviin tilanteisiin. Paljasta ihmeessä meille muille mikä se mahtaisi olla.
Rätkätin:
Ei ole uusi asia, mutta en edelleenkään usko lain olevan tehty siksi, että se tarjoaisi poliisille mahdollisuuden puuttua asiaan. Kyllä tarve laille on yhteinen käyttäytymismalli. Sen toteutumista sitten valvotaan, enemmän tai vähemmän. Tässä tapauksessa vähemmän.
En käsitä, kuinka nuo kysymykset liittyvät tämän keskustelun aiheeseen. Totean nyt kuitenkin, että nuo ovat itsestäänselviä asioita, joita itsekin päivittäin toteutan.
Nyt kai voidaan palata taas varsinaiseen aiheeseen.
Ei minulla sellaista ole. Kysyin sinun käsitystäsi lain sallimasta nopeudesta tietyssä tilanteessa.
Oma tulkintani laista on jyrkempi kuin useimmilla muilla. Minua kuitenkin kiinnostaa, että kun sinun mielestä oman pään käyttö ei ole kiellettyä, niin millaisia tuloksia käytön seurauksena syntyy. TeeCee totesi joskus, että usein olisi parempi olla käyttämättä omaa päätään ja sen sijaan noudattaa sääntöjä.
Enää vain tarvitaan tieto siitä, mitä laki tarkoittaa. Muuten voi olla pikkuisen hankalaa sitä noudattaa. Nyt ei ole kyse siitä, pitääkö aina yrittää ajaa niin lujaa kuin mahdollista. Ja toisaalta, jos laki tarkoittaa sitä mitä siinä lukee, tuo näkökulma on täysin toisarvoinen. Kunhan nyt edes joku ajaisi lain mukaan. Edes sinä.
TeeCee:
Aika sujuvasti ohitit tämän ketjun alussa mainitut TLL:n määritelmät ja 42§ perustelut. Esim. "Vahinkoa kärsineen jalankulkijan ei esimerkiksi ole katsottu myötävaikuttaneen vahinkoon, vaikka hän olisi vahingoittuessaan liikkunut pimeällä tiellä ilman heijastinta."
Kenen vika törmäys sitten on, jos heijastinta käyttämättömän jalankulkijan se ei ole?
Tarvitseeko kuljettajan voida nähdä hirvivaara-alueella tiellä seisova hirvi?
Herbert:
Joka oli, että mitä tarkoittaa "tien näkyvällä osalla".
Herbert:
Kaiken aikaa on keskusteltu ainoastaan ja pelkästään siitä miten ymmärretään lakia ja "tien näkyvällä osalla". Ainakin minä olen pysynyt pelkästään tuossa ajatuksessa. Olen yrittänyt selventää miksi se on kirjoitettu juuri niin kuin se on kirjoitettu. Ilmeisesti olen epäonnistunut. Niin voi käydä.
Herbert:
Ihan kaikki toiminta on oman pään käyttöä. Ei yhtään auta, että TeeCee sanoo niin tai näin. Ymmärrän TeeCeen sanavalinnat siten, että jotkut osaavat ihan oikeasti olla tyhmiä täysin oma-aloitteisesti kaiken lisäksi.
Herbert:
Yritän edes, mutta jotkut eivät edes yritä vaan julkisesti ilmoittavat tarkoituksella ajavansa laittomasti. On siinä hieman eroa ... ainakin sävyeroa.
Rätkätin:
No kuinka lujaa pystyt mielestäsi lain mukaan ajamaan pimeässä henkilöautolla lähivaloilla kuivalla kelillä?
Herbert:
Lain mukaan enintään nopeusrajoituksen mukaan.
Laittomasti varmaan moninkertaisesti sen.
Järkevästi ajaen alle nopeusrajoituksen riippuen onko moottoritie hirviaidoin tai ilman, normaali maantie, hiekkatie, ei yhtään vastaantulijoita, paljon vastaantulijoita, jalankulkijoita, kapea tie, mutkainen tie ja ties mitä.
Kuinka lujaa sinä ajaisit jos saisit vapaasti valita ilman nopeusrajoituksia?
Rätkätin:
Eli kesärajoitetulla moottoritiellä 120 km/h on sinusta ihan ok nopeus pimeässä lähivaloilla.
Kerrotko vielä, kuinka päädyit tuohon? Miten määrittelet ajoradan näkyvän osan pituuden?
En lähde tässä yhteydessä spekuloimaan ajonopeuksilla, jos rajoituksia ei olisi olemassa. Ne ovat olemassa, joko merkein osoitettuna tai sitten esim. tien näkyvän osuuden pituuden perusteella määräytyvänä.