Viitaten oheiseen AL:n artikkeliin ja siitä käytyyn keskusteluun, missä on kaupunkialueella tien pientareen ja maaston raja? Onko osittainenkin pientareelle (asfaltoidun alueen ulkopuolelle) pysäköiminen kaupunkialueella tosiaan kielletty, kuten Tampereen pysäköinninvalvonnan tulkinta näyttäisi olevan?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Vuoropysäköinti ratkaisee ongelman parilliset / parittomat päivät
Muistaakseni TM on useita vuosia, ehkä pari vuosikymmentä sitten, kirjoittanut samasta aiheesta, kun Helsingissä annettiin sakkoja vastaavista tilanteista. Eli taitaa olla autoilija heikoilla tuossa. Tilanne tekee kuitenkin viranomaiset naurettaviksi, kun laki ei asiaan ota selkeästi kantaa, mutta silti asiaa ei saada selkeytettyä. Vastaavissa tilanteissa olen ihan tarpeeksi kuunnellut kahvipöydissä taivastelua siitä, että ihmiset ei opi tai noudata sääntöjä. Sinänsä on ihmeellistä, että tuollaista valtaa käyttävät ovat oikeasti noin sokeita arkiselle elämälle, kun kaikkien elämä ei pyöri muutaman kadunpätkän pysäköintisääntöjen tulkintojen ympärillä.
Tässäpä teille vastaus aloittajan kysymykseen.
Taltio:
04/0395/3
Maastoliikennelain soveltaminen kadun viereisellä viheralueella, joka oli katupiirustuksen mukaista katualuetta.
X oli pysäköinyt autonsa kadulle siten, että auto oli osittain kadun viereisellä viheralueella. Hänelle oli annettu pysäköintivirhemaksun maksukehotus luvattomasta maastopysäköinnistä. Katupiirustuksesta ilmeni, että katualue ulottui pysäköintiin käytetyllä alueella 1,25 metriä katupäällysteen reunan ulkopuolelle viheralueelle.
Hallinto-oikeus katsoi, että katuun rajoittuva viheralue ei ollut tieliikennelain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettu tie. Näin ollen se oli maastoliikennelaissa tarkoitettua maastoa, jossa moottorikäyttöisen ajoneuvon «pysäköinti» ilman lupaa oli kielletty. Pysäköimällä autonsa osittain tällaiselle viheralueelle X oli tehnyt pysäköintivirheen, jota ei ollut pidettävä ilmeisen vähäpätöisenä. X:lle oli voitu antaa maksukehotus.