Olen pitkään vastustanut kameravalvontaa ja suurimpana syynä on ollut se itsestäänselvyys, että kamerat tulevat korvaamaan oikean poliisin suorittamaa valvontaa. Näin ollen valvonta keskittyy vain suhteellisen normaaleihin ja turvallisiin kuljettajiin ja todelliset ongelmakuljettajat jäävät ilman valvontaa. Kameroillahan ei valvota rattijuoppoja, huvikseen kaahaavia, kortitta ajavia, perässäroikkujia, tai muuten sääntöjä osaamattomia kuljettia. Kameroilla valvotaan pääsääntöisesti niitä, jotka hetkellisesti ajavat vahingossa lievää ylinopeutta. Toisaalta onhan se pitkään ollut tiedossa, että liikennevalvonnan päätarkoitus on sakkorahan keruu, eikä niinkään liikenneturvallisuuden parantaminen.
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/pelkat-tolpat-eivat-riita-poliisit-pysayttaneet-vahemman-autoja-ja-kirjoittaneet-vahemman
Onneksi autojen turvavarusteet kuitenkin kehitttyvät sitä vauhtia, että viime vuosina on joka vuosi syntynyt uusi ennätys liikennekuolemien määrässä, minkä voidaan aina päätellä johtuvan kameravalvonnan lisääntymisestä. Tänä vuonna saatetaan päästä jopa alle 200 kuolleen haamurajan, sillä elokuun loppuun mennessä on liikenteessä kuollut vain 144 ihmistä eli 18% prosenttiä vähemmän kuin viime vuonna, joka oli edellinen ennätysvuosi liikenneturvallisuudessa. Jostain kumman syystä tästäkään asiasta ei ole juuri lööppejä revitty tai tielläliikkujia kiitetty. Kummallista.
En osaa sanoa poliisin valvonnan määrästä, mutta yleisesti tiedetään että lama-aikoina liikenne muuttuu turvallisemmaksi ja sakkoja ym. kirjoitellaan vähemmän.
Slowgearin kanssa ihan sama mieltä, kehitykseen vaikuttaa moni muukin asia. Autojen lisäksi myös tiestö. Esim. uuden Koskenkylä-Vaalimaa moottoritien valmistuminen poistaa yhden Suomen vaarallisimmista pääteistä. Pelkästään tuolla yhdellä tiellä vähennetään useita kuolemantapauksia vuosittain.
Poliisille olisi tärkeämpääkin tekemistä kuin llikenteen valvonta. Eivät saa jotain riehuvaa mamujengiäkään kuriin, ei sitten millään. Mieluummin jahdataan Jari Aarniota isoilla resursseilla. Mieluummin kytätään himoverotetun alkoholin ja tupakan tuontia.
Ajattelija2013:
Mikäli viralliseen totuuteen on uskominen, ylinopeutta ajavat syyllistyvät muita todennäköisemmin muihinkin liikennerikoksiin. Onhan ylinopeus osoitus piittaamattomuudesta liikennesäänöistä ja propagandan mukaan myös liikenneturvallisuudesta. Ylinopeutta ajavien rankaiseminen on siis samalla myös yleisliikennerikollisten rankaisemista.
Jos suhteellisen normaali ja turvallinen kuljettaja saa ylinopeussakon kameran perusteella tai poliisin tutkavalvonnan perusteella, onko hän silloin turvallinen kuljettaja virallisen totuuden mukaan ei. Siksihän häntä rangaistaan.
En kuulu suhteellisen normaaleihin ja turvallisiin kuljettajiin, joten niinpä ajoinkin kuluneen kesän aikana kaksi kertaa liikennekameraan niin kovaa, että salamavalo välähti. Toinen tapaus oli Helsingissä ja toinen eräässä saksalaisessa pikkukaupungissa. Helsingin tapauksesta sain kirjallisen huomautuksen. Saksan tapauksesta ei ole vielä kuulunut mitään. Tietenkään en kummassakaan tapauksessa ajanut kameran kohdalla tarkoituksellisesti ylinopeutta, koska eihän siinä olisi mitään järkeä. Yleensä hidastan nopeuden reilusti alle suurimman sallitun, kun lähestyn kameraa. En halua edes koetella mitään toleransseja.
Helsingin tapauksessa vihreä liikennevalo sattui syttymään sopivasti risteystä lähestyessäni, joten en jarruttanut liikennevaloihin vaan painoin lisää kaasua päästäkseni vaihtamaan kaistaa niiden autojen edellä, jotka lähtivät liikkeelle pysähdyksistä viereiseltä kaistalta. Huomasin nimittäin, että omalla kaistallani oli kauempana pysäköityjä autoja, joten kaistan vaihtaminen oli joka tapauksessa välttämätöntä. Ehdinkin vaihtaa hyvin kaistaa, mutta sillä oli seurauksena ei onneksi kuitenkaan sakkoa.
Saksan tapauksessa kuvailin videolla kirkontorneja ja sitä sun tätä ja jopa sen, kun kameran valo välähti. En siis ollut keskittynyt miettimään, mikä on nopeusrajoitus, ja kuinka kovaa ajan. Saksassahan on aika tiukat nopeusrajoitukset taajamien keskustoissa, vaikka monilla moottoriteillä ja muilla maanteillä saakin ajaa kovempaa kuin vastaavilla teillä Suomessa.
Lehden paperinumerossa joku kysyi, minkä pykälän perusteella häntä oli sakotettu, kun hän oli ohittanut auton juuri ennen risteystä. Vastauksessa viitattiin liikennesääntöön, jossa kielletään ohitus risteyksessä ja välittömästi ennen sitä.
Ohitus, johon käytetään vastaan tulevan liikenteen puolta, on kielletty: risteyksessä ja rautatien tasoristeyksessä sekä välittömästi ennen niitä. Ohituskielto ei koske risteystä, jossa risteävä tie on polku, tilustie tai muu vähäinen tie, eikä taajaman ulkopuolella muuta kuin liikennemerkistä ilmenevää risteystä.
Merkitsemättömästä pikkutiestä ei ilmeisesti tarvitse välittää, koska sitä ei välttämättä edes huomaa.
Edellä mainittu liikennesääntö on nopeusrajoituksen lisäksi todennäköisesti yksi eniten rikkomistani liikennesäännöistä. Aika moni muukin rikkoo sitä. Tieliikennelaki ei ole pitkä eikä vaikea, se ei ole kuulunut vakiolukemistooni niin kuin ei muukaan lainsäädäntö. Vaikka autokoulussa asia ehkä opetettiinkin, se oli unohtunut, ja niinpä en edes tiennyt rikkovani liikennesääntöä ennen kuin autokoulua käyvä juniori muistutti asiasta. No, sakkoja ei onneksi tullut.
Vaikka nyt tiedänkin, että ohittaminen risteysalueella ja ennen sitä on kielletty, en ole muuttanut ajotapaani, eli rikosten tekeminen jatkuu. Jos edelläni ajava auto panee vilkun päälle ja kääntyy oikealle, en hidasta nopeutta kahteenkymmeneen kilometriin tunnissa ja kiihdytä uudestaan matkanopeuteen vasta, kun auto on kääntynyt, vaan hidastan jonkin verran nopeutta ja ympäristöä tarkkailtuani ohitan auton yleensä samalla hetkellä, kun se on kääntymässä. Jos risteyksestä on tulossa auto päätielle, silloin en ohita kääntyvää autoa. Jos ajan autojonossa, en ehkä silloinkaan tee ohitusta. Erilaiset tilanteeseen liittyvät tekijät ratkaisevat. Taustapeilin tarkkaileminen on tärkeätä. Jos siellä näkyy epäilyttävä auto, en tietenkään tee minkäänlaisia ohituksia.
Lehdessä annettiin ymmärtää, että risteyksessä tai välittömästi ennen sitä tapahtuvassa ohittamisessa on monia vaaroja, joten kielto on perusteltu. En pysty kuvittelemaan kovin monia vaaroja, jos kääntyvä ei tee mitään älytöntä, ja jos risteyksestä ei ole tulossa muita autoja päätielle. Edellä kirjoitettu koskee tavanomaista sivutien liittymää, eikä kaupunkien neljäsuuntaisia risteyksiä.
Kun risteyksistä tuli puhe, niin vielä muutama sana moottoritien liittymistä.
Muutama viikko sitten jouduin pysäyttämään autoni liittymäkaista päähän, kun en pystynyt ajamaan moottoritielle. Odottelin siinä jonkin aikaa, ja kun autojonoon tuli tarpeeksi pitkä väli, kiihdytin sekaan. En muista kovin monesti nähneeni, että joku joutuu pysäyttämään autonsa, kun kiihdytyskaista loppuu, eikä moottoritielle mahdu. Paikaltaan lähteminen moottoritien liikennevirtaan tuntuu vähän kömpelöltä.
Muistelen, että poliisit ja muut liikenteen neuvojat ovat lehdissä korostaneet sitä, että moottoritiellä ajavan ei tule tehdä mitään väistöjä, vaan vastuu tielle pääsemisestä ja mahtumisesta on yksinomaan saapujalla, joka tulee kärkikolmion takaa.
Mietin tätä asiaa eilen, kun moottoritien liittymistä kiihdytti autoja, ja kiihdytyskaista alkoi loppua. Ajattelin, että jos toimisin niin kuin viranomaiset neuvovat, kiihdyttäjä joutuisi parin sekunnin päästä tekemään paniikkijarrutuksen tai ajamaan pusikkoon estäessäni häntä vaihtamasta kaistaa. No, en halua olla mikään toisia kiusaava sika liikenteessä enkä muuallakaan, joten hidastin nopeutta, jotta kiihdyttäjä pääsi siirtymään moottoritielle.
Joskus on tullut kiusallisia tilanteita, kun en ole hidastanut nopeutta vaan päinvastoin olen kiihdyttänyt sitä, jotta moottoritielle tulija pääsisi takanani vaihtamaan kaistaa. Hän on kuitenkin myös kiihdyttänyt, ja niinpä hän on pysynyt vierelläni, jolloin kiihdytyskaista on loppunut. En muista, miten tilanteista on selvitty. Olen kai joutunut jarruttamaan tai väistämään toiselle kaistalle.
Kerran kiihdytin moottoritielle, jossa ajoi samaan aikaan epämääräinen Venäjän rekisterissä oleva linja-auto. Kiihdytyskaista alkoi loppua. Koska tiesin, ettei linja-auto kulje sen kovempaa kuin mitä se kulkee, tiesin pääseväni sen eteen, jos hieman jatkan kiihdytystä ohi kiihdytyskaistan. Eihän itse asfaltoitu tie mihinkään lopu, vaikka maalaukset osoittavat, että kaista loppuu. Moottoritien reuna-alueella voisi ajaa vaikka kilometrin. Tässä tapauksessa käytin reuna-aluetta kiihdytyskaistan jatkeena vain parikymmentä metriä. Siitä huolimatta linja-auton kuljettaja katsoi asiakseen protestoida valoja vilkuttamalla. Hänen mielestään ilmeisesti oikeampi ratkaisu olisi ollut pysäyttää auto jarrut savuten ennen valkoisen viivan ylittämistä.
Viimekertainen jarrutus oli oikeastaan jälkireaktio edellä mainittuun tapaukseen, josta tosin on jo vuosia.
Juu, kun viranomainen puhuu tyhmiä, kuten tuossa motarille littymisen yhteydessäkin, niin ne höpinät voidaan huoletta sivuuttaa... Paremmin sanottuna : ohittaa.
Usko on mennyt.
Ajattelija2013:
Tiistaina 28.10 19:06 Radio Suomi: Elämänmenoa 0203-17600
Elämänmenossa puhutaan liikennekäyttymisestä. Roikutaan puskurissa, ohitetaan uhkarohkeasti, ei anneta tietä, eikä näytetä vilkkua. Tunteet käyvät usein kuumina liikenteessä. Liikennekulttuurimme sanotaan muuttuneen. Mitä on oikein tapahtunut ratin ja penkin välissä? Vieraina autokoulunopettaja Kaija Savolainen ja liikennepsykologian emeritusprofessori Valde Mikkonen. Toimittajana Jaana Selin.
Ei muuta kuin soittamaan ja meilaamaan pahimpia epäkohtia vaihtoehtoiseen kanavaan. Jos sattuis kansanedustaja kuuntelemaan, tai joku byrokraatti?
Vai että vanha Valde on taas äänessä, tuttu mies.
Ai...
Pitänee laittaa ikäkausitarkastukseen, ennen kuin päästetään ohjelmaan?
Tässä Valden suorittaman seniorikyselyn tuloksia, asteikko on yhdestä viiteen, kuljettajan käsitys omasta ajotaidosta eri tilanteissa.
http://www.trafi.fi/filebank/a/1348073362/2102949eaa34a5be125c0e99e17e214b/10301-Trafin_julkaisuja_18-2012_-_Seniorikuljettajien_seurantaindeksi_2011_raportti.pdf
Ryhmä N Käsittely-Kevyt liikenne-Ajoneuvoliikenne-Ennakointi-Oma tila-Summa
65 - 69 v. 234 3,82 3,93 3,93 3,94 3,99 19,61
70 - 74 v. 261 3,76 3,96 3,92 3,93 3,97 19,54
75 - 79 v. 240 3,67 3,86 3,81 3,81 3,82 18,97
80 - 84 v. 228 3,80 3,86 3,88 3,86 3,86 19,27
85 - 89 v. 226 3,58 3,74 3,65 3,65 3,74 18,35
90 - 94 v. 206 3,60 3,73 3,72 3,61 3,74 18,40
95 + v. 33 3,65 3,78 3,78 3,84 3,94 18,99
Kaikki 1428 3,71 3,85 3,82 3,81 3,86 19,05
Ajotaito on keskimäärin hyvä, ainakin omasta mielestä.
Ajattelija2013:
Onkohan todellakin noin?
Toki vahingossa ajetaan ylinopeutta. Tämän välttämiseksi löytyy nykyisin helposti teknistä apua, vaikka kännykästä, joka ilmoittaa ylinopeuden.
Kuitenkin hyvin moni ajaa täysin tietoisesti selvää ylinopeutta ja silloin on turha tulla kehuskelemaan, että on ihan kunnon kuski, jota rahastetaan turhasta. Ylinopeudet ovat edelleen aivan keskeinen syy vakaviin onnettomuuksiin ja suurempi nopeus vaikuttaa jokaisessa ononnettomuudessa - olkoonpa sen syy mikä tahansa - vahinkoja pahentavasti.
Tehokkaalla kameravalvonnalla (onko sitä Suomessa?) saadaan ylinopeuksia selvästi vähennetyä ja tästä johtuen vakavia onnettomuuksia vähemmäksi.
Kameravalvonnalla on näin sijansa. Sen ohella tarvitaan poliisin suorittamaa muutakin liikennevalvontaa.
Green häpesi jälleen näköjään juttujansa niin paljon että päätti poistaa ne.
Kiitos Ritsalle mielenkiintoisesta linkistä, varsinkin tuon julkaisun lopussa oli itseäni lohduttavaa luettavaa.
"Peruskuva ikäkuljettajista säilyy silti ennallaan: liikennemenestys heikkenee selvästi vasta yli 90-vuotiaana ja kokonaisuutena ikäkuljettajat selviytyvät sekä vuotta kohti että kilometrejäkin kohti laskettuna nuoria selvästi paremmin.
Kannattaa ottaa huomioon että kyselyssä saa vastata kuten parhaaksi näkee. Se ei yllätä että suurin osa ihmisistä sanoo olevansa keskivertoa parempia kuljettajia, tämähän on matemaattinen mahdottomuus mutta ihmisten suuri ego selittää paljon, se mikä hämmästyttää että jopa ysikymppinen pystyy allekirjoittamaan paperin missä väittää edelleen olevansa keskivertoa parempi.
ritsa:
Huomattavan realistista porukkaa verrattuna nuorempiin, jotka ovat yleensä sitä mieltä että oma ajotaito on selvästi keskimääräistä parempi.
ritsa:
No todellakin on. Keskiverto on kahden luvun geometrinen keskiarvo.
AkiK:
Kiitos tästä, meinasin jo kommentoida samaa asiaa.
Jos tarkoitus oli puhua keskiarvosta, on täysin mahdollista että suurin osa kuljettajista on keskiarvoa parempia. Emme tiedä, onko niin, mutta aivan hyvin voi olla, ei sitä tilastomatematiikka estä.
AkiK:
Taitojen osalta kyllä, mutta ei tehdä tästä taas kisaa siitä, kuka kaikkein huonoimpana joutuu tekemään parannuksen muiden jatkaessa entiseen tapaan löydettyään ainakin yhden itseään suuremman riskin.
Nuorten kuljettajien kolareissä korostuvat puutteelliset tilannearviot. Minkä tahansa ikäinen kuljettaja voi omassa ajamisessaan vähentää nuorille tyypillisiä riskejä opetelemalla omia rajojaan ja hankkimalla lisää kokemusta eri olosuhteista tilannearvionsa parantamiseksi.
Ikäkuljettajien arvio omista taidoista voi ollakin nuoria kokemattomia realistisempi, mutta valitettavasti fysiikan rappeutumisen merkitys jää monella huomaamatta. Tämä näkyy ikäkuljettajille tyypillisissä risteyskolareissa niskan ja hartiaseudun jäykkyytenä ja havaintovirheinä. Minkä tahansa ikäinen kuljettaja voi omassa ajamisessaan vähentää iäkkäille tyypillisiä riskejä opettelemalla tietoisesti katsetekniikkaa ja ajamalla fail-safe moodissa mahdollisten havaitovirheiden seurauksia minimoiden.
Optimitilanteessa tietenkin iästä riippumatta hyväksi kuljettajaksi pyrkivä hankkii mahdollisimman realistisen tilanneanalyysin oman ajamisensa virheistä ja riskeistä ja sen jälkeen minimoi omat riskinsä niin hyvin kuin osaa.
Tämä on työllistävää, koska asettuminen iän, automerkin, ajokorttikategorian tai ajomäärän perusteella johonkin mukavaan ryhmään ei riitä, vaan joutuu ihan oikeasti itse tekemään asialle jotain.
Se on palkitsevaa, koska rajat eivät tule vastaan ja aina voi parantaa. Iästä riippumatta.
AkiK:
Huomattavan epärealistista porukkaa on varmasti oikeampi arvio, väitän että suurista luuloista huolimatta edes kovin moni keski-ikäinenkään ei ole kovin hyvä autonkäsittelijä puhumattakaan vanhuksista. Täytyy olla todella epärealistinen käsitys omista kyvyistä jos kuvittelee vielä 90 vuotiaana edustavansa tätä parempaa puoliskoa, kouluarvosana siis hyvä. Iällä ei näyttänyt tähän omaan arvosanaan olevan käytännössä mitään merkitystä. Tällä asenteella kun tuolla liikutaan niin varmasti sattuu ja tapahtuu.
740 GLE:
Se riippuu mihin se keskiarvo vedetään, laitetaan vaikka tuhat kuljettajaa ajamaan jäärataa ja kellotetaan aika, lasketaan keskiarvo ja kaikki jotka jää tämän alle on huonommalla puolella ja kaikki viivan päälle jäävät paremmalla.
Suurin osa ei taatusti jää viivan yläpuolle ei ainakaan nämä yli 65 vuotiaat jotka lähes järjestään antoivat itselleen arvosanan 4.
http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/10/23/kokenut-kuski-ei-nae-omia-virheitaan/201314745/304?rss=4
"Jopa puolet läheltä piti -tilanteeseen liikenteessä joutuneista autoilijoista arvioi syypääksi toisen autoilijan."
"Päivittäin ajavista vain neljännes myönsi läheltä piti -tilanteen johtuneen itsestä."
Tuon tähän taas jotain Kiinan liikenteestä.
Liikennesääntö numero 1: Älä aja punaisia päin koska risteyksissä on kamerat ja tulee sakkoa ja menetät ajokortin pisteitä.
Liikennesääntö numero 2: Tee ihan mitä vain, mutta vältä kosketusta toisiin liikenteessä oleviin.
Taustaa sääntöön 2: Voit huoletta ajaa pysähtymättä pihasta tai risteyksestä tielle kääntyäksesi oikealle. Vasemmalta tulevaa liikennettä ei tarvitse varoa, vasemmalle ei edes kannata katsoa. Tiellä jo olevat tietävät, että oikealta voi tulla joku ja varovat.
Lisäksi: Vaihda aina kaistaa kun pääset edes yhden autonmitan verran jonossa eteenpäin. Tilaa tulee koska autoilija jonka eteen leikkaat, ei halua koskea autoosi.
Lisäksi: Voit ohittaa oikealta tai vasemmalta tai vaikka pyörätien kautta. Muut tietävät tämän ja varovat.
Nyt jo reilun vuoden kokemuksella voin sanoa, että valtavasta automääristä huolimatta peltikolarit on harvinaisia. Vakavia onnettomuuksia autojen kesken ei näy kaupungeissa lainkaan koska nopeudet on niin alhaiset.