Tuo nyt ei voi pitää paikkaansa. Jos kitkoilla ajaa 58% hitammin kuin nastoilla, on nasta-auton liike-energia yli nelinkertainen.
No onpahan esimerkiksi tyypillisen ison maasturinkin liike-energia moninkertainen pikkuautoon verrattuna, silti ne pysähtyvät samalla matkalla ja usein iso auto jopa lyhyemmälläkin.
Lisäksi sinun on otettava huomioon, että jarrutukseen vaikuttavat kitkakertoimen lisäksi auton järjestelmät, eli lähinnä ABS-jarrut jotka eivät tutkitusti toimi aivan vähäisillä kitkatasoilla tehokkaimmalla tavalla pysähtymisen kannalta.
Kyse oli kyseisellä peilijäisellä tiellä poliisin tekemästä pysähtymismittauksessta, joissa kitkarenkailla mentiin reilusti yli 200 m eli 250% pidemmälle kuin nastoilla. Tuosta laskemalla saa neliöjuuri 250% = 58% nopeusero tarvittaisiin kompensoimaan. Kumpikaan meistä ei ole ollut tutkimassa ja mittaamassa, mutta voit kumota tämän päättelyn jos pystyt.
Minunkin muistaakseni alle 10% nopeusero riittää täysin kattamaan normaalisti liukkaalla tienpinnalla havaittavat pitoerot hyvän nasta- ja hyvän kitkarenkaan välillä.
....
Jos käytetään samaa nopeutta, niin saadaan dramaattisia eroja pysähtymismatkassa, mutta kun liukkaammalla vaihtoehdolla sopeutetaan...
Normaalioloissa et ikinä näe missään tuota 10% nopeuseroa. Muuten kitkarenkailla ajavat etenisivät 72 km/h nastarenkailla ajavien edetessä 80 km/h. Tosielämämässä molemmat ajavat 83-88 km/h, oli tie jäässä tai ei. Liukkaalla koviten ajetaan uusimmalla, etenkin nelivetoisella autokalustolla, jossa on tilastollisesti keskimääräistä useammin juuri kitkat alla.
Sinänsä maksimpito ei edes ole kovin ratkaiseva, vaan renkaiden käytös vaihtelevissa oloissa. Ja siinä on juuri nastojen suuri etu, ne ovat käytökseltään tasaisemmat ja siten turvallisemmat jos nyt puhutaan kaikista autoilijoista ja kaikiesta kalustosta kokonaisuutena.
Samoin turvaväleillä voitaisiin ratkaista koko asia riippumatta nopeuksista. Kuitenkin tosielämässä talvisaikaan kuten kesälläkin perässäroikkuja on yleensä juuri:
1) uudehkolla (saksalais) autolla tai katumaasturilla tai muuten nelivetoisella ajava (keskimääräistä selvästi enemmän kitkarenkaita alla)
2) rekka (ei ikinä nastoja ja muutenkin pitkä pysähtymismatka)
Ei oikein korreloi sinun "ennakointi"teoriasi kanssa.
Aina on turvallisinta sekä ennakoida että ajaa sillä turvallisimmalla vaihtoehdolla, vai pystytkö jotenkin kiistämään tämän yhtälön?
Maantinopeuksien jarrutusmatkoja laskiessa ei usein huomioida sitä, että 40km/h on jo aika turvallinen törmäysnopeus.
Merkittävin ero turvallisuuteen syntyy juuri jarrutuksen alussa, siinä olet oikeassa. Hidastuvuusero on kuitenkin tuolloinkin ihan sama kuin mittausten lopussa.
Sinusta varmaan on hauskaa törmäillä tuolla nopeudella? Minusta on parempi että ennakoi sen verran ajotavalla ja rengasvalinnalla, ettei tarivitse kokeilla tuota turvallisuutta käytännössä.
No onpahan esimerkiksi tyypillisen ison maasturinkin liike-energia moninkertainen pikkuautoon verrattuna, silti ne pysähtyvät samalla matkalla.
No niillä onkin eri massat. Kun massa kasvaa, kasvaa kitkavoima samassa suhteessa. Tarkoitin tietysti samoja autoja, joilla on samat massat.
AkiK:
Kyse oli kyseisellä peilijäisellä tiellä poliisin tekemästä pysähtymismittauksessta, joissa kitkarenkailla mentiin reilusti yli 200 m eli 250% pidemmälle kuin nastoilla. Tuosta laskemalla saa neliöjuuri 250% = 58% nopeusero tarvittaisiin kompensoimaan.
Eli nastan jarrutusmatka oli 57 m ja kitkan 200 m? Jos noin oli, pätee tuo 58%. Lukemat eivät vain vastaa TM:n talvirengasvertaluissa mitattuja. Niissä on mitattu 100-0 km/h peilijäällä nastalle 200 ja kitkalle 250 m. Linkkiä mittaukseen kiitos.
Eli nastan jarrutusmatka oli 57 m ja kitkan 200 m? Jos noin oli, pätee tuo 58%. Lukemat eivät vain vastaa TM:n talvirengasvertaluissa mitattuja. Niissä on mitattu 100-0 km/h peilijäällä nastalle 200 ja kitkalle 250 m. Linkkiä mittaukseen kiitos.
Muistaakseni kitkan pysähtymismatka oli reilusti yli 200 m.
TM:n talvirengastesti ei suinkaan mittaa kaikkia olosuhteita eikä termi "sileä" jää välttämättä kerro mitään itse kitkasta. Ilmiön huomaa esimerkiksi luistinradalla, ei jääkiekko luista kaikilla keleillä ulkojäällä mihinkään vaikka jää olisi kuinka sileä. Esimerkiksi Tuulilasin vastaavassa testissä on pakkaskelillä päästy TM:ää vastaaviin muutaman kymmenen prosentin eroihin, mutta kun testilämpötilaa on vaihdettu nollan vaiheille tai vähän plussalle, ovat erot renkaissa suurentuneet merkittävästi. Myös tuo ABS-asia on tosiasia, siinä toki voi olla hyvin merkittäviä eroja autoittain.
Tuo ketjukolarin keliolosuhde oli täysin jäinen tie, jonka pinnalla oli puuterilunta. Olettaisin, ettei kitkalamelleista ole tuossa paljon hyötyä kun lumi tukkii ne ja alusta on liukas.
Miksi muuten kaikissa (lukemissani) kitkarengastesteissä jää karhennettiin ennen testiä?
Uusimmassa TM:ssä oli talvirengastesti. Siinä kirjoitettiin:
"Kun nastarenkaalla on kerran jarrutettu jäällä, radan pinta on renkaan leveydeltä kerralla raavittu käyttökelvottomaksi. Seuraava jarrutus on tehtävä eri paikassa siten, että renkaan alta löytyy aina uutta, käyttämätöntä jääpintaa."
On muuten kitkojan jääpito edelleen parantunut. Tämän vuoden testissä paras kitka oli jo 5. sijalla jarrutuksessa jäällä. Edellä oli neljä nastarengasta, takana kuusi. Niistä kuudesta osa oli jopa laaturenkaita.
Vielä viime vuonna suhde oli: 12 nastarengasta edellä, neljä takana. Viime vuonna parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka oli 35% pidempi. Tänä vuonna enää 14%. Huimaa parannusta!
Vuoden 2010 talvirengastestissä viiden parhaan nastarenkaan kokonaispisteet olivat välillä 8,4-8,0 ja kitkarenkaiden 7,4-6,9 eli kitkarenkaat eivät ole kehittyneet nastarenkaisiin verrattuna viimeisen vuoden aikana yhtään.
Jos kitkojen jääpito suhteessa nastoihin on parantunut, niin mikäs niissä on sitten huonontunut, kun eivät kokonaispisteissä ole päässeet yhtään lähemmäs nastarenkaita?
Ei voi verrata suoraan. Painokertoimet ovat muuttuneet viime vuodesta. Kitkojan parantunut jääpito syötiin pois muuttamalla painokertoimia. Kuten olen sanonut ennenkin, kitkarenkaan pito on voimakkaasti toispuoleinen. Jarrutuspito jäällä on selvästi parempi kuin kiihdytyspito suhteessa nastarenkaaseen. Tämän vuoden testissä kitka saa kunnolla selkään kiihdytyksessä jäällä. Jääkiihdytyksen painoarvo on tuplattu viime vuodesta. Se tasoittaa lopputulosta.
On muuten kitkojan jääpito edelleen parantunut. Tämän vuoden testissä paras kitka oli jo 5. sijalla jarrutuksessa jäällä. Edellä oli neljä nastarengasta, takana kuusi. Niistä kuudesta osa oli jopa laaturenkaita.
Vielä viime vuonna suhde oli: 12 nastarengasta edellä, neljä takana. Viime vuonna parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka oli 35% pidempi. Tänä vuonna enää 14%. Huimaa parannusta!
Ja näin sanoo henkilö joka aiemmin piti TM:n testejä vääristettyinä. Mites niistä nyt on yhtäkkiä tullut totuudenmukaisia?
En ole ikinä väittänyt TM:n mittauksia vääristellyiksi. Allekirjoitan ne täysin. Olen sanonut sen useasti. Voit vaikka kahlata vanhoja kirjoituksiani.
Sitä olen kritisoinut, millaiset johtopäätökset toimittaja on niistä mittauksista tehnyt. Välillä kun lukee lehteä, mittaukset ja teksti tuntuvat olevan aivan eri paria. Räikeimpänä esimerkkinä on vuoden 2009 talvirengastesti. Tämän vuoden teksti oli linjassa mittausten kanssa.
Vielä viime vuonna suhde oli: 12 nastarengasta edellä, neljä takana. Viime vuonna parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka oli 35% pidempi. Tänä vuonna enää 14%. Huimaa parannusta!
Se voi johtua olosuhteista ja tuntemattomista muuttujista. Joissain jääolosuhteissa nastat on selvästi parempia ja joissain ei ole merkittävää eroa.
Kävitkö ihan itse mittaamassa, että juuri tuolla nimenomaisella kelillä kitkoilla oli noin paljon huonompi pito? Vai veditkö johtopäätökset jossain TM-testissä mitattujen jääpitojen perusteella?
Satuin olemaan liikkeellä kyseisenä päivänä, ja pito oli tosiaan lähes olematon muutaman tunnin ajan.
Omien kokemusten mukaan kitkoilla ei pito ole noin huono,
No satuitko ajamaan tuona aikana? Minä satuin. Tiet alueella olivat kunnon jäässä ja päällä oli lumikerros. Ei ne kitkat oikeasti siinä mitään pitäneet. Nastoissakaan ei todennäköisesti kummoista pitoa ollut, mutta niissä on noissa oloissa se etu että ne painuvat edes hieman jäähän jarrutustilanteissa.
Minusta tämä keskustelu on aika älytön. On kiistaton tosiasia että juuri äärioloissa nastoilla on etu puolellaan kahdesta eri syystä: ne pitävät paremmin ja ennenkaikkea ovat paremmin ennakoitavissa vaihtelevissa oloissa. Tuo mainittu keli jos mikä oli ääriolosuhde. Muuten kitkarenkailla on puolensa, mutta niiden rajoitteet on hyvä tunnustaa. Sinun mielestäsi edes ääriolosuhteissa nastat eivät pidä kitkoja paremmin, joten tuosta asiasta on varmaan aika turha keskustella.
Oma vähäinen (ehkä noin 300.000 km) kitkakokemukseni useilla eri kitkarenkailla on ainakin minulle tehnyt selväksi mihin renkaat pystyvät ja mihin ne eivät pysty. Rengassarjoja olen muistaakseni ajanut 2 sarjaa Bridgestone Blizzakkeja, 1 sarja Nokian Hakkapeliitta Q, 1 sarja Hakkapeliitta Rsi, 1 sarja Continental WinterViking contactit ja yhdet Michelin X-icet. Nastarenkaita on omaan vertailuun laittaa parit Michelin X-ice Northit, Contin WinterViking 2:t sekä Nokian Hakkapeliitta 7:t. Näiltä pohjilta on jotain kokemuksia siitä, miten renkaat toimivat eri autoissa. Ajoa tulee joka päivä eri puolilla Suomea, joten kelitkin on muutamaan kertaan nähty.
On muuten kitkojan jääpito edelleen parantunut. Tämän vuoden testissä paras kitka oli jo 5. sijalla jarrutuksessa jäällä. Edellä oli neljä nastarengasta, takana kuusi. Niistä kuudesta osa oli jopa laaturenkaita.
Vielä viime vuonna suhde oli: 12 nastarengasta edellä, neljä takana. Viime vuonna parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka oli 35% pidempi. Tänä vuonna enää 14%. Huimaa parannusta!
Oletko nyt ihan varma että kitkat ovat ominaisuuksiltaan parantuneet, vai onko tämä nyt ensimmäinen vuosi jolloin testissä on uusien määräyksien mukaiset nastat joiden pitoa on heikennetty?
Nastamäärästä ei ollut mainintaa. Olen pelkästään kuvien varassa. Niiden mukaan nastojen lukumäärä on sama kuin viime vuosina. Eli vanhan määräysten mukaan yhä.
Säätilastojen mukaan ensimmäinen pakkaspäivä koetaan myös pääkaupunkiseudulla jo lokakuussa. Siksi talvirenkaat on syytä vaihtaa autoon ajoissa.
Nastarenkaiden vaihdossa ei kannata orjallisesti katsoa lain mainitsemaa ensimmäistä sallittua käyttöpäivää. Nastarenkaat saa ja kannattaa laittaa autoon keliennusteiden perusteella. Nastattomien renkaiden käytölle ei ole laissa rajoituksia.
Ei riitä pelkkä ennuste tai pelko huonosta kelistä, kelin on oikeasti oltava liukas, että nastoilla saa ajaa ennen marraskuuta. Itse ajattelin vaihtaa vasta joulukuun ekana ajopäivänä. Kitkoja ruuvaisin jo nyt jos olisi.
Näinä päivinä onkin traagisia yhteensattumuksia odotettavissa: tuskin ovat asfalttimiehet keränneet pelinsä pois uuden tien laidalta kun sen piikkaus alkaa.
No, asfalttimies kiittää, hommia on ensi kesällekin kuulemma tiedossa.
Näinä päivinä onkin traagisia yhteensattumuksia odotettavissa: tuskin ovat asfalttimiehet keränneet pelinsä pois uuden tien laidalta kun sen piikkaus alkaa.
No, asfalttimies kiittää, hommia on ensi kesällekin kuulemma tiedossa.
Eivätkä ympäristökatastrofit edes lopu tähän, vaan pelkään pahoin, että tänäkin talvena pyritään normaalista talvikelistä kemiallisesti valmistamaan jotain aivan muuta.
Lopettaisivat nyt ihan ensiksi tuon suolauksen kokonaan ja katsotaan sitten vaikka viiden talven jälkeen onko jossain kohdissa syytä sallia max. 10 % nykytalvien suolamäärästä.
Hätäisimmät ovat jo vaihtaneet etelärannikolla, kostealla kelillä huomaa jo lasin kuraantuvan.
Voisit laittaa tuon kuran analysoitavaksi jonnekin, voin lyödä vaikkapa vetoa ettei tuolla ole mitään tekemistä nastojen kanssa.
Minun autoni ainakin on aivan kurassa, olen kuitenkin päätellyt että viime aikojen melko rankoilla sateilla, tielle kulkeutuneella hiekalla, lehdillä ym saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Nastarenkaita en ole missään autossa vielä nähnyt / kuullut.
Minun autoni ainakin on aivan kurassa, olen kuitenkin päätellyt että viime aikojen melko rankoilla sateilla, tielle kulkeutuneella hiekalla, lehdillä ym saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Nastarenkaita en ole missään autossa vielä nähnyt / kuullut.
Olisikohan mahdollista sekin, että alati kosteille teille kertyisi myös dieselin nokea, mikä kuivalla kelillä tuuli kuljetta pois. Tämä oli vain tällaista arvailua sillä nastarenkaita en ole itsekään nähnyt/kuullut.
Olisikohan mahdollista sekin, että alati kosteille teille kertyisi myös dieselin nokea, mikä kuivalla kelillä tuuli kuljetta pois. Tämä oli vain tällaista arvailua sillä nastarenkaita en ole itsekään nähnyt/kuullut.
En minäkään vielä ole nastojen ääntä kuullut, mutta riittäähän se että siellä yksi sadasta ajelee, kuraisuus on ihan toisella tasolla sitten kun useampi ryhtyy siihen.
Minun autoni ainakin on aivan kurassa, olen kuitenkin päätellyt että viime aikojen melko rankoilla sateilla, tielle kulkeutuneella hiekalla, lehdillä ym saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Nastarenkaita en ole missään autossa vielä nähnyt / kuullut.
Rankkasateessa ajaessa auto ei kuraannu lainkaan.
Ehkä tämän viikonlopun jälkeen - vaikkakin sään ollessa vuodenaikaa lämpimämpää - alat kuulla nastojen valitusta jatkuvalla syötöllä. Se on tosin hieman haasteellista omien nastojen kalinan seassa.
Lopettaisivat nyt ihan ensiksi tuon suolauksen kokonaan ja katsotaan sitten vaikka viiden talven jälkeen onko jossain kohdissa syytä sallia max. 10 % nykytalvien suolamäärästä.
Sitä kokeiltiin Itä-Suomessa jo 15 vuotta sitten, huonolla menestyksellä.
Kitkakalle:
No onpahan esimerkiksi tyypillisen ison maasturinkin liike-energia moninkertainen pikkuautoon verrattuna, silti ne pysähtyvät samalla matkalla ja usein iso auto jopa lyhyemmälläkin.
Lisäksi sinun on otettava huomioon, että jarrutukseen vaikuttavat kitkakertoimen lisäksi auton järjestelmät, eli lähinnä ABS-jarrut jotka eivät tutkitusti toimi aivan vähäisillä kitkatasoilla tehokkaimmalla tavalla pysähtymisen kannalta.
Kyse oli kyseisellä peilijäisellä tiellä poliisin tekemästä pysähtymismittauksessta, joissa kitkarenkailla mentiin reilusti yli 200 m eli 250% pidemmälle kuin nastoilla. Tuosta laskemalla saa neliöjuuri 250% = 58% nopeusero tarvittaisiin kompensoimaan. Kumpikaan meistä ei ole ollut tutkimassa ja mittaamassa, mutta voit kumota tämän päättelyn jos pystyt.
drive:
Normaalioloissa et ikinä näe missään tuota 10% nopeuseroa. Muuten kitkarenkailla ajavat etenisivät 72 km/h nastarenkailla ajavien edetessä 80 km/h. Tosielämämässä molemmat ajavat 83-88 km/h, oli tie jäässä tai ei. Liukkaalla koviten ajetaan uusimmalla, etenkin nelivetoisella autokalustolla, jossa on tilastollisesti keskimääräistä useammin juuri kitkat alla.
Sinänsä maksimpito ei edes ole kovin ratkaiseva, vaan renkaiden käytös vaihtelevissa oloissa. Ja siinä on juuri nastojen suuri etu, ne ovat käytökseltään tasaisemmat ja siten turvallisemmat jos nyt puhutaan kaikista autoilijoista ja kaikiesta kalustosta kokonaisuutena.
Samoin turvaväleillä voitaisiin ratkaista koko asia riippumatta nopeuksista. Kuitenkin tosielämässä talvisaikaan kuten kesälläkin perässäroikkuja on yleensä juuri:
1) uudehkolla (saksalais) autolla tai katumaasturilla tai muuten nelivetoisella ajava (keskimääräistä selvästi enemmän kitkarenkaita alla)
2) rekka (ei ikinä nastoja ja muutenkin pitkä pysähtymismatka)
Ei oikein korreloi sinun "ennakointi"teoriasi kanssa.
Aina on turvallisinta sekä ennakoida että ajaa sillä turvallisimmalla vaihtoehdolla, vai pystytkö jotenkin kiistämään tämän yhtälön?
Merkittävin ero turvallisuuteen syntyy juuri jarrutuksen alussa, siinä olet oikeassa. Hidastuvuusero on kuitenkin tuolloinkin ihan sama kuin mittausten lopussa.
Sinusta varmaan on hauskaa törmäillä tuolla nopeudella? Minusta on parempi että ennakoi sen verran ajotavalla ja rengasvalinnalla, ettei tarivitse kokeilla tuota turvallisuutta käytännössä.
AkiK:
No niillä onkin eri massat. Kun massa kasvaa, kasvaa kitkavoima samassa suhteessa. Tarkoitin tietysti samoja autoja, joilla on samat massat.
AkiK:
Eli nastan jarrutusmatka oli 57 m ja kitkan 200 m? Jos noin oli, pätee tuo 58%. Lukemat eivät vain vastaa TM:n talvirengasvertaluissa mitattuja. Niissä on mitattu 100-0 km/h peilijäällä nastalle 200 ja kitkalle 250 m. Linkkiä mittaukseen kiitos.
Kitkakalle:
Muistaakseni kitkan pysähtymismatka oli reilusti yli 200 m.
TM:n talvirengastesti ei suinkaan mittaa kaikkia olosuhteita eikä termi "sileä" jää välttämättä kerro mitään itse kitkasta. Ilmiön huomaa esimerkiksi luistinradalla, ei jääkiekko luista kaikilla keleillä ulkojäällä mihinkään vaikka jää olisi kuinka sileä. Esimerkiksi Tuulilasin vastaavassa testissä on pakkaskelillä päästy TM:ää vastaaviin muutaman kymmenen prosentin eroihin, mutta kun testilämpötilaa on vaihdettu nollan vaiheille tai vähän plussalle, ovat erot renkaissa suurentuneet merkittävästi. Myös tuo ABS-asia on tosiasia, siinä toki voi olla hyvin merkittäviä eroja autoittain.
Tuo ketjukolarin keliolosuhde oli täysin jäinen tie, jonka pinnalla oli puuterilunta. Olettaisin, ettei kitkalamelleista ole tuossa paljon hyötyä kun lumi tukkii ne ja alusta on liukas.
AkiK:
Laita vain se linkki, josta näkee miten ja mitä mitattiin.
Metsähaka:
Uusimmassa TM:ssä oli talvirengastesti. Siinä kirjoitettiin:
"Kun nastarenkaalla on kerran jarrutettu jäällä, radan pinta on renkaan leveydeltä kerralla raavittu käyttökelvottomaksi. Seuraava jarrutus on tehtävä eri paikassa siten, että renkaan alta löytyy aina uutta, käyttämätöntä jääpintaa."
On muuten kitkojan jääpito edelleen parantunut. Tämän vuoden testissä paras kitka oli jo 5. sijalla jarrutuksessa jäällä. Edellä oli neljä nastarengasta, takana kuusi. Niistä kuudesta osa oli jopa laaturenkaita.
Vielä viime vuonna suhde oli: 12 nastarengasta edellä, neljä takana. Viime vuonna parhaan kitkarenkaan jarrutusmatka oli 35% pidempi. Tänä vuonna enää 14%. Huimaa parannusta!
Saisko pientä referaattia? Mitkä renkaat olivat kärjessä? Mikä kitka tuo hyvin jäällä pysähtynyt oli?
Jarrutus jäällä:
1. Continental 49,4 m
2. Nokian 49,8 m
3. Bridgestone 51,6 m
4. Michelin 54,9 m
5. Michelin 56,3 m (kitkarengas)
6. Pirelli 57,5 m
7. Goodyear 57,7 m
8. Vredestein 60,2 m
9. Bridgestone 61,3 m (kitkarengas)
10. Hankook 61,3 m
....
Tarkat mallit näkee TM-netistä.
Mitkä renkaat olivat kärjessä kokonaispisteissä (nasta/nastaton)?
NASTARENKAAT
1. Continental ContiIceContact (8,7 p)
2. Nokian Hakkapeliitta 7 (8,4 p)
3. Bridgestone Noranza 2 Evo (8,3 p)
4. Pirelli Winter Carving Edge (8,3 p)
5. Michelin X-Ice North XIN2 (8,1 p)
KITKARENKAAT
1. Michelin X-Ice XI2 (7,6 p)
2. Nokian Hakkapeliitta R (7,5 p)
3. Goodyear Ultra Grip Ice+ (7,3 p)
4. Continental ContiVikingContact 5 (7,1 p)
5. Bridgestone Blizzak WS70 (6,9 p)
Vuoden 2010 talvirengastestissä viiden parhaan nastarenkaan kokonaispisteet olivat välillä 8,4-8,0 ja kitkarenkaiden 7,4-6,9 eli kitkarenkaat eivät ole kehittyneet nastarenkaisiin verrattuna viimeisen vuoden aikana yhtään.
Jos kitkojen jääpito suhteessa nastoihin on parantunut, niin mikäs niissä on sitten huonontunut, kun eivät kokonaispisteissä ole päässeet yhtään lähemmäs nastarenkaita?
Ei voi verrata suoraan. Painokertoimet ovat muuttuneet viime vuodesta. Kitkojan parantunut jääpito syötiin pois muuttamalla painokertoimia. Kuten olen sanonut ennenkin, kitkarenkaan pito on voimakkaasti toispuoleinen. Jarrutuspito jäällä on selvästi parempi kuin kiihdytyspito suhteessa nastarenkaaseen. Tämän vuoden testissä kitka saa kunnolla selkään kiihdytyksessä jäällä. Jääkiihdytyksen painoarvo on tuplattu viime vuodesta. Se tasoittaa lopputulosta.
AkiK:
Ei pidä paikkaansa. Ovat harvinaisia, mutta eivät nyt mitenkään ennenkuulumattomia.
Kitkakalle:
Ja näin sanoo henkilö joka aiemmin piti TM:n testejä vääristettyinä. Mites niistä nyt on yhtäkkiä tullut totuudenmukaisia?
En ole ikinä väittänyt TM:n mittauksia vääristellyiksi. Allekirjoitan ne täysin. Olen sanonut sen useasti. Voit vaikka kahlata vanhoja kirjoituksiani.
Sitä olen kritisoinut, millaiset johtopäätökset toimittaja on niistä mittauksista tehnyt. Välillä kun lukee lehteä, mittaukset ja teksti tuntuvat olevan aivan eri paria. Räikeimpänä esimerkkinä on vuoden 2009 talvirengastesti. Tämän vuoden teksti oli linjassa mittausten kanssa.
Kitkakalle:
Se voi johtua olosuhteista ja tuntemattomista muuttujista. Joissain jääolosuhteissa nastat on selvästi parempia ja joissain ei ole merkittävää eroa.
drive:
Satuin olemaan liikkeellä kyseisenä päivänä, ja pito oli tosiaan lähes olematon muutaman tunnin ajan.
No satuitko ajamaan tuona aikana? Minä satuin. Tiet alueella olivat kunnon jäässä ja päällä oli lumikerros. Ei ne kitkat oikeasti siinä mitään pitäneet. Nastoissakaan ei todennäköisesti kummoista pitoa ollut, mutta niissä on noissa oloissa se etu että ne painuvat edes hieman jäähän jarrutustilanteissa.
Minusta tämä keskustelu on aika älytön. On kiistaton tosiasia että juuri äärioloissa nastoilla on etu puolellaan kahdesta eri syystä: ne pitävät paremmin ja ennenkaikkea ovat paremmin ennakoitavissa vaihtelevissa oloissa. Tuo mainittu keli jos mikä oli ääriolosuhde. Muuten kitkarenkailla on puolensa, mutta niiden rajoitteet on hyvä tunnustaa. Sinun mielestäsi edes ääriolosuhteissa nastat eivät pidä kitkoja paremmin, joten tuosta asiasta on varmaan aika turha keskustella.
Oma vähäinen (ehkä noin 300.000 km) kitkakokemukseni useilla eri kitkarenkailla on ainakin minulle tehnyt selväksi mihin renkaat pystyvät ja mihin ne eivät pysty. Rengassarjoja olen muistaakseni ajanut 2 sarjaa Bridgestone Blizzakkeja, 1 sarja Nokian Hakkapeliitta Q, 1 sarja Hakkapeliitta Rsi, 1 sarja Continental WinterViking contactit ja yhdet Michelin X-icet. Nastarenkaita on omaan vertailuun laittaa parit Michelin X-ice Northit, Contin WinterViking 2:t sekä Nokian Hakkapeliitta 7:t. Näiltä pohjilta on jotain kokemuksia siitä, miten renkaat toimivat eri autoissa. Ajoa tulee joka päivä eri puolilla Suomea, joten kelitkin on muutamaan kertaan nähty.
Kitkakalle:
Oletko nyt ihan varma että kitkat ovat ominaisuuksiltaan parantuneet, vai onko tämä nyt ensimmäinen vuosi jolloin testissä on uusien määräyksien mukaiset nastat joiden pitoa on heikennetty?
Nastamäärästä ei ollut mainintaa. Olen pelkästään kuvien varassa. Niiden mukaan nastojen lukumäärä on sama kuin viime vuosina. Eli vanhan määräysten mukaan yhä.
Hesari yllyttää rikokseen:
Ei riitä pelkkä ennuste tai pelko huonosta kelistä, kelin on oikeasti oltava liukas, että nastoilla saa ajaa ennen marraskuuta. Itse ajattelin vaihtaa vasta joulukuun ekana ajopäivänä. Kitkoja ruuvaisin jo nyt jos olisi.
Näinä päivinä onkin traagisia yhteensattumuksia odotettavissa: tuskin ovat asfalttimiehet keränneet pelinsä pois uuden tien laidalta kun sen piikkaus alkaa.
No, asfalttimies kiittää, hommia on ensi kesällekin kuulemma tiedossa.
Hätäisimmät ovat jo vaihtaneet etelärannikolla, kostealla kelillä huomaa jo lasin kuraantuvan.
mikahe:
Eivätkä ympäristökatastrofit edes lopu tähän, vaan pelkään pahoin, että tänäkin talvena pyritään normaalista talvikelistä kemiallisesti valmistamaan jotain aivan muuta.
Lopettaisivat nyt ihan ensiksi tuon suolauksen kokonaan ja katsotaan sitten vaikka viiden talven jälkeen onko jossain kohdissa syytä sallia max. 10 % nykytalvien suolamäärästä.
drive:
Voisit laittaa tuon kuran analysoitavaksi jonnekin, voin lyödä vaikkapa vetoa ettei tuolla ole mitään tekemistä nastojen kanssa.
Minun autoni ainakin on aivan kurassa, olen kuitenkin päätellyt että viime aikojen melko rankoilla sateilla, tielle kulkeutuneella hiekalla, lehdillä ym saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. Nastarenkaita en ole missään autossa vielä nähnyt / kuullut.
AkiK:
Olisikohan mahdollista sekin, että alati kosteille teille kertyisi myös dieselin nokea, mikä kuivalla kelillä tuuli kuljetta pois. Tämä oli vain tällaista arvailua sillä nastarenkaita en ole itsekään nähnyt/kuullut.
Opelixi:
En minäkään vielä ole nastojen ääntä kuullut, mutta riittäähän se että siellä yksi sadasta ajelee, kuraisuus on ihan toisella tasolla sitten kun useampi ryhtyy siihen.
En ole koskaan nähnyt nastarenkaiden erittävän kuraa mutta kait se on mahdollista jos aikainen mies (?) niin väittää!
Laitoin vaimon autoon tänään talvirenkaat koska ei uskalla itäsuomeen ensi viikolla pelkällä kitkalla lähtä!
Tosin rekatkin ajaa yleensä talven läpi kitkarenkailla joten senkin vois opetella myös henkilöautolla sitten kun ei ole aamulla kiire mihinkään?
AkiK:
Rankkasateessa ajaessa auto ei kuraannu lainkaan.
Ehkä tämän viikonlopun jälkeen - vaikkakin sään ollessa vuodenaikaa lämpimämpää - alat kuulla nastojen valitusta jatkuvalla syötöllä. Se on tosin hieman haasteellista omien nastojen kalinan seassa.
740 GLE:
Sitä kokeiltiin Itä-Suomessa jo 15 vuotta sitten, huonolla menestyksellä.