Nanosukset

9 kommenttia

TM testasi noin vuosi sitten pertsasuksia. Mukana oli karvapohjaisia- ja nano-/Optigrip-hiihtimiä. Vertailun epäviralliseksi toimituksen suosikiksi mainittiin Yokon tuore Kiteen suksitehtaan Optigrip 3.0 -pohjainen suksi, jolla eteneminen sujuisi keskimäärin pienimmällä vaivalla.

Katin kontit! Tulipa hankittua tällaiset Yokot. Kevyellä kolmen hiihtokerran kokemuksella +3:sta -3 asteen keleissä voin vakuuttaa, että näillä hikilankuilla pääsee yhtä hyvin taakse- kuin eteenkinpäin. Eli ei yhtään mihinkään. Aivan kuin paluu peruskoulunaikaisiin hiihtokokemuksiin, joiden vuoksi koko homma jäi 20 vuodeksi. Onneksi on tullut treenattua käsien ojentajia, mutta ei kai amatööripertsan idea ole roikkua käsien varassa koko lenkkiä?

Minulla on vielä jäljellä vähän uskoa TM:n asiantuntemukseen. Siksi olisikin kiva tietää, mitä vertailussa olleille suksille oli tehty? Tehtaan ja kauppiaan mukaan Optigripeille ei pidä tehdä mitään ennen käyttöönottoa. En usko. Jos suksissa on esimerkiksi 50 kilometrin sisäänajo ennenkuin nanot alkavat pitää, menee matkan hiihtämiseen 10 vuotta.

Tällä kokemuksella on hämmästyttävää todeta kuinka ****eestä maastohiihtovälineet edelleenkin ovat. Kunhan talvi etenee on aika laittaa maastopyörään nastarenkaat ja palata oikean urheilun pariin. Sellaisen, josta tulee myös hyvä mieli.

  
  • Itse luovuin ikivanhoista voideltavista suksistani muutama vuosi sitten ja hankin tilalle testissä menestyneet optigrip versiot 2,0. Edes muutaman sadan kilsan sisäänajo ei auttanut. Vanhat toimi yleensä paremmin. Kyllähän nanoilla hiihtää rauhallisesti ja on etenkin lasten kanssa huoleton vaihtoehto vielä nyt, kun lasten perässä pysyy ilman isompia ongelmia. Pito on nanoissani yleensä kohtalainen, mutta luisto tuntuu turhan nahkealta. Umpihankisuksissani myös on optigrip ja niihin se sopii hienosti. Lisäksi kun ei tarvitse voidella, suksien kuljetus ei tahmaa verhoiluja tai suksipussia. Ja etenkin liistereiden käytön nanot korvaa kokonaan. Silti aion hankkia myös voideltavat sukset lenkkikäyttöön. Ennen sitä kokeilen kuitenkin pohjan käsittelyä opticare-aineella, josko se luistoa parantaisi. Eli suosittelen pyöräilyä hiihdon rinnalle. Monipuolisuus on hyvä asia. Ei useimmat nastarenkaatkaan ole ominaisuuksiltaan hyviä, kun renkaan paino tuplantuu kesärenkaisiin verrattuna ja vierintävastuskin kasvaa selvästi. Silti niillä ihan mielikseen talven ajelee.

      
  • Ei useimmat nastarenkaatkaan ole ominaisuuksiltaan hyviä, kun renkaan paino tuplantuu kesärenkaisiin verrattuna ja vierintävastuskin kasvaa selvästä. Silti niillä ihan mielikseen talven ajelee.

    Vähän ontuva vertaus, koska eivät nastarenkaat ole ainakaan merkittävästi kesärenkaita raskaampia ja vierintävastuksessa talvirenkaat ovat jopa parempia.

      
  • Puhutko auton vai polkupyörän nastarenkaista?

    "Eli suosittelen pyöräilyä hiihdon rinnalle. Monipuolisuus on hyvä asia. Ei useimmat nastarenkaatkaan ole ominaisuuksiltaan hyviä..."

      
  • Itse olin tosiaan auton renkaissa. Polkupyörän renkaat sopvat kyllä kuvaukseesi.

      
  • Olen hiihdellyt Peltosen nanogrip 2.0 suksilla nyt kolmatta talvea, ja parempaa suksea tuskin löytyy tavalliselle alle 300 km vuodessa hiihtävälle. Keli, eli lämpätila-alue on vain melko kapea, millä nano toimii, eli +3 - -3 alueella pito ja liisto ovat aivan riittävät.
    Suksen jäykkyydellä, tai paremminkin löysyydellä on mielestäni nanossa sen juju. Perintienen paperitesti suksen keskeltä tuottaa liian jäykän suksen, ja itselleni olen valinnut niin löysän suksen kuin kaupasta löytyy. Ja tosiaan ne uudet nanot vaarivat kohtuullisen sisäänajon, ennekuin paras pito/luisto tulee esiin.

      
  • Nyt rapiat 100km Yokon Optigrip 3.0:illa hiihdettyä on aika päivittää kokemuksia.

    Yleisesti ottaen tyytyväisyyteni on parantunut, mutta se on hieman kaksijakoista laatua. Edelleen olen eri mieltä TM:n testaajien kanssa suksien kyvyistä.

    Kuten tässäkin threadissa mainittiin nanot, tai omassa tapauaksessani Optigrip-nanot, ovat kovin herkkiä lämpötilalle. TM väitti näiden Yokojen toimivan vielä pakkasen kiristyessä -5C:n alle, mutta se on kyllä silkkaa puppua. Yksiselitteisesti pito katoaa tyystin lämpötilan pudotessa miinukselle. Olen itse nyt kokeillut hiihtämistä aika lailla kaikissa lämpötilapisteissä +2C ja -12C välillä, sekä Espoon Oittaan keinolumella että Levin hienoilla luonnonlumiladuilla. Nanot eivät toimi pakkasella. Piste. Hommasta tulee tasatyöntöä.

    Mielenkiintoista sinällään, että luisto tuntuisi muuttuvan lämpötilan mukaan vähemmän kuin pito. Luistossa on parantamisen varaa, mutta alamäissä jään muille hiihtäjille suurin piirtein yhtä paljon kelistä riippumatta. Luiston puute on kuitenkin lievästi kosmeettinen ongelma. Keskinopeutta se toki heikentää, mutta kuntourheilumielessä asia on merkityksetön. Pitkällä koko päivän lenkillä voisi toki harmittaa enemmän.

    Positiivisena kokemuksena pitää mainita, että nollakelillä ja plussan puolella näillä on hieno hiihtää. Joku "mietaa" voisi olla eri mieltä, mutta pitoa riittää ja potkuista saa kaikkensa irti ainakin minulle ihan uudella tavalla.

    Itselleni hiihto on B- tai ehkä C-laji ja sinällään ihan kivaa laitteiden toimiessa. Valitettavasti nämäkään nanot eivät kokonaisuudessa ratkaise hiihdon perusongelmaa: sukset eivät toimi hyvin juuri koskaan. Oma kiinnostukseni voiteluhommiin tai luisteluhiihtoon on tasan nolla. Niin kivaa hiihtäminen ei ole. Ehkä hankin nanojen kaveriksi karvapohjasukset kylmemmille päiville.

      
  • Hyviä havaintoja PiiJei!
    Itse olen vuosien kokemuksella todennut karvapohjat turhiksi. Nanot 0-keleille ja perinteiset voideltavat pakkaselle. Voitelu on todella helppoa. Itselläni on kaksi purkkia voidetta. Yksi kova luistovoide tai universal kärkeen ja kantaan ja toinen rärkeämpi -3sta -10 pitovoide keskisukseen ja tasoituskorkki. Ei ole vaikeaa!
    Pitoa lisäilen silloin kun lipsuu ja luistoa ei välttämättä tarvita, muovi kyllä luistaa!
    Nämä hifistelijä-hiihtäjät pilaavat hyvän harrastuksen fluoreillaan, harjoillaan, sikleillän ja silitysraudoillaan. Tämän kerron 50 vuoden hiihtokokemuksella.

      
  • Vihdoin pääsin ladulle. Noin 3 asteen pakkasessa kokemukset kympin lenkiltä Optigrip 2,0 käsittelystä (puhdistus + Opticare) oli ihan ok. Sukset parani sekä pidon, että luiston osalta. Pito on riittävä, luisto edelleen hiukan nahkea. Monille rauhallisille sunnuntaihiihtäjille (ei ole tarkoitus nostaa sykettä ja suksihuolto äärimmäisen helppoa) varmaan ihan ok valinta etenkin etelässä, jossa vain harvoin on tuota kovempia pakkasia.

      
  • Noo, lähtee lapasesta tämä homma. Tuli nyt hankittua karvapohjaiset Atomic Pro C3 Skintecit nanojen kavereiksi. Toistaiseksi vasta yksi 15km lenkki takana, joten kokemukset vähän ohuita vielä.

    Ensituntumalta skinien eli karvapohjien ero luiston (liuku) ja pidon (potku) välillä on terävämpi kuin nanoissa. Ohittaessa luistelupuolella meno tökkii. Pitoa ladulla kyllä riittää kovemmallakin pakkasella, koska se on tyyppiä mekaaninen. Luistoa sinällään näissä ei pakasta reväistynä ollut riittävästi minullekaan. Vein ne ammattilaisen voideltaviksi. Katsotaan kohta lisää kokemuksia.

    Ensituntumalta nanoissa on (optimiolosuhteissa) fiinimpi hiihtotuntuma. Kitka on jotenkin hienovaraisemmin aistittavissa. Karvatkin ovat ihan ok, mutta pohjalla siellä on kuitenkin harjas jota pitää muistaa käyttää määrätietoisesti. Toisaalta pakkasella nanoilla kasvaa vain harmituskäyrä, joten skinit voittavat silloin.

    Ai niin, Atomicien (Itävalta) pintapuolinen viimeistely on paremman näköinen kuin Yokoissa (Suomi). Josko tuolla on mitään merkitystä muualla kuin latukeskuksen makkarajonossa. Hinnaltaan nämä ovat aika lailla tasoissa.

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit