Absurdeja ovat nuo Katukiven mielikuvituksen luomat todellisuudesta irtautuneet johtopäätökset uutisista. Nytkin ilmeisesti on jotain mullistavaa hänen mielestään tapahtunut, kun Nissanin inssit ovat pultanneet Leafiin vähän lisää akkuja. Tapahtumanahan tuo on samaa tasoa esimerkiksi sen kanssa, jos joku vaihtaa isomman turbon tai tankin polttomoottoriseen autoon.
Suomessa myydään Leafia 30 kWh akuilla. Nyt on sitten laitettu 60 prosenttia lisää akkuja "konttiin". Lööppilehti näköjään puhuu tuotantomallin kapasiteetin ylittämisestä tuplasti - hyvin tuntuu uppoavan lukijakuntaan. Hassua tässä on se, että edelleen käsissä on seutuauto, jolla ei ole mitään asiaa vähänkään pidemmille matkoille. Tuo akuiltaan tuunattu versiokaan ei pitkälle jaksa ja sen lataaminen on niin hidasta, ettei matka jatku merkittävästi autoa kahvitauoilla lataamalla.
Katukivi, mitän tuo uutinen liittyy taaskaan täysin mielisairaisiin väitteisiisi? Nyt ennusteesi mukaan on noin vuosi aikaa siihen, että polttomoottoriautojen arvo on nolla. Jos väitteesi olisi edes puoliksi totta, niin aika pihalla ovat autokaupat asiasta, kun edelleen lupaavat huimia summia käytetyistä polttomoottoriautoista.
No tuota sähköautojen arvon säilymistä olen hiukan miettinytkin viime aikoina. Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa siitä, kuinka nänä sähköautot oikeasti säilyttää tällä hetkellä arvonsa (Tesla, Leaf, Ampera...). Olen itse sitä mieltä, että arvon säilyminen on vielä pitkään todella huonoa, kun edes siihen seutuautona toimimiseen ei ole oikein eväitä. Yleisiä latauspisteitä kun ei ole kunnolla edes pääkaupunkiseudulla, mutta isommat maakuntakaupungit eivät vielä ole oikein lähtökuopissakaan. Ja kotona tehtävät lataukset eivät onnistu suurimmilla osalla kerrostaloissa/ rivitaloissa asuvilla. Olin jokin aika sitten ällistynyt, kun suuren rakennuskonsernin ihmisille ehdottelin alkavan kohteen autopaikoille huoneistokohtaista mittausta, jolloin virtaa tulisi edes 16A sulakkeilla 7/24. Johtopäätös tästä ja muualta kuultuna on, että edelleen sähkö ja lataushybridejä ei huomioida edes meidän uudisrakentamisessa. Vanhoissa tilanne on jo ihan toinen (epätoivoinen), kun useimmiten jouduttaisiin uusimaan koko ulkokaapelointi ja jopa s-pääkeskus, jos jotkut haluaisi ladata autoaan pihalla ja kaikki päätyisi omaan laskuun. Nämä muutokset ei tule menemään vuosiin läpi Suomen As osakeyhtiöissä.
Tästä se johtopäätös, että ei näiden sähköautojen eikä oikein edes lataushybridien määrä (haluttavuus) lisäänny, koska latauksiin liittyvään infraan ei panosteta juuri lainkaan (eikä tuetakaan). Määrä ei lisäänny haja-asutusalueilla asuvien okt omistajien kautta, koska taas kunnon kapasiteettia ei ole (vielä?)"normaalihintaisissa" sähköautoissa. Ja moni vähäruokainen polttomoottori kepittää ainakin vielä lähes kaikki lataushybridit pitkillä etäisyyksillä.
Eli mistä löytyy markkinat uusille ja etenkin, mistä löytyy markkinat käytetyille sähköautoille, kun käyttö on vielä todella hankalaa! Ja lisään vielä, että uskon lataushybridien ja sähköautojen tuloon, mutta kivinen on tie Suomessa edellä mainituista syistä.
Bongasin artikkelin jonka mukaan Japanissa olisi 2819 kpl sähköautojen pikalatausasemaa. Koko Euroopassa on vain 1532 latausasemaa ja Yhdysvalloissa 854. Japani kait on noin Suomen kokoinen maa, eroa on tuhat neliökilometriä.
Suomessa näitä (pika)latausasemia ei taida kovin montaa olla, niitä pitäisi olla saman verran kuin huoltoasemia jotta sähköauton käyttö olisi järkevää.
Ei auta pikalatausasematkaan jos auto ei ota "isoa" virtaa vastaan. Xc90 T8:n pahin puute on se että max latausvirta on vain 20A. Ei sillä saa lataa kuin 20% akusta kahvitauolla eli muutaman kilometrien edestä. Ei viitsi vaivautua etsimään latausasemaa sen takia. Lisäksi esim Jyväskylän enenrgia muutti ennen maksuttoman latuksen maksulliseksi ja alkuun 1,55€/h maksulla kW hinnaksi tuli 50c eli sähköllä ajaminen tulisi kalliimmaksi. Annoin asiasta palutetta ja nyt hinta 1,25c/h jolla energian hinta samaa luokkaa kuin bensalla. Ennen sitä meni tiettyy parkkihalliin asioidessa kun sai ladattua akkua, enään ei viitsi jos ei muuten ole lähelle asiaa. En ymmärrä miksi tuntihinnoittelu kun tolpissa on myös kW mittaus ja latauksen päätyttyä saa tiedon ladtusta määrästä. No eipä ole tolpilla ruuhkaa, kertaakaan en muita lataajia ole nähnyt samaan aikaan minun kanssa.
NHB; no sillä tavalla hybridit on vielä pitkään heikoilla ja huono vaihtoehto liian monelle autoilijalle, jos noita lataussysteemejä ei saada kotioloissa kuntoon ja taajamiin kunnolla pisteitä (ja mieluusti ei ylikalliita- kuten Tomppa Kruisailija kertoi). Jos kotona saa helposti ladattua niin kyllähän jo nykyiset lataushybridit alkaa olemaan arviolta alle 80 km päivittäisille ajoille kilpailukykyisiä. Olen tosissani katsellut itsekin- kunhan vain valikoima laajenisi...
Tuo Tomppa Kruisailijan kommentti laittoi miettimään työpaikkojen pysäköintipaikkojen mahdollisuuksia ladata autoaan. Ei ole mitään tilastoa, mutta koska maakuntakaupungeissakin (mikähän on tilanne pääkaupunkiseudulla) ollaan useassa paikassa (kokemuksen mukaan) karsimassa työntekijöiden p-paikkoja, niin ei niitä tosiasiallisia auton latausmahdollisuuksia ole kovin suurella porukalla. Ja tämäkään ei paranna ihmisten haluja ostaa s-autoja tai lataushybridejä...
Ja takuuvarmaa on, että jos työpaikalla saa ladata autoa ilmaiseksi ja sähköautot yleistyvät, niin pian on verottaja näppeineen välissä. Kyseessähän on kuitenkin rahapalkan arvoinen etu.
Katukivi: "Viekää vain polttomoottorinne paalattaviksi."
Ei viedä. Kun ne on kerran ostettu, pitää niistä luopumiseksi tarjolle tulla jotain sellaista, joka motivoi vaihtamaan uuteen joko houkuttelevuudellaan tai taloudellisuudellaan.
Suomessa tietenkin hekumoidaan ajatuksella tehdä nykyisestä (ostohetkellään hallituksen veroporkkanoin suosimasta) valinnasta käyttäjälleen rasite. Niin kauan kun sellaista lakia ei ole säädetty, on pallo valmistajien kenttäpuoliskolla. Toivottavasti ei enää kauan?
Inspektor70 kirjoitti "Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa siitä, kuinka nänä sähköautot oikeasti säilyttää tällä hetkellä arvonsa"
Väittäisin, että ei ole. Esitän evidenssinäni autoalan perinteen, että uusi malli pudottaa liikenteeseen ilmestyessään edeltäjänsä käytettyjen hintatasoa. Vaikka vanha malli ei muutu yhtään huonommaksi kuin ennen, heikentää uuden mallin saatavuus vanhan haluttavuutta.
Jos optimismini on oikeutettua ja sähköautoilla on lähiaikoina edessään voimakas kehitysvaihe, silloin todennäköisyys nykyistä houkuttelevampien mallien markkinoilletuloon on suuri. Teslaa ei voi arvioida samoilla kriteereillä kuin jotain Leafin tapaista säästöpossua (?), koska Model S:n haluttavuus ei perustu yksinomaan halpaan kyytiin.
Nykyisten mallien arvostus siis tulee riippumaan siitä, millaisia niiden seuraajat aikanaan ovat ja siksi sähköautojen vaihtarimarkkinoita on vaikeampi arvioida kuin kypsemmässä vaiheessa olevan ja ennustettavammin kehittyvän polttomoottoriteknologian.
Ja sitten vielä lainsäädäntö, joka on etenkin Suomessa kovin arvaamatonta.
Sähköauto tulee sieltä nopeammin kuin uskotkaan. Etkä sinä mahda sille yhtään mitään. Rinnalla kulkevat myös itse tarvitsemansa sähkön kehittävät pottokennoautot. Sillekään sinä et mahda et yhtikäs mitään. Et niin mitään.
Joillekin jää uusi Bemari ja joillekin barreli käteen:
Sähköautot kyllä tulevat, eikä sitä edelleenkään ole kukaan kiistänyt, eikä kenelläkään varmaan ole edes tarvetta "mahtaa asialle mitään".
Sinun mukaasi polttomoottoriauto on noin vuoden kuluttua arvoton. Kerrotko katukivi, miten Suomessa myydään reilun vuoden sisällä noin 3.000.000 sähkö-/hybridiautoa? Ja mitä niillä noin 3.000.000:lla perinteisellä autolla tehdään, jotka muuttuvat arvottomiksi?
Vai olisiko sittenkin niin, että sinun pari vuotta olikin oikeasti parikymmentä vuotta? Jos ei, niin kai sinä katukivi olet jo ryhtynyt autokauppiaaksi ja vanhojen autojen romuttajaksi. On sinun ennusteillasi aika rahakasta bisnestä.
"Autoilun tulevaisuus on sähköinen, siitä ei perinteistenkään autovalmistajien keskuudessa liene enää suuremmin epäselvyyttä. Kyse on lopulta vain aikataulusta: milloin suuri murros on toden teolla käsillä? Jos katsoo nykyistä uusien automallien hybridi- ja pistokehybriditulvaa, voi uuden aikakauden ajatella olevan jo ovella, tai ainakin porstuassa. Eikä paluuta takaisin vanhaan enää ole."
Millä rahalla esimerkiksi Suomen 700.000 köyhää tai osa näistä yhtäkkiä ostaisivat upouuden sähköauton jos nyt ajelevat jollakin maksimissaan 6.000 euron autolla ?
Katukivi, tulevaisuus on varmasti sähköautojen ja välissä lataushybridienkin. Mutta millä aikataululla ne meille tulee, on aivan eri juttu. Tuo rummutus sähkautojen hurjasta lisääntymisestä on globaali- ja useassa maassa näin tulee käymään. Kun mietitään todellisuutta meillä, väitän, että etenkin sähköautot ei tule lisääntymään kovinkaan nopeasti. Ei siinä auta hyväkään akkuteknologia, kun tässä harvaan asutussa maassa ei ole kunnolla tienpäällä latauspisteitä ja kun aiemmin kommentoin asuntojen (kaikki muut kuin okt asukkaat- jotka voivat itse investoida vaikka 125A pikalataukseen...)latausmahdollisuuksien huonoutta, niin mitään mullistavaa vauhtia ei muutosta tule. Voisi tietysti lisätä vielä meidän Suomalaisten ostovoiman huonon kasvuennusteen ja valtion haluttomuuden tukea tätä autokannan muutosta... Ja edelleen lisään, että itse haluaisin meille toisenlaista kehitystä, eli vauhtia meillekin lisää.
Latauspisteitä löytyy jo aika paljon. Painottuvat tietysti Etelä-Suomeen. Asensin itse tämän latauspistesovelluksen puhelimeeni. Sillä on ihan mukava katsoa missä omaa sijaintia lähimmät latauspisteet ovat. Sillä voi myös katsoa mistä latauspisteitä löytyy esim. Jyväskylästä. Sähköautoissahan nuo löytyvät auton näytöltä.
Eli nuo latauspisteet ovat kyllä viime aikoina lisääntyneet kovasti.
Electric Traffic -latauspistesovellus on saatavilla Android-, iPhone- ja Windows-puhelimiin.
Sähköauton showstoppereiden poistossa latauspisteiden rooli taitaa olla perheen ainoan tai kalliimman auton mahdollistamisessa sähköautona? Niiden lisääminen on sinänsä hyvä asia, koska jollekin tämä voi olla ehdoton este. Harvoinkin tehtävästä mummolamatkasta tulee este muuten sopivan auton valinnalle, ellei se selviä 1 - 2 kertaa vuodessa ajettavasta reitistä.
Perheen toista autoa harkitsevalle ei latauspisteiden vähäisyys ole este, eikä välttämättä edes ongelma. Meillä on tilanne juuri tämä, että matka-ajossa 1600 km rangen turbodiesel joka tapauksessa jää perheeseen, eikä sähköautoa tarvi koskaan ladata kuin kotona, ja ehkä joskus harvoin mökillä. Sinne tosin pitää päästä myös talvella (ja perillä on latausmahdollisuus, tai se voidaan järjestää, ellei shuko riitä).
Ainoat showstopperit omalta osaltani ovat vielä hinta ja range. Molemmissa suhteissa kelvolliset lukemat ovat jo markkinoilla, mutta eivät vielä samassa autossa. Tesla Model S:n rangesta on varaa vähän tinkiäkin, ja kiihtyvyydestä on varaa tinkiä paljonkin, mutta hinnasta pitää vielä tinkiä niin paljon, että taloudellinen etu alkaa kääntyä meille päin.
Veikkaan, että omakotitalossa asuvissa useamman auton perheissä on sähköauton ensimmäisen suuren läpilyömisen mahdollisuus?
Sen estämisen tai edistämisen avaimet ovat verottajan käsissä, kuten Suomessa aina.
740GLE: Veikkaan, että omakotitalossa asuvissa useamman auton perheissä on sähköauton ensimmäisen suuren läpilyömisen mahdollisuus?
Mahdollisesti. Mutta kun mainitsit tuon lisäksi shukon riittävyydenkin, niin taas tuli mieleen suomalaistalouksien "latauspisteet", eli lämmitystolpat. Niitä on kaikenlaisissa talouksissa, omakotitaloista kerrostalopihoihin asti. En ihmettelisi vaikka olisi maailmanennätystasoa määrältään.
Missä määrin niitä voidaan vaikka muutoksinkin (mitä pitää muuttaa?) hyödyntää, vai käyvätkö suoraan, jos ottaa 2h-kellon välistä? Minkälaista virransyöttöä ja sulaketta tarvitaan niihin "oikeisiin" latauspistorasioihin/-telineisiin, miksi niitä sanotaan.
Tääsä on näköjään näitä kotilatauspisteiden tarjoajia. Näyttää, että pitää kuljettaa oma johto talon sähkökeskuksesta ja laittaa oman sulakkeen taakse. Onkohan siinä kysymys virtapiikkien eliminoinnista vai mistä. Joku sähköasiaa ymmärtävä tietänee asian:
Lämmitystolpat nyt voi suoraan unohtaa täyssähköautojen lataamisessa, jos silää autolla on välillä tarkoitus ajaakin. Infraa ei käytännössä ole. Pieniakkuisia hybridejä lämmitystolpassa toki voi latailla, jos kovin moni samalla parkkipaikalla tee samaa.
Kerrostalojen ja työpaikkojen parkkipaikkatolppien ykdelle vaiheelle (per auto) 10 A sulakkeelle langoitetut tolpat rajaavat latausvirran pariin kWh tunnissa, joten 10 tunnissa ehtii ladata reilun sadan km sähköt. Se riittää helppoina päivinä, mutta ylimääräisiä liikkuja tekevillä alkaa jo range ahdistaa. Kertaluokan kansanomaistaen, isoakkuisen Tesla Model S:n lataus 10 A sulakkeesta kestää parisen vuorokautta. Tästä syystä käytännössä kotilatauspisteen olisi syytä olla isompaa virtaa antava.
Tarvittava kymmenien ampeerien latausvirta riittää vallan mainiosti valokaarihitsaukseen, eikä sitä todellakaan voi haaroittaa jostain pihavalon kaapelista. Latauslaitteelle on suuren virran vuoksi asennettava niin järeä kaapelointi ja sen normaali toiminta tarvitsee niin suuret sulakkeet, ettei samalla nousulle voida kytkeä mitään pieniä sähkönkuluttajia. Jos lataus on pois päältä, sallii lataussulake ja johdotus sulaketta polttamatta vaikkapa pienen hehkulampun vaurioituneen kannan hitsautumisen ilmiliekkiin. Merkittävästi eri tehoisille kulutuskohteille vedetään tästä syystä omat johdotuksensa jo nyt. Ei sähkökiukaan eikä voimavirtapistorasiankaan nousulla saa olla pieniä valaisimia tai muuta selvästi vähemmän kuluttavaa, etenkään vanhoissa rakenteissa, joissa vikavirtasuojausta ei ole.
Erikseen langoitetun 3 * 16 A voimavirtapistorasiakaan ei mahdollista mitään Teslan SuperChargeria, mutta sen antama teho lyhentää latausaikoja jo aika mukavasti, ja sitä vastaavan kaapeloinnin voi asentaa yleensä suhteellisen kivuttomasti, ellei sitä ole jo valmiina. Pelkkä pistorasiahan ei tietenkään riitä, mutta jos se on jo valmiina, niin latausaseman asennus helpottuu. Sitten ei vaan enää hitsata ja ladata yhtä aikaa.
Vaikka sähköauto nykyisellään sopii parhaiten kaupunkikäyttöön lyhyille matkoille, tässä olivat perusteeni, miksi arvioin sähköauton sopivan kivuttomimmin omakotialueelle. Isompien asuntojen ostovoima ja kahden auton yleisyys viittaavat samaan suuntaan. Uudet tekniset ratkaisut tulevat uusien autojen kautta valuen käytettyihin myöhemmin. Asumismuoto helpottaa tehokkaan kotilatauksen rakentamista ja perheessä jo olevan polttomoottorisen auton vuoksi sähköauton range ei ole niin kriittinen kuin perheen ainoalla autolla. Aika monella ruutukaavan ulkopuolella asuvalla se kokeeksi hankittava kiinnostava uuden tekniikan sähköauto voi myös olla riskitön liisari työsuhdeautona.
Itse en ole saanut vielä koskaan lasketuksi liisaria itselleni edulliseksi, mutta työnantajan suurempi subventio vähäpäästöiselle saattaa muuttaa tämän asian lopultakin? Seuraavaksi on Rouvan vuoro saada uudempi auto, mikä ainakin helpottaa tilavaatimuksia, eikä kardaanikaan ole välttämätön.
Hyundai Ioniq ja Kia Niro anyone? Myöhemmin tulevan lataushybridiversion speksit näyttävät siltä, että sen missio on syödä Auriksen ja Priuksen kakusta niin suuri siivu kuin suinkin mahdollista?
Myöhemmin tulevan lataushybridiversion speksit näyttävät siltä, että sen missio on syödä Auriksen ja Priuksen kakusta niin suuri siivu kuin suinkin mahdollista?
Kysymysmerkki pois. Se on varmaan juuri noin ja varmasti kilpailu kiristyy kun uusia malleja alkaa tupsahdella eri merkeiltä.
Ioniqin näin jo keväällä, kun tuli Soulissa käytyä työreissuilla. Kävin joutessani iltaisin autoliikkeissä renkaita potkimassa.
Volvolla tiedettiin jo S90, mutta dataa ei ollut. Mersulla tiedettiin W213, mutta dataa ei ollut. Hyundailla oli näytillä Ioniq kylminä tyyppeinä, mutta juuri tuo lataushybridi ei ollut sielläkään vielä tarjolla. Sen sijaan minua hetken kuunnellut myyjä tunnisti suosikkigenreni ja esitteli uuden Genesiksen oikein kädestä pitäen. Se pisti miettimään samaa asiaa kuin aina Japanissa: on ne fiksua porukkaa, kun myyvät nuo pienet kikottimet meille köyhemmille ja ajavat itse Toyota Ariston, Celsiorin, Crown Royal Saloonin, Hyundai Grandeurin ja Genesiksen tapaisilla hienoilla autoilla.
Hyundai Grandeurille erityismaininta nykyaikaisen neliovisen coupen ulkonäön yhdistämisestä pitkäselkäisellekin erittäin mukaviin takatiloihin. Grandeurista on käsittääkseni olemassa myös hybridiversio, mutta sen tekniiksta ei ole mitään käsitystä, mutta tällaisen merkinnän bongasin kaupungilla liikkuneessa autossa. Ei meille tuoda kaukoidän jännittävästä tuotannosta kuin jämät.
Kun noihin nimellisetehoihin jätetään järkevä turvamarginaali ja laturin/akun häviöt huomioidaan, niin 10 ampeerin naulan läpi akkuun varastoituva maksimiteho on noin 1,5 kW. Tuolla ei täyssähköauto kovin kauas kotoa liiku. 16 ampeerinen yksivaihekaan ei ole kovin paljoa parempi. Käytännössä 3x16 ampeeria vasta alkaa "puhumaan". Lämmitystolpilla ei pääse kunnolla edes alkuun. Kaikki on rakennettava uusiksi.
Trendi on sellainen, että akut kasvavat, joka lisää lataustehon tarvetta. Siinä vaiheessa, kun sähköautoja alkaa olla merkittävä määrä, niin latausaika olisi saatava matalan kuluutuksen ajalle sinnen jonnekin ilta kymmenen ja aamun tuntien väliin, jottei tarvittaisi lisätehoa sähköntuotantoon. Lataaminen olisi aloitettava vieläpä porrastetusti, että jollakin kellonlyömällä kaikkien ajastimet aloita latausta samaan aikaan, josta tulisi kova rasite sähköverkolle.
Pikalataus on myös yksi trendi. Teslan SuperLaturi antaa tehoa 120 kW. Noita ja vastaavia jos aletaan käyttämään yleisesti päivisin korkean kulutuksen aikaan, niin taas tarvitaan lisää tehoa sähköntuotantoon. Joskus näin sellaisen luvun, että normaali huoltiksen bensapumppu siirtää energiaa 20 megawatin teholla...
@NHB: olet oikeassa. Minä laskin vain töpselistä tulevan bruttotehon. Vaikka mielestäni on kohtuutonta rasittaa sähköautoa koko energiantuotantoketjun häviöillä, on sähköautolla käyttäjän kannalta näkyvä ero polttomoottoriseen, johon ostetusta polttoaineesta ei käyttäjän kannalta merkittävää määrää haihdu.
Ostetusta dieselöljystä siis aika lähelle 100% päätyy moottoriin ja tankkauksen ja tankista moottoriin polttoaineen pumppaamisen hyötysuhde siis lähenee sataa. Sähköautossa on ennen moottoria kolme alle sadan prosentin jäävää hyötysuhdetta. Ensin verkkosähkön tasasuuntaus ja regulointi auton akkujen latausjännitteelle, sitten akun lataus- ja purkaussuhde. Käytössä olevat akut pystyvät reilusti yli 90% lataussuhteeseen ja purkusuhteeseen. Itse latauslaite jää näiden allekin? Joka tapauksessa vaikkapa 0.85 * 0.97 * 0.97 (hatusta pudotetut hyötysuhteet, mutta kertaluokka lienee oikea?) tarkoittaa sitä, että kodin mittariin pyörivää kWh:ta kohti vain 0.8 kWh pyörittää auton moottoria.
EDIT: ennen moottoria on myös akusta moottorille tarjottavan sähkön säätölogiikka kuljettajan tehopyynnön ja ajo-olosuhteiden mukaan. Senkin hyötysuhde jää varmasti alle 100%, mutta enpä ehdota kuinka paljon, kun en muista järkevää referenssiä?
"Joka tapauksessa vaikkapa 0.85 * 0.97 * 0.97 (hatusta pudotetut hyötysuhteet, mutta kertaluokka lienee oikea?) tarkoittaa sitä, että kodin mittariin pyörivää kWh:ta kohti vain 0.8 kWh pyörittää auton moottoria."
Taitaa sähkömoottorin hyötysuhde jäädä kuitenkin paremmaksi kuin polttomoottorin kun polttonesteestä saatava energia käytetään 30-40% hyötysuhteella vaikka tankatessa oltaisiin lähellä 100%. Ja myös nesteiden kuljetus vaatii energiaa (vertaa sähkön siirtohäviöön). Joten ei tämä yhtälö ole kovin yksinkertainen. Mutta rahassa laskettuna hyvin yksinkertaista. Pelkällä bensalla ajaen kulu 12c/km, pelkälä sähköllä (kotona ladattuna) 3c/km.
Ettäkö aivan absurdia?
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001231249.html
Viekää vain polttomoottorinne paalattaviksi.
Absurdeja ovat nuo Katukiven mielikuvituksen luomat todellisuudesta irtautuneet johtopäätökset uutisista. Nytkin ilmeisesti on jotain mullistavaa hänen mielestään tapahtunut, kun Nissanin inssit ovat pultanneet Leafiin vähän lisää akkuja. Tapahtumanahan tuo on samaa tasoa esimerkiksi sen kanssa, jos joku vaihtaa isomman turbon tai tankin polttomoottoriseen autoon.
Suomessa myydään Leafia 30 kWh akuilla. Nyt on sitten laitettu 60 prosenttia lisää akkuja "konttiin". Lööppilehti näköjään puhuu tuotantomallin kapasiteetin ylittämisestä tuplasti - hyvin tuntuu uppoavan lukijakuntaan. Hassua tässä on se, että edelleen käsissä on seutuauto, jolla ei ole mitään asiaa vähänkään pidemmille matkoille. Tuo akuiltaan tuunattu versiokaan ei pitkälle jaksa ja sen lataaminen on niin hidasta, ettei matka jatku merkittävästi autoa kahvitauoilla lataamalla.
Katukivi, mitän tuo uutinen liittyy taaskaan täysin mielisairaisiin väitteisiisi? Nyt ennusteesi mukaan on noin vuosi aikaa siihen, että polttomoottoriautojen arvo on nolla. Jos väitteesi olisi edes puoliksi totta, niin aika pihalla ovat autokaupat asiasta, kun edelleen lupaavat huimia summia käytetyistä polttomoottoriautoista.
No tuota sähköautojen arvon säilymistä olen hiukan miettinytkin viime aikoina. Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa siitä, kuinka nänä sähköautot oikeasti säilyttää tällä hetkellä arvonsa (Tesla, Leaf, Ampera...). Olen itse sitä mieltä, että arvon säilyminen on vielä pitkään todella huonoa, kun edes siihen seutuautona toimimiseen ei ole oikein eväitä. Yleisiä latauspisteitä kun ei ole kunnolla edes pääkaupunkiseudulla, mutta isommat maakuntakaupungit eivät vielä ole oikein lähtökuopissakaan. Ja kotona tehtävät lataukset eivät onnistu suurimmilla osalla kerrostaloissa/ rivitaloissa asuvilla. Olin jokin aika sitten ällistynyt, kun suuren rakennuskonsernin ihmisille ehdottelin alkavan kohteen autopaikoille huoneistokohtaista mittausta, jolloin virtaa tulisi edes 16A sulakkeilla 7/24. Johtopäätös tästä ja muualta kuultuna on, että edelleen sähkö ja lataushybridejä ei huomioida edes meidän uudisrakentamisessa. Vanhoissa tilanne on jo ihan toinen (epätoivoinen), kun useimmiten jouduttaisiin uusimaan koko ulkokaapelointi ja jopa s-pääkeskus, jos jotkut haluaisi ladata autoaan pihalla ja kaikki päätyisi omaan laskuun. Nämä muutokset ei tule menemään vuosiin läpi Suomen As osakeyhtiöissä.
Tästä se johtopäätös, että ei näiden sähköautojen eikä oikein edes lataushybridien määrä (haluttavuus) lisäänny, koska latauksiin liittyvään infraan ei panosteta juuri lainkaan (eikä tuetakaan). Määrä ei lisäänny haja-asutusalueilla asuvien okt omistajien kautta, koska taas kunnon kapasiteettia ei ole (vielä?)"normaalihintaisissa" sähköautoissa. Ja moni vähäruokainen polttomoottori kepittää ainakin vielä lähes kaikki lataushybridit pitkillä etäisyyksillä.
Eli mistä löytyy markkinat uusille ja etenkin, mistä löytyy markkinat käytetyille sähköautoille, kun käyttö on vielä todella hankalaa! Ja lisään vielä, että uskon lataushybridien ja sähköautojen tuloon, mutta kivinen on tie Suomessa edellä mainituista syistä.
Millä tavalla vähäruokaiset polttomoottoriset kepittävät lataushybridit pitkillä matkoilla?
Noita lataushybridejä lataa jo 10 ampeerilla, mutta jos tarvetta on ajaa pitkiä matkoja pelkällä sähköllä, niin silloin virtaa tarvitaan paljon.
Bongasin artikkelin jonka mukaan Japanissa olisi 2819 kpl sähköautojen pikalatausasemaa. Koko Euroopassa on vain 1532 latausasemaa ja Yhdysvalloissa 854. Japani kait on noin Suomen kokoinen maa, eroa on tuhat neliökilometriä.
Suomessa näitä (pika)latausasemia ei taida kovin montaa olla, niitä pitäisi olla saman verran kuin huoltoasemia jotta sähköauton käyttö olisi järkevää.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001173494.html
Ei auta pikalatausasematkaan jos auto ei ota "isoa" virtaa vastaan. Xc90 T8:n pahin puute on se että max latausvirta on vain 20A. Ei sillä saa lataa kuin 20% akusta kahvitauolla eli muutaman kilometrien edestä. Ei viitsi vaivautua etsimään latausasemaa sen takia. Lisäksi esim Jyväskylän enenrgia muutti ennen maksuttoman latuksen maksulliseksi ja alkuun 1,55€/h maksulla kW hinnaksi tuli 50c eli sähköllä ajaminen tulisi kalliimmaksi. Annoin asiasta palutetta ja nyt hinta 1,25c/h jolla energian hinta samaa luokkaa kuin bensalla. Ennen sitä meni tiettyy parkkihalliin asioidessa kun sai ladattua akkua, enään ei viitsi jos ei muuten ole lähelle asiaa. En ymmärrä miksi tuntihinnoittelu kun tolpissa on myös kW mittaus ja latauksen päätyttyä saa tiedon ladtusta määrästä. No eipä ole tolpilla ruuhkaa, kertaakaan en muita lataajia ole nähnyt samaan aikaan minun kanssa.
NHB; no sillä tavalla hybridit on vielä pitkään heikoilla ja huono vaihtoehto liian monelle autoilijalle, jos noita lataussysteemejä ei saada kotioloissa kuntoon ja taajamiin kunnolla pisteitä (ja mieluusti ei ylikalliita- kuten Tomppa Kruisailija kertoi). Jos kotona saa helposti ladattua niin kyllähän jo nykyiset lataushybridit alkaa olemaan arviolta alle 80 km päivittäisille ajoille kilpailukykyisiä. Olen tosissani katsellut itsekin- kunhan vain valikoima laajenisi...
Tuo Tomppa Kruisailijan kommentti laittoi miettimään työpaikkojen pysäköintipaikkojen mahdollisuuksia ladata autoaan. Ei ole mitään tilastoa, mutta koska maakuntakaupungeissakin (mikähän on tilanne pääkaupunkiseudulla) ollaan useassa paikassa (kokemuksen mukaan) karsimassa työntekijöiden p-paikkoja, niin ei niitä tosiasiallisia auton latausmahdollisuuksia ole kovin suurella porukalla. Ja tämäkään ei paranna ihmisten haluja ostaa s-autoja tai lataushybridejä...
Ja takuuvarmaa on, että jos työpaikalla saa ladata autoa ilmaiseksi ja sähköautot yleistyvät, niin pian on verottaja näppeineen välissä. Kyseessähän on kuitenkin rahapalkan arvoinen etu.
Katukivi: "Viekää vain polttomoottorinne paalattaviksi."
Ei viedä. Kun ne on kerran ostettu, pitää niistä luopumiseksi tarjolle tulla jotain sellaista, joka motivoi vaihtamaan uuteen joko houkuttelevuudellaan tai taloudellisuudellaan.
Suomessa tietenkin hekumoidaan ajatuksella tehdä nykyisestä (ostohetkellään hallituksen veroporkkanoin suosimasta) valinnasta käyttäjälleen rasite. Niin kauan kun sellaista lakia ei ole säädetty, on pallo valmistajien kenttäpuoliskolla. Toivottavasti ei enää kauan?
Inspektor70 kirjoitti "Onko kenelläkään kokemusta tai tietoa siitä, kuinka nänä sähköautot oikeasti säilyttää tällä hetkellä arvonsa"
Väittäisin, että ei ole. Esitän evidenssinäni autoalan perinteen, että uusi malli pudottaa liikenteeseen ilmestyessään edeltäjänsä käytettyjen hintatasoa. Vaikka vanha malli ei muutu yhtään huonommaksi kuin ennen, heikentää uuden mallin saatavuus vanhan haluttavuutta.
Jos optimismini on oikeutettua ja sähköautoilla on lähiaikoina edessään voimakas kehitysvaihe, silloin todennäköisyys nykyistä houkuttelevampien mallien markkinoilletuloon on suuri. Teslaa ei voi arvioida samoilla kriteereillä kuin jotain Leafin tapaista säästöpossua (?), koska Model S:n haluttavuus ei perustu yksinomaan halpaan kyytiin.
Nykyisten mallien arvostus siis tulee riippumaan siitä, millaisia niiden seuraajat aikanaan ovat ja siksi sähköautojen vaihtarimarkkinoita on vaikeampi arvioida kuin kypsemmässä vaiheessa olevan ja ennustettavammin kehittyvän polttomoottoriteknologian.
Ja sitten vielä lainsäädäntö, joka on etenkin Suomessa kovin arvaamatonta.
Sähköauto tulee sieltä nopeammin kuin uskotkaan. Etkä sinä mahda sille yhtään mitään. Rinnalla kulkevat myös itse tarvitsemansa sähkön kehittävät pottokennoautot. Sillekään sinä et mahda et yhtikäs mitään. Et niin mitään.
Joillekin jää uusi Bemari ja joillekin barreli käteen:
http://www.co2-raportti.fi/?page=ilmastouutisia&news_id=2747
http://app.kauppalehti.fi/uutiset/bloomberg-sahkoautojen-yleistyminen-voi-aiheuttaa-mullistuksen---jollekin-jaa-barreli-kateen/qcPWscLL/paauutiset
http://www.tuulilasi.fi/uutiset/elon-musk-sahkoautolla-mahdollista-paasta-800-km-vuonna-2025
http://yle.fi/uutiset/kiinalaistutkijat_kertovat_kehittaneensa_mullistavan_akkuteknologian/8769810
http://www.verkkouutiset.fi/talous/akku_stanford-23788
http://www.digitoday.fi/tiede-ja-teknologia/2014/10/31/talla-akkutekniikalla-sahkoauto-latautuu-minuuteissa/201415186/66
http://www.tekniikkatalous.fi/tiede/2014-08-21/Akkujen-kapasiteetti-saatiin-yli-kaksinkertaistettua---sähköauto-kilpailee-polttomoottoriautojen-kanssa-3255133.html
http://www.hs.fi/autot/a1446444925657
http://tieku.fi/liikenne/autot/tulevaisuuden-sahkoauto-latautuu-hetkessa
http://www.tekniikkatalous.fi/tekniikka/energia/2012-07-23/Uusi-akkutekniikka-saa-sähköautot-jaksamaan-kuten-polttoaineella-kulkevat-3309960.html
http://www.uusisuomi.fi/autot/126538-uusi-akkuteknologia-pidentaa-sahkoautojen-ajomatkoja
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/120225/Sähköautojen akkuteknologioiden tilannekatsaus LUT Pub versio.pdf?sequence=2
http://evga.winteve.fi/lapimurto-sahkoauton-akkuteknologiassa/
http://www.talouselama.fi/uutiset/dyson-uskoo-uuteen-akkutekniikkaan-miljoonilla-puhelin-ja-sahkoauto-jaksavat-pidempaan-3473512
http://www.kauppalehti.fi/uutiset/uusi-ihmeakku-mullistaa-sahkoautoilun/q83DHdck
Ja Maikkarin Uutisten mukaan Suomessa on tällä hetkellä yhteensä noin parituhatta sähkö- ja hybridiautoa.
Sähköautot kyllä tulevat, eikä sitä edelleenkään ole kukaan kiistänyt, eikä kenelläkään varmaan ole edes tarvetta "mahtaa asialle mitään".
Sinun mukaasi polttomoottoriauto on noin vuoden kuluttua arvoton. Kerrotko katukivi, miten Suomessa myydään reilun vuoden sisällä noin 3.000.000 sähkö-/hybridiautoa? Ja mitä niillä noin 3.000.000:lla perinteisellä autolla tehdään, jotka muuttuvat arvottomiksi?
Vai olisiko sittenkin niin, että sinun pari vuotta olikin oikeasti parikymmentä vuotta? Jos ei, niin kai sinä katukivi olet jo ryhtynyt autokauppiaaksi ja vanhojen autojen romuttajaksi. On sinun ennusteillasi aika rahakasta bisnestä.
Viisi minuuttia edellisen kirjoitukseni jälkeen julkaistu tuore uutinen. Julkaistu: 6.8. 16:49.
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001234077.html
"Autoilun tulevaisuus on sähköinen, siitä ei perinteistenkään autovalmistajien keskuudessa liene enää suuremmin epäselvyyttä. Kyse on lopulta vain aikataulusta: milloin suuri murros on toden teolla käsillä? Jos katsoo nykyistä uusien automallien hybridi- ja pistokehybriditulvaa, voi uuden aikakauden ajatella olevan jo ovella, tai ainakin porstuassa. Eikä paluuta takaisin vanhaan enää ole."
http://www.iltasanomat.fi/autot/art-2000001225357.html
Millä rahalla esimerkiksi Suomen 700.000 köyhää tai osa näistä yhtäkkiä ostaisivat upouuden sähköauton jos nyt ajelevat jollakin maksimissaan 6.000 euron autolla ?
Katukivi, tulevaisuus on varmasti sähköautojen ja välissä lataushybridienkin. Mutta millä aikataululla ne meille tulee, on aivan eri juttu. Tuo rummutus sähkautojen hurjasta lisääntymisestä on globaali- ja useassa maassa näin tulee käymään. Kun mietitään todellisuutta meillä, väitän, että etenkin sähköautot ei tule lisääntymään kovinkaan nopeasti. Ei siinä auta hyväkään akkuteknologia, kun tässä harvaan asutussa maassa ei ole kunnolla tienpäällä latauspisteitä ja kun aiemmin kommentoin asuntojen (kaikki muut kuin okt asukkaat- jotka voivat itse investoida vaikka 125A pikalataukseen...)latausmahdollisuuksien huonoutta, niin mitään mullistavaa vauhtia ei muutosta tule. Voisi tietysti lisätä vielä meidän Suomalaisten ostovoiman huonon kasvuennusteen ja valtion haluttomuuden tukea tätä autokannan muutosta... Ja edelleen lisään, että itse haluaisin meille toisenlaista kehitystä, eli vauhtia meillekin lisää.
Latauspisteitä löytyy jo aika paljon. Painottuvat tietysti Etelä-Suomeen. Asensin itse tämän latauspistesovelluksen puhelimeeni. Sillä on ihan mukava katsoa missä omaa sijaintia lähimmät latauspisteet ovat. Sillä voi myös katsoa mistä latauspisteitä löytyy esim. Jyväskylästä. Sähköautoissahan nuo löytyvät auton näytöltä.
Eli nuo latauspisteet ovat kyllä viime aikoina lisääntyneet kovasti.
Electric Traffic -latauspistesovellus on saatavilla Android-, iPhone- ja Windows-puhelimiin.
Leikkimieltä mukaan ja kokeilemaan:
https://www.google.fi/webhp?sourceid=chrome-instant&ion=1&espv=2&ie=UTF-8#q=latauspistesovellus electric
Sähköauton showstoppereiden poistossa latauspisteiden rooli taitaa olla perheen ainoan tai kalliimman auton mahdollistamisessa sähköautona? Niiden lisääminen on sinänsä hyvä asia, koska jollekin tämä voi olla ehdoton este. Harvoinkin tehtävästä mummolamatkasta tulee este muuten sopivan auton valinnalle, ellei se selviä 1 - 2 kertaa vuodessa ajettavasta reitistä.
Perheen toista autoa harkitsevalle ei latauspisteiden vähäisyys ole este, eikä välttämättä edes ongelma. Meillä on tilanne juuri tämä, että matka-ajossa 1600 km rangen turbodiesel joka tapauksessa jää perheeseen, eikä sähköautoa tarvi koskaan ladata kuin kotona, ja ehkä joskus harvoin mökillä. Sinne tosin pitää päästä myös talvella (ja perillä on latausmahdollisuus, tai se voidaan järjestää, ellei shuko riitä).
Ainoat showstopperit omalta osaltani ovat vielä hinta ja range. Molemmissa suhteissa kelvolliset lukemat ovat jo markkinoilla, mutta eivät vielä samassa autossa. Tesla Model S:n rangesta on varaa vähän tinkiäkin, ja kiihtyvyydestä on varaa tinkiä paljonkin, mutta hinnasta pitää vielä tinkiä niin paljon, että taloudellinen etu alkaa kääntyä meille päin.
Veikkaan, että omakotitalossa asuvissa useamman auton perheissä on sähköauton ensimmäisen suuren läpilyömisen mahdollisuus?
Sen estämisen tai edistämisen avaimet ovat verottajan käsissä, kuten Suomessa aina.
740GLE:
Veikkaan, että omakotitalossa asuvissa useamman auton perheissä on sähköauton ensimmäisen suuren läpilyömisen mahdollisuus?
Mahdollisesti. Mutta kun mainitsit tuon lisäksi shukon riittävyydenkin, niin taas tuli mieleen suomalaistalouksien "latauspisteet", eli lämmitystolpat. Niitä on kaikenlaisissa talouksissa, omakotitaloista kerrostalopihoihin asti. En ihmettelisi vaikka olisi maailmanennätystasoa määrältään.
Missä määrin niitä voidaan vaikka muutoksinkin (mitä pitää muuttaa?) hyödyntää, vai käyvätkö suoraan, jos ottaa 2h-kellon välistä? Minkälaista virransyöttöä ja sulaketta tarvitaan niihin "oikeisiin" latauspistorasioihin/-telineisiin, miksi niitä sanotaan.
Tääsä on näköjään näitä kotilatauspisteiden tarjoajia. Näyttää, että pitää kuljettaa oma johto talon sähkökeskuksesta ja laittaa oman sulakkeen taakse. Onkohan siinä kysymys virtapiikkien eliminoinnista vai mistä. Joku sähköasiaa ymmärtävä tietänee asian:
http://www.sahkoinenliikenne.fi/oppaat/kotilatauspisteella-lataat-sahkoauton-helposti-ja-turvallisesti#section-3
Yleensähän nuo sähköautot latautuvat tavallisesta pistorasiastakin, mutta tietysti hitaammin.
Google näkyy antavan parempia linkkejä:
https://www.google.fi/#q=Latauspiste+kotiin
Lämmitystolpat nyt voi suoraan unohtaa täyssähköautojen lataamisessa, jos silää autolla on välillä tarkoitus ajaakin. Infraa ei käytännössä ole. Pieniakkuisia hybridejä lämmitystolpassa toki voi latailla, jos kovin moni samalla parkkipaikalla tee samaa.
Kerrostalojen ja työpaikkojen parkkipaikkatolppien ykdelle vaiheelle (per auto) 10 A sulakkeelle langoitetut tolpat rajaavat latausvirran pariin kWh tunnissa, joten 10 tunnissa ehtii ladata reilun sadan km sähköt. Se riittää helppoina päivinä, mutta ylimääräisiä liikkuja tekevillä alkaa jo range ahdistaa. Kertaluokan kansanomaistaen, isoakkuisen Tesla Model S:n lataus 10 A sulakkeesta kestää parisen vuorokautta. Tästä syystä käytännössä kotilatauspisteen olisi syytä olla isompaa virtaa antava.
Tarvittava kymmenien ampeerien latausvirta riittää vallan mainiosti valokaarihitsaukseen, eikä sitä todellakaan voi haaroittaa jostain pihavalon kaapelista. Latauslaitteelle on suuren virran vuoksi asennettava niin järeä kaapelointi ja sen normaali toiminta tarvitsee niin suuret sulakkeet, ettei samalla nousulle voida kytkeä mitään pieniä sähkönkuluttajia. Jos lataus on pois päältä, sallii lataussulake ja johdotus sulaketta polttamatta vaikkapa pienen hehkulampun vaurioituneen kannan hitsautumisen ilmiliekkiin. Merkittävästi eri tehoisille kulutuskohteille vedetään tästä syystä omat johdotuksensa jo nyt. Ei sähkökiukaan eikä voimavirtapistorasiankaan nousulla saa olla pieniä valaisimia tai muuta selvästi vähemmän kuluttavaa, etenkään vanhoissa rakenteissa, joissa vikavirtasuojausta ei ole.
Erikseen langoitetun 3 * 16 A voimavirtapistorasiakaan ei mahdollista mitään Teslan SuperChargeria, mutta sen antama teho lyhentää latausaikoja jo aika mukavasti, ja sitä vastaavan kaapeloinnin voi asentaa yleensä suhteellisen kivuttomasti, ellei sitä ole jo valmiina. Pelkkä pistorasiahan ei tietenkään riitä, mutta jos se on jo valmiina, niin latausaseman asennus helpottuu. Sitten ei vaan enää hitsata ja ladata yhtä aikaa.
Vaikka sähköauto nykyisellään sopii parhaiten kaupunkikäyttöön lyhyille matkoille, tässä olivat perusteeni, miksi arvioin sähköauton sopivan kivuttomimmin omakotialueelle. Isompien asuntojen ostovoima ja kahden auton yleisyys viittaavat samaan suuntaan. Uudet tekniset ratkaisut tulevat uusien autojen kautta valuen käytettyihin myöhemmin. Asumismuoto helpottaa tehokkaan kotilatauksen rakentamista ja perheessä jo olevan polttomoottorisen auton vuoksi sähköauton range ei ole niin kriittinen kuin perheen ainoalla autolla. Aika monella ruutukaavan ulkopuolella asuvalla se kokeeksi hankittava kiinnostava uuden tekniikan sähköauto voi myös olla riskitön liisari työsuhdeautona.
Itse en ole saanut vielä koskaan lasketuksi liisaria itselleni edulliseksi, mutta työnantajan suurempi subventio vähäpäästöiselle saattaa muuttaa tämän asian lopultakin? Seuraavaksi on Rouvan vuoro saada uudempi auto, mikä ainakin helpottaa tilavaatimuksia, eikä kardaanikaan ole välttämätön.
Hyundai Ioniq ja Kia Niro anyone? Myöhemmin tulevan lataushybridiversion speksit näyttävät siltä, että sen missio on syödä Auriksen ja Priuksen kakusta niin suuri siivu kuin suinkin mahdollista?
740GLE:
Hyundai Ioniq ja Kia Niro anyone?
Kuvia katsellut....
Myöhemmin tulevan lataushybridiversion speksit näyttävät siltä, että sen missio on syödä Auriksen ja Priuksen kakusta niin suuri siivu kuin suinkin mahdollista?
Kysymysmerkki pois. Se on varmaan juuri noin ja varmasti kilpailu kiristyy kun uusia malleja alkaa tupsahdella eri merkeiltä.
Ioniqin näin jo keväällä, kun tuli Soulissa käytyä työreissuilla. Kävin joutessani iltaisin autoliikkeissä renkaita potkimassa.
Volvolla tiedettiin jo S90, mutta dataa ei ollut. Mersulla tiedettiin W213, mutta dataa ei ollut. Hyundailla oli näytillä Ioniq kylminä tyyppeinä, mutta juuri tuo lataushybridi ei ollut sielläkään vielä tarjolla. Sen sijaan minua hetken kuunnellut myyjä tunnisti suosikkigenreni ja esitteli uuden Genesiksen oikein kädestä pitäen. Se pisti miettimään samaa asiaa kuin aina Japanissa: on ne fiksua porukkaa, kun myyvät nuo pienet kikottimet meille köyhemmille ja ajavat itse Toyota Ariston, Celsiorin, Crown Royal Saloonin, Hyundai Grandeurin ja Genesiksen tapaisilla hienoilla autoilla.
Hyundai Grandeurille erityismaininta nykyaikaisen neliovisen coupen ulkonäön yhdistämisestä pitkäselkäisellekin erittäin mukaviin takatiloihin. Grandeurista on käsittääkseni olemassa myös hybridiversio, mutta sen tekniiksta ei ole mitään käsitystä, mutta tällaisen merkinnän bongasin kaupungilla liikkuneessa autossa. Ei meille tuoda kaukoidän jännittävästä tuotannosta kuin jämät.
Kun noihin nimellisetehoihin jätetään järkevä turvamarginaali ja laturin/akun häviöt huomioidaan, niin 10 ampeerin naulan läpi akkuun varastoituva maksimiteho on noin 1,5 kW. Tuolla ei täyssähköauto kovin kauas kotoa liiku. 16 ampeerinen yksivaihekaan ei ole kovin paljoa parempi. Käytännössä 3x16 ampeeria vasta alkaa "puhumaan". Lämmitystolpilla ei pääse kunnolla edes alkuun. Kaikki on rakennettava uusiksi.
Trendi on sellainen, että akut kasvavat, joka lisää lataustehon tarvetta. Siinä vaiheessa, kun sähköautoja alkaa olla merkittävä määrä, niin latausaika olisi saatava matalan kuluutuksen ajalle sinnen jonnekin ilta kymmenen ja aamun tuntien väliin, jottei tarvittaisi lisätehoa sähköntuotantoon. Lataaminen olisi aloitettava vieläpä porrastetusti, että jollakin kellonlyömällä kaikkien ajastimet aloita latausta samaan aikaan, josta tulisi kova rasite sähköverkolle.
Pikalataus on myös yksi trendi. Teslan SuperLaturi antaa tehoa 120 kW. Noita ja vastaavia jos aletaan käyttämään yleisesti päivisin korkean kulutuksen aikaan, niin taas tarvitaan lisää tehoa sähköntuotantoon. Joskus näin sellaisen luvun, että normaali huoltiksen bensapumppu siirtää energiaa 20 megawatin teholla...
@NHB: olet oikeassa. Minä laskin vain töpselistä tulevan bruttotehon. Vaikka mielestäni on kohtuutonta rasittaa sähköautoa koko energiantuotantoketjun häviöillä, on sähköautolla käyttäjän kannalta näkyvä ero polttomoottoriseen, johon ostetusta polttoaineesta ei käyttäjän kannalta merkittävää määrää haihdu.
Ostetusta dieselöljystä siis aika lähelle 100% päätyy moottoriin ja tankkauksen ja tankista moottoriin polttoaineen pumppaamisen hyötysuhde siis lähenee sataa. Sähköautossa on ennen moottoria kolme alle sadan prosentin jäävää hyötysuhdetta. Ensin verkkosähkön tasasuuntaus ja regulointi auton akkujen latausjännitteelle, sitten akun lataus- ja purkaussuhde. Käytössä olevat akut pystyvät reilusti yli 90% lataussuhteeseen ja purkusuhteeseen. Itse latauslaite jää näiden allekin? Joka tapauksessa vaikkapa 0.85 * 0.97 * 0.97 (hatusta pudotetut hyötysuhteet, mutta kertaluokka lienee oikea?) tarkoittaa sitä, että kodin mittariin pyörivää kWh:ta kohti vain 0.8 kWh pyörittää auton moottoria.
EDIT: ennen moottoria on myös akusta moottorille tarjottavan sähkön säätölogiikka kuljettajan tehopyynnön ja ajo-olosuhteiden mukaan. Senkin hyötysuhde jää varmasti alle 100%, mutta enpä ehdota kuinka paljon, kun en muista järkevää referenssiä?
"Joka tapauksessa vaikkapa 0.85 * 0.97 * 0.97 (hatusta pudotetut hyötysuhteet, mutta kertaluokka lienee oikea?) tarkoittaa sitä, että kodin mittariin pyörivää kWh:ta kohti vain 0.8 kWh pyörittää auton moottoria."
Taitaa sähkömoottorin hyötysuhde jäädä kuitenkin paremmaksi kuin polttomoottorin kun polttonesteestä saatava energia käytetään 30-40% hyötysuhteella vaikka tankatessa oltaisiin lähellä 100%. Ja myös nesteiden kuljetus vaatii energiaa (vertaa sähkön siirtohäviöön). Joten ei tämä yhtälö ole kovin yksinkertainen. Mutta rahassa laskettuna hyvin yksinkertaista. Pelkällä bensalla ajaen kulu 12c/km, pelkälä sähköllä (kotona ladattuna) 3c/km.