Jos kyseessä on keskiarvo, miksi sitten kovin monet puhuvat ”realistisesta” ”todellisen elämän” kulutuksesta?
Itse voisin käyttää WLTP:n yhteydessä noita termejä vaikka siksi, että tuo normi ei salli edeltäjänsä tavoin auton kattavaa modifioimista testiä varten täysin todellisesta elämästä irtautunein keinoin.
Ehkä olen vain herkkänahkainen, kun koen että itse normaaliksi näkemääni kulutusta ja siten myös välillisesti minua itseäni pidetään jatkuvasti epänormaalina?
Itse uskon ainoastaan ajoprofiilisi eroavan niin totaalisesti mittausnormien simuloimasta ajoprofiilista, että noiden rinnastaminen menee omenat ja appelsiinit -osastolle. Jos joidenkin täysin erilaisten ajoprofien kulutukset satumalta ovat vaikka yhtä suuria, niin mitä sitten.
NHB: Itse uskon ainoastaan ajoprofiilisi eroavan niin totaalisesti mittausnormien simuloimasta ajoprofiilista, että noiden rinnastaminen menee omenat ja appelsiinit -osastolle.
Juuri näin. Mutta koska tuskin kukaan ajaa omia ajojaan normin mukaisesti, tämä ei koske vain minua, vaan meitä kaikkia. Silti jostain syystä vain vähän kuluttavia puhutellaan epänormaaleiksi, epärealistisiksi tai valehtelijoiksi, mikä kuulostaa ikävältä.
On turhaa puhua "realistisesta" mittauksesta, koska olipa normimittaus ihan mitä tahansa, se ei voi olla kenenkään vuoden ajojen "realistinen" ajosykli, kuormitus ja sää. Kyse on yhden labramittauksen vaihtamisesta toiseen, ja me tuolla ulkona ajamme kuten ajamme. Ne ovat kaksi eri asiaa, ei vain minulle, vaan ihan kaikille.
Siksi haave mittaustavan "realistisuudesta" tai "totuudenmukaisesta" on harhakuvitelmaa vaikka parannuksena aiempaan ajetaankin vakiorengaspainein ja autoa teippaamatta ja hieman lähempänä Euroopan todellisia lämpötiloja.
Oma ajoprofiilini muuten sisältää sekä kulutusta laskevia että sitä nostavia elementtejä. Jälkimmäiset ovat sen verran isoja, että en aiokaan yltää oman automallini käytännön pohjakulutuksiin.
NHB: Jos joidenkin täysin erilaisten ajoprofien kulutukset satumalta ovat vaikka yhtä suuria, niin mitä sitten.
Sitä sitten, että jos ne sattumalta ovat yhtä suuria, silloin normi tuossa tapauksessa kuvaa normaalia liikennettä.
Jos normia muutetaan siten, että eri kuljettajaryhmä osuu sattumalta uuteen normiin, ei se tee normia yhtään todellisemmaksi, koska myös uuteen normiin osutaan käytännön liikenteessä eri tavalla kuin normimittauksessa.
Ei minulla ole mitään normin muutosta vastaan, etenkin mittausten suoranaiset huijaukset on syytä eliminoida.
Olen vain allergisoitunut sille, että keskimääräisellä kulutuksella ajavat yrittävät saada meidät muut näyttämään joko huijareilta tai ainakin epänormaaleilta eikä sitä minusta aiheetonta kritiikkiä ole kivaa kuunnella jatkuvasti :-(
Koetan muistaa laittaa Torquen seuraamaan kaupunki- ja maantieajoa työmatkalle.
Karrette: Tuo keskiarvo riippuu siitä minne ajot painottuvat, eli hitaassa maantieajossa se jää matalaksi.
Omassa tapauksessani ei ole kyse siitä.
Karrette: Omassakin autossani on nyt ajotietokoneessa alle tuon verottajan virallisen lukeman.
En puhu tietokonelukemasta.
Karrette: Ja kuten kerroin aiemmin niin vm. 2005 autossa ajoin usein 1,5 litran verran alle verottajan lukeman. Tosin se oli tankillisen tasolla laskettuna, ei useamman vuoden keskiarvo.
Yhden tankillisen lukema osui luonnostaan maantieajolukemaan sen ainoan kerran kun olen vuoden 2012 autollni ajanut koko tankillisen maantieajoa. Se on alle litran, mutta yli 15% alle NEDC yhteislukeman.
NEDC normin saavuttamisen helppoutta tai vaikeutta uusilla autoilla en tunne?
Vaikka jotkin ajotietokoneet näyttävät liian pieniä lukemia, niin ne ovat lukuja jotka on helppo nähdä. Mittarivirhe on hyvä selvittää tankkaamalla. Edellinen autoni näytti liian isoa kulutuslukemaa, nykyinen liian pientä.
"NEDC normin saavuttamisen helppoutta tai vaikeutta uusilla autoilla en tunne?"
Teknikens Värld, Tuulilasi ja TM ovat vuosien ajan mitanneet kulutuslukemia. Vaikuttaa siltä että erot ovat kasvaneet, eli kulutus ei ole niin alhainen kuin esitteessä ilmoitetaan.
"Olen vain allergisoitunut sille, että keskimääräisellä kulutuksella ajavat yrittävät saada meidät muut näyttämään joko huijareilta tai ainakin epänormaaleilta"
Ainahan ihmisillä on mielipiteitä. "NESTE OIL kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutuksen tuloksena saavutettiin
keskimäärin 19,2 % säästö vuonna 2005"
On turhaa puhua ”realistisesta” mittauksesta, koska olipa normimittaus ihan mitä tahansa, se ei voi olla kenenkään vuoden ajojen ”realistinen” ajosykli, kuormitus ja sää. Kyse on yhden labramittauksen vaihtamisesta toiseen, ja me tuolla ulkona ajamme kuten ajamme. Ne ovat kaksi eri asiaa, ei vain minulle, vaan ihan kaikille.
Sitä sitten, että jos ne sattumalta ovat yhtä suuria, silloin normi tuossa tapauksessa kuvaa normaalia liikennettä.
Vanhan normin oli tarkoitus simuloida 36 prosenttia matkasta ajoa ruuhkaisessa Eurooppalaisessa kaupungissa. Loppu matka vaihtelevaa nopeutta maanteilla aina 120 km/h nopeuksiin ajelle. Jos sitten omaan ajoprofiiliin sisältyy lähinnä Pohjanmaan tasaisilla teillä rauhallista maaseutumaantieajoa ja ruuhkaisessa kaupungissa autolla ei olla edes käyty, niin loppu on sattumaa, eikä sattuma kuvaa mitään.
Jos normia muutetaan siten, että eri kuljettajaryhmä osuu sattumalta uuteen normiin, ei se tee normia yhtään todellisemmaksi, koska myös uuteen normiin osutaan käytännön liikenteessä eri tavalla kuin normimittauksessa.
Kyllä se tekee normin todellisemmaksi, jos sen tuloksiin osutaan paremmin siinä käytössä, mitä normin on tarkoitus kuvata. Tietenkään mikään käyttöprofiili ei ole tarkasti ottaen sama kuin normi, mutta kun edes suurinpiirtein isot linjat olisivat sinnepäin.
Olen vain allergisoitunut sille, että keskimääräisellä kulutuksella ajavat yrittävät saada meidät muut näyttämään joko huijareilta tai ainakin epänormaaleilta eikä sitä minusta aiheetonta kritiikkiä ole kivaa kuunnella jatkuvasti
Liekö jotain mennyt silmieni ohi, mutta missä tuollaisesta huijauksesta on kirjoitettu? Jos ajelee poikkeuksellisen alhaisilla kulutuksilla, niin eikö se ole ihan selvä osoitus siitä, että joku siinä käytössä on epänormaalia?
Eikö siis Keski-Euroopan suurten kaupunkien ulkopuolella ole todellisuutta?
Vanha laboratoriomittausnormi osui täysin erilaisissa olosuhteissa ajavien kuljettajien käytännön kulutukseen vain sattumalta. Uusi laboratoriomittausnormi osuus täysin erilaisissa olosuhteissa ajavien eri kuljettajien käytännön kulutukseen vain sattumalta.
Nyt tuli sellainen kysmys, etten viitsi edes vastata siihen. Pystyt kyllä parempaankin. Uudessa normissa on paljon asioita, mitkä saavat normitestin lähestymään sinunkin todellisuutta. En oikein ymmärrä, mikä siinä risoo noin paljon.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun maailmanlaajuisia normeja ja standardeja ei tehdäkään mittatilauksena minun mukaani.
Se on varmaan aika samantekevää osuuko se täsmälleen sinun, minun tai jonkun muun ajoprofiiliin (ei sovi), mutta jos se osuu keskimäärin oikeahkoon, niin silloinhan se on maailman mittakaavassa realistinen.
Otetaan "riittävä" määrä kuskeja/ajosuoritteita, poistetaan 10-15% suurimmista ja 10-15% pienimmistä kulutuksista ja otetaan keskiarvo lopuista. Siinä on sopiva kulutuslukema, enemmän kuluttavat luulevat olevansa nopeita sporttikuskeja ja vähemmän kuluttavat osaavia/ekokuskeja ja kaikki muut saavat todellisen informaation tulevan auton kulutusennusteeksi. Nyt kun vielä keksittäisiin, miten tehdään toistettava koe erilaisille ajoneuvoille saadakseen tämä luku esiin labrassa ja estettyä valmistajien "kikkailut".
966
Uusissa autoissa alkaa nyt pakollisen e-callin myötä olla datayhteys, ja varmaan auton muistista se kulutuslukema on luettavissa huollossa piuhallakin. Valmistajilla olisi siis ihan kohtuullisella vaivalla järjestettävissä tiedonkeruu tosielämästäkin.
Toki tässäkin on omat ongelmansa, kuten vaikka se että autotyyppejä käytetään erilaisissa olosuhteissa. Pikkuautoja kaupungeissa ja toisia autotyyppejä taas maantiepainotteisemmin. Se vääristää lukemia. Ehkä siksi labratesti on jopa parempi kuin tosielämän lukemat.
Jos nyt katsotaan, millaisia lukuja uusi normi tuo ja verrataan niitä esim. TM:n koeajojen ja vertailutestien tuloksiin. Eiköhän niistä aika pian pääse jyvälle, miten käyttökelpoisia luvut ovat. Se on sitten eri asia, millaisissa olosuhteissa itse autoaan käyttää. Se, että oman autoni tietokone näyttää hiukan alle valmistajan ilmoittamaa keskikulutusta maantiepainotteisessa ajossa, on toisarvoinen juttu. Tietokoneen luvun sisältämä desin tai parin virhekään ei asiaa miksikään muuta. 199 g/km ei ole kovin vaativa suoritus. Ainoa olennainen juttu on se, että seuraavassa autossa toteutuvien päästöjen pitää pudota ratkaisevasti. 30% eli polttoaineesta riippuen n. 5,5 litraa on realistinen tavoite.
Normimuutokseen liittyen on kyllä pelkona, että virkamiehet alkaa viilata pilkkua tehdessän tulkintoja uusista säännöistä. Kun lisävarusteet tehtaalla vaikuttaa päästölukuun ja ennen rekisteröintiä ei saa päästöihin vaikuttavia lisävarusteita jälkikäteen asentaa, tarjoaa tuo rajattomat mahdollisuudet viisasteluun. Onhan tällä hetkellä esim. rengaskoon muuttaminen sallittua, vaikka sekin päästöihin vaikuttaa.
NHB: Vanhan normin oli tarkoitus simuloida 36 prosenttia matkasta ajoa ruuhkaisessa Eurooppalaisessa kaupungissa.
Aivan, koska keskimäärin varmaan valtaosa eurooppalaisista yrittää ajaa olosuhteissa, joissa rullaluistimet tai polkupyörä olisi autoa parempi kulkuväline.
Minua tässä sylettääkin yleinen asenne, ettei todellista liikennettä voisi olla missään muualla. Keskiarvo ei ole otannan ainoa todellinen osa, vaan gaussin käyrän pitkät hännät ovat myös aivan yhtä todellisia kuin huippukohdan suurin populaatio.
NHB: Jos sitten omaan ajoprofiiliin sisältyy lähinnä Pohjanmaan tasaisilla teillä rauhallista maaseutumaantieajoa ja ruuhkaisessa kaupungissa autolla ei olla edes käyty, niin loppu on sattumaa, eikä sattuma kuvaa mitään
Pohjanmaan kylmä kesä on tosiaan varsin edullinen kulutuksen kannalta, vaikka normimittauslämpötila saavutetaankin vain hetkellisesti. Mutta sekin on ihan todellista, vaikka ei eurooppalainen keskiarvo olekaan.
Pohjanmaata automaattisesti vähän kuluttavaksi ympäristöksi kuvitellessasi unohdat puolen vuoden talvirengaskauden, joka sekin on osa ihan samaa todellisuutta.
Oman kokemukseni mukaan Lontoon ja lähiympäristön liikenne ja Pohjanmaan talvi nostavat kulutusta reilusti yli siitä, mihin auto parhaimmillaan pystyy optimiolosuhteissa. Ympärivuotinen keskiarvo Thamesin ja Oulujoen rannalla osuu silti aika lailla samoihin.
Työmatkani on muuten tavallisesti kilometreinä noin puolet 80/100 km/h ja toinen puoli 40-50-60 km/h, tosin ruutukaavaa vain kotikadulta poistuminen.
Torquen tilasto tältä aamulta vääristyy tietöiden, kiertoteiden ja alennettujen nopeuksien vuoksi:
City: 87 %
Highway: 5%
Idle: 8%
Normaalitilanteessa suhde maantien ja taajaman välillä olisi tasaisempi, mutta 8% paikallaan seisomisen osuus kertonee, kuinka pihalla arvauksesi on.
Tämä sattuma toistuu joka arkiaamu, ja se on aivan TODELLINEN. Aivan pian siihen sattumaan liittyy mukaan lumi ja pakkanen, jota täältä minun todellisuudestani katsottuna ikuisessa kesässä epärealistisen helpoissa olosuhteissa ajavat keski-eurooppalaisen ruuhkakaupungin asukkaat eivät koe kuin hentona valkoisena varjona muutaman päivän vuodessa.
Mikä siinä on, ettei maaseudun ja pikkukaupungin todellisuus kelpaa todellisuutena ollenkaan? Vaihtakaa "todellisen" kulutuksen tilalle "keskimääräinen" kulutus, niin tämä terminologiavirhe on sillä hoidettu.
M880: Se on varmaan aika samantekevää osuuko se täsmälleen sinun, minun tai jonkun muun ajoprofiiliin (ei sovi), mutta jos se osuu keskimäärin oikeahkoon, niin silloinhan se on maailman mittakaavassa realistinen.
Keskimääräinen.
Myös keskiarvon ylittävät ja sen alittavat havainnot ovat realistisia.
juhamatti: kaikki muut saavat todellisen informaation tulevan auton kulutusennusteeksi
Keskimääräiset kuljettajat saavat tarvitsemansa informaation, eikä muista tarvitse välittääkään, koska he eivät ole todellisia?
Keskimääräistämällä saadaan selville mitä kuljettajat kuluttavat. Joitain saattaisi kiinnostaa myös se, mitä auto kuluttaa, jos sitä ajetaan polttoainetalous mielessä?
VW:n säästöohjeet on julkaistu 1.9. voimaan astunutta WLTP-päästönormia käsittelevillä verkkosivuilla, kertoo IS.
Volkswagen on julkaissut uuden päästönormin myötä joukon vinkkejä joilla voi säästää yhteensä merkittävän määrän polttoainetta. Kun ajat rauhallisesti ja tasaisesti, jarrutat harkiten, uit liikenteen mukana, annat auton rullata ja hyödynnät vauhdin, polttoainetta kuluu huomattavasti vähemmän ja ajat rennommin.
Ohjeiden mukaan esimerkiksi manuaalivaihteisen auton toinen vaihde kannattaa kytkeä jo auton liikuttua pituutensa verran. Suuremmalle vaihdettaessa voit jättää myös vaihteen väliin, minkä lisäksi jo 50 km/h nopeus viitosvaihteella sopii VW:n mukaan useimmille autoille. Kierrosluku ei ole liian matala, mikäli auto liikkuu nykimättä ja akustisesti miellyttävästi, ohjeet summaavat. Kulutusta voi manuaalivaihteisessa pienentää myös pitämällä joissain ajotilanteissa kytkintä painettuna. VW:n ohjeiden mukaan kytkimen pitäminen painettuna on järkevää esimerkiksi rullatessa kun ajotapa on ennakoiva. Valmiiksi lämmin moottorikin säästää, minkä vuoksi Volkswagen ehdottaa erillisten lyhyiden matkojen yhdistämistä yhdeksi.
Nykyautossa kannattaa hyödyntää myös moottorijarrutuksessa tapahtuvaa polttoaineen syötönkatkaisua, jota kannattaa käyttää aina kun muutenkin hyödyt moottorijarrutuksesta eli esimerkiksi alamäessä ja punaisissa valoissa. VW:n mukaan auton kulutusta voi alentaa jopa kahdella litralla pelkästään käyttämällä auton varusteita (erityisesti ilmastointia) harkiten.
Myös turha kuorma kuluttaa selvää rahaa. Nyrkkisääntönä ohjeessa on, että sadan kilogramman lisäpaino nostaa kulutusta jopa 0,3 l/100 km. Fordin vinkit taloudelliseen ajamiseen samassa jutussa: Tarkasta sen vuoksi säännöllisesti tavaratila. Myös tankkaamalla voit säästää: Täytä tankki vain puolilleen. Täysinäinen tankki lisää painoa ja samalla kulutusta
Minua tässä sylettääkin yleinen asenne, ettei todellista liikennettä voisi olla missään muualla.
Se on tietenkin harmillista, että keskusteleminen tästä uudesta normista aiheuttaa sinussa tuollaisia negatiivisia kokemuksia. En kuitenkaan ymmärrä sitä, mistä kaikki tuo kumpuaa. En esimerkiksi näe kenenkään tässäkään keskustelevassa väittävän, että ajamasi kilometrit eivät olisi todellisia tai valehtelet.
Pohjanmaata automaattisesti vähän kuluttavaksi ympäristöksi kuvitellessasi unohdat puolen vuoden talvirengaskauden, joka sekin on osa ihan samaa todellisuutta.
Perustan väitteeni kyllä ihan omiin kokemuksiini. Mäetön, matalanopeuksinen, harvaliikenteinen ja melkein suurkaupunkiajosta vapaa liikenne on jotain sellaista, ettei siitä helpolla saa raskasta, varsinkin kun Pohjantiellä Oulun kohdallakin noepudet ovat nykyisin taloudellisen alhaisia. Suorat tietekin helpottavat.
Työmatkani on muuten tavallisesti kilometreinä noin puolet 80/100 km/h ja toinen puoli 40-50-60 km/h, tosin ruutukaavaa vain kotikadulta poistuminen.
Torquen tilasto tältä aamulta vääristyy tietöiden, kiertoteiden ja alennettujen nopeuksien vuoksi:
Normaalitilanteessa suhde maantien ja taajaman välillä olisi tasaisempi, mutta 8% paikallaan seisomisen osuus kertonee, kuinka pihalla arvauksesi on.
Tuo kuulostaa suurin piirtein samanlaiselta ajoprofiililta, millä itse ajoin hiljattain Pohjanmaan läpi hyvin alhaisella kulutuksella. Rauhallista maantieajoa ja kylien kohdalla lähinnä kaasu ylhäällä rullaillu.
Tuo 8 posenttiasi näyttää olevan paljon lähempänä uutta normia.
Idle time:
22.6% in NEDC
13.4% in WLTP
Mikä siinä on, ettei maaseudun ja pikkukaupungin todellisuus kelpaa todellisuutena ollenkaan?
Ymmärrä kirjoittamasi sanat, mutta niiden muodostama lause on minulle täysin ymmärtämätön. Itselleni todellisuutta on se, että auto pitää olla liikennekelpoisessa kunnossa, kulutusta lisäävät varusteet ovat autossa käytössä eikä autohallin nurkassa, sen luukut aukeavat ja tiekään ei ole pelkkää alamäkeä. Todellisuutta on myös se, että nopeudet eivät vaihtele kaavamaisesti ja todella hitasti, jolloin moottorissakaan ei ole epärealistisen hitaisiin kiihdytyksiin räätälöity kartta.
Minulle todellisuutta on myös se, että pikkukaupunkien ja kylien läpi ajaminen on paljon taloudellisempaa kuin ruuhkaisen ison kaupungin liikenteen rytmissä ajaminen. Varsinkin näin sähköllä rullailen tuo pikkukaupunkien ja kylien läpi ajaminen on pienikulutuksista hommaa, kun alahainen kuorma ei laske voimalinjan hyötysuhdetta yhtä paljon kuin polttomoottorin kanssa.
NHB: En kuitenkaan ymmärrä sitä, mistä kaikki tuo kumpuaa
Kun korkeampaa kulutuslukemaa sanotaan "todelliseksi", implikoidaan, että matalampi lukema ei ole todellinen, vaan valhetta tai ainakin väärin mitattu.
On ikävää olla syytettynä valehtelijaksi vain siksi, että poikkeaa keskiarvosta.
"Kun korkeampaa kulutuslukemaa sanotaan ”todelliseksi”, implikoidaan, että matalampi lukema ei ole todellinen, vaan valhetta tai ainakin väärin mitattu"
Ei implikoi.
Se vain kertoo siitä että ilmoitettu kulutuslukema vastaa paremmin keskimääräisen käyttäjän kulutusta, ja on siksi lähempänä (kokonais)totuutta. Yksittäisen käyttäjän kulutuksella ei isossa kuvassa ole juurikaan merkitystä, vaan se todellisuus syntyy juuri niistä keskiarvoista.
Ei kukaan ole sitä mieltä että muunlaiset tulokset olisivat valetta, vaan että olosuhteet ja käyttäjän hyvyys/huonous vaikuttaa siihen miten hän pärjää suhteessa standarditulokseen.
"On ikävää olla syytettynä valehtelijaksi vain siksi, että poikkeaa keskiarvosta."
Asia tulikin ilahduttavasti jo valmiiksi, mutta tähän vielä kommentti.
Toisten mielipiteillä on merkitystä vain silloin kun niillä on merkitystä. Itsekin voisin pahoittaa mieleni siitä kun kertoessani että ajan talvella turvallisesti ilman nastoja ei se herätä uteliaisuutta ja kiinnostusta, vaan pikemminkin selittelyä ja puolustusreaktioita. Tiedän olevani asiassa oikeassa (puhdas kolari- ja hinausautohistoria yms.), mutta toisten ennakkokäsitykset tai virheet ajotavoissa eivät ole minun vastuullani.
Keskustella voi, mutta aika harvoin kukaan on myöntänyt oppineensa jotain uutta tai kiittänyt neuvosta. Se harmitti alkuun, mutta toisaalta opetti pitämään odotukset todella matalalla tasolla - ei siis kannata odottaa small talkia vakavampaa tulosta.
Väittelyn voittaminen hyvän keskustelun sijaan on ollut monella tavoitteena oikeassakin elämässä. Se oli yllättävä havainto, ja siksi ehkä jää tutustumatta moneen ihmiseen - etukäteen ei oikein voi tietää kuka kaipaa keskustelua ja kuka puolustelee mieluummin sosiaalista asemaansa. Työelämässäkin tätä esiintyy, että ei tehdä parastaan ammatillisesti, vaan persoona näkyy liian hyvin läpi.
Mutta NEDCiin palatakseni. Ajotietokoneessa on nyt täsmälleen se luku minkä Trafi ilmoittaa verotusperusteenaan. Parasta siinä on se että suorituskykyistä farmariautoa voi oikeasti ajaa pikkuauton kulutuslukemalla (3 grammaa enemmän kuin esim. Hyundai i20 1.2).
Vuoden 2000 TM-vertailussa maantielukema olisi samantehoiselle autolle 8,4 (ilmoitettu 7,1 ltr.) ja kaupunki 10,4 litraa (ilmoitettu 14,4 ltr.).
NHB: Tuo kuulostaa suurin piirtein samanlaiselta ajoprofiililta, millä itse ajoin hiljattain Pohjanmaan läpi hyvin alhaisella kulutuksella.
Jos kuulostaa samalta, silloin ajat Pohjanmaan läpi selvästi minua hitaammin. Työmatkani keskinopeus on hyvin lähellä normimittauksen keskinopeutta (60+ km/h), mutta maantieajo Pohjanmaalla menee 80+ km/h keskinopeudella ja litraa pienemmällä kulutuksella.
Minullakin käytännön pohjat osuvat näihin mummolamatkoihin tai päivän reissuihin Tampereen suuntaan. Mielestäni juuri tätä maantieajolukemaa on kohtuullista verrata normimittauksen maantieosuuteen, ja aika hyvin nekin menevät yksiin, vaikka näitä yksittäisiä vetoja en juuri viitsi seuratakaan, koska niiden viitearvo todelliseen ympärivuotiseen keskikulutukseen on heikko. Siksi seuraan mieluummin pidemmän jakson keskiarvoa.
NHB: Todellisuutta on myös se, että nopeudet eivät vaihtele kaavamaisesti ja todella hitasti, jolloin moottorissakaan ei ole epärealistisen hitaisiin kiihdytyksiin räätälöity kartta.
Älä viitsi. Jos ajaisin tuolla tavoin, vaihtuisi matalien nelosten maantiekukutus kolmosella alkavaksi. Se on autollani varsin helposti saavutettavissa, mutta se ei ole enää liikenteen ja rajoitusten mukaan ajamista, vaan tietoista pisaralla pisimmälle kisaa.
Kiihdytykset menevät useimmiten Tempomaatin ohjaamana, kuten se on tehtaalla ohjelmoitu kiihdyttämään. Ei kai voimalinjaan ohjelmoidun taloudellisen ajon hyödyntäminen ole sen suurempi huijaus kuin sähkön talteenotto hidastettaessa? Ei ehkä joka päivä, mutta useita kertoja viikossa polkaisen kaasua itse, ja aina syvemmälle kuin automatiikka sen tekisi, ihan vain puhaltaakseni noet pois isommastakin turbosta.
Osun toki normikulutukseen aivan eri reittiä kuin manipuloidussa NEDC mittauksessa, että sitä voi hyvin kuvats sattumaksi, kuten sanot.
Mutta hiiviskelyä se ei ole, vaan jatkuvaa pyrkimystä pieneen ylinopeuteen. Tarpeettomat romut eivät seilaa mukana, mutta musiikki soi jostain purkista aina , ilmastointiautomatiikka on päällä aima ja valoakin käytetään tarvittaessa niin paljon kuin laki sallii. Tarpeellisiin mukana kuskattaviin kuuluu puolen vuoden ajan Webasto ja talvirenkaat ja muulloinkin satunnaisesti pyöräteline, kanootti tai perävaunu.
Juuri siksi en kisaakaan oman automallini pohjista, joille jään yli puoli litraa, eli yli 10 %.
Itse voisin käyttää WLTP:n yhteydessä noita termejä vaikka siksi, että tuo normi ei salli edeltäjänsä tavoin auton kattavaa modifioimista testiä varten täysin todellisesta elämästä irtautunein keinoin.
Itse uskon ainoastaan ajoprofiilisi eroavan niin totaalisesti mittausnormien simuloimasta ajoprofiilista, että noiden rinnastaminen menee omenat ja appelsiinit -osastolle. Jos joidenkin täysin erilaisten ajoprofien kulutukset satumalta ovat vaikka yhtä suuria, niin mitä sitten.
NHB: Itse uskon ainoastaan ajoprofiilisi eroavan niin totaalisesti mittausnormien simuloimasta ajoprofiilista, että noiden rinnastaminen menee omenat ja appelsiinit -osastolle.
Juuri näin. Mutta koska tuskin kukaan ajaa omia ajojaan normin mukaisesti, tämä ei koske vain minua, vaan meitä kaikkia. Silti jostain syystä vain vähän kuluttavia puhutellaan epänormaaleiksi, epärealistisiksi tai valehtelijoiksi, mikä kuulostaa ikävältä.
On turhaa puhua "realistisesta" mittauksesta, koska olipa normimittaus ihan mitä tahansa, se ei voi olla kenenkään vuoden ajojen "realistinen" ajosykli, kuormitus ja sää. Kyse on yhden labramittauksen vaihtamisesta toiseen, ja me tuolla ulkona ajamme kuten ajamme. Ne ovat kaksi eri asiaa, ei vain minulle, vaan ihan kaikille.
Siksi haave mittaustavan "realistisuudesta" tai "totuudenmukaisesta" on harhakuvitelmaa vaikka parannuksena aiempaan ajetaankin vakiorengaspainein ja autoa teippaamatta ja hieman lähempänä Euroopan todellisia lämpötiloja.
Oma ajoprofiilini muuten sisältää sekä kulutusta laskevia että sitä nostavia elementtejä. Jälkimmäiset ovat sen verran isoja, että en aiokaan yltää oman automallini käytännön pohjakulutuksiin.
NHB: Jos joidenkin täysin erilaisten ajoprofien kulutukset satumalta ovat vaikka yhtä suuria, niin mitä sitten.
Sitä sitten, että jos ne sattumalta ovat yhtä suuria, silloin normi tuossa tapauksessa kuvaa normaalia liikennettä.
Jos normia muutetaan siten, että eri kuljettajaryhmä osuu sattumalta uuteen normiin, ei se tee normia yhtään todellisemmaksi, koska myös uuteen normiin osutaan käytännön liikenteessä eri tavalla kuin normimittauksessa.
Ei minulla ole mitään normin muutosta vastaan, etenkin mittausten suoranaiset huijaukset on syytä eliminoida.
Olen vain allergisoitunut sille, että keskimääräisellä kulutuksella ajavat yrittävät saada meidät muut näyttämään joko huijareilta tai ainakin epänormaaleilta eikä sitä minusta aiheetonta kritiikkiä ole kivaa kuunnella jatkuvasti :-(
Koetan muistaa laittaa Torquen seuraamaan kaupunki- ja maantieajoa työmatkalle.
Karrette: Tuo keskiarvo riippuu siitä minne ajot painottuvat, eli hitaassa maantieajossa se jää matalaksi.
Omassa tapauksessani ei ole kyse siitä.
Karrette: Omassakin autossani on nyt ajotietokoneessa alle tuon verottajan virallisen lukeman.
En puhu tietokonelukemasta.
Karrette: Ja kuten kerroin aiemmin niin vm. 2005 autossa ajoin usein 1,5 litran verran alle verottajan lukeman. Tosin se oli tankillisen tasolla laskettuna, ei useamman vuoden keskiarvo.
Yhden tankillisen lukema osui luonnostaan maantieajolukemaan sen ainoan kerran kun olen vuoden 2012 autollni ajanut koko tankillisen maantieajoa. Se on alle litran, mutta yli 15% alle NEDC yhteislukeman.
NEDC normin saavuttamisen helppoutta tai vaikeutta uusilla autoilla en tunne?
"En puhu tietokonelukemasta."
Vaikka jotkin ajotietokoneet näyttävät liian pieniä lukemia, niin ne ovat lukuja jotka on helppo nähdä. Mittarivirhe on hyvä selvittää tankkaamalla. Edellinen autoni näytti liian isoa kulutuslukemaa, nykyinen liian pientä.
"NEDC normin saavuttamisen helppoutta tai vaikeutta uusilla autoilla en tunne?"
Teknikens Värld, Tuulilasi ja TM ovat vuosien ajan mitanneet kulutuslukemia. Vaikuttaa siltä että erot ovat kasvaneet, eli kulutus ei ole niin alhainen kuin esitteessä ilmoitetaan.
"Olen vain allergisoitunut sille, että keskimääräisellä kulutuksella ajavat yrittävät saada meidät muut näyttämään joko huijareilta tai ainakin epänormaaleilta"
Ainahan ihmisillä on mielipiteitä. "NESTE OIL kuljettajien taloudellisen ajotavan koulutuksen tuloksena saavutettiin
keskimäärin 19,2 % säästö vuonna 2005"
https://www.motiva.fi/files/2130/Taloudellinen_ajaminen_-_alykas_ajotapa.pdf
https://www.kaleva.fi/teemat/moottori/kahdeksan-tapaa-vahentaa-polttoaineen-kulutusta/763130/
Vanhan normin oli tarkoitus simuloida 36 prosenttia matkasta ajoa ruuhkaisessa Eurooppalaisessa kaupungissa. Loppu matka vaihtelevaa nopeutta maanteilla aina 120 km/h nopeuksiin ajelle. Jos sitten omaan ajoprofiiliin sisältyy lähinnä Pohjanmaan tasaisilla teillä rauhallista maaseutumaantieajoa ja ruuhkaisessa kaupungissa autolla ei olla edes käyty, niin loppu on sattumaa, eikä sattuma kuvaa mitään.
Kyllä se tekee normin todellisemmaksi, jos sen tuloksiin osutaan paremmin siinä käytössä, mitä normin on tarkoitus kuvata. Tietenkään mikään käyttöprofiili ei ole tarkasti ottaen sama kuin normi, mutta kun edes suurinpiirtein isot linjat olisivat sinnepäin.
Liekö jotain mennyt silmieni ohi, mutta missä tuollaisesta huijauksesta on kirjoitettu? Jos ajelee poikkeuksellisen alhaisilla kulutuksilla, niin eikö se ole ihan selvä osoitus siitä, että joku siinä käytössä on epänormaalia?
Eikö siis Keski-Euroopan suurten kaupunkien ulkopuolella ole todellisuutta?
Vanha laboratoriomittausnormi osui täysin erilaisissa olosuhteissa ajavien kuljettajien käytännön kulutukseen vain sattumalta. Uusi laboratoriomittausnormi osuus täysin erilaisissa olosuhteissa ajavien eri kuljettajien käytännön kulutukseen vain sattumalta.
Ja nyt on siis saavutettu todellisuus. Hienoa.
Nyt tuli sellainen kysmys, etten viitsi edes vastata siihen. Pystyt kyllä parempaankin. Uudessa normissa on paljon asioita, mitkä saavat normitestin lähestymään sinunkin todellisuutta. En oikein ymmärrä, mikä siinä risoo noin paljon.
Kyllä minä niin mieleni pahoitin kun maailmanlaajuisia normeja ja standardeja ei tehdäkään mittatilauksena minun mukaani.
Se on varmaan aika samantekevää osuuko se täsmälleen sinun, minun tai jonkun muun ajoprofiiliin (ei sovi), mutta jos se osuu keskimäärin oikeahkoon, niin silloinhan se on maailman mittakaavassa realistinen.
Otetaan "riittävä" määrä kuskeja/ajosuoritteita, poistetaan 10-15% suurimmista ja 10-15% pienimmistä kulutuksista ja otetaan keskiarvo lopuista. Siinä on sopiva kulutuslukema, enemmän kuluttavat luulevat olevansa nopeita sporttikuskeja ja vähemmän kuluttavat osaavia/ekokuskeja ja kaikki muut saavat todellisen informaation tulevan auton kulutusennusteeksi. Nyt kun vielä keksittäisiin, miten tehdään toistettava koe erilaisille ajoneuvoille saadakseen tämä luku esiin labrassa ja estettyä valmistajien "kikkailut".
966
Uusissa autoissa alkaa nyt pakollisen e-callin myötä olla datayhteys, ja varmaan auton muistista se kulutuslukema on luettavissa huollossa piuhallakin. Valmistajilla olisi siis ihan kohtuullisella vaivalla järjestettävissä tiedonkeruu tosielämästäkin.
Toki tässäkin on omat ongelmansa, kuten vaikka se että autotyyppejä käytetään erilaisissa olosuhteissa. Pikkuautoja kaupungeissa ja toisia autotyyppejä taas maantiepainotteisemmin. Se vääristää lukemia. Ehkä siksi labratesti on jopa parempi kuin tosielämän lukemat.
Jos nyt katsotaan, millaisia lukuja uusi normi tuo ja verrataan niitä esim. TM:n koeajojen ja vertailutestien tuloksiin. Eiköhän niistä aika pian pääse jyvälle, miten käyttökelpoisia luvut ovat. Se on sitten eri asia, millaisissa olosuhteissa itse autoaan käyttää. Se, että oman autoni tietokone näyttää hiukan alle valmistajan ilmoittamaa keskikulutusta maantiepainotteisessa ajossa, on toisarvoinen juttu. Tietokoneen luvun sisältämä desin tai parin virhekään ei asiaa miksikään muuta. 199 g/km ei ole kovin vaativa suoritus. Ainoa olennainen juttu on se, että seuraavassa autossa toteutuvien päästöjen pitää pudota ratkaisevasti. 30% eli polttoaineesta riippuen n. 5,5 litraa on realistinen tavoite.
Normimuutokseen liittyen on kyllä pelkona, että virkamiehet alkaa viilata pilkkua tehdessän tulkintoja uusista säännöistä. Kun lisävarusteet tehtaalla vaikuttaa päästölukuun ja ennen rekisteröintiä ei saa päästöihin vaikuttavia lisävarusteita jälkikäteen asentaa, tarjoaa tuo rajattomat mahdollisuudet viisasteluun. Onhan tällä hetkellä esim. rengaskoon muuttaminen sallittua, vaikka sekin päästöihin vaikuttaa.
NHB: Vanhan normin oli tarkoitus simuloida 36 prosenttia matkasta ajoa ruuhkaisessa Eurooppalaisessa kaupungissa.
Aivan, koska keskimäärin varmaan valtaosa eurooppalaisista yrittää ajaa olosuhteissa, joissa rullaluistimet tai polkupyörä olisi autoa parempi kulkuväline.
Minua tässä sylettääkin yleinen asenne, ettei todellista liikennettä voisi olla missään muualla. Keskiarvo ei ole otannan ainoa todellinen osa, vaan gaussin käyrän pitkät hännät ovat myös aivan yhtä todellisia kuin huippukohdan suurin populaatio.
NHB: Jos sitten omaan ajoprofiiliin sisältyy lähinnä Pohjanmaan tasaisilla teillä rauhallista maaseutumaantieajoa ja ruuhkaisessa kaupungissa autolla ei olla edes käyty, niin loppu on sattumaa, eikä sattuma kuvaa mitään
Pohjanmaan kylmä kesä on tosiaan varsin edullinen kulutuksen kannalta, vaikka normimittauslämpötila saavutetaankin vain hetkellisesti. Mutta sekin on ihan todellista, vaikka ei eurooppalainen keskiarvo olekaan.
Pohjanmaata automaattisesti vähän kuluttavaksi ympäristöksi kuvitellessasi unohdat puolen vuoden talvirengaskauden, joka sekin on osa ihan samaa todellisuutta.
Oman kokemukseni mukaan Lontoon ja lähiympäristön liikenne ja Pohjanmaan talvi nostavat kulutusta reilusti yli siitä, mihin auto parhaimmillaan pystyy optimiolosuhteissa. Ympärivuotinen keskiarvo Thamesin ja Oulujoen rannalla osuu silti aika lailla samoihin.
Työmatkani on muuten tavallisesti kilometreinä noin puolet 80/100 km/h ja toinen puoli 40-50-60 km/h, tosin ruutukaavaa vain kotikadulta poistuminen.
Torquen tilasto tältä aamulta vääristyy tietöiden, kiertoteiden ja alennettujen nopeuksien vuoksi:
City: 87 %
Highway: 5%
Idle: 8%
Normaalitilanteessa suhde maantien ja taajaman välillä olisi tasaisempi, mutta 8% paikallaan seisomisen osuus kertonee, kuinka pihalla arvauksesi on.
Tämä sattuma toistuu joka arkiaamu, ja se on aivan TODELLINEN. Aivan pian siihen sattumaan liittyy mukaan lumi ja pakkanen, jota täältä minun todellisuudestani katsottuna ikuisessa kesässä epärealistisen helpoissa olosuhteissa ajavat keski-eurooppalaisen ruuhkakaupungin asukkaat eivät koe kuin hentona valkoisena varjona muutaman päivän vuodessa.
Mikä siinä on, ettei maaseudun ja pikkukaupungin todellisuus kelpaa todellisuutena ollenkaan? Vaihtakaa "todellisen" kulutuksen tilalle "keskimääräinen" kulutus, niin tämä terminologiavirhe on sillä hoidettu.
M880: Se on varmaan aika samantekevää osuuko se täsmälleen sinun, minun tai jonkun muun ajoprofiiliin (ei sovi), mutta jos se osuu keskimäärin oikeahkoon, niin silloinhan se on maailman mittakaavassa realistinen.
Keskimääräinen.
Myös keskiarvon ylittävät ja sen alittavat havainnot ovat realistisia.
juhamatti: kaikki muut saavat todellisen informaation tulevan auton kulutusennusteeksi
Keskimääräiset kuljettajat saavat tarvitsemansa informaation, eikä muista tarvitse välittääkään, koska he eivät ole todellisia?
Keskimääräistämällä saadaan selville mitä kuljettajat kuluttavat. Joitain saattaisi kiinnostaa myös se, mitä auto kuluttaa, jos sitä ajetaan polttoainetalous mielessä?
Tästäkö mallia?
VW:n säästöohjeet on julkaistu 1.9. voimaan astunutta WLTP-päästönormia käsittelevillä verkkosivuilla, kertoo IS.
Volkswagen on julkaissut uuden päästönormin myötä joukon vinkkejä joilla voi säästää yhteensä merkittävän määrän polttoainetta.
Kun ajat rauhallisesti ja tasaisesti, jarrutat harkiten, uit liikenteen mukana, annat auton rullata ja hyödynnät vauhdin, polttoainetta kuluu huomattavasti vähemmän ja ajat rennommin.
Ohjeiden mukaan esimerkiksi manuaalivaihteisen auton toinen vaihde kannattaa kytkeä jo auton liikuttua pituutensa verran. Suuremmalle vaihdettaessa voit jättää myös vaihteen väliin, minkä lisäksi jo 50 km/h nopeus viitosvaihteella sopii VW:n mukaan useimmille autoille. Kierrosluku ei ole liian matala, mikäli auto liikkuu nykimättä ja akustisesti miellyttävästi, ohjeet summaavat. Kulutusta voi manuaalivaihteisessa pienentää myös pitämällä joissain ajotilanteissa kytkintä painettuna. VW:n ohjeiden mukaan kytkimen pitäminen painettuna on järkevää esimerkiksi rullatessa kun ajotapa on ennakoiva. Valmiiksi lämmin moottorikin säästää, minkä vuoksi Volkswagen ehdottaa erillisten lyhyiden matkojen yhdistämistä yhdeksi.
Nykyautossa kannattaa hyödyntää myös moottorijarrutuksessa tapahtuvaa polttoaineen syötönkatkaisua, jota kannattaa käyttää aina kun muutenkin hyödyt moottorijarrutuksesta eli esimerkiksi alamäessä ja punaisissa valoissa. VW:n mukaan auton kulutusta voi alentaa jopa kahdella litralla pelkästään käyttämällä auton varusteita (erityisesti ilmastointia) harkiten.
Myös turha kuorma kuluttaa selvää rahaa. Nyrkkisääntönä ohjeessa on, että sadan kilogramman lisäpaino nostaa kulutusta jopa 0,3 l/100 km. Fordin vinkit taloudelliseen ajamiseen samassa jutussa: Tarkasta sen vuoksi säännöllisesti tavaratila. Myös tankkaamalla voit säästää: Täytä tankki vain puolilleen. Täysinäinen tankki lisää painoa ja samalla kulutusta
https://www.is.fi/autot/art-2000005813831.html
Minulla auto herjaa siitä kun sivu-ikkuna on auki, tämä nostaa kulutusta ja sivu-ikkuna pitääkin sulkea auton mukaan.
Se on tietenkin harmillista, että keskusteleminen tästä uudesta normista aiheuttaa sinussa tuollaisia negatiivisia kokemuksia. En kuitenkaan ymmärrä sitä, mistä kaikki tuo kumpuaa. En esimerkiksi näe kenenkään tässäkään keskustelevassa väittävän, että ajamasi kilometrit eivät olisi todellisia tai valehtelet.
Perustan väitteeni kyllä ihan omiin kokemuksiini. Mäetön, matalanopeuksinen, harvaliikenteinen ja melkein suurkaupunkiajosta vapaa liikenne on jotain sellaista, ettei siitä helpolla saa raskasta, varsinkin kun Pohjantiellä Oulun kohdallakin noepudet ovat nykyisin taloudellisen alhaisia. Suorat tietekin helpottavat.
Tuo kuulostaa suurin piirtein samanlaiselta ajoprofiililta, millä itse ajoin hiljattain Pohjanmaan läpi hyvin alhaisella kulutuksella. Rauhallista maantieajoa ja kylien kohdalla lähinnä kaasu ylhäällä rullaillu.
Tuo 8 posenttiasi näyttää olevan paljon lähempänä uutta normia.
Idle time:
22.6% in NEDC
13.4% in WLTP
Ymmärrä kirjoittamasi sanat, mutta niiden muodostama lause on minulle täysin ymmärtämätön. Itselleni todellisuutta on se, että auto pitää olla liikennekelpoisessa kunnossa, kulutusta lisäävät varusteet ovat autossa käytössä eikä autohallin nurkassa, sen luukut aukeavat ja tiekään ei ole pelkkää alamäkeä. Todellisuutta on myös se, että nopeudet eivät vaihtele kaavamaisesti ja todella hitasti, jolloin moottorissakaan ei ole epärealistisen hitaisiin kiihdytyksiin räätälöity kartta.
Minulle todellisuutta on myös se, että pikkukaupunkien ja kylien läpi ajaminen on paljon taloudellisempaa kuin ruuhkaisen ison kaupungin liikenteen rytmissä ajaminen. Varsinkin näin sähköllä rullailen tuo pikkukaupunkien ja kylien läpi ajaminen on pienikulutuksista hommaa, kun alahainen kuorma ei laske voimalinjan hyötysuhdetta yhtä paljon kuin polttomoottorin kanssa.
NHB: En kuitenkaan ymmärrä sitä, mistä kaikki tuo kumpuaa
Kun korkeampaa kulutuslukemaa sanotaan "todelliseksi", implikoidaan, että matalampi lukema ei ole todellinen, vaan valhetta tai ainakin väärin mitattu.
On ikävää olla syytettynä valehtelijaksi vain siksi, että poikkeaa keskiarvosta.
"Kun korkeampaa kulutuslukemaa sanotaan ”todelliseksi”, implikoidaan, että matalampi lukema ei ole todellinen, vaan valhetta tai ainakin väärin mitattu"
Ei implikoi.
Se vain kertoo siitä että ilmoitettu kulutuslukema vastaa paremmin keskimääräisen käyttäjän kulutusta, ja on siksi lähempänä (kokonais)totuutta. Yksittäisen käyttäjän kulutuksella ei isossa kuvassa ole juurikaan merkitystä, vaan se todellisuus syntyy juuri niistä keskiarvoista.
Ei kukaan ole sitä mieltä että muunlaiset tulokset olisivat valetta, vaan että olosuhteet ja käyttäjän hyvyys/huonous vaikuttaa siihen miten hän pärjää suhteessa standarditulokseen.
Jos "todellinen" ei olekaan virheellisen vastakohta, vaan "keskiarvon" synonyymi, niin sittenhän minun ahdistukseni poistuu.
Kiitokset.
"On ikävää olla syytettynä valehtelijaksi vain siksi, että poikkeaa keskiarvosta."
Asia tulikin ilahduttavasti jo valmiiksi, mutta tähän vielä kommentti.
Toisten mielipiteillä on merkitystä vain silloin kun niillä on merkitystä. Itsekin voisin pahoittaa mieleni siitä kun kertoessani että ajan talvella turvallisesti ilman nastoja ei se herätä uteliaisuutta ja kiinnostusta, vaan pikemminkin selittelyä ja puolustusreaktioita. Tiedän olevani asiassa oikeassa (puhdas kolari- ja hinausautohistoria yms.), mutta toisten ennakkokäsitykset tai virheet ajotavoissa eivät ole minun vastuullani.
Keskustella voi, mutta aika harvoin kukaan on myöntänyt oppineensa jotain uutta tai kiittänyt neuvosta. Se harmitti alkuun, mutta toisaalta opetti pitämään odotukset todella matalalla tasolla - ei siis kannata odottaa small talkia vakavampaa tulosta.
Keskustelun tulisi olla mielipiteiden vaihtoa, mutta tällä palstalla moni tähtää keskustelullaan lähinnä väittelyn voittamiseen.
Väittelyn voittaminen hyvän keskustelun sijaan on ollut monella tavoitteena oikeassakin elämässä. Se oli yllättävä havainto, ja siksi ehkä jää tutustumatta moneen ihmiseen - etukäteen ei oikein voi tietää kuka kaipaa keskustelua ja kuka puolustelee mieluummin sosiaalista asemaansa. Työelämässäkin tätä esiintyy, että ei tehdä parastaan ammatillisesti, vaan persoona näkyy liian hyvin läpi.
Mutta NEDCiin palatakseni. Ajotietokoneessa on nyt täsmälleen se luku minkä Trafi ilmoittaa verotusperusteenaan. Parasta siinä on se että suorituskykyistä farmariautoa voi oikeasti ajaa pikkuauton kulutuslukemalla (3 grammaa enemmän kuin esim. Hyundai i20 1.2).
Vuoden 2000 TM-vertailussa maantielukema olisi samantehoiselle autolle 8,4 (ilmoitettu 7,1 ltr.) ja kaupunki 10,4 litraa (ilmoitettu 14,4 ltr.).
NHB: Tuo kuulostaa suurin piirtein samanlaiselta ajoprofiililta, millä itse ajoin hiljattain Pohjanmaan läpi hyvin alhaisella kulutuksella.
Jos kuulostaa samalta, silloin ajat Pohjanmaan läpi selvästi minua hitaammin. Työmatkani keskinopeus on hyvin lähellä normimittauksen keskinopeutta (60+ km/h), mutta maantieajo Pohjanmaalla menee 80+ km/h keskinopeudella ja litraa pienemmällä kulutuksella.
Minullakin käytännön pohjat osuvat näihin mummolamatkoihin tai päivän reissuihin Tampereen suuntaan. Mielestäni juuri tätä maantieajolukemaa on kohtuullista verrata normimittauksen maantieosuuteen, ja aika hyvin nekin menevät yksiin, vaikka näitä yksittäisiä vetoja en juuri viitsi seuratakaan, koska niiden viitearvo todelliseen ympärivuotiseen keskikulutukseen on heikko. Siksi seuraan mieluummin pidemmän jakson keskiarvoa.
NHB: Todellisuutta on myös se, että nopeudet eivät vaihtele kaavamaisesti ja todella hitasti, jolloin moottorissakaan ei ole epärealistisen hitaisiin kiihdytyksiin räätälöity kartta.
Älä viitsi. Jos ajaisin tuolla tavoin, vaihtuisi matalien nelosten maantiekukutus kolmosella alkavaksi. Se on autollani varsin helposti saavutettavissa, mutta se ei ole enää liikenteen ja rajoitusten mukaan ajamista, vaan tietoista pisaralla pisimmälle kisaa.
Kiihdytykset menevät useimmiten Tempomaatin ohjaamana, kuten se on tehtaalla ohjelmoitu kiihdyttämään. Ei kai voimalinjaan ohjelmoidun taloudellisen ajon hyödyntäminen ole sen suurempi huijaus kuin sähkön talteenotto hidastettaessa? Ei ehkä joka päivä, mutta useita kertoja viikossa polkaisen kaasua itse, ja aina syvemmälle kuin automatiikka sen tekisi, ihan vain puhaltaakseni noet pois isommastakin turbosta.
Osun toki normikulutukseen aivan eri reittiä kuin manipuloidussa NEDC mittauksessa, että sitä voi hyvin kuvats sattumaksi, kuten sanot.
Mutta hiiviskelyä se ei ole, vaan jatkuvaa pyrkimystä pieneen ylinopeuteen. Tarpeettomat romut eivät seilaa mukana, mutta musiikki soi jostain purkista aina , ilmastointiautomatiikka on päällä aima ja valoakin käytetään tarvittaessa niin paljon kuin laki sallii. Tarpeellisiin mukana kuskattaviin kuuluu puolen vuoden ajan Webasto ja talvirenkaat ja muulloinkin satunnaisesti pyöräteline, kanootti tai perävaunu.
Juuri siksi en kisaakaan oman automallini pohjista, joille jään yli puoli litraa, eli yli 10 %.