Lopettaisivat nyt ihan ensiksi tuon suolauksen kokonaan ja katsotaan sitten vaikka viiden talven jälkeen onko jossain kohdissa syytä sallia max. 10 % nykytalvien suolamäärästä.
Sitä kokeiltiin Itä-Suomessa jo 15 vuotta sitten, huonolla menestyksellä.
Jos tie halutaan kastella tietoisena siitä, että märkä asfaltti kuluu ja rapautuu kuivaa nopeammin, niin sitten ei kannata tarjota tien kulumista yksinomaan nastarenkaiden piikkiin.
Jos tie halutaan kastella tietoisena siitä, että märkä asfaltti kuluu ja rapautuu kuivaa nopeammin, niin sitten ei kannata tarjota tien kulumista yksinomaan nastarenkaiden piikkiin.
Nastarenkaat kuitenkin kuluttavat tietä noin 1500% enemmän kuin kitkat, suolattiin tai ei.
Ehkä tämän viikonlopun jälkeen - vaikkakin sään ollessa vuodenaikaa lämpimämpää - alat kuulla nastojen valitusta jatkuvalla syötöllä. Se on tosin hieman haasteellista omien nastojen kalinan seassa.
Kuivaatko asfaltteja rankkasateen jälkeen hiustenkuivaajalla vai mikä on taktiikkasi siihen että auto ei sateella tai sen jälkeen kuraannu?
Minä ajan noin 1000 km viikossa ja auto on syksyisin aina kurassa, paljon ennen nastakauttakin. Siinä vaiheessa homma sitten muuttuu huonompaan suuntaan kun teille aletaan kylvää suolaa ja hiekkaa. Se pitäisi ensin kieltää jos ollaan huolissaan kurasta.
Minä ajelen tällä hetkellä ihan mukavasti ilman nastoja. Tosin nastojen ääntä en autolla ajaessani kyllä kuule muutenkaan, en omien enkä muiden. Vai oletko kuullut äänieristyksestä autoissa? Jalan liikkuessa asia on vähän eri.
Nastarenkaat kuitenkin kuluttavat tietä noin 1500% enemmän kuin kitkat, suolattiin tai ei.
Ja paljonko se kuluma on? Kun tiedät prosentteja noinkin hyvin, olisi varmaan kohteliasta laittaa mukaan myös todelliset kulumat. Tosin olet itse kertonut aiemmin, etteivät kitkat kuluta tietä käytännössä lainkaan, joten eipä tuo 0,00jotain x 15 nyt kovin paljon ole.
Ehkä tämän viikonlopun jälkeen - vaikkakin sään ollessa vuodenaikaa lämpimämpää - alat kuulla nastojen valitusta jatkuvalla syötöllä. Se on tosin hieman haasteellista omien nastojen kalinan seassa.
Kuivaatko asfaltteja rankkasateen jälkeen hiustenkuivaajalla vai mikä on taktiikkasi siihen että auto ei sateella tai sen jälkeen kuraannu?
Minähän sanoin, että rankkasateessa auto ei kuraannu. Luulisi noin paljon ajavan kuljettajan huomanneen saman faktan. Jos et pääse perille rankkasateen vielä kestäessä, niin hommaa aito neliveto.
Minä ajan noin 1000 km viikossa ja auto on syksyisin aina kurassa, paljon ennen nastakauttakin. Siinä vaiheessa homma sitten muuttuu huonompaan suuntaan kun teille aletaan kylvää suolaa ja hiekkaa. Se pitäisi ensin kieltää jos ollaan huolissaan kurasta.
Minä ajelen tällä hetkellä ihan mukavasti ilman nastoja. Tosin nastojen ääntä en autolla ajaessani kyllä kuule muutenkaan, en omien enkä muiden. Vai oletko kuullut äänieristyksestä autoissa? Jalan liikkuessa asia on vähän eri.
En ole kuullut autoni äänieristyksestä pihaustakaan. Joskus moottori vähän murisee, ja edes kohtalaisessa kunnossa olevat kumit eivät nekään pidä häiritsevää meteliä.
Toisin on esim. kaksikaistaisella maantiellä vastaantulijoiden nastavammaisten kanssa, joiden aiheuttama melu on kuin sirkkeli ja rälläkkä duetossa.
Autoni ulkopuolisia hälyääniä en halua desibeliäkään madaltaa, sillä silloin esim. hälyajoneuvojen havaitseminen olisi vieläkin hankalampaa.
Minähän sanoin, että rankkasateessa auto ei kuraannu. Luulisi noin paljon ajavan kuljettajan huomanneen saman faktan.
Olen huomannut sen faktan, että auto näyttää likaiselta aina sen jälkeen kun se on kastunut.
Jos et pääse perille rankkasateen vielä kestäessä, niin hommaa aito neliveto.
En ole huomannut että sateita pääsisi ajamalla karkuun, tuo on minulle aivan uusi idea.
Toisekseen minulla ei ole tapana moninkertaistaa ajonopeuksiani rajoituksenmukaisista edes nelivedolla. Toisin on ilmeisesti sinulla.
En ole kuullut autoni äänieristyksestä pihaustakaan. Joskus moottori vähän murisee, ja edes kohtalaisessa kunnossa olevat kumit eivät nekään pidä häiritsevää meteliä.
Toisin on esim. kaksikaistaisella maantiellä vastaantulijoiden nastavammaisten kanssa, joiden aiheuttama melu on kuin sirkkeli ja rälläkkä duetossa.
Äskeisen perusteella epäilen, että kärsit jonkinlaisesta valikoivasta kuulohäiriöstä, tai sitten ei kannata ajaa ikkunat auki enää syksyllä jos vastaantulevien ääni noin korvissa soi.
Autoni ulkopuolisia hälyääniä en halua desibeliäkään madaltaa, sillä silloin esim. hälyajoneuvojen havaitseminen olisi vieläkin hankalampaa.
Luulisi sinun äskeisen perrusteella menettävän kuulosi kokonaan jos vastaan tulee poliisi tai ambulanssi sireenit päällä. Niillä kun on poikkeusetta paljon vauhtia, sireenit ja vielä aina talvisin nastatkin alla.
Minä ajelen tällä hetkellä ihan mukavasti ilman nastoja. Tosin nastojen ääntä en autolla ajaessani kyllä kuule muutenkaan, en omien enkä muiden. Vai oletko kuullut äänieristyksestä autoissa? Jalan liikkuessa asia on vähän eri.
Minkälaista autoa suosittelet ns. autoilevalle massalle jos et kuule autossasi nastojen ääniä?
Jalankulkijana ja motoristina olen huomannut että nastarenkaita on jo asennettu vaikka sääennusteen mukaan niillä olisi laitonta ajaa. Ellei sitten ole turvallisuusfanaatikko, mutta toisaalta jopa yhdellä TypeR:llä ajavalla oli jo nastat alla - ja talvirenkaathan ovat asfaltilla testien perusteella merkittävästi huonommat kuin kesärenkaat.
Nastarenkaat kuitenkin kuluttavat tietä noin 1500% enemmän kuin kitkat, suolattiin tai ei.
Ja paljonko se kuluma on? Kun tiedät prosentteja noinkin hyvin, olisi varmaan kohteliasta laittaa mukaan myös todelliset kulumat. Tosin olet itse kertonut aiemmin, etteivät kitkat kuluta tietä käytännössä lainkaan, joten eipä tuo 0,00jotain x 15 nyt kovin paljon ole.
TekniikanMaailman mukaan -90 luvun nasta-auto söi tietä 2.5kg/ 100km. Nykyrengas alle 0.5kg/100km.
TekniikanMaailman mukaan -90 luvun nasta-auto söi tietä 2.5kg/ 100km. Nykyrengas alle 0.5kg/100km.
Voihan se olla että syönti vähentynyt, mielestäni nykyään näkee aiempaa harvemmin urapaikkauksia tien pinnoilla. Yleensä vedetään koko päällyste uusiksi kerralla.
Paikoitellen silti näkee ihan järkyttävän syviä uria edelleenkin. Ja hiljaisen päällysteenhän nuo nykynastat syövät myös tehokkaasti.
TekniikanMaailman mukaan -90 luvun nasta-auto söi tietä 2.5kg/ 100km. Nykyrengas alle 0.5kg/100km.
Voihan se olla että syönti vähentynyt, mielestäni nykyään näkee aiempaa harvemmin urapaikkauksia tien pinnoilla. Yleensä vedetään koko päällyste uusiksi kerralla.
Paikoitellen silti näkee ihan järkyttävän syviä uria edelleenkin. Ja hiljaisen päällysteenhän nuo nykynastat syövät myös tehokkaasti.
TekniikanMaailman mukaan -90 luvun nasta-auto söi tietä 2.5kg/ 100km. Nykyrengas alle 0.5kg/100km.
Yksittäisen nastan syönti on vähentynyt, mutta:
- liikenne on lisääntynyt
- nastojen lukumäärä renkaassa on lisääntynyt
- autojen massat kasvaneet
- rengaspaineet nousseet
- ajonopeudet kasvaneet
Yhteensä nuo ovat kasvattaneet teiden kulumaa noin +3% vuodessa. Eli nastojen kuluttavuus on nyt paljon suurempi kuin 90-luvulla.
Maassa, jossa nastat on kielletty, ei uria esiinny ollenkaan. Asfaltti kestää ihan eri malliin kuin Suomessa. Asfaltti voidaan tehdä joustavammasta aineksesta, jolloin se kestää säätäkin paremmin. Varsinkin jatkuvaa nollan molemmin puolin sahailua. Ei murene niin kuin Suomessa.
"Maassa, jossa nastat on kielletty, ei uria esiinny ollenkaan. Asfaltti kestää ihan eri malliin kuin Suomessa. Asfaltti voidaan tehdä joustavammasta aineksesta, jolloin se kestää säätäkin paremmin. Varsinkin jatkuvaa nollan molemmin puolin sahailua. Ei murene niin kuin Suomessa."
Onko mitään tietoa, miksi Saksassa, ihan etelässäkin, autobaanat päällystetään uudestaan lähes vuosittain? Aina on pitkiä pätkiä remontissa.
Itse olisin sitä mieltä, että raskas kalusto painaa tiehen urat, ei materiaali välttämättä ole kadonnut/kulunut. Pahimmillaan urat voi olla 10cm syvät, liekö asfalttia alunperinkään ollut niin paljon.
Itse olisin sitä mieltä, että raskas kalusto painaa tiehen urat
Ei oikein sovi rekan raideväli noihin uriin.
Olen ajanut Saksan läpi useita kertoja enkä ole huomannut siellä mitään uria. Tietöitä on kyllä paljon, mutta ei ne läheskään aina ole päällystetöitä. Olen asunut Japanissa muutaman vuoden. Läheisille valtaväylille ei ole laitettu uutta asfalttia ainakaan neljään vuoteen. Silti mitään uria ei havaitse, kun niillä ajaa. Liikenne on kuitenkin melkoista. Myös raskas liikenne.
Tähän täytyy ensin todeta että minäkin olen asunut Japanissa muutaman vuoden (1991-1995). Siitä on sen verran aikaa, ettei muistikuvaa tietöistä tai urista ole.
Saksassa kyllä päällystetään, olen käryt saanut autoon moneen kertaan.
Ainoa ero mikä tulee mieleen japani-saksa vs Suomi on raha. Japanissa moottoritie on moottoritieyhtiön omaisuutta, keräävät käyttömaksut ja niillä summilla ei tarvitse pihtailla.
Suomessa päällystystyö on aina euroa/km ja jos rahaa on vähemmän kuin kilometrit vaativat, säästetään jossain. En ole kemisti, joten vaikea sanoa, mistä kulutuskestävyys kaikkinensa riippuu.
En yritä yhtään kieltää nastojen kuluttavaa vaikutusta tiehen, selvähän se että kuluttaa.
Toisessa vaakakupissa on sitten se pito. Jos kuski ymmärtää tilanteen, talven läpi pääsee vaikka kesärenkailla. Kollegani ajoi toissatalven loppuunkuluneilla saksankitkoilla eikä yhtään ryppyä peltiin tullut. No takavetomersu jäi välillä kiinni tasaisellakin, mutta mitäs siitä. Osti kuitenkin nastat seuraavaksi talveksi ja ajoi luultavasti vähän reippaammin.
Eli yllättävissä tilanteissa, nopeusrajoituksia noudattaen, nastoilla selviää todennäköisesti vähäisemmillä vaurioilla. Mustaa voi selittää valkoiseksi mutta asia on helppo ymmärtää kun ajattelee asiaa äärilaidoilta. Autossa huonot keskieuroopan kitkat tai uudet nastat. No, ei epäilystäkään. Jossain tilanteessa tilanne voi olla toisinpäinkin. Vanhat kovettuneet nastarenkaat, joista nastoja puuttuu ja uudet kitkat. Ei epäilystäkään. Keskimäärin molemmat hyväkuntoiset, toinen pitää keskimäärin paremmin, Lapin lumikinoksissa tilanne voi kuitenkin olla tasoissa.
Minä ajelen tällä hetkellä ihan mukavasti ilman nastoja. Tosin nastojen ääntä en autolla ajaessani kyllä kuule muutenkaan, en omien enkä muiden. Vai oletko kuullut äänieristyksestä autoissa? Jalan liikkuessa asia on vähän eri.
Onko allasi Rolls Royce Phantom taikka Maybach, kun äänieristys on noin hyvä? Tavalliseen kansanautoon ja vähän kalliimpaankin nastat kyllä kuuluvat sisälle.
Maassa, jossa nastat on kielletty, ei uria esiinny ollenkaan. Asfaltti kestää ihan eri malliin kuin Suomessa. Asfaltti voidaan tehdä joustavammasta aineksesta, jolloin se kestää säätäkin paremmin. Varsinkin jatkuvaa nollan molemmin puolin sahailua. Ei murene niin kuin Suomessa.
Miten monessa maassa, jossa nastat on kielletty, on vastaavan kaltaiset keliolosuhteet, kuin on Suomessa?
Miten monessa maassa, jossa nastat on kielletty, on vastaavan kaltaiset keliolosuhteet, kuin on Suomessa?
Ainakin Japanissa. Sen pohjoisosissa kelit ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa. Lunta tulee toki huomattavasti enemmän. Ensilumi satoi Hokkaidossa pari viikkoa sitten. Sitten sää lämpeni ja ne suli pois. Ensi viikon alulle on luvattu lisää lunta. Pohjois-Honshussa on myös samanlaiset kelit kuin Suomessa.
Kanadassa nastat ovat kielletty Ontariossa. Sen pohjoisosissa (jossa elää mm. jääkarhuja) nastat ovat sallittu.
Noilla alueilla asuu yhteensä noin 20 miljoonaa ihmistä.
Et ole paljon ajellut suomessa, ellei koskaan ole tuollaista silmiisi osunut. Tuo on jo korjauskunnossa, mutta eihän noita kesken talven korjailla.
Olen nähnyt uran jos toisenkin. Pahimmat näkemäni taisivat olla aikoinaan Tampereen Paasikiventiellä.
Kuva ihmetytti vain sen vuoksi, kun "Jorma L" epäili rekkojen painavan teihin uria, niin "Kitkakalle" esitti vastakkaisen, sinänsä oikean, mielipiteensä tueksi kuvan, joka ei ole Suomesta.
Ainakin Japanissa. Sen pohjoisosissa kelit ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa. Lunta tulee toki huomattavasti enemmän. Ensilumi satoi Hokkaidossa pari viikkoa sitten. Sitten sää lämpeni ja ne suli pois. Ensi viikon alulle on luvattu lisää lunta. Pohjois-Honshussa on myös samanlaiset kelit kuin Suomessa.
"Japanin nastattoman talviliikenteen vaikutukset näkyvät taajama-alueilla ja erityisesti risteysalueilla korostetun voimakkaasti. Nämä alueet kiillottuvat erityisen liukkaiksi varsinkin nollakelillä, jolloin liikenteen sujuvuus kärsii. Liikenne etenee korostetun varovaisesti ja hitaasti,
jolloin runsaan ajoneuvomäärän takia liikenne jonoutuu. Erityisesti tämä näkyy julkisen
bussiliikenteen hidastumisena. Bussien kiertonopeudet ovat merkittävästi hitaampia ja niiden
Niin, japanilaiset osaavat ajaa liukkaalla kelin mukaan. Taito joka suomalaisilta on pitkälti unohtunut.
Kun kävin ensimmäisen kerran Sapporossa, huomasin heti kuinka varovaisesti risteyksiin tultiin. Ero esim. Helsinkiin on merkittävä. Hämmästyttävän suvavasti liikenne kuitenkin sujuu vaikka kyseessä on yli kahden mijoonnan ihmisen suurkaupunki ja kelit ovat vaikeat.
Jos tie halutaan kastella tietoisena siitä, että märkä asfaltti kuluu ja rapautuu kuivaa nopeammin, niin sitten ei kannata tarjota tien kulumista yksinomaan nastarenkaiden piikkiin.
Nastarenkaat kuitenkin kuluttavat tietä noin 1500% enemmän kuin kitkat, suolattiin tai ei.
Hätäisimmät ovat jo vaihtaneet etelärannikolla, kostealla kelillä huomaa jo lasin kuraantuvan.
Voisit laittaa tuon kuran analysoitavaksi jonnekin, voin lyödä vaikkapa vetoa ettei tuolla ole mitään tekemistä nastojen kanssa.
Minun autoni ainakin on aivan kurassa, olen kuitenkin päätellyt että viime aikojen melko rankoilla sateilla, tielle kulkeutuneella hiekalla, lehdillä ym saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Nastarenkaita en ole missään autossa vielä nähnyt / kuullut.
Lasin kuraantumisen vielä kestää, mutta kohta alkaa koko auto olla taas päivittäin ***kassa.
Ja joo, ainoastaan yhden muutoksen ansiosta: nastat ovat alkaneet rapista ja rouhia asfaltteja.
Hiekkaa ja suolaa ei ole vielä levitetty teille ainakaan täällä etelässä.
Jep, ei ole auto vielä pesukunnossa vaikka on pitänyt kosteita kelejä.
Oma näkemykseni on että nastarenkaita valitaan varmuuden vuoksi, ei oikean tarpeen vuoksi. Jos turvallisuus oikeasti kiinnostaisi niin turvavälejä noudatettaisiin paremmin. Silloin ei myöskään ostettaisi halvinta mahdollista rengasta, tai ajettaisi kitkarenkailla kesällä koska asfalttiominaisuudet ovat huonommat kuin kesärenkailla.
Toisaalta jos ei autoilusta tiedä yhtään mitään niin silloin on hyvä valita ne nastat muiden turvaksi. Vertaan tässä niitä polkupyörän apupyöriin. Nastojen haitta on melu ja teiden kuluminen, ja kuluminen aiheuttaa pölyä ja likaa sekä vesiliirtoa aiheuttavia uria. Urat puolestaan lisäävät tienpidon kustannuksia.
Mutta kuten tuossa jo aiemmin mainitsin niin nastat ovat hyvä (ja täysin laillinen ) valinta sellaiselle joka ei osaa tai halua ajaa olosuhteiden mukaisesti.
Metsähaka:
Rekoillahan ei koskaan ole kiire määhänpäänsä, kunhan huvikseen ajelevat.
harjis:
Jos tie halutaan kastella tietoisena siitä, että märkä asfaltti kuluu ja rapautuu kuivaa nopeammin, niin sitten ei kannata tarjota tien kulumista yksinomaan nastarenkaiden piikkiin.
740 GLE:
Nastarenkaat kuitenkin kuluttavat tietä noin 1500% enemmän kuin kitkat, suolattiin tai ei.
mikahe:
Kuivaatko asfaltteja rankkasateen jälkeen hiustenkuivaajalla vai mikä on taktiikkasi siihen että auto ei sateella tai sen jälkeen kuraannu?
Minä ajan noin 1000 km viikossa ja auto on syksyisin aina kurassa, paljon ennen nastakauttakin. Siinä vaiheessa homma sitten muuttuu huonompaan suuntaan kun teille aletaan kylvää suolaa ja hiekkaa. Se pitäisi ensin kieltää jos ollaan huolissaan kurasta.
Minä ajelen tällä hetkellä ihan mukavasti ilman nastoja. Tosin nastojen ääntä en autolla ajaessani kyllä kuule muutenkaan, en omien enkä muiden. Vai oletko kuullut äänieristyksestä autoissa? Jalan liikkuessa asia on vähän eri.
drive:
Ja paljonko se kuluma on? Kun tiedät prosentteja noinkin hyvin, olisi varmaan kohteliasta laittaa mukaan myös todelliset kulumat. Tosin olet itse kertonut aiemmin, etteivät kitkat kuluta tietä käytännössä lainkaan, joten eipä tuo 0,00jotain x 15 nyt kovin paljon ole.
AkiK:
Minähän sanoin, että rankkasateessa auto ei kuraannu. Luulisi noin paljon ajavan kuljettajan huomanneen saman faktan. Jos et pääse perille rankkasateen vielä kestäessä, niin hommaa aito neliveto.
En ole kuullut autoni äänieristyksestä pihaustakaan. Joskus moottori vähän murisee, ja edes kohtalaisessa kunnossa olevat kumit eivät nekään pidä häiritsevää meteliä.
Toisin on esim. kaksikaistaisella maantiellä vastaantulijoiden nastavammaisten kanssa, joiden aiheuttama melu on kuin sirkkeli ja rälläkkä duetossa.
Autoni ulkopuolisia hälyääniä en halua desibeliäkään madaltaa, sillä silloin esim. hälyajoneuvojen havaitseminen olisi vieläkin hankalampaa.
mikahe:
Olen huomannut sen faktan, että auto näyttää likaiselta aina sen jälkeen kun se on kastunut.
En ole huomannut että sateita pääsisi ajamalla karkuun, tuo on minulle aivan uusi idea.
Toisekseen minulla ei ole tapana moninkertaistaa ajonopeuksiani rajoituksenmukaisista edes nelivedolla. Toisin on ilmeisesti sinulla.
Äskeisen perusteella epäilen, että kärsit jonkinlaisesta valikoivasta kuulohäiriöstä, tai sitten ei kannata ajaa ikkunat auki enää syksyllä jos vastaantulevien ääni noin korvissa soi.
Luulisi sinun äskeisen perrusteella menettävän kuulosi kokonaan jos vastaan tulee poliisi tai ambulanssi sireenit päällä. Niillä kun on poikkeusetta paljon vauhtia, sireenit ja vielä aina talvisin nastatkin alla.
AkiK:
Minkälaista autoa suosittelet ns. autoilevalle massalle jos et kuule autossasi nastojen ääniä?
Jalankulkijana ja motoristina olen huomannut että nastarenkaita on jo asennettu vaikka sääennusteen mukaan niillä olisi laitonta ajaa. Ellei sitten ole turvallisuusfanaatikko, mutta toisaalta jopa yhdellä TypeR:llä ajavalla oli jo nastat alla - ja talvirenkaathan ovat asfaltilla testien perusteella merkittävästi huonommat kuin kesärenkaat.
AkiK:
TekniikanMaailman mukaan -90 luvun nasta-auto söi tietä 2.5kg/ 100km. Nykyrengas alle 0.5kg/100km.
ritsa:
Voihan se olla että syönti vähentynyt, mielestäni nykyään näkee aiempaa harvemmin urapaikkauksia tien pinnoilla. Yleensä vedetään koko päällyste uusiksi kerralla.
Paikoitellen silti näkee ihan järkyttävän syviä uria edelleenkin. Ja hiljaisen päällysteenhän nuo nykynastat syövät myös tehokkaasti.
drive:
Ei se puolikiloa per auto ihan vähän ole sekään.
ritsa:
Yksittäisen nastan syönti on vähentynyt, mutta:
- liikenne on lisääntynyt - nastojen lukumäärä renkaassa on lisääntynyt - autojen massat kasvaneet - rengaspaineet nousseet - ajonopeudet kasvaneet
Yhteensä nuo ovat kasvattaneet teiden kulumaa noin +3% vuodessa. Eli nastojen kuluttavuus on nyt paljon suurempi kuin 90-luvulla.
Maassa, jossa nastat on kielletty, ei uria esiinny ollenkaan. Asfaltti kestää ihan eri malliin kuin Suomessa. Asfaltti voidaan tehdä joustavammasta aineksesta, jolloin se kestää säätäkin paremmin. Varsinkin jatkuvaa nollan molemmin puolin sahailua. Ei murene niin kuin Suomessa.
Edelliseen:
"Maassa, jossa nastat on kielletty, ei uria esiinny ollenkaan. Asfaltti kestää ihan eri malliin kuin Suomessa. Asfaltti voidaan tehdä joustavammasta aineksesta, jolloin se kestää säätäkin paremmin. Varsinkin jatkuvaa nollan molemmin puolin sahailua. Ei murene niin kuin Suomessa."
Onko mitään tietoa, miksi Saksassa, ihan etelässäkin, autobaanat päällystetään uudestaan lähes vuosittain? Aina on pitkiä pätkiä remontissa.
Itse olisin sitä mieltä, että raskas kalusto painaa tiehen urat, ei materiaali välttämättä ole kadonnut/kulunut. Pahimmillaan urat voi olla 10cm syvät, liekö asfalttia alunperinkään ollut niin paljon.
Jorma L:
Ei oikein sovi rekan raideväli noihin uriin.
Olen ajanut Saksan läpi useita kertoja enkä ole huomannut siellä mitään uria. Tietöitä on kyllä paljon, mutta ei ne läheskään aina ole päällystetöitä. Olen asunut Japanissa muutaman vuoden. Läheisille valtaväylille ei ole laitettu uutta asfalttia ainakaan neljään vuoteen. Silti mitään uria ei havaitse, kun niillä ajaa. Liikenne on kuitenkin melkoista. Myös raskas liikenne.
Tähän täytyy ensin todeta että minäkin olen asunut Japanissa muutaman vuoden (1991-1995). Siitä on sen verran aikaa, ettei muistikuvaa tietöistä tai urista ole.
Saksassa kyllä päällystetään, olen käryt saanut autoon moneen kertaan.
Ainoa ero mikä tulee mieleen japani-saksa vs Suomi on raha. Japanissa moottoritie on moottoritieyhtiön omaisuutta, keräävät käyttömaksut ja niillä summilla ei tarvitse pihtailla.
Suomessa päällystystyö on aina euroa/km ja jos rahaa on vähemmän kuin kilometrit vaativat, säästetään jossain. En ole kemisti, joten vaikea sanoa, mistä kulutuskestävyys kaikkinensa riippuu.
En yritä yhtään kieltää nastojen kuluttavaa vaikutusta tiehen, selvähän se että kuluttaa.
Toisessa vaakakupissa on sitten se pito. Jos kuski ymmärtää tilanteen, talven läpi pääsee vaikka kesärenkailla. Kollegani ajoi toissatalven loppuunkuluneilla saksankitkoilla eikä yhtään ryppyä peltiin tullut. No takavetomersu jäi välillä kiinni tasaisellakin, mutta mitäs siitä. Osti kuitenkin nastat seuraavaksi talveksi ja ajoi luultavasti vähän reippaammin.
Eli yllättävissä tilanteissa, nopeusrajoituksia noudattaen, nastoilla selviää todennäköisesti vähäisemmillä vaurioilla. Mustaa voi selittää valkoiseksi mutta asia on helppo ymmärtää kun ajattelee asiaa äärilaidoilta. Autossa huonot keskieuroopan kitkat tai uudet nastat. No, ei epäilystäkään. Jossain tilanteessa tilanne voi olla toisinpäinkin. Vanhat kovettuneet nastarenkaat, joista nastoja puuttuu ja uudet kitkat. Ei epäilystäkään. Keskimäärin molemmat hyväkuntoiset, toinen pitää keskimäärin paremmin, Lapin lumikinoksissa tilanne voi kuitenkin olla tasoissa.
AkiK:
Onko allasi Rolls Royce Phantom taikka Maybach, kun äänieristys on noin hyvä? Tavalliseen kansanautoon ja vähän kalliimpaankin nastat kyllä kuuluvat sisälle.
Kitkakalle:
Miten monessa maassa, jossa nastat on kielletty, on vastaavan kaltaiset keliolosuhteet, kuin on Suomessa?
Kitkakalle:
Missä tuo on kuvattu? Ei ainakaan Suomessa.
Kyllä se varmaan on lähivuosina se nastojen kieltäminen liikenteessä!
harjis:
Et ole paljon ajellut suomessa, ellei koskaan ole tuollaista silmiisi osunut. Tuo on jo korjauskunnossa, mutta eihän noita kesken talven korjailla.
harjis:
Ainakin Japanissa. Sen pohjoisosissa kelit ovat hyvin samanlaiset kuin Suomessa. Lunta tulee toki huomattavasti enemmän. Ensilumi satoi Hokkaidossa pari viikkoa sitten. Sitten sää lämpeni ja ne suli pois. Ensi viikon alulle on luvattu lisää lunta. Pohjois-Honshussa on myös samanlaiset kelit kuin Suomessa.
Kanadassa nastat ovat kielletty Ontariossa. Sen pohjoisosissa (jossa elää mm. jääkarhuja) nastat ovat sallittu.
Noilla alueilla asuu yhteensä noin 20 miljoonaa ihmistä.
harjis:
Idahossa USA:ssa.
drive:
Olen nähnyt uran jos toisenkin. Pahimmat näkemäni taisivat olla aikoinaan Tampereen Paasikiventiellä.
Kuva ihmetytti vain sen vuoksi, kun "Jorma L" epäili rekkojen painavan teihin uria, niin "Kitkakalle" esitti vastakkaisen, sinänsä oikean, mielipiteensä tueksi kuvan, joka ei ole Suomesta.
Kitkakalle:
"Japanin nastattoman talviliikenteen vaikutukset näkyvät taajama-alueilla ja erityisesti risteysalueilla korostetun voimakkaasti. Nämä alueet kiillottuvat erityisen liukkaiksi varsinkin nollakelillä, jolloin liikenteen sujuvuus kärsii. Liikenne etenee korostetun varovaisesti ja hitaasti,
jolloin runsaan ajoneuvomäärän takia liikenne jonoutuu. Erityisesti tämä näkyy julkisen
bussiliikenteen hidastumisena. Bussien kiertonopeudet ovat merkittävästi hitaampia ja niiden
myöhästymiset ovat seitsenkertaistuneet."
http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/23_k0133.pdf
Niin, japanilaiset osaavat ajaa liukkaalla kelin mukaan. Taito joka suomalaisilta on pitkälti unohtunut.
Kun kävin ensimmäisen kerran Sapporossa, huomasin heti kuinka varovaisesti risteyksiin tultiin. Ero esim. Helsinkiin on merkittävä. Hämmästyttävän suvavasti liikenne kuitenkin sujuu vaikka kyseessä on yli kahden mijoonnan ihmisen suurkaupunki ja kelit ovat vaikeat.
ritsa:
Sorkki!
Tarkoitin että myös henkilöautoilla ajavat voisivat opetella ajaan kitkoilla kun heillä ei ole kiire mihinkään (vaikka rekoilla olisikin)!
drive:
Koska niillä ajetaan 1500% enemmän!
Minä tutkin nastarenkaamme kaikista autoistamme ja yllätykseksi huomasin etteivä olleet paljoa syöneet koska olivat jopa laihtuneet viime talvesta!
Puppua siis että nastat söisivät mitään talvella tai kesällä?
AkiK:
Lasin kuraantumisen vielä kestää, mutta kohta alkaa koko auto olla taas päivittäin ***kassa.
Ja joo, ainoastaan yhden muutoksen ansiosta: nastat ovat alkaneet rapista ja rouhia asfaltteja.
Hiekkaa ja suolaa ei ole vielä levitetty teille ainakaan täällä etelässä.
Jep, ei ole auto vielä pesukunnossa vaikka on pitänyt kosteita kelejä.
Oma näkemykseni on että nastarenkaita valitaan varmuuden vuoksi, ei oikean tarpeen vuoksi. Jos turvallisuus oikeasti kiinnostaisi niin turvavälejä noudatettaisiin paremmin. Silloin ei myöskään ostettaisi halvinta mahdollista rengasta, tai ajettaisi kitkarenkailla kesällä koska asfalttiominaisuudet ovat huonommat kuin kesärenkailla.
Toisaalta jos ei autoilusta tiedä yhtään mitään niin silloin on hyvä valita ne nastat muiden turvaksi. Vertaan tässä niitä polkupyörän apupyöriin. Nastojen haitta on melu ja teiden kuluminen, ja kuluminen aiheuttaa pölyä ja likaa sekä vesiliirtoa aiheuttavia uria. Urat puolestaan lisäävät tienpidon kustannuksia.
Mutta kuten tuossa jo aiemmin mainitsin niin nastat ovat hyvä (ja täysin laillinen ) valinta sellaiselle joka ei osaa tai halua ajaa olosuhteiden mukaisesti.