Kuten jo alkuun kerroin, talous on hyvin samankokoinen. Kaksi aikuista, kaksi teiniä, 200 neliön rivari. Yksi tai välillä kaksikin ihmistä on jopa tehnyt kotona töitä, eli koneita käytössä päivisinkin.
Kertomani luku osoittaa siis sen, kuinka paljon tuollainen talous ehkä minimissään kuluttaa käyttösähköä silloin, kun sähköä ei mene lämmitykseen tai käyttöveden lämmitykseen. Keskiarvothan ovat isompia, Helenin mukaan siis 5500-6000 kWh olisi aika tyypillinen näillä spekseillä. Meilläkin meni vielä muutama vuosi sitten yli 5000 kWh.
Ihmeen helpolla käyttösähkön kulutusta muuten pystyy pienentämään, jos asia yhtään kiinnostaa. Meidän konstit ihan Motiva-ohjeiden peruskauraa. Säästölamput, koneet oikeasti yöksi kiinni eikä valmiustilaan, valot pois sieltä missä ketään ei ole. Kaikki sähkölaitteet on uusimisikään tullessaan vaihdettu parhaaseen energialuokkaan, esimerkiksi induktioliesi on ollut pari vuotta käytössä. Isoa taulutelkkaria ei ole eikä tule ennen kuin niiden sähkönkulutukset ovat kurissa. Led -telkkaria olen vähän harkinnut, mutta en ostanut.
23000 kWh on ymmärrykseni mukaan melko tyypillinen suorasähkötalon sähkön kokonaiskulutus ja siinä tyypillisessä suorasähkötalossa lämmön osuus on kyllä roippeasti isompi kuin 25-30 prosenttia. Siis noita luokkia kuin joku yllä Motivan prosentteja kertoi. Tällä perusteella kovasti ihmettelen, mihin se 17000kWh sähköä oikein kuluu, jos lämmitys vie alle 6000 kWh.
Jos talous on aivan täynnä hurjasti hukkalämpöä tuottavaa sähkölaitetta, se tietenkin näkyy pienempänä erillisen lämmityssähkön kulumisensa.
Todellisuudessa lämmitysenergiasta 1/3 menee lämpimään käyttöveteen (riippuu tietenkin myös asukkaiden määrästä, kotona oloajasta, tavoista yms.) ja lopusta (2/3) yli puolet imanvaihtoon jos ei ole lämmön talteenottoa tai poistoilmalämpöpumppua! Kyse siis "normaalista hyvin tehdystä" talosta! Lisäeristyksen yms. vaikutus on niin pieni ettei "tienaa" itseään aivan heti?
Asunnossa on kaksi asiaa, jotka tuovat mahdollisuudet merkittäviin säästöihin:
1. keskitetty tuloilma
2. vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä
Jos nämä löytyvät, talosta saa jälkikäteen tehtyä melkoisen energiatehokkaan (LTO, maalämpö, jne.). Jos näitä ei löydy, niiden rakentaminen jälkikäteen onkin sitten vähän toisen kaliiperin hintaluokassa. (Passiivitalo toki selviää ilman vesikiertoista, koska lämmitystarve on pieni.)
Valitettavasti hyvin suuresta osasta asuntokantaamme puuttuu toinen tai molemmat. Eristyksen lisäämiselä tai ikkunoiden vaihdolla ei asiallisesti rakennetussa rakennuksessa kovin paljon voita.
ILP/PILP toki tarjoaa jonkin verran säästömahdollisuutta vanhempaankin rakennuskantaan ilman isoja remontteja, mutta säästöt eivät ole kovin dramaattisia.
Kun tarkemmin mietin omaa kulutustani, siinä on yksi harhaanjohtava oletus. Nimittäin laskin lämmityksen osuuden euroina ja pohjakuormaan (muu kuin lämmitys) sisältyy kk-maksut. Jos tilannetta arvioi kWh-pohjalta, lämmityksen osuus on suurempi, noin 40-45%.
Toki euroissa tilanne ei muutu ja vaikka lämmityksen tarve häviäisi kokonaan, säästöt olisi max. 25% koska max. säästö tulisi vain kulutushuippuun, ei kk-maksuihin jne. Kulutus on jo päiväsaikaan suurempi kuin nelivetoisen vuorokauden kulutus. Vettä ei lämmitetä pv-sähköllä lainkaan. IV-koneet, 2 x pakastin (toinen AAA+, toinen vanhempi), jää-viileä (AAA), kolme TV:ä, PC, liesi, astianpesukone (joka päivä ainakin kerran) ja pyykinpesukone (1-2krt/pv). Yksi isohko kuluttaja kesällä on pihalampi, jossa puropumppu. Pumpun teho on 280W. Minulla on sähkökeskuksessa ClasOlssonin Energy-mittari, josta näkee likimääräisesti käytetyn hetkellistehon ja päivän kulutuksen. Täytyy vähän tarkkailla mitä mittarissa näkyy eri tilanteessa.
Jos se pumppu pyörii koko ajan täydellä teholla, sehän kuluttaa kuukaudessa yli 200 kWh, siis kaksi kolmannesta meidän koko taloutemme keskimääräisestä kuukausikulutuksesta. Tuo selittää aika paljon kesäajan kulutuksestanne, joka kuulostikin tosi isolta. Talvella pumppu lienee kumminkin pois käytöstä eli se ei silloin lisää kulutusta. Pointti siis tässä, että tuo kulutus ei liene ympärivuotista pohjakuormaa vaan tulee kesällä lämmityksen tilalle. Tämän kun vielä huomioit, voitkin päästä aika lähelle sitä 50 prosentin lämmitysosuutta koko kWh-kulutuksesta.
Onhan tuo sähkölaitearsenaali kaikkiaan aika iso. Kyllä se kaappien sisäkylmän lisäksi tuottaa myös lämpöä kaappien ulkopuolelle. Se ei tietty sähkölämitteisessä talossa ole varsinaisesti hukkalämpöä lämmityskaudella, kesällä kylläkin ja tänä kesänä erityisesti.
Isohko sähkölaitteisto uudehkossa(siis oletettavasti vanhoja paremmin eristetyssä talossa tietysti voi tehdäkin sen, että erillisen lämmityssähkön osuus jää keskiarvoja pienemmäksi.
Todellisuudessa lämmitysenergiasta 1/3 menee lämpimään käyttöveteen (riippuu tietenkin myös asukkaiden määrästä, kotona oloajasta, tavoista yms.) ja lopusta (2/3) yli puolet imanvaihtoon jos ei ole lämmön talteenottoa tai poistoilmalämpöpumppua! Kyse siis "normaalista hyvin tehdystä" talosta! Lisäeristyksen yms. vaikutus on niin pieni ettei "tienaa" itseään aivan heti?
Asunnossa on kaksi asiaa, jotka tuovat mahdollisuudet merkittäviin säästöihin:
Jos nämä löytyvät, talosta saa jälkikäteen tehtyä melkoisen energiatehokkaan (LTO, maalämpö, jne.). Jos näitä ei löydy, niiden rakentaminen jälkikäteen onkin sitten vähän toisen kaliiperin hintaluokassa. (Passiivitalo toki selviää ilman vesikiertoista, koska lämmitystarve on pieni.)
Valitettavasti hyvin suuresta osasta asuntokantaamme puuttuu toinen tai molemmat. Eristyksen lisäämiselä tai ikkunoiden vaihdolla ei asiallisesti rakennetussa rakennuksessa kovin paljon voita.
ILP/PILP toki tarjoaa jonkin verran säästömahdollisuutta vanhempaankin rakennuskantaan ilman isoja remontteja, mutta säästöt eivät ole kovin dramaattisia.
Meillä ollut tänä kesänä "aktiivitalo", siis parempi kuin "passiivitalo" koska lämpöä olisi voinut jopa myydä jos olisi joku ostanut?
Kokonaisenergiakulutuksemme vuodessa on jotain 12Mwh, siis kohtuullinen?
(On lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta ja 3 tulisijaa, mutta keskuspölynimuri kylläkin puhaltaa lämpöä pihalle!)
Asumme (4 hlöä ) 134 m2 osittain varaavassa sähkölattialämmitys omakotitalossa ja energiankulutuksemme oli viimeksi 23000 kWh.
Vettä kulutamme vuodessa reilut 200m2, josta ennen asumamme rivarin mittausten perusteella varmaan yli puolet lämmintä. Meillä on talossa kolme palelevaa naista, joiden jälkeen ei mies voi mennä kylppäriin puoleen tuntiin kuuman höyryn vuoksi. Jotta lämmitetty vesi riittäisi on boilerimme säädetty 75 asteeseen. Tämän perusteella arvioin, että pelkästään kuumaan veteen kuluu noin 5000 kWh vuodessa. Käymme joka toinen päivä saunassa johon kuluu 2000 kWh. Vaimo on perhepäivähoitaja, joten valot päällä talvella 16 h/vrk.
Pesukone(7kg 1,5 kertaa/vrk)+tiskikone(kylmäliitännällä )+ silitys n. 1000 kWh,
LTO-kone 1000kWh,
valaistus 3600 kWh,
ruoan säilytys ja valmistus 1600 kWh
kahden auton lohko+sisälämmitys 500 kWh
3TV+digiboxit+modeemi+3 tietok. + muut laitteet helposti 1200 - 1500 kWh
Loput lämmitykseen?
Puuta palaa varaavassa takassa n. 2,5 - 3 m3 talven aikana.
Sisälämpönä pidämme talvella naisväen vaatimuksesta +24 C.
Itse tarkkaan sähkönkulutusta seuranneena seuraavanlaisia havaintoja omasta käytöstä.
Talo 156m2 1-tariffi sähkö, vesikieronen lattialämmitys(ei varaava),takka,ilmalämpöpumppu valloxin 90 iv-kone (hyötysuhde n.60%)ja sähkökattila. 2 aikuista ja 1 lapsi joka päivä suihku kaikille.
tammikuun alku-joulukuun loppu 09 sähkönkulutus 17600kwh. helmikuussa 2300kwh ja heinäkuussa 520kwh.
tammi-heinäkuu 2010 sähkönkulutus ollut 10200kwh. helmikuussa 2600kwh (pakkaset jyväskylässä -25-35 astetta) kesäkuussa vain 540kwh ja nyt heinäkuussa 700kwh (johtuu jäähdytyksestä ja lomasta). Elokuu oltu pääasiassa mökillä ja kulutus olut tähän 14 päivään mennessä 126kwh (ei tv:tä,valoja yms)
No mitä tästä siis voidaan päätellä. Talon lämmittäminen kovilla pakkasilla vie n.1800kwh/kk normaali heinäkuu vs.helmikuu.
Toisaalta nyt kun kattila ollut pois päältä on pelkästään jääkaappi ja pakastin sekä muutama ulkovalaisin (led). Käyttöveden lämmitys vien n.450kwh/kk.
Käyttövesi: 450kwh/kk x 12kk =5400kwh/a =30,7%
Käyttösähkö: n.12kwh/vrk x 365 =4400kwh/a =25,0%
Lämmitys :17600kwh-(5400+4400kwh)=7800kwh/a =44,3%
Huom! En ole mikään ahkera puun polttaja (1,5m3 viime talvena)jäähdytystä taas käytän turhan ahkeraaan.
1.5m3 puuta vastannee noin 2000kwh. Talon kokonaiskulutukseksi tulee siis noin 19600kwh/a.
5400kwh/a (28%)
4400kwh/a (22%)
9800kwh/a (50%)
Eli maalämöllä voisi teidän taloudessa säästää noin 10000kwh/a (5400+9800)*2/3.
Vaikka säästö olisikin 10.000 kWh/a, joka saattaa olla vähän optimistinen, maalämmön laitto jälkeenpäin kustantaa vähintään 15.000e eli takaisinmaksuaika ilman korkolaskentaa on n. 20 vuotta, jolloin onkin aikaa taas remontoida maalämpöä muutamalla tonnilla
Jos vaikka 5000 kWh saisi vuodessa säästöä, niin 7c/kWh hinnalla(mikä on yli meidän maksaman yösähkön) saadaan säästöksi 350 /vuosi. Kiinteät maksut Fortumin sähköliittymässä aika kovat eli n. 250 /vuosi. Jo silloin, kun rakennettiin 2000-2001, laskettiin maalämmön perustamiskustannus n. 90000 mk eli 15000 suuremmaksi kuin lattiaan valetut sähkökaapelit. 15000/350= 42 vuotta nykyisin hinnoin.
No sähkö on siirtomaksuineen sen 9,7cent/kwh ja tuo 10000kwh:n säästö hiukan optimistinen, sanotaan nyt 7000-8000kwh. Eli säästö vuodessa 650-800euroa.
Perustamisen ylimääräinen kustannus sen 15-18 tonnia niin tulee takaisinmaksu ajaksi 22-25vuotta. Pumpun kuin myös sähkökattilan saa kantaa tuon ajan jälkeen tuvasta ulos ja taas tulee uusi "kuoletusaika". Toisella kertaa toki pienempi kun ei tarvitse enää putkistoa ja reikää porata.
Eli lopputulemana voidaan sanoa, ettei maalämpö tuo mitään etua(rahallista) sen ensimäiselle käyttäjälle, ehkä hieman paremman jälleen myyntihinnan.
Totta että ei maalämpö mikään rahasampo ole mutta erittäin kustannustehokas tapa säästää energiaa.
95% ihmisistä ei todellisuudessa kiinosta yhtään energiankulutus (=saastuttaminen) vain ja ainoastaan rahankulutus. Hyva esimerkki tästä on juuri tämä maalämpö: pienentää energiankulutusta yli 50% mutta ei kiinosta kun ei säästä rahaa...
Niin kauan kuin sähköä tulee lankoja pitkin, eikä tarvitse omaa aggrekaattia pihassa käyttää, sähkönsäästö ei ole tarpeen. Suomessa sähkö on tuotettu yleisesti ottaen saasteettomsti, vesi- ja ydinenergialla. Kummankaan edellämainitun tuotantomuodon saastuttamista ei vähennä yhtään, jos laitokset pyörisi vajaakuormalla, ainoastaan tuottajan kustannukset nousisi per tuotettu kWh.
Jos jollakin on ylimääräistä rahaa, ja haluaa sijoittaa sen kannattamattomasti, minulle voi lahjoittaa maalämpösysteemin. Lupaan järjestää lahjoittajasta paikalliseen lehteen etusivun jutun.
Jos kerta omistaa ihka uudet vesikiertoiset patterit, ja maalämpöpumpun plus kaivuutyöt saisi 15.000 eurolla, niin eikö tuo kannata.
Huomatkaa myös ettei maalämmöstä ole mitään hormistokuluja tai nuohousmenoja.
Toisaalta virolainen iso pönttöuuni voisi lämmittää alakertani ja toisaalta voisin sit taas lämmittää pelletillä tai sähköllä yläkertani. Vanha pönttöuuni pitäisi purkaa.
Biomaticin kattilassa on 6 kilowatin sähkövastus, ja tosi hyvin pelaa ainakin kesällä sähkövastus-jutska.
Ei mua pelletissä rassaa muu kuin toimintaepävarmuus, joka poistuisi sähköllä.
En tiedä vähän oisin kallistumassa pönttöuunin uusimisen tielle. Tässä tilanteessa lämmitys ois puulla + sähköllä + pelletillä.
Tosin mun pitäis skarpata pelletti-systeemin hoidossa, nyt sen on hoitanut isukki.
Toinen kysymys on että vaatiiko maalämpö välttämättä lattialämmitystä, vesikiertoista, sellaista ei oo varaa investoida.
Niin kauan kuin sähköä tulee lankoja pitkin, eikä tarvitse omaa aggrekaattia pihassa käyttää, sähkönsäästö ei ole tarpeen. Suomessa sähkö on tuotettu yleisesti ottaen saasteettomsti, vesi- ja ydinenergialla. Kummankaan edellämainitun tuotantomuodon saastuttamista ei vähennä yhtään, jos laitokset pyörisi vajaakuormalla, ainoastaan tuottajan kustannukset nousisi per tuotettu kWh.
Valitettavasti tilanne ei oikeasti ole noin ruusuinen.
Se pitää paikkansa, että vesi- ja ydinvoimalat pidetään pyörimässä täydellä kapasiteetilla (vedellä tämä rajoittuu veden määrään), koska niissä lisäkilowattitunnin hinta on erittäin alhainen.
Vesivoimaa tuotetaan Suomessa vuodessa 10-15 TWh. Ydinvoiman kohdalla luku on noin 22 TWh ja nousee noin 34 TWh:iin OL3:n valmistuessa. Niinpä siis muutaman vuoden kuluttua Suomessa tuotetaan näillä tuotantomuodoilla hyvänä vuonna jopa 50 TWh sähköä.
Sähkön kulutus Suomessa on noin 80-90 TWh vuodessa suhdanteista riippuen. Tarkoittaa ylläolevien lukujen valossa sitä, että vaikka Suomen kotitaloudet lopettaisivat kokonaan sähkönkäytön (alle 20 TWh), niin edelleen hyvänäkin vesivuotena tarvittaisiin parikymmentä terawattituntia muuta tuotantoa.
Realistisemmissa skenaarioissa tilanne on hyvin yksinkertainen. Käytännössä sähkön kysynnän muutokset katetaan fossiilisilla polttoaineilla. Jos Kale säästää sähkönkulutuksesta 10 000 kWh/vuosi, niin silloin tällä pallolla tuotetaan sähköä fossiilisilla polttoaineilla 10 000 kWh/vuosi vähemmän.
Päästösäästönä tämä tarkoittaa energiantuotantotapojen painotuksesta riippuen 7-10 tonnia hiilidioksidia. Suuruusluokkana sama määrä kuin tulee 4 000 bensiinilitran polttamisesta.
Tästä ehkä sitten jo näkyykin se, että yksityistalouksien päästöjen vähentämisessä rakennusten lämmitys on aika lailla avainasemassa. Nykyisellään kuitenkin ongelmana on se, että sähkö on niin halpaa, ettei kovinkaan kummoisia säästöinvestointeja kannata tehdä.
No sähkö on siirtomaksuineen sen 9,7cent/kwh ja tuo 10000kwh:n säästö hiukan optimistinen, sanotaan nyt 7000-8000kwh. Eli säästö vuodessa 650-800euroa.
Perustamisen ylimääräinen kustannus sen 15-18 tonnia niin tulee takaisinmaksu ajaksi 22-25vuotta. Pumpun kuin myös sähkökattilan saa kantaa tuon ajan jälkeen tuvasta ulos ja taas tulee uusi "kuoletusaika". Toisella kertaa toki pienempi kun ei tarvitse enää putkistoa ja reikää porata.
Näinhän se menee, ja korot vielä päälle.
Eli lopputulemana voidaan sanoa, ettei maalämpö tuo mitään etua(rahallista) sen ensimäiselle käyttäjälle, ehkä hieman paremman jälleen myyntihinnan.
Teknisesti oikein tehdyt investointilaskelmat ovat juuri yhtä hyviä kuin niiden taustalla olevat olettamukset. Tässä se mahdollisesti riskialtis oletus on sähkön hinta. Sähkö maksaa nyt kuluttaja-asiakkaalle vajaat kymmenen senttiä kilowattitunnilta.
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyessä me saamme kuitenkin nauttia eurooppalaisemmasta sähkön hinnasta. Silloin lukema voi olla esimerkiksi 20 snt/kWh. Jos hiilipäästöjä ruvetaan suitsimaan ihan toden teolla lähivuosikymmeninä, hinta tulee nousemaan ihan tuntuvasti, koska sähkön kulutusta tullaan silloin pienentämään hintaa nostamalla.
Muunkinlaisia skenaarioita toki on. Yleinen arvio on kuitenkin se, että sähkön hinta tulee nousemaan.
Joten vaikka ympäristöarvoille ei laittaisi mitään painoa, nollille menevät energiansäästöinvestoinnit kannattanee tässä vaiheessa tehdä. (Kukkaroaan ajatteleva toki katsoo aika huolellisesti lähtöolettamuksensa muualtakin kuin maalämpöpumppukauppiaan mainosmateriaalista.)
Tuo sähkönhinnan nouseva trendi voi hyvin toteutuakin, taso kymmenen vuoden päästä on tosin aikamoista arvailua.
Miksi tähän asiaan pitäisi juuri nyt sijoittaa rahaa, jos homma on kannattamatonta? Voihan investoinnin tehdä vasta sitten kun se on taloudellisesti perusteltua. Laitteet happanee käytössä ja toisaalta uudet laitteet kehittyy.
Kyse on paljoti energiamonopoleista, miksi keski-Euroopassa sähkö maksaa maltaita. Hinta ei ole markkinalähtöistä kun sitä ei saa muualta kuin oman alueen lasipalatsista. Nuo myyjät yrittää hankkia halvempaa sähköä mistä saavat, mutta käärivät voitot omiin liiveihinsä.
Kannatan ilman muuta energiaa säästäviä investointeja, mutta minusta olisi paras aloittaa sääntöjen tiukentamisesta, kepistä ja porkkanasta uusien talojen kohdalla, jossa ratkaisut on oikeasti helppo optimoida.
Asumiseen tulee jokatapauksessa lisää kuluja, esim. Vihti nosti 2010 kiinteistöveroja yli 70%.
Kun joku kehittäisi kohtuuhintaisen lämpöpumpun, jossa ruoan ja hellesisäjäähdytyksen lauhduttimet lämmittävät käyttövettä (tai asuntoa talvella). Keittiössä on vain kylmäaineputket, joihin kiinnitetään pakastin ja jääkaappi, joissa siis ei ole omaa kompuraa. Tällaisen tulisi olla standardiputkitus uusissa rakennuksissa. Aivan kuten sähköpistokekin on.
Miksi tähän asiaan pitäisi juuri nyt sijoittaa rahaa, jos homma on kannattamatonta? Voihan investoinnin tehdä vasta sitten kun se on taloudellisesti perusteltua. Laitteet happanee käytössä ja toisaalta uudet laitteet kehittyy.
Jos jo nyt pystyy, käytännossä ilmaiseksi, puolittamaan energiankulutuksensa niin mitä pitää vielä odotaa?
Derrick:
Toinen kysymys on että vaatiiko maalämpö välttämättä lattialämmitystä, vesikiertoista, sellaista ei oo varaa investoida.
M
Maalämpö onnistuu myös pattereilla mutta hyötysuhde heikkenee hivenen.
Ps.
Passiivitalon energiatodistus on A++ ja "standardi" maalämpötalon C vaikka molemmat kuluttavat yhtä paljon energiaa...
Miksi tähän asiaan pitäisi juuri nyt sijoittaa rahaa, jos homma on kannattamatonta? Voihan investoinnin tehdä vasta sitten kun se on taloudellisesti perusteltua. Laitteet happanee käytössä ja toisaalta uudet laitteet kehittyy.
Jos jo nyt pystyy, käytännossä ilmaiseksi, puolittamaan energiankulutuksensa niin mitä pitää vielä odotaa?
ehh.. "ilmaiseksi" ??. Jos hommaan pitää laittaa rahaa 15.000 eur, en kutsuisi hommaa ihan ilmaiseksi. Sähköpattereilla varustettuun taloon tuo 15 tonnia ei riitä alkuunkaan, tarvitaan melkoinen remontti vaikka asentaisi vain nuo vesipatterit. Laske ihan omaksi iloksesi, mitä oikeasti hyötyisin, jos remontoisin taloa esim. 25 tonnilla, ottaisin rahat pankista, maksaisin aluksi tonnin vuodessa korkoa lainasta jne. Milloin investointi olisi tuottanut sijoittamani rahat takaisin? 25-30 vuotta?
Jos sinä Kale olet rakentanut talon ja laittanut siihen maalämmön, olet varmaankin kertonut itsellesi kuinka paljon halvemmaksi käyttökulut tulevat ja investoinneissa kun ei ole mitään eroa, jos rakentaa vastaavan vesikeskuslämmityksen öljykattilan kanssa. Näin minulle monet talonsa rakentaneet selittävät ja maalämpökauppiaat laskevat. Kuten jos aiemmin totesinkin, joillekin 15-20 tonnin lisäkulu omakotitalon budjettissa on olematon kun koko homma maksaa 300-400 tonnia.
Arvo- ja statuskysymyshän tämä on suurimmalle osalle. Itsekin hommattiin hybridiauto, vaikkei isompaa välirahaa saa välttämättä koskaan takaisin. Tomaattilååda oli myös yksi suuri tekijä.
Kun taloa rakennettiin, oli pakko tinkiä monesta asiasta, minkä nyt tekisi toisin. Pattereihin en kyllä mielelläni palaa, kun on lattialämmityshuoneissa elellyt. Ne rajoittavat huonekalujen sijoittelua ym. ja kuumat sähköpatterit on varsinainen kammotus. Silloin vuonna 2000, kun suunnitelmat lyötiin lukkoon oli raha varsin tiukalla. Edellinen kämppä oli ostettu juuri ennen 90-luvun lamaa, eikä paljon saatu hinnannousuhyötyä niin kuin muutamat tutut, jotka eivät heti nuorina lähteneet omistusasuntoon, vaan "odottivat" 90-luvun aallonpohjan halpoja vuosia. Niitä korkoja maksellaan vieläkin.
Silloin ei käynyt mielessäkään ottaa lisää velkaa lämmitysjärjestelmään. Toinen vaihtoehto olisi ollut "alimittainen" talo. Tällä hetkellä 134 m2 on juuri sopiva 4 hlölle ja perhepäivähoitolalle.
Silloin ei käynyt mielessäkään ottaa lisää velkaa lämmitysjärjestelmään.
Sähkölämmitystaloon saa ilmalämpöpumpun helposti jälkiasennuksena jos siitä huoneesta jossa sisäyksikkö on vaan pääsee lämpö leviämään isommalle alalle. Lämmin ilma nousee ylöspäin joten matalat ovet ovat haitta. Sama juttu jäähdytyksessä, kylmä ilma ei nouse yläkertaa jäähdyttämään.
Energiansäästö edellyttää että sähkövastuslämmitystehoa säädetään pienemmälle, oli se sitten lattiassa tai seinäpatterina.
ILP:n asennus on kotitalousverovähennyskelpoinen (vähennyksen voi tehdä heti muutosverokortilla), ja se toimii myös sisäilmansuodattimena. Kesällä se toimii jäähdyttimenä jos on kuuma.
Jos sen takaisinmaksuaika on 2-3 vuotta on sitten jatkossa parin vuoden välein tonni säästynyt sähkölaskusta johonkin kivaan. Ylipuhumisen ei pitäisi näillä kriteereillä olla vaativa tehtävä, kuhan se luvattu kiva ei ole jotain vain miehille tarkoitettua.
Kannattaa hintoja verratessa verrata asennettuna, itse kun niitä ei saa ilman valtuuksia asentaa.
ehh.. "ilmaiseksi" ??. Jos hommaan pitää laittaa rahaa 15.000 eur, en kutsuisi hommaa ihan ilmaiseksi. Sähköpattereilla varustettuun taloon tuo 15 tonnia ei riitä alkuunkaan, tarvitaan melkoinen remontti vaikka asentaisi vain nuo vesipatterit. Laske ihan omaksi iloksesi, mitä oikeasti hyötyisin, jos remontoisin taloa esim. 25 tonnilla, ottaisin rahat pankista, maksaisin aluksi tonnin vuodessa korkoa lainasta jne. Milloin investointi olisi tuottanut sijoittamani rahat takaisin? 25-30 vuotta?
Kyllä kertyneillä säästöillä pitäisi pystya maksamaan tuo 15k laina kohtuu ajassa pois. Se on totta että suorasähkötaloissa kustannukset on suurempia mutta niissä ilmalämpöpumput on vaihtoehto.
taitaa vain olla niin ettei ilmalämpöpumppun hintaa pysty säästämään jos sitä käyttää kesällä jäähdytykseen tai ainakin aika nousee pitkäksi...
Olet toki oikeassa että jäähdytyskin kuluttaa sähköä, mutta silloin kun hankkii ILP:n on hankkinut samalla ilmastointilaitteen "ilmaiseksi". Tänä kesänä jäähdytys oli kiva extra joka tuli tarpeeseen, erillistä jäähdytintä ei ole tullut hankittua.
Eli lämmityskaudella säästyy sähköä ja samalla rahaa. Kesähelteillä kuluu uuden varusteen vuoksi sähköä ja rahaa, mutta silloin saa vastineeksi paremman sisäilmankin. Ja kuluttaahan se ilmastointi autossakin polttoainetta.
ehh.. "ilmaiseksi" ??. Jos hommaan pitää laittaa rahaa 15.000 eur, en kutsuisi hommaa ihan ilmaiseksi. Sähköpattereilla varustettuun taloon tuo 15 tonnia ei riitä alkuunkaan, tarvitaan melkoinen remontti vaikka asentaisi vain nuo vesipatterit. Laske ihan omaksi iloksesi, mitä oikeasti hyötyisin, jos remontoisin taloa esim. 25 tonnilla, ottaisin rahat pankista, maksaisin aluksi tonnin vuodessa korkoa lainasta jne. Milloin investointi olisi tuottanut sijoittamani rahat takaisin? 25-30 vuotta?
Kyllä kertyneillä säästöillä pitäisi pystya maksamaan tuo 15k laina kohtuu ajassa pois. Se on totta että suorasähkötaloissa kustannukset on suurempia mutta niissä ilmalämpöpumput on vaihtoehto.
Kertyneet säästöt per vuosi voisi siis olla 8000-10000 kWh, joka on rahassa n. 700-800e/v eli 67e/kk. Jos otan 15 tonnin lainan ja maksan sitä 20 vuotta, 3% korolla, kuukausierä on 83e. Koko laina-ajan kustannus on 19966e.
Onko tämä "kohtuuajassa"? olen jo eläkkeellä ennenkuin laina on maksettu, eikä säästöt ole kuin 16 tonnia nykysähkön kustannuksella. Jäisin 20 vuodessa melkein 4000e tappiolle.
Jos sähkönhinta nousee 20c/kWh, kaadan takametsästä puita ja alan polttaa niitä takassa.
Kuten jo alkuun kerroin, talous on hyvin samankokoinen. Kaksi aikuista, kaksi teiniä, 200 neliön rivari. Yksi tai välillä kaksikin ihmistä on jopa tehnyt kotona töitä, eli koneita käytössä päivisinkin.
Kertomani luku osoittaa siis sen, kuinka paljon tuollainen talous ehkä minimissään kuluttaa käyttösähköä silloin, kun sähköä ei mene lämmitykseen tai käyttöveden lämmitykseen. Keskiarvothan ovat isompia, Helenin mukaan siis 5500-6000 kWh olisi aika tyypillinen näillä spekseillä. Meilläkin meni vielä muutama vuosi sitten yli 5000 kWh.
Ihmeen helpolla käyttösähkön kulutusta muuten pystyy pienentämään, jos asia yhtään kiinnostaa. Meidän konstit ihan Motiva-ohjeiden peruskauraa. Säästölamput, koneet oikeasti yöksi kiinni eikä valmiustilaan, valot pois sieltä missä ketään ei ole. Kaikki sähkölaitteet on uusimisikään tullessaan vaihdettu parhaaseen energialuokkaan, esimerkiksi induktioliesi on ollut pari vuotta käytössä. Isoa taulutelkkaria ei ole eikä tule ennen kuin niiden sähkönkulutukset ovat kurissa. Led -telkkaria olen vähän harkinnut, mutta en ostanut.
23000 kWh on ymmärrykseni mukaan melko tyypillinen suorasähkötalon sähkön kokonaiskulutus ja siinä tyypillisessä suorasähkötalossa lämmön osuus on kyllä roippeasti isompi kuin 25-30 prosenttia. Siis noita luokkia kuin joku yllä Motivan prosentteja kertoi. Tällä perusteella kovasti ihmettelen, mihin se 17000kWh sähköä oikein kuluu, jos lämmitys vie alle 6000 kWh.
Jos talous on aivan täynnä hurjasti hukkalämpöä tuottavaa sähkölaitetta, se tietenkin näkyy pienempänä erillisen lämmityssähkön kulumisensa.
Metsähaka:
Asunnossa on kaksi asiaa, jotka tuovat mahdollisuudet merkittäviin säästöihin:
1. keskitetty tuloilma
2. vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä
Jos nämä löytyvät, talosta saa jälkikäteen tehtyä melkoisen energiatehokkaan (LTO, maalämpö, jne.). Jos näitä ei löydy, niiden rakentaminen jälkikäteen onkin sitten vähän toisen kaliiperin hintaluokassa. (Passiivitalo toki selviää ilman vesikiertoista, koska lämmitystarve on pieni.)
Valitettavasti hyvin suuresta osasta asuntokantaamme puuttuu toinen tai molemmat. Eristyksen lisäämiselä tai ikkunoiden vaihdolla ei asiallisesti rakennetussa rakennuksessa kovin paljon voita.
ILP/PILP toki tarjoaa jonkin verran säästömahdollisuutta vanhempaankin rakennuskantaan ilman isoja remontteja, mutta säästöt eivät ole kovin dramaattisia.
Kun tarkemmin mietin omaa kulutustani, siinä on yksi harhaanjohtava oletus. Nimittäin laskin lämmityksen osuuden euroina ja pohjakuormaan (muu kuin lämmitys) sisältyy kk-maksut. Jos tilannetta arvioi kWh-pohjalta, lämmityksen osuus on suurempi, noin 40-45%.
Toki euroissa tilanne ei muutu ja vaikka lämmityksen tarve häviäisi kokonaan, säästöt olisi max. 25% koska max. säästö tulisi vain kulutushuippuun, ei kk-maksuihin jne. Kulutus on jo päiväsaikaan suurempi kuin nelivetoisen vuorokauden kulutus. Vettä ei lämmitetä pv-sähköllä lainkaan. IV-koneet, 2 x pakastin (toinen AAA+, toinen vanhempi), jää-viileä (AAA), kolme TV:ä, PC, liesi, astianpesukone (joka päivä ainakin kerran) ja pyykinpesukone (1-2krt/pv). Yksi isohko kuluttaja kesällä on pihalampi, jossa puropumppu. Pumpun teho on 280W. Minulla on sähkökeskuksessa ClasOlssonin Energy-mittari, josta näkee likimääräisesti käytetyn hetkellistehon ja päivän kulutuksen. Täytyy vähän tarkkailla mitä mittarissa näkyy eri tilanteessa.
Jos se pumppu pyörii koko ajan täydellä teholla, sehän kuluttaa kuukaudessa yli 200 kWh, siis kaksi kolmannesta meidän koko taloutemme keskimääräisestä kuukausikulutuksesta. Tuo selittää aika paljon kesäajan kulutuksestanne, joka kuulostikin tosi isolta. Talvella pumppu lienee kumminkin pois käytöstä eli se ei silloin lisää kulutusta. Pointti siis tässä, että tuo kulutus ei liene ympärivuotista pohjakuormaa vaan tulee kesällä lämmityksen tilalle. Tämän kun vielä huomioit, voitkin päästä aika lähelle sitä 50 prosentin lämmitysosuutta koko kWh-kulutuksesta.
talossa tietysti voi tehdäkin sen, että erillisen lämmityssähkön osuus jää keskiarvoja pienemmäksi.
Onhan tuo sähkölaitearsenaali kaikkiaan aika iso. Kyllä se kaappien sisäkylmän lisäksi tuottaa myös lämpöä kaappien ulkopuolelle. Se ei tietty sähkölämitteisessä talossa ole varsinaisesti hukkalämpöä lämmityskaudella, kesällä kylläkin ja tänä kesänä erityisesti.
Isohko sähkölaitteisto uudehkossa(siis oletettavasti vanhoja paremmin eristetyssä
Hiilipäästö:
Meillä ollut tänä kesänä "aktiivitalo", siis parempi kuin "passiivitalo" koska lämpöä olisi voinut jopa myydä jos olisi joku ostanut?
Kokonaisenergiakulutuksemme vuodessa on jotain 12Mwh, siis kohtuullinen?
(On lämmöntalteenotto ilmanvaihdosta ja 3 tulisijaa, mutta keskuspölynimuri kylläkin puhaltaa lämpöä pihalle!)
Asumme (4 hlöä ) 134 m2 osittain varaavassa sähkölattialämmitys omakotitalossa ja energiankulutuksemme oli viimeksi 23000 kWh.
Vettä kulutamme vuodessa reilut 200m2, josta ennen asumamme rivarin mittausten perusteella varmaan yli puolet lämmintä. Meillä on talossa kolme palelevaa naista, joiden jälkeen ei mies voi mennä kylppäriin puoleen tuntiin kuuman höyryn vuoksi. Jotta lämmitetty vesi riittäisi on boilerimme säädetty 75 asteeseen. Tämän perusteella arvioin, että pelkästään kuumaan veteen kuluu noin 5000 kWh vuodessa. Käymme joka toinen päivä saunassa johon kuluu 2000 kWh. Vaimo on perhepäivähoitaja, joten valot päällä talvella 16 h/vrk.
Pesukone(7kg 1,5 kertaa/vrk)+tiskikone(kylmäliitännällä )+ silitys n. 1000 kWh,
LTO-kone 1000kWh,
valaistus 3600 kWh,
ruoan säilytys ja valmistus 1600 kWh
kahden auton lohko+sisälämmitys 500 kWh
3TV+digiboxit+modeemi+3 tietok. + muut laitteet helposti 1200 - 1500 kWh
Loput lämmitykseen?
Puuta palaa varaavassa takassa n. 2,5 - 3 m3 talven aikana.
Sisälämpönä pidämme talvella naisväen vaatimuksesta +24 C.
Itse tarkkaan sähkönkulutusta seuranneena seuraavanlaisia havaintoja omasta käytöstä.
Talo 156m2 1-tariffi sähkö, vesikieronen lattialämmitys(ei varaava),takka,ilmalämpöpumppu valloxin 90 iv-kone (hyötysuhde n.60%)ja sähkökattila. 2 aikuista ja 1 lapsi joka päivä suihku kaikille.
tammikuun alku-joulukuun loppu 09 sähkönkulutus 17600kwh. helmikuussa 2300kwh ja heinäkuussa 520kwh.
tammi-heinäkuu 2010 sähkönkulutus ollut 10200kwh. helmikuussa 2600kwh (pakkaset jyväskylässä -25-35 astetta) kesäkuussa vain 540kwh ja nyt heinäkuussa 700kwh (johtuu jäähdytyksestä ja lomasta). Elokuu oltu pääasiassa mökillä ja kulutus olut tähän 14 päivään mennessä 126kwh (ei tv:tä,valoja yms)
No mitä tästä siis voidaan päätellä. Talon lämmittäminen kovilla pakkasilla vie n.1800kwh/kk normaali heinäkuu vs.helmikuu.
Toisaalta nyt kun kattila ollut pois päältä on pelkästään jääkaappi ja pakastin sekä muutama ulkovalaisin (led). Käyttöveden lämmitys vien n.450kwh/kk.
Eli jakauma:
kokonaiskulutuksen olessa 17600kwh/vuosi
Käyttövesi: 450kwh/kk x 12kk =5400kwh/a =30,7%
Käyttösähkö: n.12kwh/vrk x 365 =4400kwh/a =25,0%
Lämmitys :17600kwh-(5400+4400kwh)=7800kwh/a =44,3%
Huom! En ole mikään ahkera puun polttaja (1,5m3 viime talvena)jäähdytystä taas käytän turhan ahkeraaan.
Sauna lämpiää puilla 3-4 kertaa viikossa joten monta kilowattia siitäkin kait tulee kun pitkään polttelee ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto toimii?
(On myös sähkökius mutta tosi harvoin käytössä, voipi mennä vuosi-pari ettei käytetä koska "puukiuas" on ehdoton ykkönen!)
Ryne:
1.5m3 puuta vastannee noin 2000kwh. Talon kokonaiskulutukseksi tulee siis noin 19600kwh/a.
5400kwh/a (28%)
4400kwh/a (22%)
9800kwh/a (50%)
Eli maalämöllä voisi teidän taloudessa säästää noin 10000kwh/a (5400+9800)*2/3.
Kale_tm:
Vaikka säästö olisikin 10.000 kWh/a, joka saattaa olla vähän optimistinen, maalämmön laitto jälkeenpäin kustantaa vähintään 15.000e eli takaisinmaksuaika ilman korkolaskentaa on n. 20 vuotta, jolloin onkin aikaa taas remontoida maalämpöä muutamalla tonnilla
Jos vaikka 5000 kWh saisi vuodessa säästöä, niin 7c/kWh hinnalla(mikä on yli meidän maksaman yösähkön) saadaan säästöksi 350 /vuosi. Kiinteät maksut Fortumin sähköliittymässä aika kovat eli n. 250 /vuosi. Jo silloin, kun rakennettiin 2000-2001, laskettiin maalämmön perustamiskustannus n. 90000 mk eli 15000 suuremmaksi kuin lattiaan valetut sähkökaapelit. 15000/350= 42 vuotta nykyisin hinnoin.
No sähkö on siirtomaksuineen sen 9,7cent/kwh ja tuo 10000kwh:n säästö hiukan optimistinen, sanotaan nyt 7000-8000kwh. Eli säästö vuodessa 650-800euroa.
Perustamisen ylimääräinen kustannus sen 15-18 tonnia niin tulee takaisinmaksu ajaksi 22-25vuotta. Pumpun kuin myös sähkökattilan saa kantaa tuon ajan jälkeen tuvasta ulos ja taas tulee uusi "kuoletusaika". Toisella kertaa toki pienempi kun ei tarvitse enää putkistoa ja reikää porata.
Eli lopputulemana voidaan sanoa, ettei maalämpö tuo mitään etua(rahallista) sen ensimäiselle käyttäjälle, ehkä hieman paremman jälleen myyntihinnan.
Totta että ei maalämpö mikään rahasampo ole mutta erittäin kustannustehokas tapa säästää energiaa.
95% ihmisistä ei todellisuudessa kiinosta yhtään energiankulutus (=saastuttaminen) vain ja ainoastaan rahankulutus. Hyva esimerkki tästä on juuri tämä maalämpö: pienentää energiankulutusta yli 50% mutta ei kiinosta kun ei säästä rahaa...
Niin kauan kuin sähköä tulee lankoja pitkin, eikä tarvitse omaa aggrekaattia pihassa käyttää, sähkönsäästö ei ole tarpeen. Suomessa sähkö on tuotettu yleisesti ottaen saasteettomsti, vesi- ja ydinenergialla. Kummankaan edellämainitun tuotantomuodon saastuttamista ei vähennä yhtään, jos laitokset pyörisi vajaakuormalla, ainoastaan tuottajan kustannukset nousisi per tuotettu kWh.
Jos jollakin on ylimääräistä rahaa, ja haluaa sijoittaa sen kannattamattomasti, minulle voi lahjoittaa maalämpösysteemin. Lupaan järjestää lahjoittajasta paikalliseen lehteen etusivun jutun.
Kaksi kysymystä.
Jos kerta omistaa ihka uudet vesikiertoiset patterit, ja maalämpöpumpun plus kaivuutyöt saisi 15.000 eurolla, niin eikö tuo kannata.
Huomatkaa myös ettei maalämmöstä ole mitään hormistokuluja tai nuohousmenoja.
Toisaalta virolainen iso pönttöuuni voisi lämmittää alakertani ja toisaalta voisin sit taas lämmittää pelletillä tai sähköllä yläkertani. Vanha pönttöuuni pitäisi purkaa.
Biomaticin kattilassa on 6 kilowatin sähkövastus, ja tosi hyvin pelaa ainakin kesällä sähkövastus-jutska.
Ei mua pelletissä rassaa muu kuin toimintaepävarmuus, joka poistuisi sähköllä.
En tiedä vähän oisin kallistumassa pönttöuunin uusimisen tielle. Tässä tilanteessa lämmitys ois puulla + sähköllä + pelletillä.
Tosin mun pitäis skarpata pelletti-systeemin hoidossa, nyt sen on hoitanut isukki.
Toinen kysymys on että vaatiiko maalämpö välttämättä lattialämmitystä, vesikiertoista, sellaista ei oo varaa investoida.
Viron pönttöuunit muuten vaan on 2.650 e töineen.
M
Jorma L:
Valitettavasti tilanne ei oikeasti ole noin ruusuinen.
Se pitää paikkansa, että vesi- ja ydinvoimalat pidetään pyörimässä täydellä kapasiteetilla (vedellä tämä rajoittuu veden määrään), koska niissä lisäkilowattitunnin hinta on erittäin alhainen.
Vesivoimaa tuotetaan Suomessa vuodessa 10-15 TWh. Ydinvoiman kohdalla luku on noin 22 TWh ja nousee noin 34 TWh:iin OL3:n valmistuessa. Niinpä siis muutaman vuoden kuluttua Suomessa tuotetaan näillä tuotantomuodoilla hyvänä vuonna jopa 50 TWh sähköä.
Sähkön kulutus Suomessa on noin 80-90 TWh vuodessa suhdanteista riippuen. Tarkoittaa ylläolevien lukujen valossa sitä, että vaikka Suomen kotitaloudet lopettaisivat kokonaan sähkönkäytön (alle 20 TWh), niin edelleen hyvänäkin vesivuotena tarvittaisiin parikymmentä terawattituntia muuta tuotantoa.
Realistisemmissa skenaarioissa tilanne on hyvin yksinkertainen. Käytännössä sähkön kysynnän muutokset katetaan fossiilisilla polttoaineilla. Jos Kale säästää sähkönkulutuksesta 10 000 kWh/vuosi, niin silloin tällä pallolla tuotetaan sähköä fossiilisilla polttoaineilla 10 000 kWh/vuosi vähemmän.
Päästösäästönä tämä tarkoittaa energiantuotantotapojen painotuksesta riippuen 7-10 tonnia hiilidioksidia. Suuruusluokkana sama määrä kuin tulee 4 000 bensiinilitran polttamisesta.
Tästä ehkä sitten jo näkyykin se, että yksityistalouksien päästöjen vähentämisessä rakennusten lämmitys on aika lailla avainasemassa. Nykyisellään kuitenkin ongelmana on se, että sähkö on niin halpaa, ettei kovinkaan kummoisia säästöinvestointeja kannata tehdä.
Ryne:
Näinhän se menee, ja korot vielä päälle.
Teknisesti oikein tehdyt investointilaskelmat ovat juuri yhtä hyviä kuin niiden taustalla olevat olettamukset. Tässä se mahdollisesti riskialtis oletus on sähkön hinta. Sähkö maksaa nyt kuluttaja-asiakkaalle vajaat kymmenen senttiä kilowattitunnilta.
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden yhdentyessä me saamme kuitenkin nauttia eurooppalaisemmasta sähkön hinnasta. Silloin lukema voi olla esimerkiksi 20 snt/kWh. Jos hiilipäästöjä ruvetaan suitsimaan ihan toden teolla lähivuosikymmeninä, hinta tulee nousemaan ihan tuntuvasti, koska sähkön kulutusta tullaan silloin pienentämään hintaa nostamalla.
Muunkinlaisia skenaarioita toki on. Yleinen arvio on kuitenkin se, että sähkön hinta tulee nousemaan.
Joten vaikka ympäristöarvoille ei laittaisi mitään painoa, nollille menevät energiansäästöinvestoinnit kannattanee tässä vaiheessa tehdä. (Kukkaroaan ajatteleva toki katsoo aika huolellisesti lähtöolettamuksensa muualtakin kuin maalämpöpumppukauppiaan mainosmateriaalista.)
Joo, sähkö on halpaa, mutta omakotitalossa saattaa sähköä mennä vain taloustarpeisiin 1.200 euroa vuodessa.
Vertailun vuoksi 6.000 kiloa pellettiä maksaa 10 x 115 e 1.115 e, mulla vuoden tarve vain 4.000 kg.
Eli jos sähkö olis vähän kalliimpaa, siirryttäisiin varmaan pellettiin, joka on vaivalloista käyttää.
Tuo sähkönhinnan nouseva trendi voi hyvin toteutuakin, taso kymmenen vuoden päästä on tosin aikamoista arvailua.
Miksi tähän asiaan pitäisi juuri nyt sijoittaa rahaa, jos homma on kannattamatonta? Voihan investoinnin tehdä vasta sitten kun se on taloudellisesti perusteltua. Laitteet happanee käytössä ja toisaalta uudet laitteet kehittyy.
Kyse on paljoti energiamonopoleista, miksi keski-Euroopassa sähkö maksaa maltaita. Hinta ei ole markkinalähtöistä kun sitä ei saa muualta kuin oman alueen lasipalatsista. Nuo myyjät yrittää hankkia halvempaa sähköä mistä saavat, mutta käärivät voitot omiin liiveihinsä.
Kannatan ilman muuta energiaa säästäviä investointeja, mutta minusta olisi paras aloittaa sääntöjen tiukentamisesta, kepistä ja porkkanasta uusien talojen kohdalla, jossa ratkaisut on oikeasti helppo optimoida.
Asumiseen tulee jokatapauksessa lisää kuluja, esim. Vihti nosti 2010 kiinteistöveroja yli 70%.
Kun joku kehittäisi kohtuuhintaisen lämpöpumpun, jossa ruoan ja hellesisäjäähdytyksen lauhduttimet lämmittävät käyttövettä (tai asuntoa talvella). Keittiössä on vain kylmäaineputket, joihin kiinnitetään pakastin ja jääkaappi, joissa siis ei ole omaa kompuraa. Tällaisen tulisi olla standardiputkitus uusissa rakennuksissa. Aivan kuten sähköpistokekin on.
Jorma L:
Jos jo nyt pystyy, käytännossä ilmaiseksi, puolittamaan energiankulutuksensa niin mitä pitää vielä odotaa?
Derrick:
Maalämpö onnistuu myös pattereilla mutta hyötysuhde heikkenee hivenen.
Ps.
Passiivitalon energiatodistus on A++ ja "standardi" maalämpötalon C vaikka molemmat kuluttavat yhtä paljon energiaa...
Kale_tm:
ehh.. "ilmaiseksi" ??. Jos hommaan pitää laittaa rahaa 15.000 eur, en kutsuisi hommaa ihan ilmaiseksi. Sähköpattereilla varustettuun taloon tuo 15 tonnia ei riitä alkuunkaan, tarvitaan melkoinen remontti vaikka asentaisi vain nuo vesipatterit. Laske ihan omaksi iloksesi, mitä oikeasti hyötyisin, jos remontoisin taloa esim. 25 tonnilla, ottaisin rahat pankista, maksaisin aluksi tonnin vuodessa korkoa lainasta jne. Milloin investointi olisi tuottanut sijoittamani rahat takaisin? 25-30 vuotta?
Jos sinä Kale olet rakentanut talon ja laittanut siihen maalämmön, olet varmaankin kertonut itsellesi kuinka paljon halvemmaksi käyttökulut tulevat ja investoinneissa kun ei ole mitään eroa, jos rakentaa vastaavan vesikeskuslämmityksen öljykattilan kanssa. Näin minulle monet talonsa rakentaneet selittävät ja maalämpökauppiaat laskevat. Kuten jos aiemmin totesinkin, joillekin 15-20 tonnin lisäkulu omakotitalon budjettissa on olematon kun koko homma maksaa 300-400 tonnia.
Arvo- ja statuskysymyshän tämä on suurimmalle osalle. Itsekin hommattiin hybridiauto, vaikkei isompaa välirahaa saa välttämättä koskaan takaisin. Tomaattilååda oli myös yksi suuri tekijä.
Kun taloa rakennettiin, oli pakko tinkiä monesta asiasta, minkä nyt tekisi toisin. Pattereihin en kyllä mielelläni palaa, kun on lattialämmityshuoneissa elellyt. Ne rajoittavat huonekalujen sijoittelua ym. ja kuumat sähköpatterit on varsinainen kammotus. Silloin vuonna 2000, kun suunnitelmat lyötiin lukkoon oli raha varsin tiukalla. Edellinen kämppä oli ostettu juuri ennen 90-luvun lamaa, eikä paljon saatu hinnannousuhyötyä niin kuin muutamat tutut, jotka eivät heti nuorina lähteneet omistusasuntoon, vaan "odottivat" 90-luvun aallonpohjan halpoja vuosia. Niitä korkoja maksellaan vieläkin.
Silloin ei käynyt mielessäkään ottaa lisää velkaa lämmitysjärjestelmään. Toinen vaihtoehto olisi ollut "alimittainen" talo. Tällä hetkellä 134 m2 on juuri sopiva 4 hlölle ja perhepäivähoitolalle.
Sähkölämmitystaloon saa ilmalämpöpumpun helposti jälkiasennuksena jos siitä huoneesta jossa sisäyksikkö on vaan pääsee lämpö leviämään isommalle alalle. Lämmin ilma nousee ylöspäin joten matalat ovet ovat haitta. Sama juttu jäähdytyksessä, kylmä ilma ei nouse yläkertaa jäähdyttämään.
Energiansäästö edellyttää että sähkövastuslämmitystehoa säädetään pienemmälle, oli se sitten lattiassa tai seinäpatterina.
On jo alkanut hiljainen vaimon ylipuhuminen ILP:n suuntaan.
ILP:n asennus on kotitalousverovähennyskelpoinen (vähennyksen voi tehdä heti muutosverokortilla), ja se toimii myös sisäilmansuodattimena. Kesällä se toimii jäähdyttimenä jos on kuuma.
Jos sen takaisinmaksuaika on 2-3 vuotta on sitten jatkossa parin vuoden välein tonni säästynyt sähkölaskusta johonkin kivaan. Ylipuhumisen ei pitäisi näillä kriteereillä olla vaativa tehtävä, kuhan se luvattu kiva ei ole jotain vain miehille tarkoitettua.
Kannattaa hintoja verratessa verrata asennettuna, itse kun niitä ei saa ilman valtuuksia asentaa.
Jorma L:
Kyllä kertyneillä säästöillä pitäisi pystya maksamaan tuo 15k laina kohtuu ajassa pois. Se on totta että suorasähkötaloissa kustannukset on suurempia mutta niissä ilmalämpöpumput on vaihtoehto.
taitaa vain olla niin ettei ilmalämpöpumppun hintaa pysty säästämään jos sitä käyttää kesällä jäähdytykseen tai ainakin aika nousee pitkäksi...
finman:
Olet toki oikeassa että jäähdytyskin kuluttaa sähköä, mutta silloin kun hankkii ILP:n on hankkinut samalla ilmastointilaitteen "ilmaiseksi". Tänä kesänä jäähdytys oli kiva extra joka tuli tarpeeseen, erillistä jäähdytintä ei ole tullut hankittua.
Eli lämmityskaudella säästyy sähköä ja samalla rahaa. Kesähelteillä kuluu uuden varusteen vuoksi sähköä ja rahaa, mutta silloin saa vastineeksi paremman sisäilmankin. Ja kuluttaahan se ilmastointi autossakin polttoainetta.
Kale_tm:
Kertyneet säästöt per vuosi voisi siis olla 8000-10000 kWh, joka on rahassa n. 700-800e/v eli 67e/kk. Jos otan 15 tonnin lainan ja maksan sitä 20 vuotta, 3% korolla, kuukausierä on 83e. Koko laina-ajan kustannus on 19966e.
Parametrejä voi muuttaa lainalaskurissa: http://www.nordea.fi/Henkilöasiakkaat/Asuminen/Työkalut+ja+apuvälineet/Paljonko+maksat+lainaa+kuukaudessa/701304.html
Onko tämä "kohtuuajassa"? olen jo eläkkeellä ennenkuin laina on maksettu, eikä säästöt ole kuin 16 tonnia nykysähkön kustannuksella. Jäisin 20 vuodessa melkein 4000e tappiolle.
Jos sähkönhinta nousee 20c/kWh, kaadan takametsästä puita ja alan polttaa niitä takassa.