«123»
Tietääköhän joku mistä johtuu kun nuori mies saa ajokorin niin hän unohtaa muutamassa viikossa melkein kaikki säännöt.
Esim. Turvavyöt, kännykän käyttö, vilkut, ajovalot, STOP-merkin noudattaminen ym...
Onko kavereiden esimerkki niin vahva että tuntee itsensä lälläriksi jos noudattaa autokoulussa saatuja ohjeita?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Tai
- "kyllä mä osaan" -asenne
- "ei mulle mitään satu" -asenne
- "nyppääsee koklaan, sviddu hei" -asenne?
- yms.
Sellainen "normaali" (nykymenon mukainen) itsekeskeisen nuoren itsetuntobuusti varmaan tulee päälle, kun sen kortin saa?
Ne vastuulliset nuoret jäävät aina vielä varjoon, ettei voi edes arvailla mikä on todellinen suhde näiden kesken.
Otsikossa kysytään sääntöjen noudattamisesta. Noudattaako hän muita sääntöjä tunnollisesti ja vain liikenne saa osakseen piittaamattomuutta vai onko yleinen huolimattomuus siirtynyt autoiluun kun ei vaaratilanteita luuraakaan joka nurkan takana?
Joku tutkimus on tehty että 90 % autoilijoista on mielestään keskimääräistä parempia, miten lie kysymykset on asetettu? Eipä tämä keskustelun aiheena oleva nuori mies kovin hyviä pisteitä liikenneosaamisestaan saisi..
Osa sääntöpiittaamattomuudesta on joko peräti itsetuhoista tai pelkkää tyhmyyttä. Turvavyön käyttämättömyydestä kärsii ainoastaan itse, vilkun käyttämättömyydestä aiheuttaa haittaa muille.
Onhan autoilu kivaa touhua eli haluaahan sitä ajella ja kokea vauhdin hurmaa ja elinpiiri kasvaa kun ei lihasvoimaa tarvitse liikkumiseen tai edes välittää kelistä. Auto on kuin toinen olohuone, siellä voi jutella kavereiden kanssa tai kuunnella musiikkia täysillä.
Kavereiden esimerkki on tärkeää mutta yleinen liikenne antaa nopeasti myös mallin joka on ristiriidassa autokouluopetuksen kanssa.
MaKo49:
Isä opettaa poikansa ajaan, ei mikään autokoulu.
Hieman samanlainen kysymys kuin rattijuopumus, että miksi ihmeessä pitää kaikista vaihtoehtopaikoista päästä juuri rattiin, kun on humalassa. Tuohonkin on varmaan niin monia vastauksia kuin on ihmisiäkin.
Ketkä ylimalkaan noudattavat liikennesääntöjä? Joku tuolla naapuripalstalla väitti, että 90% kaikista kuskeista köröttelee ylinopeutta. Ehkä tuo on soopaa ehkä ei. Ilmoittaako kaikki ihmiset ihan kaikki tulonsa verottajalle vai ei? Miksi vankilat ovat pullollaan? Kuinka moni kansanedustaja on saanut jonkin tuomion? Yllättävän monella on rattijuoputustuomio. Milloin huijataan jalasmökeillä lisää päivärahoja ja milloin on lahjusstereoita vintillä sekä vaaliavustuksista puhumattakaan. Kun yhteiskunnan hyväosaisilta ja päättäjiltä ja ns. fiksuilta tulee kaiken aikaa viestiä, että kaikkea saa tehdä kunhan ei jää kiinni, niin mitä voi nuorisoltakaan odottaa? Miksi ihmeessä liikennekäyttäytyminen olisi poikkeus. Eivät omenat kauaksi puusta putoa ... vai miten se oli?
Kun etiikka määrittelee mikä olisi kunnollista, kannatettavaa, hyväksi ja oikein, niin moraalilla mitataan miten eettisiä asioita käytännössä toteutetaan. On ihan rehellisesti todettava, ettei moraali tunnu oikein olevan laajasti suosiossa.
Vaikka moraali on tärkeä seikka, ehkä perimmäinen tekijä on kuitenkin nuoren (tai vähän vanhemmankin) kuljettajan näköalattomuus. Kaikki säännöt ei tunnu omasta mielestään tärkeiltä, joten niitä on silloin aika raskasta noudattaa vain sen takia, että moraali tai laki niin velvoittaa. Toiminta on helpompaa, jos oma motivaatio riittää. Motivaatioon tarvitaan vakuuttuneisuus homman hyödyllisyydestä. Jos ja kun ajaminen sujuu jossain tilanteissa esimerkiksi ilman vilkkua, jää vilkku silloin helposti pois. Tuo raja milloin vilkku jää pois, riippuu sitten henkilökohtaisista ominaisuuksista ja tilanteesta. Minulla se jää kesämökin pihaan tyhjältä yksityistieltä käännyttäessä, mutta yleensä ei vähänkin "julkisemmalla" paikalla ajettaessa, TeeCee vilkuttaa kotipihassaakin, joku kolmas vain silloin kun muita autoja on näköpiirissä, neljäs ei välttämättä silloinkaan. Oma lukunsa on sitten Rätkätin, joka jättää vilkun päälle kaistavaihdon jälkeen (ohituksen ajan vilkku tiksuttaa vasemmalle ennen paluuta oikealle).
Kuten Lawnmover tavallaan totesi, ei tämä ole liikenteeseen sidottu asia, vaan sama periaate toimii muillakin elämän aloilla.
Herbert:
En toki Suomessa, mutta kyllä esim. Saksassa ja vain silloin, kun muutkin näyttävät tekevän noin.
ritsa:
Teoriapuoli jäisi monelle nykyistäkin vajaammaksi ellei autokoulua olisi.
Teoriapuolella on esimerkiksi suojatiesääntö koska kukapa Suomessa pysähtyisi toisen vuoksi ellei olisi pakkoa eli sakkoriskiä.
Teoriaa on myös nopeusrajoitukset koska autot ovat kehittyneet ja kolariturvallisuus on parantunut.
Autokoulujärjestelmä pätevöittää kuljettajan eli myöntää ajokortin joten sen jälkeen lainvastainen ajaminen on rikos josta voi tuomita sakkoihin.
Ajokortitta ajaminen on rikos jo itsessään.
Jos isä on hektinen kuljettaja saa poika hyvän syyn rikkoa "huonoja" sääntöjä mutta miten selitetään laillisesti ajavan isän eli vastoin esimerkkiä toimineen pojan ylinopeussakot?
Mietin tässä vielä että minkähänlaista ajamiseni olisi jos olisinkin ajanut vain B-kortin enkä olisi kiinnostunut laatuasioista.
lawnmover:
Mitäs ne laatuasiat on?
Liikenteen laadukkuus on esimerkiksi taksissa tai linja-autossa sitä että voi käyttää tietonetta tai lukea ilman että (maksavana) matkustajana kiinnittää huomiota matkantekoon. Tasaista kyytiä ilman että epäilee että kuljettajalla viiraa. Omassa ajamisessa se tarkoittaa miten osaa soveltaa koulutustaan käytäntöön eli toimimaan voimassaolevien liikennesääntöjen mukaan.
Muutoinhan tekemisen laadukkuutta mitataan esim. onko ravintolan ruoka hyvää, hotellin siivous onnistunutta, ilmanvaihto toimistossa oikein säädetty jne.
Virossa kävin suomalaisen matkatoimiston järjestämällä kylpylämatkalla pari-kolme kertaa. Totesin että jatkossa ajan mieluummin Baltianreissut itse kun en luottanut bussinkuljettajiin. Miksi turistibussi ohittelee muuta liikennettä vaikka matkustajat ovat lomalaisia joille ei hotelliin saapumisella ole ajallista merkitystä 130 kilometrin matkalla.
lawnmover:
Lait, kaikki lait, ovat voimassa aina ja kaikille ihan riippumatta siitä onko porukka ikinä edes kuullutkaan niistä. Autokouluttomuus, ajokortittomuus tai mikään tietämättömyys ei tuota asiaa muuksi muuta. Älkää vain ikinä erehtykö luulemaan, että jotkin lait ja asetukset eivät olisi voimassa, päteviä tai niiden vaikutus loppuisi siihen, kun joku ei ole niistä ikinä kuullutkaan. Missä ihmeessä te olette olleet silloin, kun näitä asioita on ala-asteella kaikille opetettu. Esimerkiksi ihan kaikki ajoratamaalauksetkin ovat voimassa vaikka tien päällä olisi ½ metriä paksulti lunta ja jäätä. Samoin kaikki tien poskissa olevat merkit ja opasteetkin. Tarkkaan ottaen kuskien pitäisi käydä putsaamassa lumiset merkit ihan itse ainakin silloin, kun niissä olevat asiat muuten jäisivät epäselviksi. Mikäli lumen peitossa olisi vaikkapa nopeusrajoitusmerkki, niin se on voimassa vaikka se olisi miten paljon tahansa peitossa ja piilossa.
Laatu on tuotteen vastaavuutta vaatimuksiin. Palvelut ovat tuotteita myöskin.
lawnmover:
Minäkin olen sen verran maailmaa kiertänyt että voin väkevästi sanoa, ne asiat mistä suomalaisessa lehdistössä, netissä ja poliisien puheissa pidetään mustana asiana aiheuttaa keskieuroopassa lähinnä naurunpyrskähdyksiä, ehkä ne jotka täällä kirjottelevat kuukaudesta toiseen eivät ole käyneet ulkomailla.
Kyselytutkimus, jonka tuloksena on todettu 90% kuljettajista pitävän itseään keskimääräistä parempina, on tehty kolarin ajaneille, ei kaikille. Sikäli lähtökohtansa takia tulos ei ehkä ihan kuvaa kokonaisuutta, mutta käytännössä asialla tuskin on merkitystä. Nyt jos vastaava kysely tehtäisiin uudestaan, luultavasti vastaukset olisivat järkevämpiä. Osataan tuon vanhan tuloksen takia suhtautua vähän kriittisemmin käsitykseen omasta ajotaidosta.
Lawnmover: "Teoriapuoli jäisi monelle nykyistäkin vajaammaksi ellei autokoulua olisi."
Veikkaan, ettei käytännössä ole suurtakaan merkitystä tuon suhteen sillä, miten korttinsa hankkii. Useimmat unohtavat suuren osan asioista kortin saamisen jälkeen, vain todella harvat viitsivät kerrata asioita. Joskus TM:n Liikenteessä-palstalla Mertti Merilinna esitteli tuloksia, jossa oli kysytty kuljettajien tietoisuutta säännöistä. Yksityiskohtia en muista, mutta aivan itsestäänselvätkin asiat oli yllättävän monille vieraita. Muistaako joku, missä numerossa tuo oli? Ei siitä ainakaan montaa vuotta ole.
Erään tutkimuksen mukaan ( http://www.ake.fi/NR/rdonlyres/0BC60B6C-881B-4370-91F3-2DEF89DDF59C/0/BASIC.pdf ) ei autokoulun käyneiden ja opetuslupalaisten välillä ole merkittäviä eroja ainakaan kuljettajauran ensimmäisinä vuosina onnettomuuksien suhteen.
"Teoriapuolella on esimerkiksi suojatiesääntö koska kukapa Suomessa pysähtyisi toisen vuoksi ellei olisi pakkoa eli sakkoriskiä."
En usko, että ne harvat, jotka tuota sääntöä noudattavat, tekevät sen sakon pelon vuoksi. Paljon muitakin sääntöjä noudatetaan ihan vain, koska se on oikein. Tuskin sinäkään olet varastamatta karkkia kaupassa siksi, että siitä voi saada rangaistuksen.
Minusta siis pakko eli ole sakkoriskin synonyymi.
"Teoriaa on myös nopeusrajoitukset koska autot ovat kehittyneet ja kolariturvallisuus on parantunut."
Mitä tarkoitat?
"Autokoulujärjestelmä pätevöittää kuljettajan eli myöntää ajokortin joten sen jälkeen lainvastainen ajaminen on rikos josta voi tuomita sakkoihin."
Autokoulu ei pätevöitä mihinkään. Autokoulun ja inssin läpäissyt saa luvan jatkaa harjoittelua yksin yleisen liikenteen seassa.
ritsa:
Suojatiellä saa ihan kivasti tietä mutta verrattuna Espanjaan väitän että meillä on "auto ensin"-kulttuuri ja jalankulkijat omalta osaltaan vahvistavat käytöstä (seisomalla suojatien edessä paikoillaan).
Oletko kuullut Malagan ja Konginkankaan bussiturmista? Niissä meni kerralla niin monta henkilöä että uutiskynnys ylittyi. Esimerkissäni turistibussi ajoi aktiivisesti muuta liikennettä nopeammin, myös sillä kerralla kun bussi oli 20 hengen bussi peräkärryllä. Ammattimies ajoi auto täynnä asiakkaita kuin kuka tahansa "hektinen" eli matkatoimiston myymän tuotteen laatu ontui kuljetuksen suhteen. Hotellista puuttui myös tekstiilejä eli talossa oli melkoinen kaiku joka kävi hermoille mutta se kuuluu toisen ammattiryhmän vastuualueelle.
Herbert:
Voiko kirjallisiin mennä ilman autokoulun teoriaosuutta? Jos voi niin en tiennyt siitä mahdollisuudesta. Ajamisen voi opettaa opetusluvalla tai autokoulun autolla (minulle yhdentekevää kumpi) ja inssiajossa sitten todetaan ajaako kuten vaaditaan.
Minusta on valittu fiksu tapa. Suojatielle on määrätty etuajooikeus ja koska se on kirjattu lakiin ei jätetä harkinnanvaraa kummalla on kovempi kiire, autoilijalla vaiko jalankulkijalla. Jos sääntö olisi toisinpäin ei autoilija saisi hidastaa muiden autoilijoiden matkaa hidastamalla muusta syystä kuin päälleajovaaran vuoksi. Kissan suhteenhan saattaa olla tulkintaa kumpi maksaa, kissaa väistävä vai peräänajanut hektinen?
Ajokortti vaaditaan, ajokortittomalle ei saa luovuttaa autoa ajettavaksi. Ajokortti myönnetään kun kokeet on suoritettu hyväksytysti ja opetukseen kuuluu kertoa etukäteen mistä sakkoja määrätään. Ihan kuten mikä tahansa koulutus, luonnonlahjakkuuksia on liian vähän jotta ammattikouluissa pätevyys voitaisiin kouluttaa esim. kolmessa kuukaudessa. Varkauksissa annetaan 15-vuotiaaksi aikaa oppia että niin ei saa tehdä, sen jälkeen annetaan rangaistuksia.
Herbert
Autot ovat kehittyneet, viides vaihde on vakiotavaraa (5 speed merkki takakontissa on historiaa) jolloin ajaminen nopeammin tuntuu helposti luonnolliselta. Kun ajelin 66:lla nopeusmittarin mukaan 86 km/h sanoin matkakumppanilleni että tuntuu siltä kuin hidastelisi pelleilytarkoituksella - silti mentiin suurinta sallittua.
Taajamanopeudetkin ovat laskeneet (hyvä jalankulkijoiden vuoksi) vaikka autot ovat turvallisempia EURONCAPin mukaan.
Itse näen asian siten että ilman ajokorttia ajaminen on rikos. Vaaditaan siis todistus että on saanut koulutuksen eli ns. muodollinen pätevyys. En ainakaan omalla kohdallani koe että harjoittelen vaan käytän ajoneuvoja siten kuin niitä kuuluu käyttää. Pätevyys on tietysti sana ja riippuu henkilöstä miten kukakin sen tulkitsee mutta mielestäni harjoittelija menee enemmän ohi. Ajajan lisenssi lukee ajokortissa englanniksi eli driver´s licence. Ei siinä lue sanaa "training" tai "practice". Harjoittelulupa liittyy siihen että että isä opettaa ajamaan ja silloin pitää olla valkoinen kolmio takakontissa.
Rätkätin:
Mitä hyötyä siitä on?
ddr5:
Moottoriteillä tai likimain sellaisiksi luokitetuilla, joita esim. Saksassa on ihan tarpeeksi, ajettaessa normaalissa liikenteessä, ei siis täpötäysissä ruuhkissa tietenkään, näyttää olevan yleistä käyttää vilkkua koko vasemmalla kaistalla ajon ajan (ohituksen keston ajan). Vilkutetaan koko ohituksen ajan vasemmalle ja palattaessa takaisin oikealle vilkutetaan sitten lopussa tietenkin oikealle. Noin silloinkin vaikka ohitettavia olisi hieman enemmänkin ja ohitus kestää kauemmin kuin juuri sen yhden tai kahden ohitse. Meillä sen sijaan vilkutetaan vain aivan ohitusten alussa, ei ohituksen aikana ja uudestaan vasta ohitusten lopussa, mikäli ollenkaan ollaan palaamassa oikealle. Ensiksikin hyötyinä olen itse kokenut, että takaa tulevat sekä myöskin ohitettavat näkevät ajoissa ja selvästi huonollakin ilmalla ja myös päivällä, että edessä ja/tai takana on jokin ohitusmanööveri menossa ja kesken. Toiseksi ohitettavat näkevät helpommin, että takaa tulee ohittaja ja vilkut varoittavat selvästi myös, että ei sitten itse lähde tunkemaan siihen eteen samanaikaisesti ohittelemaan, kun takaa tulee jo ohittajia. Kolmanneksi se, että itse näkee muiden puuhat ja että tulee itsekin nähdyksi helpommin, on perässä tulevien vauhdin säätelemisien kannalta (ennakointia) hyvä juttu. Neljänneksi motareilla saattaa olla nopeuserot välillä aika isoja ja mihinkään äkkijarrutteluihin ei ole kenenkään hyvä joutua ja voi välttää ketjukolareita. Viidenneksi tuon vilkun jatkuva naksuttaminen koko ohitusten ajan muistuttaa minua itseäni (kaikkia kuskeja) siitä, että ohituksen on loputtava järkevän ajan puitteissa. Tuo estää minua unohtumasta sinne vasemmalle ja tavallaan pakottaa palaamaan takaisin oikealle, kun sitä vilkkua ei viitsi katsella ja/tai kuunnella Hampurista Kölniin asti. Kuudenneksi tuo tavallaan velvoittaa (pakottaa) ajamaan oikealla, mikä ainakin omasta mielestäni on ihan hieno juttu. Oikeallahan sitä pitäisi muutenkin ajella pääsääntöisesti.
Minulle on kokonaan hämärän peitossa, että onko tuommoinen vilkuttelu sikäläinen suositus vai vapaaehtoinen lisäturva vai mikä se on, mutta tavattoman yleistä se näyttää olevan. Kaikki eivät toimi noin. Ohittamaan lähteminenkin, ainakin verrattuna näihin meikäläisiin tapoihin, alkaa jo huomattavan paljon aikaisemmin ja kauempaa kuin mitä täällä Suomessa tehdään. Meillä ajetaan useasti niin, että kiihdytetään aivan melkein edessä ajavan perään kiinni ja sitten viime hetkellä puikahdetaan ohitse. Seitsämänneksi vilkuttelu vasemmalle on sikäli turvallista, että sen kaltaisilta teiltä, joista olen nyt puhunut ja joita olen tarkoittanut, ei pääse mistään kääntymään suoraan vasemmalle - kaikki ulosmenot ovat pelkästään oikealle. Tuokin seikka kertoo selkeästi perässätulijoille, että kukaan ei pysty kääntymään vasemmalle vaan vilkuttaminen johtuu kesken olevista ohittamisista. Kahdennakseksi vilkun lamput eivät ihan hirveästi kaikesta tuosta kulu ja autoilussa on huomattavasti kalliimpaakin osaa kuin vilkkujen lamput ja tuskin kukaan kaataa talouttaan vilkkujen lamppujen vuoksi. Varmaan hieman miettimällä löytyisi muitakin syitä, mutta nuo nyt aluksi ...
Noin olen itse ajatellut (kuvitellut) sen syyn miksi he siellä vilkuttelevat paljon vasemmalle. No niin, siellä on kyllä muitakin pieniä eroja meikäläiseen ajokulttuuriin, mutta nyt oli kyse tuosta paljosta vilkkujen käytöstä.
Olen joskus aiemminkin näistä asioista kertonut kuten Herbertin kommenteista saattaa havaita, mutta silloin joskus tämä vilkuttelu sai kovin vihamielisen vastaanoton vaikka syytönhän minä Saksan vilkutteluihin olen.
lawnmover: "Voiko kirjallisiin mennä ilman autokoulun teoriaosuutta?"
En tiedä, ei kai.
"Minusta on valittu fiksu tapa. Suojatielle on määrätty etuajooikeus ja koska se on kirjattu lakiin ei jätetä harkinnanvaraa kummalla on kovempi kiire, autoilijalla vaiko jalankulkijalla."
Samaa mieltä. Kunpa vain tapa olisi käytäntöä eikä vain teoriaa. Ulkomailla vuoden asumisen jälkeen täkäläinen tapa kääntää väistämisvelvollisuus lakiin nähden päinvastaiseksi alkoi tuntua pelottavalta. Muiden kyydissä oli ikävää olla, kun kuski ei edes hidastanut, vaikka jalankulkija odotti vuoroansa. Pari vuotta Suomessa saa aikaan turtumista. Enää ei pelota, enintään ihmetyttää.
"Ajokortti myönnetään kun kokeet on suoritettu hyväksytysti ja opetukseen kuuluu kertoa etukäteen mistä sakkoja määrätään. Ihan kuten mikä tahansa koulutus, luonnonlahjakkuuksia on liian vähän jotta ammattikouluissa pätevyys voitaisiin kouluttaa esim. kolmessa kuukaudessa."
Aivan. Ajokortin saa kolmessa kuukaudessa. Mutta ei pätevyyttä.
"Autot ovat kehittyneet, viides vaihde on vakiotavaraa (5 speed merkki takakontissa on historiaa) jolloin ajaminen nopeammin tuntuu helposti luonnolliselta."
Tottahan tuo on, mutta en silti ymmärrä, mitä tarkoitat sanoessasi nopeusrajoitusten olevan teoriaa, koska autot ovat kehittyneet ja kolariturvallisuus on parantunut.
Miten niin teoriaa? Tai tietysti rajoitus on teoreettinen, koska joku sen päättää. Ei se ole mikään absoluuttinen totuus, vaikka sellaisenkin kuvan joistain kommenteista (en tarkoita ketään täällä kirjoittavista erityisesti) joskus voi saada. Mutta miten autojen paraneminen liittyy rajoituksen teoreettisuuteen?
"Kun ajelin 66:lla nopeusmittarin mukaan 86 km/h sanoin matkakumppanilleni että tuntuu siltä kuin hidastelisi pelleilytarkoituksella - silti mentiin suurinta sallittua."
Tuo on yksi uusien autojen huonoista puolista. Sitten kun vielä halutaan oikein "hyvä" auto, alkaa yhä suurempi valitus, ettei autolla edes voi ajaa meikäläisiä nopeuksia. Voi olla, ettei autobahn-nopeuksille tehty auto ole parhaimmillaan täällä, mutta menikö autovalinta sittenkin pieleen. Hyvä ei ollutkaan hyvää. Itse ajan oikein mielelläni vanhalla pakettiautolla, joka ei kiihdy kovin herkästi (100 hv/1850 kg)ja jolla ajaminen ei tunnu matelulta. Tietysti abs:n, asc:n ja hyvän kolariturvallisuuden puute (tod. näk enintään yksi euroncap-tähti) vähän hohtoa syö, mutta silti ajaminen tuntuu turvalliselta.
"Itse näen asian siten että ilman ajokorttia ajaminen on rikos."
Samaa mieltä. Eikä tuo ole edes mielipidekysymys. Se on yksiselitteinen asia.
"Vaaditaan siis todistus että on saanut koulutuksen eli ns. muodollinen pätevyys."
Nimenomaan muodollinen pätevyys. Ei todellinen.
"En ainakaan omalla kohdallani koe että harjoittelen vaan käytän ajoneuvoja siten kuin niitä kuuluu käyttää."
Minä harjoittelen edelleen, vaikka kortti on ollut taskussa kohta 20 vuotta. Taidankin olla aika heikkolahjainen. Silti käytän ajoneuvoja kuten niitä kuuluu käyttää.
Milloin lakkasit harjoittelemasta?
"Pätevyys on tietysti sana ja riippuu henkilöstä miten kukakin sen tulkitsee mutta mielestäni harjoittelija menee enemmän ohi."
Totta. Ei voi täsmällisesti sanoa, milloin kuski on pätevä.
"Ajajan lisenssi lukee ajokortissa englanniksi eli driver´s licence. Ei siinä lue sanaa "training" tai "practice". Harjoittelulupa liittyy siihen että että isä opettaa ajamaan ja silloin pitää olla valkoinen kolmio takakontissa."
Autokoulun oppilaalla tai opetuslupalaisella on omat sääntönsä, jotka eivät ajokortin haltijaa koske. Tottahan tällainen pitää ajokortillisesta erottaa. Mutta ei se sulje pois ajokortin haltijan harjoittelutarvetta, eikä lisenssi sananakaan tarkoita harjoittelun tarpeettomuutta. Monissa ammateissakin harjoitellaan jatkuvasti asioita, vaikka muodollinen pätevyys onkin olemassa. Sama pitäisi minusta koskea myös tavallista ajokortin haltijaa.
Herbert:
Minä käytän vilkkua juuri noin ohituksessa tavallisella suomalaisella kaksikaistaisella maantiellä. Mikä tarkkaan ottaen siitä tekee paheksuttavaa tai jopa laitonta?
Rätkättimen ylempänä listaamat asiat, jotka tekevät moisesta käytännöstä tarkoituksenmukaisen ja turvallisuutta lisävän saksalaisilla autobaanoilla sopivat mielestäni aivan yhtä hyvin Suomeenkin:
'...käyttää vilkkua koko vasemmalla kaistalla ajon ajan (ohituksen keston ajan). Vilkutetaan koko ohituksen ajan vasemmalle ja palattaessa takaisin oikealle vilkutetaan sitten lopussa tietenkin oikealle.'
t: Taparikollinenko
Rätkätin:
Tämähän on seurausta siitä että jotkut ovat vahvasti sitä mieltä että vasemmalta kaistalta pitää heti poistua kun ohitus on tehty eikä ylinopeuskuljettajien ajoa saa häiritä. Joko ohitus tehdään tyylikkäästi ja silloin joskus häiritään ylinopeuskuljettajia tai sitten ohitus tehdään vähemmän tyylikkäästi...
Herbert:
Tarkoitin että nopeusrajoitus on autokoulun teoriaosuutta ja jos sitä teoriaa ei ole sisäistänyt niin ajaminen ei ole laadukasta. Mikroautojahan osaavat jo pikkupojat ajaa ja Amerikassa ilmeisesti jo 16-vuotiaat osaavat ajaa autoa. Se teoriaosuus kieltää ajamasta alle 18-vuotiaana.
Minulle siis liikenne ja ajaminen on kaksi erillistä asiaa, ajaminen voi olla rallia, motocrossia, formulaa mutta liikenne yltää jopa tiealueen ulkopuolelle esim. pölynä ja meluna.
Tuo harjoittelu ja pätevyys taitaa olla enempi elämänkatsomusjuttuja enkä tartu siihen enempää. Minulle se on ajokortittoman ja ajokortillisen ero. Sähkömiehen ja ei-sähkömiehen ero on samaa sarjaa.
Professorin ja ei-professorin ero jne. Kun muodollinen pätevyys on saavutettu niin tottahan toki osaamistasoissa on silti eroja mutta jos ei järjestelmään ole rakennettu pätevyyden syventämistä tai vanhentumista niin jäljelle jää tasot pätevä ja ei-pätevä?
lawnmover:
Vasemmalle meno (ohittamiset) ylipäätään ovat pääsääntöisesti turhia sekä ajansäästöllisesti, turvallisuuden kannalta että laadullisesti. Ymmärrän kyllä, että monien täytyy päästä ohitse ihan puhtaasti turhamaisuuttaan ja ajattelemattomuuttaan ja siksi, kun lain edellyttämien turvavälien pitäminen on henkisesti täysin mahdotonta.
Rätkätin:
Jos vaikka ajaa Tampereelta Helsinkiin ja nopeusrajoitus on 120 km/h on rekan perässä ajaminen 80 km/h aika harvinainen ilmiö ja ohittamisen välttäminen tarpeetonta ellei tavoitenopeus ole 80 km/h.
Toinen juttu on ilmiö jossa esim. minä ajan mittarinopeutta 104, (todellinen nopeus 100 = suurin sallittu) jolloin joku haluaa ajaa 105 todellista (arvio) ja siksi ohittaa. Meneehän siinä tunnissa tietysti 5 kilometriä kauemmas tai on kolme minuuttia aiemmin perillä.
Itse ajelen vakionopeusäätimellä eli ajo ei ole tempoilevaa ja ajan suurinta sallittua mittarivirhe huomioituna.
mikahe :
En tiedä, onko se laitonta. Minusta se on etupäässä turhaa. Silloin kun on kaksi kaistaa samaan suuntaan, jatkuva vilkuttelu ehkä saattaa olla myös haitallista. Koko ajan joku vilkuttaa johonkin, vaikka mitään ei tapahdu. Liikenne olisi yhtä vilkkumerta.
Liikenneturvan sivuilla oleva suositus vilkun käytöstä ohituksessa on minusta hyvä.
Tämän olen sanonut ennenkin, mutta kovin vihamielisenä en suhtautumistani osaa pitää.
Rätkätin:
Minusta on turhaa, jos ohitukselle nelikaistaiselle tiellä tarvitaan erityisen painavat syyt. Siitä seuraisi se, että liikenne jonoutuisi oikealle kaistalle, ruuhkautuisi aiemmin ja osa tien kapasiteetista jäuisi vajaalle käytölle.
Ohitus ei ole mikään riski silloin, kun samaan suuntaan on kaksi kaistaa.
Herbert:
Niinpä niin .. vaikkapa -> tähän malliin <-
No kyllähän vaikka tyhjällä lentokentällä kesäkelissäkin on mahdollista menettää auton hallinta.
Herbert:
Niin .. täällä on keskusteltu enemmänkin vauhdin merkityksestä ajoneuvojen hallintaan ja itse ainakin olen painottanut, että mitä suurempi vauhti, niin sitä vähemmän jää aikaa pähkäilyyn, että mitä pitäisi tehdä, kun ollaan menty tilanteeseen, jossa pitää nopeasti ja järkevästi päättää ettei vain kolahtaisi. Sekin on yleisesti todettu, että vaurioiden laatu on pienemmissä nopeuksissa sattuneen vahingon suhteen monesti hieman pienempi. Mikäli ihmisiin törmätään, niin muistaakseni vauhdin ollessa noin 60-65km/h tjsp kuolema alkaa olla reippaasti todennäköisempi tulos kuin lievä vammamautuminen.
Kaupunkien keskustoissa on aika usein nykyään suurimpana sallittuina nopeuksina niinkin alhainen kuin peräti 30km/h. Varmaankin senkin vuoksi, kun todennäköisyys osua juuri ihmisiin on ruuhkaisissa kaupungeissa melko iso ja vammoja on ehdottomasti haluttu vähentää ja lieventää. Omasta mielestäni oikein järkevä asia tuo alhainen nopeus. On sangen valitettavaa, että osaa kuskeista ei suurimmat sallitut nopeudet kiinnosta ja he eivät kunnioita ihmiselämää sen vertaa, että malttaisivat ajaa sääntöjen mukaisesti. Tämä ei ole pelkkä nopeuskysymys vaan asiaan liittyy suojateiden kunnioittaminen, vilkkujen käyttäminen sekä kaikki muukin kohteliaisuus aivan kuran roiskuttamisia myöten.
Maanteillä näyttää olevan muutaman minuutin ajoajan lyhentäminen vauhtia lisäämällä jopa ylinopeuksiin asti tärkempää kuin turvallisuus ja ihmiselmän kunnioittaminen. Itse kannatan lämpimästi, että ajamiset tapahtuisivat sallittujen rajojen puitteissa. Mihin tässä elämässä loppujen lopuksi niin hiton kiire voi mukamas aina olla?
Rätkätin:
Kun samaan suuntaan on kaksi kaistaa, ei ohitukseen välttämättä tarvita ylinopeutta.
Herbert:
Toivottavasti ...
Herbert:
Jep. Mutta sanoisin jopa että ei juuri koskaan tarvita. Mahdollisena poikkeuksena taakse yllättäen ilmaantuva hälytysajoneuvo. Muuta todellista perustetta ylinopeudelle moottoritieohituksissa en oikein keksi. (Vaikka yhteiskunnan paine takalistossa roikkuvan toimesta voimakkaasti esiin tuotaisiinkin)
Rätkätin:
Sanotaanko nyt oma mielipiteeni näin, että eihän tuosta varmaan mitään haittaakaan voi olla. mieluummin enemmän vilkuttelua kuin liian vähän.
lawnmover:
On muuten äärimmäisen paljon rennompaa ajella valtaväyliä talvinopeusrajoitusten aikana, kun itse tulee ajettua suunnilleen samaa vauhtia kuin rekat. Ei ole koko ajan joku edessä hidastelemassa. Tuosta syystä pidän talviautoilusta lähes yhtä paljon kuin kesäautoilusta. Hermot säästyy ja polttoainetta säästyy.