Italiassa on kielletty M+S-renkaiden käyttö, mikäli niiden nopeusluokitus on alempi kuin auton huippunopeus. Kieltoa tehostetaan 419 - 1682 euron sakon uhalla. Italiassa suurimmat nopeusrajoitukset ovat moottoriteillä 130 km/h: http://www.auto-motor-und-sport.de/news/offroad-reifen-verbot-in-italien-drastische-strafen-fuer-gelaendewagenfahrer-drohen-8415679.html
Tämähän ei koske Suomea ennen kuin Italia saa EU:n elintarvikeviraston lisäksi liikenneviraston päätöksenteon ohjaukseensa. Matkustetaan siis siihen saakka vielä tyytyväisinä risoilla Pendolinoilla.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Sikäli turha sääntö, ettei missään muualla kuin Suomessa ajeta ylinopeuksia. Jos ei lasketa mukaan jotain vararenkaita niin kaikilla renkailla 130km/h saa ajaa.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288707364932.html
Jos kesällä on vaarallista ajaa talvirenkailla, kuinka talvirenkaita pelkäävät pärjäävät talvella, jolloin samojen vetelien renkaiden lisäksi tien pinta vaihtelee lumisen, jäisen ja suolauksen vuoksi vielä tuon kaikkein pelätyimmän sulan tien välillä?
En jaksa googlettaa, painottuvatko kesällä sateessa renkaiden myötävaikuttamat vakavat kolarit liian pieneen vai liian suureen kuviosyvyyteen, mutta ainakin aiemmin ongelma oli liian vähän kuviota?
Nyt joutuin järki pois kädestä ja takaisin päähän!
Muutama vuosi sitten rengasalalta tuli ehdotus, jonka mukaan renkaat saisi vaihtaa vain rengasalan ammattilainen. Perusteena oli se, että renkaan vaihto on ammattitaitoa vaativa työ, jossa maallikko voi tehdä monta virhettä.
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t3646
Liikuttavaa on kuitenkin todeta, kuinka eri tahoilla ollaan huolissaan turvallisuudesta. Mitään tekemistä tällä ei tietenkään ole omien bisnesten kansssa.
Helposti kuvitellaan että se mikä on laillista olisi fiksua, ja silloin voidaan lisäksi ajaa urasyvyyksien vaihtosuosituksen alittaneilla renkailla (alle 4 mm ), tarkoituksena säästää kesän aikana noin 50-100 euroa riippuen rengassarjan hinnasta.
Talvirenkaiden kesäkäytössä on se huono puoli että talvirenkaat sietävät testien mukaan huonommin vesiliirtoa ja niiden jarrutusmatkat ovat kesärenkaita pidemmät. Ja koska nopeusrajoitukset ovat kesällä korkeammat tarkoittaa se entistä pidempiä jarrutusmatkoja (nopeuden kaksinkertaistaminen pidentää jarrutusmatkan nelinkertaiseksi ).
Itse en aja talvirenkailla kesällä, mutta olen ajanut nastat pois nypityillä renkailla koska se oli laillista. Jälkeenpäin huvittaa oma hölmöyteni, kukaan ei vaan ollut kertonut että se on vain säästämistä, ei fiksua.
En kannata kieltoa, mutta olisihan se hyvä jos Trafi ("turvallisuusvirasto" ) lähettäisi verotuslappujen sijasta turvallisuusfaktaa ajokortin haltijoille, ja / tai auton tai muun ajoneuvon haltijoille. Yhtenä kampanjanaiheena voisi olla se että jos ei näe autoa jonka perä on huomiovalojen ansiosta pimeänä on korkea aika tarkistaa oma näkökykynsä, silloin kun voi olla että jää huomaamatta polkupyörätkin.
Talvirenkaiden kesäkäyttökeskustelussa ei lainkaan huomioida sitä, että talvirenkaita on kahta tyyppiä, kitkoja ja nastoja.
Kitkarenkaat ovat pehmempää materiaalia, ja veltompia rungoltaan, koska niiden talvipito perustuu em ominaisuuksiin.
Nypityt nastarenkaat ovat taas jäykkärunkoisempia ja kovempaa kumimateriaalia, kuin kitkarenkaat.
Vesiliirtokeskustelusta unohtuu myös renkaiden kantopinnan määrä, eli leveys.
Leveä kesärengas on vesiliirtoherkempi kuin kapea talvirengas, jos molemmissa on samansyvyiset vettäpoistavat urat.
Loppuunajettu, matalaprofiilinen kitkarengas on todellakin huono kesärengas, siitä olen samaa mieltä.
Sen sijaan kaksi talvea ajettu, nypitty 6-8 mm kulutuspinnalla varustettu kapea nastarengas toimii kesällä oikein mukavasti suomen nopeusrajoitusten puitteissa.
Pitoa löytyy myös leirintäalueiden nurmikkopinnoilla, joilla sadekelillä ei kesärenkailla päärjää.
Pitoakin löytyy nypityistä talvirenkaista, kunhan muistaa olla varovainen uusilla asfalteilla, joilla kesärenkaidenkin pito on huono.
Vanhemmat asfalttipinnat ovat käytännössä niin karkeita, että niistä löytyy sitä pitoa oli alla millaiset renkaat tahansa.
Itse ajan nastarenkailla kaksi talvea, nypin toisena keväänä nastat pois ja ajan kesäkäytössä kunnes jäljellä on noin 4 mm kulutuspintaa.
Siinä vaiheessa on jo yleensä aika vaihtaa uudet talvirenkaat tilalle, ja jos tuo kulumisvaihe saavutetaan ennen syksyä, otetaan käyttöön se kesärengassetti varastosta, ja tilataan uudet talvirenkaat loppuunajettujen tilalle.
Nastarenkaat ilman nastoja ovat nekin surkeat kesäkäytössä. Ei ainoastaan uusilla pinnoilla, vaan kaikilla ainakin märkänä. Harva vaan nyppii nastat 6-8 millissä pois, 4-5 millissä mielummin.
Päällysteen sileyden vaikutuksesta pitoon olen eri mieltä. Ulkomaisissa lehdissä autojen jarrutusmatkat ovat pääsääntöisesti muutaman metrin lyhyempiä kuin meillä. Muuta syytä en tiedä kuin meillä karkeaa kiviainesta sisältävän asfaltin. Ulkomailla runkoaine voi olla hienompaa, jolloin myös pinta on sileämpi ja jarrutusteho parempi. Meikäläisen pinnan karkeus on niin suurta, ettei rengas pysty muotoutumaan siihen, vaan kulkee pyöreäksi hioutuneiden, korkeimpien kohtien varassa.
Tänä keväänä ajoin ensimmäistä kertaa kitkarenkailla sulalla ja lämpimällä tienpinnalla toisin sanoen olosuhteet olivat suunnilleen samat, kuin nyt.
Jarrutusmatkaa en testannut, mutta vähän vauhdikkaammassa ajossa mutkatiellä renkaat olivat selvästi vetelät ja pidon rajamailla, kun ihan ulinalla sen ilmaisivat ja nyt ei kuitenkaan ollut kyse mistään rata-ajosta. Renkaat olivat testivoittaja Nokiat.
Mutta edelleen tullaan siihen, mitä muutama onkin jo todennut, että jos kesällä tehdään talvirenkaista ongelma, niin miten ihmeessä selvitään talvesta 3-10 vuotta vanhoilla renkailla?!
Selitys todennäköisesti löytyy, kun pohtii kuljettajan odotuksia vallitsevista olosuhteista. Malttaako kuski sopeuttaa ajotapansa auton ominaisuuksia vastaavaksi, kun normaalissa ajossa ei välitöntä lipsumisen vaaraa ole. Itse olen ajanut Tuusulantieltä Kehä III:lle johtavalla rampilla heinäkuussa nelipyöräluisussa tavanomaisella märän kesäkelin ajotavalla vanhoilla talvirenkailla. Tuo kokemus riitti minulle ja lopetin ns. säästämisen.
Toki huonoilla renkailla pärjää, kun ajaa talvikelin mukaan kesälläkin. Kuka siihen oikeasti pystyy, heittäköön ensimmäisen kiven. Uuden auton ostaja voi myös kysyä itseltään, millaisen painoarvon ajettavuudelle auton valinnassa antaa. Syntyykö kaupat em. esimerkin mukaisella ajettavuudella, jos myyjä tinkii satasen auton hinnasta.
"Muutama vuosi sitten rengasalalta tuli ehdotus, jonka mukaan renkaat saisi vaihtaa vain rengasalan ammattilainen. Perusteena oli se, että renkaan vaihto on ammattitaitoa vaativa työ, jossa maallikko voi tehdä monta virhettä."
Tuohon voi todeta, että niin kuin kaikessa muussakin toiminnassa, myös rengasliikkeiden ammattitaidon osalta on eroja. Ja huonoimmat mm. mättää peltivanteet kiinni aluvanteen lukkopulteilla tai jättää keskiöt puhdistamatta. Vaihdattajat luottaa, että työt tuleee tehtyä ammattitaidolla, mutta ei se aina näin tapahdu. Totta on varmaan myös se, että tämä ns. uusavuttomuus on levinnyt aika hyvin myös auton käyttäjien pariinkin.
Tuosta suomalaisen tiestön "sileydestä" voi todeta, että kurkatkaapa lähempää muutaman vuoden vanhaa maantien pintaa. Se on aikamoinen kynnöspelto, kun pienempi kiviaines ja bitumi on kulunut/ rapautunut siitä pois. Jos pitoa mietitään, niin renkaan kontaktipinta on aika paljon sileää uutta asfaltti pienempi ja siten vaikutusta on mm. jarrutusmatkaan.
Luulen (ja muistissa on hämärästi reilun parin vuosikymmenen takaa), että talvirenkailla pärjää aika hyvin kesäajossakin, jos vain lisää muutaman kymmenyksen painetta talvirenkaan löysemmän rungon kompensoimiseksi ja muistaa, mitä alla pyörii eikä lähde "urheilemaan" . Tietenkin sillä edellytyksellä, että kulutuspintaa on vielä jäljellä selkeästi lainsäädäntörajaa enemmän.
inspektor70:
Karkealla asfaltilla on pääasia että renkaat ovat mustat ja pyöreät.
Jäi tuossa aiemmin todellakin mainitsematta, että talvirenkaissa pitää kesällä olla painetta 2,6 - 3,0, jotta ne toimivat hyvin.
Autolla on myös osuutensa, sillä jos ohjauksen ja akselistojen puslissa on väljyyttä, on ajettavuus huono oli alla millaiset renkaat tahansa.
Herbert:
En ole huomannut talvirenkaiden olevan surkeat kesäkäytössä. Onhan talvellakin monesti kesäinen keli vesisateineen ja lammikkoineen. Talvirenkaissa on syvät urat, joten ne ovat mielestäni märällä tiellä jopa paremmat kuin kesärenkaat.
Ihmettelen, huomaako kuljettaja kesäkelillä, millaiset renkaat autossa on, jos hän noudattaa nopeusrajoituksia. Renkaiden ominaisuudet samoin kuin auton ominaisuudet alkavat tulla esille vasta kun nopeusrajoitus on ylitetty merkittävästi. Nelipyöräluistot kehä III:n rampilla ovat minulle tuntemattomia fakiiritemppuja, joihin en osaa ottaa kantaa.
Tällä hetkellä kummassakin käyttöautossani on talvirenkaat, joista on nastat revitty pois. Varastossa on kuitenkin myös hyväkuntoisia kesärenkaita, jotka otetaan käyttöön aikanaan. Säästösyistä ajan renkaat yleensä melko loppuun.
Joskus on tullut ajettua vahingossa renkaita liiankin loppuun. Joltakin puolelta rengasta on tullut teräskudos näkyviin. Sitä ei ole huomannut, jos kyseinen kohta on ollut maata vasten tai renkaan sisäsyrjässä, missä se yleensä onkin ollut. Loppuun ajamisen on huomannut siitä, kun auto on alkanut täristä, kun teräskudos on antanut periksi, ja renkaaseen on tullut pullistuma. Tärinän alettua on yleensä pystynyt ajamaan noin 500 kilometriä ennen kuin rengas on puhjennut. Renkaiden ajaminen niin loppuun, että ne puhkeavat, ei ole ollut tarkoituksellista. Rengas on saattanut näyttää vielä kohtuulliselta, kun huono kohta on ollut piilossa.
Loppuun ajetussa renkaassa on pidempi jarrutusmatka kuin uudemmassa renkaassa. Lisäksi renkaiden ote tien pinnasta on pehmeän joustava, koska renkaat antavat periksi mutkissa. Olin kerran vähällä menettää auton hallinnan, kun palasin ohituksen jälkeen omalle kaistalle upouusilla kesärenkailla. Olin tottunut siihen, että rattia voi kääntää aika paljon, ja renkaan luistaminen kompensoi asian. Kun käänsi uusilla kesärenkailla rattia yhtä paljon, auto kääntyi liian jyrkästi nopeuteen nähden. Onneksi selvisin pelkällä säikähdyksellä.
SO2001:
Kyseessä olikin kuluneet talvirenkaat, jotka oli tarkoitus ajaa loppuun kesällä. Olisikohan pintaa ollut n. 4 mm.
Rampeilla on helppo ajaa liian kovaa, vaikka ajaisikin rajoituksen mukaan. Oleellista kuitenkin oli, että renkaiden pito oli yllättävän huono. Kesärenkailla ei vastaavassa tilanteessa olisi ollut mitään ongelmia.
Riippuu aika tavalla rajoituksesta, jarrutuksen voimakkuudesta ja kaarresäteestä.
Otit kuitenkin.
Nyt ymmärrän, miksi et ole huomannut talvirenkaan olevan huono kesäkäytössä.
Herbert:
Mitään renkaita ei kannata ajaa loppuun, sillä alle 3mm kulutuspinnalla vesiliirtoriski kasvaa melkoisesti.
Itse ajan nastarenkailla vain kaksi talvea, eli noin 20000 -30000 km nastarengaskausien pituuden vaihtelun mukaan.
Kahden talven jälkeen nastoissa on jo melkoista kulumista, ja renkaiden pito alkaa heiketä, joten ne on järkevintä ja turvallisinta siirtää tuossa vaiheessa kesäkäyttöön nyppimällä nastat pois.
Tuossa vaiheessa nastarenkaissa on pintaa jäljellä nooin 6-8 mm, joten niillä ajaa kesäajoa vielä noin 20000 km jotta ollaan tuossa 4 mm tuntumassa.
Käytännössä talvirengaskerralle kertyy kilometrejä noin 40000 -50000 km ennen tuota 4 mm rajaa (riippuu rengasmerkistä yms).
Panostan siis hyviin uusiin nastarenkaisiin joka toinen syksy, sillä siinä saa rahalla turvallisuutta eniten.
Kesäkeleillä pärjää nykyisten nopeusrajoitusten puitteissa hyvin nypityillä, yli 4 mm kulutuspinnalla olevilla nastarenkailla, kun huomioi oikeat tilannenopeudet.
Minulla loppuun ajettu rengas tarkoittaa talvirenkaissa n. 5 mm ja kesärenkaissa n. 3-4 mm
Herbert:
Mitä loppuun ajettu auto tarkoittaa?
Jos tuotteet käytetään tarkasti, kulutuksen kiertonopeus raaka-aineista kaatopaikoille hidastuu. Tarvitaan vähemmän raaka-aineita, vähemmän teollisuustuotantoa, vähemmän kuljetuksia, vähemmän energiaa ja vähemmän jätehuoltoa.
Herbert:
VIUUUH - KOPS
Mennyt ei tietenkään ole tae tulevasta, mutta 740 GLE:n alla on pyörinyt jo muutaman vuoden aidot kiinalaiset Sailun Attrezzo mustat ja pyöreät luistimet.
Polkaistuani ensimmäistä kertaa yli 400 tkm ajetun vaparin vahingossa sladiin märässä liikenneympyrässä, varoitin poikia kyseisestä ilmiöstä. Vastaus kuului "joo, olen huomannut".
Vanhan Volvon pysymistä suorakylkisenä tosin helpottaa se, että vaikka sitä toisinaan ajetaan pitkiäkin matkoja, on ajossa aina harrasteauton otteet jo renkaista riippumatta. Sadekeli tuolla tosiaan vaatii aivan omaa otettaan. Käyttöautoon en noita renkaita suosittele kenellekään, mutta vähillä ajoilla harrasteautoon menevät kyllä.
Talvirenkaita ei tulisi mielen viereenkään käyttää kesällä, koska ne ovat epämukavia. Mutta en suoraan tuomitsisi talvella turvallisen renkaan käyttöä kesällä, kunhan ymmärtää mitä on tekemässä.
SO2001:
Riippuu käytöstä. Meillä on ollut tapana, että perheen ykkösautoon hommataan talvirenkaita aika tiuhaan, olipa se minun tai vaimon käytössä oleva. Kotikaupungissa työmatkakiiturina pyörivään kakkosautoon kelpaavat luistimetkin, koska hermo kestää 12 km ajamisen vaikka nopeus puolittaen. Parin tunnin mökkimatkalla on mukavaa olla kunnon vehkeet.
Moottoripyörän renkaan käyttöikä lyhenee monilla, kun vaihdon jälkeen katsoo kankaille ajetun renkaan läpi valoa vasten.
Toivottavasti virkamiehetkin vihdoin saavat silmänsä auki sille tosiasialle että talvirengas oli sitten kitka tai nasta on täysin kelvoton kesäkäytössä.
Kun näistä muutamista mielipiteistä paistaa läpi tuo täydellisen tietämättömyyden luoma varmuus talvirenkaan soveltuvuudesta kesäkäyttöön, ei voi kuin ihmetellä ettei tieto tai kokemukset tavoita näitä yksilöitä.
Tuo käsitys talvirenkaan paremmuudesta vesiliirrossa on puppua, kun pannaan samanlevyiset renkaat rinnakkain niin kesärengas on ylivoimainen eli ongelma on pikemminkin se että valmistajat ylirengastavat autot kesärenkaissa joka tietenkin heikentää ratkaisevasti vesiliirtoominaisuuksia.
Mitä tulee siihen, kun täällä väitettiin että miksi talvirenkailla talvella tulee toimeen johtuu se yksinomaan siitä ettei silloin käytetä niin ylivoimaista vastustajaa kuin kesärengas, eli talvirengas on talvella aivan yhtä surkea jarrutuspidoltaan kuin kesälläkin.
Renkaista on syytä ymmärtää se yksinkertainen tosiasia että jarrutuspidon ja sivuttaispidon ratkaisee pitkälti kumiseos jota käytetään sen mahdollinen silicapitoisuus (piituhka)joka parantaa dramaattisesti märkäpitoa. Kesärenkaassa on riittävästi kumipintaa joka mahdollistaa suurien jarrutustehojen käytön.
Kitka ja nastarenkaiden kelvoton jarrusteho liittyy läheisesti ABS-jarrujen toimintaan, eli koska riittävää pitoa ei kumipinnan vähäisyyden ja kumiseoksen huonosta soveltuvuudesta kesäkäyttöön saavuteta, hakkaa ABS koko ajan päälle ja auto muuttuu lähes jarruttomaksi tehojarrutuksessa. Ei tarvita kuin märkä tie 100km/h ja hyvän kesärenkaan pysähtyessä talvirengas jatkaa matkaa 70km/h
Talvirenkailla ajavien kannattaa pitää vaikka moottoriteillä tuollaiset 150m turvaväliä mikäli haluaa selvitä tormäämättä, jos edelläajava tekee paniikkijarrutuksen esimerkiksi hirven rynnätessä tielle.
Olen vakaasti sitä mieltä että kesä ja talvirenkaat ovat täysin kaksi eri maailmaa teknisten ominaisuuksien kannalta, ja niillä ei pitäisi olla mitään tekemistä toistensa reviireillä.
misar:
Et ota huomioon lainkaan miten monen tasoisia kesärenkaita on markkinoilla.
On totta, että parhaat kesärenkaat ovat parempia uusina, (kun nissä on kulutuspintaa ja vedenpoistouria riittävästi) kuin talvirenkaat.
Mutta, mutta, kun verrataan 5 mm tasoon ajettuja nypittyjä nastarenkaita, ja uusia kiinalaisia kesärenkaita, voin molemmista kokemuksia omaavana todeta, että otan mieluummin kesäkelille alle ne nypityt nastarenkaat kuin kiinalaiset halparenkaat.
Viime kesänä ostin heinäkuulla alle kiinalaiset ( kun edelliset em autoon alla olevat nypityt nastat oli ajettu alle 4 mm tasolle), ja syksyllä ne olivat 15000 km ajon jälkeen todella lopussa (koko 205-60-16).
Renkaat olivat jo uutena melko kyseenalaiset pito-ominaisuuksiltaan, ja 5000 km ajon jälkeen todella liukkaat ja vesiliirtoherkät.
Joten jälleen tänä keväänä nypin pari talvea ajetuista em kokoisista nastarenkaista nasta pois, ja ajan niillä turvallisemmin kuin virallisiksi kesärenkaiksi hyväksytyillä halparenkailla.
Panostan kunnollisiin nastarenkaisiin, sillä talvikeleillä niistä on eniten turvallisuushyötyä.
Kesäkeleillä pärjään kyllä noilla "maastorenkailla".
Tämä talvirenkaiden kesäkieltohömpötys on ilmeisesti rengaskauppiaiden liikkeelle masinoimaa, sillä rengaskauppiaathan siitä hyötyisivät.
Halparenkaiden suuri osuus käytettyjen autojen kesärenkaina on kuitenkin suurempi turvallisuusriski kuin talvirenkaiden käyttö kesällä.
Halparenkaiden myyntiä ei kuitenkaan pystytä kieltämään, joten
misar:
Aamen. Aika monelle renkaan hyvyyden mittareina tuntuvat olevan pelkästään urasyvyys ja kuviointi, joilla on merkitystä vain ja ainoastaan veden poistamisessa renkaan alta. Kumiseoksen ja runkorakenteen merkitys unohtuvat, vaikka juuri niistä renkaan ajettavuus ja pito rakentuvat.
Kesärengasseoksesta talvirenkaan muottiin paistettu rengas olisi talvirenkaana surkea. Sama pätee vähän lievempänä toisin päin.
Maavaran kommenttiin totean, että tavoitteena lienee ajaa kelvollisilla renkailla, eikä mahdollisimman huonon vertailukohteen avulla saada kelvottomat vaikutamaan kelvollisilta.
Yhdyn Herbertin kommenttiin ja lisään että talvirenkaissa ehkä vielä enemmän tasoeroja. Mikä lienee tilanne kun niitä heikoimpia sovelletaan.
Itselläni on samantapaisia kokemuksia vuodelta -94 ensimmäisellä ABC autolla, sillä erolla että tilanne syntyi märällä kadulla 50km/h ja 20m turvavälillä, jolloin auto muuttui lähes jarruttomaksi koska ABC hakkasi koko ajan päälle renkaiden kelvottoman pidon takia, ja peräänajo jäi 20cm päähän. Se jäi ensimmäiseksi kolmen päivän kokeiluksi ja myös viimeiseksi lajissaan.
Ruotsissa ajetaan vuoden ympäri samoilla renkailla: http://www.automotorsport.se/special/tjanstebil/20141009/senaste-knepet-tvingar-dig-att-kora-med-aret-runt-dack
1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa ajoin ympäri vuoden samoilla renkailla Oldsmobilelläni. Renkaissa oli merkintä M+S, joten luotin siihen, ettei niistä saa sakkoa, vaikka ajaa talvella. Käytännössä ne olivat kuitenkin kesärenkaat.
Talviajoa oli hyvin vähän, joten tilanteita, joissa olisin ajanut edellä mainituilla renkailla talvella, ei ollut monia. Auto seisoi yleensä talvet.
Ongelmallisia paikkoja olivat risteykset sekä ylä- ja alamäet.
Ylämäessä juuri ennen mäen harjalle tuloa takarenkaat saattoivat alkaa lipsua. Alamäessä kaasun löysääminen aiheutti moottorijarrutuksen, mikä saattoi johtaa renkaiden pidon menettämiseen. Risteyksissä tapahtuvassa jarrutuksessa auton eturenkaat menivät lukkoon, mutta moottori (ja korkea tyhjäkäynti) piti takarenkaat pyörimässä, mistä seurasi, että auto liukui ohjauskyvyttömänä kohti liikenteenjakajaa. Ongelman välttämiseksi panin joskus vaihteen vapaa-asentoon lähestyessäni risteystä, jolloin moottorin veto loppui, ja autoa pystyi ohjaamaan normaalisti. Risteyksen jälkeen kytkin taas vaihteen päälle.
Yleisesti ottaen takavetoinen Oldsmobile oli toivottoman huono kulkemaan lumessa. Ihmettelin, kun kerran näin sellaisen nousevan erittäin lumisissa olosuhteissa erästä jyrkkää katua Kalliossa. Ajattelin, että mitähän omistaja on tehnyt autolleen, koska minun Oldsmobileni (nastarenkaillakin) juuttuisi lumeen jo kadun alkuosalla eikä nousisi ylös mäkeä, vaikka mitä tekisin. Ehkä autossa oli raskaita hiekkasäkkejä peräluukussa - tai omistaja vain osasi ajaa paremmin kuin minä.
Auto on olemassa, mutta ei enää liikenteessä. Kaipaan sillä ajelua...