@Lukija336949 kirjoitti:
Jos ei kukaan osta uutta asuntoa autoa tai mitään, niin ei ole käytettyjä vähävaraisille, ja heitä on paljon kun katsoo esim. autojen ikää.
Kannoin korteni kekoon ja tilasin uuden. Siis auton.
@HybridRules kirjoitti:
Vuonna 2014 säästetty tonni on nyt 1.85 tonnia, koska rahaston arvo on noussut. Puolessa välissä eli 2019 säästetty tonni on noussut puolet tuosta, jos oletetaan rahaston arvon nousun olevan lineaarinen. Eli vuonna 2019 säästöön viety tonni on nyt kai sitten 1.425 tonnia?
vuonna 2014 aloitin louhimisen, puolittui 2017, lopetin, oli pesämuna, ostin lisää 2018-2020 oli aika alhaalla
ja lapsilisiä oli hyvä sijoittaa... nyt arvo 20x sijoitettu pääoma. aina löytyy kohteita kun on uskallusta, aiemmin ja nykyäänkin käyn agressiiviselta kuulostavaa pörssikauppaa, mutta kyllä oikeat tuotot on virtuaaleissa (vielä kunnes ~helmikuu koettaa ja sääntely tukkii). Nuo pankkien korkeakorkoiset jne valtion 'oblikaatiot' on niin huijausta, kun todellisuudessa korko alhaisempi kuin inflaatio, ne sijoitetut tonnit olisi kannattanut hajauttaa 'keskikorkealla nordeassa' riskillä vaikka helsingin pörsissä niin olisit vähintään 4x tuon summan tienannut tässä ajassa.
@HybridRules kirjoitti:
Vuonna 2014 säästetty tonni on nyt 1.85 tonnia, koska rahaston arvo on noussut. Puolessa välissä eli 2019 säästetty tonni on noussut puolet tuosta, jos oletetaan rahaston arvon nousun olevan lineaarinen. Eli vuonna 2019 säästöön viety tonni on nyt kai sitten 1.425 tonnia?
vuonna 2014 aloitin louhimisen, puolittui 2017, lopetin, oli pesämuna, ostin lisää 2018-2020 oli aika alhaalla
ja lapsilisiä oli hyvä sijoittaa... nyt arvo 20x sijoitettu pääoma. aina löytyy kohteita kun on uskallusta, aiemmin ja nykyäänkin käyn agressiiviselta kuulostavaa pörssikauppaa, mutta kyllä oikeat tuotot on virtuaaleissa (vielä kunnes ~helmikuu koettaa ja sääntely tukkii). Nuo pankkien korkeakorkoiset jne valtion 'oblikaatiot' on niin huijausta, kun todellisuudessa korko alhaisempi kuin inflaatio, ne sijoitetut tonnit olisi kannattanut hajauttaa 'keskikorkealla nordeassa' riskillä vaikka helsingin pörsissä niin olisit vähintään 4x tuon summan tienannut tässä ajassa.
En puhunut omista säästöistäni vaan mietin vain asiaa, että rahaston arvo on 10 vuoden jälkeen 85% voitolla.
@HybridRules kirjoitti:
Vuonna 2014 säästetty tonni on nyt 1.85 tonnia, koska rahaston arvo on noussut. Puolessa välissä eli 2019 säästetty tonni on noussut puolet tuosta, jos oletetaan rahaston arvon nousun olevan lineaarinen. Eli vuonna 2019 säästöön viety tonni on nyt kai sitten 1.425 tonnia?
vuonna 2014 aloitin louhimisen, puolittui 2017, lopetin, oli pesämuna, ostin lisää 2018-2020 oli aika alhaalla
ja lapsilisiä oli hyvä sijoittaa... nyt arvo 20x sijoitettu pääoma. aina löytyy kohteita kun on uskallusta, aiemmin ja nykyäänkin käyn agressiiviselta kuulostavaa pörssikauppaa, mutta kyllä oikeat tuotot on virtuaaleissa (vielä kunnes ~helmikuu koettaa ja sääntely tukkii). Nuo pankkien korkeakorkoiset jne valtion 'oblikaatiot' on niin huijausta, kun todellisuudessa korko alhaisempi kuin inflaatio, ne sijoitetut tonnit olisi kannattanut hajauttaa 'keskikorkealla nordeassa' riskillä vaikka helsingin pörsissä niin olisit vähintään 4x tuon summan tienannut tässä ajassa.
En puhunut omista säästöistäni vaan mietin vain asiaa, että rahaston arvo on 10 vuoden jälkeen 85% voitolla.
niin, parempi sekin kun ei mitään, toki kuinka huomioit euron arvon ostovoimamuutoksen tässä tapauksessa aikajanalla?
@HybridRules kirjoitti:
Mitenkähän tuo rahaston oleminen 85% voitolla pitää käsittää säästäjän kannalta
Se tarkoittaa kokonaistuottoa sille rahamäärälle, joka on sijoitettu vuonna 2014 tyhjästä aloitettuun maailmanlaajuisella hajautuksella toimivaan rahastosalkkuun tilanteen mukaan vaihtelevalla kuukausierällä noin 10 vuoden aikana. Vuoden 2014 sijoitusosuus on tietenkin tuottanut jo paljon enemmän, marraskuun 2024 osuus vasta pari päivää.
Vuonna 2014 säästetty tonni on nyt 1.85 tonnia, koska rahaston arvo on noussut.
Vuoden 2014 tonni on tänään jo selvästi enemmän. Yli kaksinkertaistunutta alkupääoman tuottoa on vain laimennettu lisäämällä koko ajan uutta rahaa.
Paljonko oma säästö silloin on noussut prosentuaalisesti? Jos kuukausisäästö on vakiosumma, sillä on saanut koko ajan vähenevän määrän rahasto-osuuksia, koska niiden arvo (=hinta) on noussut.
Nyt hakuun DCA, Dollar Cost Averaging. DCA on matemaattinen malli, joka ostaa osakkeita vakiosummalla, eli aina eniten silloin kun ne ovat halvimpia ja vähiten silloin kun ne ovat kalleimpia.
Minulle eläminen on säästämistä tärkeämpää, joten en elä säästääkseni vaan säästän sen mitä muilta hankinnoilta jää yli. Siksi meillä ei mene vakiosummaa vaan säästösumma vaihtelee vuosittain.
Ajattelenko nyt jotenkin väärin tuon asian? Jos ajattelen oikein, niin 10 vuoden aikana oma säästö ei ole tuplaantunut rahaston arvon noususta, koska jokainen kuukausisäästö aloituksesta eteen päin on tuottanut arvon nousuna aina vähemmän kuin edellisen kuukauden säästö, jos siis oletetaan rahasto-osuuksien arvon nousseen lineaarisesti. Todellisuudessa arvo on noussut jollakin tavalla sahaavan käyrän mukaan, mutta periaatetta voi miettiä lineaarisen nousun mukaan yksinkertaisuuden vuoksi.
Lineaarisuuden oletus ei toimi, koska näin lyhyellä ajalla vaihtelu on vielä suurta ja nytkin on 10-vuotisjaksossa mukana sekä isoja tuottoja että muutama tappiovuosi. Muutaman prosenttiyksikön tarkkuudella pitkän ajan keskiarvoon osuvat pörssivuodet ovat harvinaisuus.
Jos aikoo rahastosäästämisellä hankkia rahat autoon, pitää ensin säästää n. puolet auton hinnasta 10 vuoden aikana rahastoon, jotta rahaston arvon nousu toisi sen toisen puolikkaan.
Jep. Sama periaate toimii myös nopeammin ostamalla 10% auton ja jättämällä 90% säästön.
Summa summarum on, että kirjoittaessasi valitsemastasi periaatteesta ostaa 4 v. käytetty puoleen hintaan uuden hinnasta, itse asiassa perustelet meille ja kenties itsellesikin säästämisen järkevyyttä, koska et tietenkään tee kuukausisäästöjä auton hankkimiseksi vaan ostat käytetyn auton, koska siten jää enemmän rahaa säästöön.
Meillä on osteltu vähän ajettuja toissavuoden mallisia käytettyjä tehdastakuulla puolella uuden hinnasta. Vaatii hieman ajoitusta, mutta onnistuu kyllä, niin sähköautolla kuin dieselillä.
En pidä auton kokoisia summia pankkitilillä, joten auton ostaminen tarkoittaa rahojen purkamista pois tuottavista sijoituksista heti tammikuuilmiön jälkeen turvaan odottamaan että yhden auton voi myydä keväämmällä ja ajella uudempaa etsiessään Seittenneliskanttisella jonka kello käy nykyisin ainoastaan kesäaikaa.
Säästäminen on vaihtoehto kuluttamiselle yleensäkin eli miksi pitäisi ajatella uuden auton hankkimista jotenkin vastaparina säästämiselle.
Siksi että sijoitustuotto on jokaisen uuden auton ostajalle realistinen vaihtoehto kun auton kokoinen rahasumma on käytettävissä tavalla tai toisella.
Tästä kannattaa olla tietoinen, mutta hankintojen vaihtoehtoiskustannuksia laskiessaan kannattaa olla varovainen ettei koko elämä mene oman sijoituksen parantamiseen "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" pelissä.
@Lukija336949 kirjoitti:
Jos ei kukaan osta uutta asuntoa autoa tai mitään, niin ei ole käytettyjä vähävaraisille, ja heitä on paljon kun katsoo esim. autojen ikää.
Kannoin korteni kekoon ja tilasin uuden. Siis auton.
Tämä on vähän kuin nuorten kertoessa tytön olevan raskaana, eli pitää hetki harkita ennen kuin sanoo mitään...ja sitten voi kokeilla varovasti onnitella ja katsoa osuiko oikeaan vai ei
Minkä värisen otit?
Minäkin kävin autokaupassa. Epäilen vahvasti että minun autoni on jo tuotantolinjalla tai ainakin tilauskirjassa, mutta toissavuoden mallista ei saa vielä puoleen hintaan, joten jään odottamaan salkun ja autokuumeen leikkauspistettä. Älkää pidättäkö hengitystä odottaessanne, koska minulla tämä vatulointi kestää, vaikka harrastuksen vuoksi seuraankin jatkuvasti mitä ostaisin jos vaihtaisin juuri nyt.
@Lukija336949 kirjoitti:
On todettava, että hullu tekee paljon töitä, mutta viisas pääsee vähemmällä. Nyt on asunnot, autot ja komea kello. Mitä sitten, tässä se oli.
Ei suinkaan! Tämä on elämän parasta aikaa, koska aikaa on ja tässä iässä kaikki on itselle jo ilmaista, koska kulutettu raha on poissa vain perikunnalta
@Lukija336949 kirjoitti:
Jos ei kukaan osta uutta asuntoa autoa tai mitään, niin ei ole käytettyjä vähävaraisille, ja heitä on paljon kun katsoo esim. autojen ikää.
Kannoin korteni kekoon ja tilasin uuden. Siis auton.
Tämä on vähän kuin nuorten kertoessa tytön olevan raskaana, eli pitää hetki harkita ennen kuin sanoo mitään...ja sitten voi kokeilla varovasti onnitella ja katsoa osuiko oikeaan vai ei
@HybridRules kirjoitti:
Mitenkähän tuo rahaston oleminen 85% voitolla pitää käsittää säästäjän kannalta
Se tarkoittaa kokonaistuottoa sille rahamäärälle, joka on sijoitettu vuonna 2014 tyhjästä aloitettuun maailmanlaajuisella hajautuksella toimivaan rahastosalkkuun tilanteen mukaan vaihtelevalla kuukausierällä noin 10 vuoden aikana. Vuoden 2014 sijoitusosuus on tietenkin tuottanut jo paljon enemmän, marraskuun 2024 osuus vasta pari päivää.
Vuonna 2014 säästetty tonni on nyt 1.85 tonnia, koska rahaston arvo on noussut.
Vuoden 2014 tonni on tänään jo selvästi enemmän. Yli kaksinkertaistunutta alkupääoman tuottoa on vain laimennettu lisäämällä koko ajan uutta rahaa.
Paljonko oma säästö silloin on noussut prosentuaalisesti? Jos kuukausisäästö on vakiosumma, sillä on saanut koko ajan vähenevän määrän rahasto-osuuksia, koska niiden arvo (=hinta) on noussut.
Nyt hakuun DCA, Dollar Cost Averaging. DCA on matemaattinen malli, joka ostaa osakkeita vakiosummalla, eli aina eniten silloin kun ne ovat halvimpia ja vähiten silloin kun ne ovat kalleimpia.
Minulle eläminen on säästämistä tärkeämpää, joten en elä säästääkseni vaan säästän sen mitä muilta hankinnoilta jää yli. Siksi meillä ei mene vakiosummaa vaan säästösumma vaihtelee vuosittain.
Ajattelenko nyt jotenkin väärin tuon asian? Jos ajattelen oikein, niin 10 vuoden aikana oma säästö ei ole tuplaantunut rahaston arvon noususta, koska jokainen kuukausisäästö aloituksesta eteen päin on tuottanut arvon nousuna aina vähemmän kuin edellisen kuukauden säästö, jos siis oletetaan rahasto-osuuksien arvon nousseen lineaarisesti. Todellisuudessa arvo on noussut jollakin tavalla sahaavan käyrän mukaan, mutta periaatetta voi miettiä lineaarisen nousun mukaan yksinkertaisuuden vuoksi.
Lineaarisuuden oletus ei toimi, koska näin lyhyellä ajalla vaihtelu on vielä suurta ja nytkin on 10-vuotisjaksossa mukana sekä isoja tuottoja että muutama tappiovuosi. Muutaman prosenttiyksikön tarkkuudella pitkän ajan keskiarvoon osuvat pörssivuodet ovat harvinaisuus.
Jos aikoo rahastosäästämisellä hankkia rahat autoon, pitää ensin säästää n. puolet auton hinnasta 10 vuoden aikana rahastoon, jotta rahaston arvon nousu toisi sen toisen puolikkaan.
Jep. Sama periaate toimii myös nopeammin ostamalla 10% auton ja jättämällä 90% säästön.
Summa summarum on, että kirjoittaessasi valitsemastasi periaatteesta ostaa 4 v. käytetty puoleen hintaan uuden hinnasta, itse asiassa perustelet meille ja kenties itsellesikin säästämisen järkevyyttä, koska et tietenkään tee kuukausisäästöjä auton hankkimiseksi vaan ostat käytetyn auton, koska siten jää enemmän rahaa säästöön.
Meillä on osteltu vähän ajettuja toissavuoden mallisia käytettyjä tehdastakuulla puolella uuden hinnasta. Vaatii hieman ajoitusta, mutta onnistuu kyllä, niin sähköautolla kuin dieselillä.
En pidä auton kokoisia summia pankkitilillä, joten auton ostaminen tarkoittaa rahojen purkamista pois tuottavista sijoituksista heti tammikuuilmiön jälkeen turvaan odottamaan että yhden auton voi myydä keväämmällä ja ajella uudempaa etsiessään Seittenneliskanttisella jonka kello käy nykyisin ainoastaan kesäaikaa.
Säästäminen on vaihtoehto kuluttamiselle yleensäkin eli miksi pitäisi ajatella uuden auton hankkimista jotenkin vastaparina säästämiselle.
Siksi että sijoitustuotto on jokaisen uuden auton ostajalle realistinen vaihtoehto kun auton kokoinen rahasumma on käytettävissä tavalla tai toisella.
Tästä kannattaa olla tietoinen, mutta hankintojen vaihtoehtoiskustannuksia laskiessaan kannattaa olla varovainen ettei koko elämä mene oman sijoituksen parantamiseen "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" pelissä.
--740 GLE
Kyllä asian voi ajatella lineaarisesti alku- ja loppupisteen välillä, koska tarkkailujakson aloitus- ja lopetushetken arvot ovat oikein. Siinä väille on kaikenlaista vaihtelua, mutta periaatteessa puolivälin voi ajatella olevan lineaarisessa puolivälissä, kun ajatellaan vain periaatetta.
Miten arvon nousu sitten menee, jos ei niin, että vuonna 2014 sijoitettu tonni on kasvanut samassa suhteessa kuin rahaston arvo eli 1.85-kertaiseksi?
Lineaarisen kasvun mukaan puolivälissä 2019 rahaston arvo olisi ollut 1.425-kertainen. Todellisuudessa tarkastelujaksin puoliväli ja arvon nousun puoliväli eivät varmaankaan satu samaan kohtaan, mutta eihän se ole periaatteen tarkastelun kannalta oleellista, onko arvon nousun puolikas juuri samaan aikaan kuin aikajakson puoliväli. Alku ja loppu ovat kuitenkin kohdillaan.
Jos rahasto on vuoden 2014 arvoon verrattuna voitolla 85% vuonna 2024, niin eikö silloin vuoden 2014 tonni ole tuottanut voittoa 85% ja sen arvo on nyt 1.850? Vai onko tuossa ajatusmallissa joku muukin virhe kuin, että rahan arvon muutosta ei ole huomioitu?
Koska rahaston arvo on nousut tietyllä aikavälillä sen 85%, niin silloinhan jokainen ekaa tonnia myöhemmin tehty lisäys tilille on tuottanut baina vähemmän kuin se edellinen, jos asiaa ajatellaan lineaarisesti alun ja lopun välillä. Todellisuudessa arvo on noussut alun ja lopun välillä sahaamalla ylös ja alas, mutta kun ei tarkastella lyhyitä näytteitä pitkin matkaa vaan pelkästään alku- ja lopputilannetta, niin muutoksen voi ajatella tapahtuneen lineaarisesti. Alun ja lopun ero on 85% eikä ole väliä, miten arvo on siinä välissä seilannut.
Tänään tehty maksu säästötilille ei ole vielä tuottanut mitään, viime kuussa tehty sijoitus on tuottanut jo vähän ja alussa tehty sijoitus on tuottanut 85% voiton.
Jos säästäjä olisi tyytynyt vain tuohon 85% tuottoon yhdelle tonnille, hänellä olisi nyt rahaa 1.850,-. Olisko ollut hyvä sijoitus? Onhan 85% tuotto aika hyvä, melkein on pääoma tuplaantunut. Mutta vajaalla kahdella tonnilla ei vielä paljon juhlita. Niinpä säästäjä onkin jatkanut tonnin maksuja joka kuukausi koko 10 vuoden ajan ja saanut kerrytettyä 120.000,- raakaa säästöä ja siihen päälle säästöön maksettujen summien arvon nousu, mutta eihän se voi olla 85% koko säästösummalle, koska säästösumma on kasvanut kuukausittain vuodesta 2014 lähtien.
Rahastosäästäjähän ostaa rahasto-osuuksia. Rahaston sisältö voi muuttua ja hyvässä tapauksessa rahasto-osuuksien arvo kasvaa. Eikö tuo alussa mainittu 85% ollut juuri rahasto-osuuksien arvon kasvua.
Eikö rahaston hoitaja, ihminen tai algoritmi, osta ja myy rahastoon kuuluvia osakkeita, mutta kunkin säästäjän osuuksien kappalemäärä kasvaa vain, kun säästäjä sijoittaa uuden kuukausierän. Jos ei sijoita uutta kuukausierää, ei osuuksien määrä kasva ja säästösumma kasvaa vain sen verran kuin rahaston arvo kasvaa.
Kun kokeilin Nordnetin laskurilla erilaisia alkusijoituksia ja kuukausittaisia säästösummia, niin näkyi selvästi, että ne kuukausisummat säästöä kasvattavat merkittävästi eikä juurikaan sen aloitussumman arvonnousu.
Kyllä, tämä omaisuuden kartuttaminen oli tässä, nyt sitä on niin paljon, että voisimme asua täyden palveluntalossa, jos terveys tulevaisuudessa sitä vaatii.
Se asumine on muuten aika kallista yksityisellä puolella.
Kyllä asian voi ajatella lineaarisesti alku- ja loppupisteen välillä, koska tarkkailujakson aloitus- ja lopetushetken arvot ovat oikein. Siinä väille on kaikenlaista vaihtelua, mutta periaatteessa puolivälin voi ajatella olevan lineaarisessa puolivälissä, kun ajatellaan vain periaatetta.
Miten arvon nousu sitten menee, jos ei niin, että vuonna 2014 sijoitettu tonni on kasvanut samassa suhteessa kuin rahaston arvo eli 1.85-kertaiseksi?
Lineaarisen kasvun mukaan puolivälissä 2019 rahaston arvo olisi ollut 1.425-kertainen. Todellisuudessa tarkastelujaksin puoliväli ja arvon nousun puoliväli eivät varmaankaan satu samaan kohtaan, mutta eihän se ole periaatteen tarkastelun kannalta oleellista, onko arvon nousun puolikas juuri samaan aikaan kuin aikajakson puoliväli. Alku ja loppu ovat kuitenkin kohdillaan.
Jos rahasto on vuoden 2014 arvoon verrattuna voitolla 85% vuonna 2024, niin eikö silloin vuoden 2014 tonni ole tuottanut voittoa 85% ja sen arvo on nyt 1.850? Vai onko tuossa ajatusmallissa joku muukin virhe kuin, että rahan arvon muutosta ei ole huomioitu?
Koska rahaston arvo on nousut tietyllä aikavälillä sen 85%, niin silloinhan jokainen ekaa tonnia myöhemmin tehty lisäys tilille on tuottanut baina vähemmän kuin se edellinen, jos asiaa ajatellaan lineaarisesti alun ja lopun välillä. Todellisuudessa arvo on noussut alun ja lopun välillä sahaamalla ylös ja alas, mutta kun ei tarkastella lyhyitä näytteitä pitkin matkaa vaan pelkästään alku- ja lopputilannetta, niin muutoksen voi ajatella tapahtuneen lineaarisesti. Alun ja lopun ero on 85% eikä ole väliä, miten arvo on siinä välissä seilannut.
Tänään tehty maksu säästötilille ei ole vielä tuottanut mitään, viime kuussa tehty sijoitus on tuottanut jo vähän ja alussa tehty sijoitus on tuottanut 85% voiton.
Jos säästäjä olisi tyytynyt vain tuohon 85% tuottoon yhdelle tonnille, hänellä olisi nyt rahaa 1.850,-. Olisko ollut hyvä sijoitus? Onhan 85% tuotto aika hyvä, melkein on pääoma tuplaantunut. Mutta vajaalla kahdella tonnilla ei vielä paljon juhlita. Niinpä säästäjä onkin jatkanut tonnin maksuja joka kuukausi koko 10 vuoden ajan ja saanut kerrytettyä 120.000,- raakaa säästöä ja siihen päälle säästöön maksettujen summien arvon nousu, mutta eihän se voi olla 85% koko säästösummalle, koska säästösumma on kasvanut kuukausittain vuodesta 2014 lähtien.
Rahastosäästäjähän ostaa rahasto-osuuksia. Rahaston sisältö voi muuttua ja hyvässä tapauksessa rahasto-osuuksien arvo kasvaa. Eikö tuo alussa mainittu 85% ollut juuri rahasto-osuuksien arvon kasvua.
Eikö rahaston hoitaja, ihminen tai algoritmi, osta ja myy rahastoon kuuluvia osakkeita, mutta kunkin säästäjän osuuksien kappalemäärä kasvaa vain, kun säästäjä sijoittaa uuden kuukausierän. Jos ei sijoita uutta kuukausierää, ei osuuksien määrä kasva ja säästösumma kasvaa vain sen verran kuin rahaston arvo kasvaa.
Kun kokeilin Nordnetin laskurilla erilaisia alkusijoituksia ja kuukausittaisia säästösummia, niin näkyi selvästi, että ne kuukausisummat säästöä kasvattavat merkittävästi eikä juurikaan sen aloitussumman arvonnousu.
Yksi tekijä on, jota en ottanut huomioon edellä. Nimittäin, jos kuukausittainen säästösumma on vakio, sillä saa vaihtelevan määrän osuuksia riippuen rahaston arvosta sillä hetkellä, kun kuukausierällä ostetaan rahasto-osuuksia. Eli kun rahaston arvo heikkenee pörssissä, säästäjä saa kappalemääräisesti enemmän rahasto-osuuskia kuukausisäästösummallaan ja kun rahaston arvo nousee, säästösummalla saa vähemmän osuuksia kappalemääräisesti. Ja jos on ostanut osuuksia, kun ne olivat halpoja, oman kertyneen säästön arvo kasvaa enemmän kuin vain pörssiarvon nousu, koska osuuksia on tullut enemmän. Riippuen kurssivaihteluista säästäjän potti voi kasvaa prosentuaalisesti enemmän kuin koko rahaston arvo on kasvanut prosentuaalisesti
Kuukausittaisella säästösummalla saa eri määrän osuuksia eri kuukausina, koska rahaston arvo vaihtelee pörssikurssien mukana. Kuukausisäästäjän etu on, että kurssit ovat heikossa hapessa säästöaikana, mutta raketoivat juuri sopivasti siinä vaiheessa, kun kuukausisäästäjä päättää vaihtaa rahasto-osuutensa rahaksi eli myydä pois osuutensa.
Minä ajattelin vaihtaa pankin matalan riskin & matalan tuoton rahastosäästötilin korkeamman riskin ja tuoton tiliksi. Ilmeni, että sitä ei voi tehdä muuten kuin myymällä vanhan tilin osuudet pois ja ostamalla osuudet uudelta tililtä. Siinä välissä verottaja nappaisi osan myyntivoitosta eli vuosien mittaan tilille tulleesta pienestä arvon noususta. Se on erikoista, koska enhän ole ottamassa säästöjä ulos vaan vaihtamassa tiliä. Verottaja on sotkemassa joka välissä.
@HybridRules kirjoitti:
Miten arvon nousu sitten menee, jos ei niin, että vuonna 2014 sijoitettu tonni on kasvanut samassa suhteessa kuin rahaston arvo eli 1.85-kertaiseksi?
Rahastosalkun arvo on 1.85 x 10 vuoden aikana sijoitetun pääoman kokoinen. Se on siis 120 kuukausierän kokonaistuotto.
Jos rahasto on vuoden 2014 arvoon verrattuna voitolla 85% vuonna 2024, niin eikö silloin vuoden 2014 tonni ole tuottanut voittoa 85% ja sen arvo on nyt 1.850? Vai onko tuossa ajatusmallissa joku muukin virhe kuin, että rahan arvon muutosta ei ole huomioitu?
Kun ensimmäisen erän päälle on lisätty 119 seuraavaa erää 9 vuoden ja 11 kuukauden aikana, ei koko pääoman kokonaistuotosta tarkastelujakson aikana voi päätellä ensimmäisen erän tuotosta yhtään mitään.
En jaksa kaivaa yksittäisten rahastojen tuottoa, mutta ensimmäisen vuoden 2014 aikana koko maailmaan hajautettujen rahastosijoitusten tuotto tähän päivään mennessä on 468.98%.
Koska rahaston arvo on nousut tietyllä aikavälillä sen 85%, niin silloinhan jokainen ekaa tonnia myöhemmin tehty lisäys tilille on tuottanut aina vähemmän kuin se edellinen, jos asiaa ajatellaan lineaarisesti alun ja lopun välillä.
Lineaarinen mallinnus toimii yli vuosikymmenien ekstrapoloitaessa, mutta se EI SOVELLU lyhyiden alle 10 vuoden tuokiokuvien mallintamiseen koska vaihtelua on aivan liikaa. Et siis voi odottaa hyödyntäväsi seuraavan auton ostoon 3 vuoden kuluttua 1/3 vuosikymmenen tuotosta.
Jos säästäjä olisi tyytynyt vain tuohon 85% tuottoon yhdelle tonnille, hänellä olisi nyt rahaa 1.850,-. Olisko ollut hyvä sijoitus? Onhan 85% tuotto aika hyvä, melkein on pääoma tuplaantunut.
Todellisuudessa 10 vuoden takainen tonni on tänään 1000 € + 4689,80 € - verot = 4493.90 € Hyvä tinkijä voi siis lähteä koeajamaan viiden tonnin ikkunahinnalla olevia autoja.
Niinpä säästäjä onkin jatkanut tonnin maksuja joka kuukausi koko 10 vuoden ajan ja saanut kerrytettyä 120.000,- raakaa säästöä ja siihen päälle säästöön maksettujen summien arvon nousu, mutta eihän se voi olla 85% koko säästösummalle, koska säästösumma on kasvanut kuukausittain vuodesta 2014 lähtien.
@HybridRules kirjoitti:
Miten arvon nousu sitten menee, jos ei niin, että vuonna 2014 sijoitettu tonni on kasvanut samassa suhteessa kuin rahaston arvo eli 1.85-kertaiseksi?
Rahastosalkun arvo on 1.85 x 10 vuoden aikana sijoitetun pääoman kokoinen. Se on siis 120 kuukausierän kokonaistuotto.
Jos rahasto on vuoden 2014 arvoon verrattuna voitolla 85% vuonna 2024, niin eikö silloin vuoden 2014 tonni ole tuottanut voittoa 85% ja sen arvo on nyt 1.850? Vai onko tuossa ajatusmallissa joku muukin virhe kuin, että rahan arvon muutosta ei ole huomioitu?
Kun ensimmäisen erän päälle on lisätty 119 seuraavaa erää 9 vuoden ja 11 kuukauden aikana, ei koko pääoman kokonaistuotosta tarkastelujakson aikana voi päätellä ensimmäisen erän tuotosta yhtään mitään.
En jaksa kaivaa yksittäisten rahastojen tuottoa, mutta ensimmäisen vuoden 2014 aikana koko maailmaan hajautettujen rahastosijoitusten tuotto tähän päivään mennessä on 468.98%.
Koska rahaston arvo on nousut tietyllä aikavälillä sen 85%, niin silloinhan jokainen ekaa tonnia myöhemmin tehty lisäys tilille on tuottanut aina vähemmän kuin se edellinen, jos asiaa ajatellaan lineaarisesti alun ja lopun välillä.
Lineaarinen mallinnus toimii yli vuosikymmenien ekstrapoloitaessa, mutta se EI SOVELLU lyhyiden alle 10 vuoden tuokiokuvien mallintamiseen koska vaihtelua on aivan liikaa. Et siis voi odottaa hyödyntäväsi seuraavan auton ostoon 3 vuoden kuluttua 1/3 vuosikymmenen tuotosta.
Jos säästäjä olisi tyytynyt vain tuohon 85% tuottoon yhdelle tonnille, hänellä olisi nyt rahaa 1.850,-. Olisko ollut hyvä sijoitus? Onhan 85% tuotto aika hyvä, melkein on pääoma tuplaantunut.
Todellisuudessa 10 vuoden takainen tonni on tänään 1000 € + 4689,80 € - verot = 4493.90 € Hyvä tinkijä voi siis lähteä koeajamaan viiden tonnin ikkunahinnalla olevia autoja.
Niinpä säästäjä onkin jatkanut tonnin maksuja joka kuukausi koko 10 vuoden ajan ja saanut kerrytettyä 120.000,- raakaa säästöä ja siihen päälle säästöön maksettujen summien arvon nousu, mutta eihän se voi olla 85% koko säästösummalle, koska säästösumma on kasvanut kuukausittain vuodesta 2014 lähtien.
Kyllä se vain on.
--740 GLE
Siis silloin alun perin tarkoitit, että rahastosalkkusi on 85% voitolla eikä rahasto. Jos rahaston arvo olisi noussut tuon 85%, niin silloin vain alussa säästetty tonni olisi noussut arvossaan 85% ja muut sitä vähemmän.
En ymmärrä miksi vuoden 2014 ja 2024 välistä aikaa ei voisi tarkastella lineaarisena. Kun alku ja loppu ovat tiedossa, niin mitä väliä sen sisällä olevien lyhyiden jaksojen toteutumisella on? Paitsi sen kannalta, että rahastosäästäjän potti on voinut kasvaa enemmän, jos välillä rahaston arvo on ollut alhaalla, jolloin säästäjä on saanut kappalemääräisesti enemmän osuuksia ja kun rahaston arvo on noussut, on säästäjän potti kasvanut enemmän kuin rahaston prosentuaalinen nousu, koska osuuksia on enemmän kuin olisi ollut tasaisen kasvun tapauksessa. Rahastosäästämisen paras tulos oikeastaan siis toimii parhaiten, kun rahastoon sisältyvien osakkeiden arvo käy välillä alhalla eli rahaston arvo käy välilä alhaalla. Ensimmäisen tonnin tuotto on kuitenkin sen 85%, koska uusia osuuksia saa vain uudella säästösummalla. Yhden "osuusyksikön" arvo kasvaa sen, minkä rahaston arvo kasvaa (prosenteissa), mutta jos välillä saa ostettua samalla rahasummalla enemmän osuuksia, niin oman säästön arvo kasvaa enemmän kuin rahaston arvo.
Oliko se 85% kasvu sen rahaston arvon kasvuprosentti vai sinun oman säästöpotin kasvuprosentti?
@HybridRules kirjoitti:
jos kuukausittainen säästösumma on vakio, sillä saa vaihtelevan määrän osuuksia riippuen rahaston arvosta sillä hetkellä, kun kuukausierällä ostetaan rahasto-osuuksia. Eli kun rahaston arvo heikkenee pörssissä, säästäjä saa kappalemääräisesti enemmän rahasto-osuuskia kuukausisäästösummallaan ja kun rahaston arvo nousee, säästösummalla saa vähemmän osuuksia kappalemääräisesti. Ja jos on ostanut osuuksia, kun ne olivat halpoja, oman kertyneen säästön arvo kasvaa enemmän kuin vain pörssiarvon nousu, koska osuuksia on tullut enemmän.
DCA on yksityissijoittajan ilmainen lounas, jota asiakkaidensa oikuista riippuvainen ammattilainen ei voi hyödyntää.
Minä ajattelin vaihtaa pankin matalan riskin & matalan tuoton rahastosäästötilin korkeamman riskin ja tuoton tiliksi. Ilmeni, että sitä ei voi tehdä muuten kuin myymällä vanhan tilin osuudet pois ja ostamalla osuudet uudelta tililtä. Siinä välissä verottaja nappaisi osan myyntivoitosta eli vuosien mittaan tilille tulleesta pienestä arvon noususta. Se on erikoista, koska enhän ole ottamassa säästöjä ulos vaan vaihtamassa tiliä. Verottaja on sotkemassa joka välissä.
Riskin käsite riippuu tavoitteesta ja sijoitushorisontista. Lyhyellä ajalla tavoitesäästävälle osakkeiden raju arvon vaihtelu on luonnollisesti riski, mutta sitä ei voi yleistää kaiken osakesijoittamisen riskiksi, etenkään hyvin hajautetuissa rahastoissa. Jos aikaa on "paljon" silloin arvon vaihtelu matkan kestäessä ei ole osakerahaston riski. Pitkällä ajalla osakemarkkinoilta poissa oleminen on varmaa tuoton menetystä.
Jos olet löytänyt paremmin tuottavan kohteen jonka todennäköinen arvon vaihtelu ei riko talouttasi, toimi kuten parhaaksi näet antamatta verotuksen estää. Pidemmällä ajalla parempi tuotto korvaa kertaluontoisen menetyksen. Mietin itse samaa 10 vuotta sitten, mutta juuri nyt ei enää kaduta tuo silloin tehdyn vaihdon realisoima vero.
@HybridRules kirjoitti:
Siis silloin alun perin tarkoitit, että rahastosalkkusi on 85% voitolla eikä rahasto. Jos rahaston arvo olisi noussut tuon 85%, niin silloin vain alussa säästetty tonni olisi noussut arvossaan 85% ja muut sitä vähemmän.
Kyllä. Hyvä täsmennys.
En ymmärrä miksi vuoden 2014 ja 2024 välistä aikaa ei voisi tarkastella lineaarisena. Kun alku ja loppu ovat tiedossa, niin mitä väliä sen sisällä olevien lyhyiden jaksojen toteutumisella on?
Koko jakson osalta juuri näin, mutta tarkastelujakson päätepisteiden välistä matkaa ei voi silti olettaa lineaariseksi. Tartuin tähän korostaakseni lyhyellä ajalla tapahtuvaa suurta vaihtelua vaikka osaketuotto yli vuosikymmenien onkin hämmästyttävän tarkasti aina sama kun tarkastelujakso on vähintään 50 vuotta.
Oliko se 85% kasvu sen rahaston arvon kasvuprosentti vai sinun oman säästöpotin kasvuprosentti?
Kannoin korteni kekoon ja tilasin uuden. Siis auton.
vuonna 2014 aloitin louhimisen, puolittui 2017, lopetin, oli pesämuna, ostin lisää 2018-2020 oli aika alhaalla
ja lapsilisiä oli hyvä sijoittaa... nyt arvo 20x sijoitettu pääoma. aina löytyy kohteita kun on uskallusta, aiemmin ja nykyäänkin käyn agressiiviselta kuulostavaa pörssikauppaa, mutta kyllä oikeat tuotot on virtuaaleissa (vielä kunnes ~helmikuu koettaa ja sääntely tukkii). Nuo pankkien korkeakorkoiset jne valtion 'oblikaatiot' on niin huijausta, kun todellisuudessa korko alhaisempi kuin inflaatio, ne sijoitetut tonnit olisi kannattanut hajauttaa 'keskikorkealla nordeassa' riskillä vaikka helsingin pörsissä niin olisit vähintään 4x tuon summan tienannut tässä ajassa.
En puhunut omista säästöistäni vaan mietin vain asiaa, että rahaston arvo on 10 vuoden jälkeen 85% voitolla.
niin, parempi sekin kun ei mitään, toki kuinka huomioit euron arvon ostovoimamuutoksen tässä tapauksessa aikajanalla?
On todettava, että hullu tekee paljon töitä, mutta viisas pääsee vähemmällä. Nyt on asunnot, autot ja komea kello. Mitä sitten, tässä se oli.
Se tarkoittaa kokonaistuottoa sille rahamäärälle, joka on sijoitettu vuonna 2014 tyhjästä aloitettuun maailmanlaajuisella hajautuksella toimivaan rahastosalkkuun tilanteen mukaan vaihtelevalla kuukausierällä noin 10 vuoden aikana. Vuoden 2014 sijoitusosuus on tietenkin tuottanut jo paljon enemmän, marraskuun 2024 osuus vasta pari päivää.
Vuoden 2014 tonni on tänään jo selvästi enemmän. Yli kaksinkertaistunutta alkupääoman tuottoa on vain laimennettu lisäämällä koko ajan uutta rahaa.
Nyt hakuun DCA, Dollar Cost Averaging. DCA on matemaattinen malli, joka ostaa osakkeita vakiosummalla, eli aina eniten silloin kun ne ovat halvimpia ja vähiten silloin kun ne ovat kalleimpia.
Minulle eläminen on säästämistä tärkeämpää, joten en elä säästääkseni vaan säästän sen mitä muilta hankinnoilta jää yli. Siksi meillä ei mene vakiosummaa vaan säästösumma vaihtelee vuosittain.
Lineaarisuuden oletus ei toimi, koska näin lyhyellä ajalla vaihtelu on vielä suurta ja nytkin on 10-vuotisjaksossa mukana sekä isoja tuottoja että muutama tappiovuosi. Muutaman prosenttiyksikön tarkkuudella pitkän ajan keskiarvoon osuvat pörssivuodet ovat harvinaisuus.
Jep. Sama periaate toimii myös nopeammin ostamalla 10% auton ja jättämällä 90% säästön.
Meillä on osteltu vähän ajettuja toissavuoden mallisia käytettyjä tehdastakuulla puolella uuden hinnasta. Vaatii hieman ajoitusta, mutta onnistuu kyllä, niin sähköautolla kuin dieselillä.
En pidä auton kokoisia summia pankkitilillä, joten auton ostaminen tarkoittaa rahojen purkamista pois tuottavista sijoituksista heti tammikuuilmiön jälkeen turvaan odottamaan että yhden auton voi myydä keväämmällä ja ajella uudempaa etsiessään Seittenneliskanttisella jonka kello käy nykyisin ainoastaan kesäaikaa.
Siksi että sijoitustuotto on jokaisen uuden auton ostajalle realistinen vaihtoehto kun auton kokoinen rahasumma on käytettävissä tavalla tai toisella.
Tästä kannattaa olla tietoinen, mutta hankintojen vaihtoehtoiskustannuksia laskiessaan kannattaa olla varovainen ettei koko elämä mene oman sijoituksen parantamiseen "se voittaa kellä on kuollessaan eniten" pelissä.
--740 GLE
Tämä on vähän kuin nuorten kertoessa tytön olevan raskaana, eli pitää hetki harkita ennen kuin sanoo mitään...ja sitten voi kokeilla varovasti onnitella ja katsoa osuiko oikeaan vai ei
Minkä värisen otit?
Minäkin kävin autokaupassa. Epäilen vahvasti että minun autoni on jo tuotantolinjalla tai ainakin tilauskirjassa, mutta toissavuoden mallista ei saa vielä puoleen hintaan, joten jään odottamaan salkun ja autokuumeen leikkauspistettä. Älkää pidättäkö hengitystä odottaessanne, koska minulla tämä vatulointi kestää, vaikka harrastuksen vuoksi seuraankin jatkuvasti mitä ostaisin jos vaihtaisin juuri nyt.
--740 GLE
Ei suinkaan! Tämä on elämän parasta aikaa, koska aikaa on ja tässä iässä kaikki on itselle jo ilmaista, koska kulutettu raha on poissa vain perikunnalta
--740 GLE
High Tech hopea
Kyllä asian voi ajatella lineaarisesti alku- ja loppupisteen välillä, koska tarkkailujakson aloitus- ja lopetushetken arvot ovat oikein. Siinä väille on kaikenlaista vaihtelua, mutta periaatteessa puolivälin voi ajatella olevan lineaarisessa puolivälissä, kun ajatellaan vain periaatetta.
Miten arvon nousu sitten menee, jos ei niin, että vuonna 2014 sijoitettu tonni on kasvanut samassa suhteessa kuin rahaston arvo eli 1.85-kertaiseksi?
Lineaarisen kasvun mukaan puolivälissä 2019 rahaston arvo olisi ollut 1.425-kertainen. Todellisuudessa tarkastelujaksin puoliväli ja arvon nousun puoliväli eivät varmaankaan satu samaan kohtaan, mutta eihän se ole periaatteen tarkastelun kannalta oleellista, onko arvon nousun puolikas juuri samaan aikaan kuin aikajakson puoliväli. Alku ja loppu ovat kuitenkin kohdillaan.
Jos rahasto on vuoden 2014 arvoon verrattuna voitolla 85% vuonna 2024, niin eikö silloin vuoden 2014 tonni ole tuottanut voittoa 85% ja sen arvo on nyt 1.850? Vai onko tuossa ajatusmallissa joku muukin virhe kuin, että rahan arvon muutosta ei ole huomioitu?
Koska rahaston arvo on nousut tietyllä aikavälillä sen 85%, niin silloinhan jokainen ekaa tonnia myöhemmin tehty lisäys tilille on tuottanut baina vähemmän kuin se edellinen, jos asiaa ajatellaan lineaarisesti alun ja lopun välillä. Todellisuudessa arvo on noussut alun ja lopun välillä sahaamalla ylös ja alas, mutta kun ei tarkastella lyhyitä näytteitä pitkin matkaa vaan pelkästään alku- ja lopputilannetta, niin muutoksen voi ajatella tapahtuneen lineaarisesti. Alun ja lopun ero on 85% eikä ole väliä, miten arvo on siinä välissä seilannut.
Tänään tehty maksu säästötilille ei ole vielä tuottanut mitään, viime kuussa tehty sijoitus on tuottanut jo vähän ja alussa tehty sijoitus on tuottanut 85% voiton.
Jos säästäjä olisi tyytynyt vain tuohon 85% tuottoon yhdelle tonnille, hänellä olisi nyt rahaa 1.850,-. Olisko ollut hyvä sijoitus? Onhan 85% tuotto aika hyvä, melkein on pääoma tuplaantunut. Mutta vajaalla kahdella tonnilla ei vielä paljon juhlita. Niinpä säästäjä onkin jatkanut tonnin maksuja joka kuukausi koko 10 vuoden ajan ja saanut kerrytettyä 120.000,- raakaa säästöä ja siihen päälle säästöön maksettujen summien arvon nousu, mutta eihän se voi olla 85% koko säästösummalle, koska säästösumma on kasvanut kuukausittain vuodesta 2014 lähtien.
Rahastosäästäjähän ostaa rahasto-osuuksia. Rahaston sisältö voi muuttua ja hyvässä tapauksessa rahasto-osuuksien arvo kasvaa. Eikö tuo alussa mainittu 85% ollut juuri rahasto-osuuksien arvon kasvua.
Eikö rahaston hoitaja, ihminen tai algoritmi, osta ja myy rahastoon kuuluvia osakkeita, mutta kunkin säästäjän osuuksien kappalemäärä kasvaa vain, kun säästäjä sijoittaa uuden kuukausierän. Jos ei sijoita uutta kuukausierää, ei osuuksien määrä kasva ja säästösumma kasvaa vain sen verran kuin rahaston arvo kasvaa.
Kun kokeilin Nordnetin laskurilla erilaisia alkusijoituksia ja kuukausittaisia säästösummia, niin näkyi selvästi, että ne kuukausisummat säästöä kasvattavat merkittävästi eikä juurikaan sen aloitussumman arvonnousu.
Kyllä, tämä omaisuuden kartuttaminen oli tässä, nyt sitä on niin paljon, että voisimme asua täyden palveluntalossa, jos terveys tulevaisuudessa sitä vaatii.
Se asumine on muuten aika kallista yksityisellä puolella.
Yksi tekijä on, jota en ottanut huomioon edellä. Nimittäin, jos kuukausittainen säästösumma on vakio, sillä saa vaihtelevan määrän osuuksia riippuen rahaston arvosta sillä hetkellä, kun kuukausierällä ostetaan rahasto-osuuksia. Eli kun rahaston arvo heikkenee pörssissä, säästäjä saa kappalemääräisesti enemmän rahasto-osuuskia kuukausisäästösummallaan ja kun rahaston arvo nousee, säästösummalla saa vähemmän osuuksia kappalemääräisesti. Ja jos on ostanut osuuksia, kun ne olivat halpoja, oman kertyneen säästön arvo kasvaa enemmän kuin vain pörssiarvon nousu, koska osuuksia on tullut enemmän. Riippuen kurssivaihteluista säästäjän potti voi kasvaa prosentuaalisesti enemmän kuin koko rahaston arvo on kasvanut prosentuaalisesti
Kuukausittaisella säästösummalla saa eri määrän osuuksia eri kuukausina, koska rahaston arvo vaihtelee pörssikurssien mukana. Kuukausisäästäjän etu on, että kurssit ovat heikossa hapessa säästöaikana, mutta raketoivat juuri sopivasti siinä vaiheessa, kun kuukausisäästäjä päättää vaihtaa rahasto-osuutensa rahaksi eli myydä pois osuutensa.
Minä ajattelin vaihtaa pankin matalan riskin & matalan tuoton rahastosäästötilin korkeamman riskin ja tuoton tiliksi. Ilmeni, että sitä ei voi tehdä muuten kuin myymällä vanhan tilin osuudet pois ja ostamalla osuudet uudelta tililtä. Siinä välissä verottaja nappaisi osan myyntivoitosta eli vuosien mittaan tilille tulleesta pienestä arvon noususta. Se on erikoista, koska enhän ole ottamassa säästöjä ulos vaan vaihtamassa tiliä. Verottaja on sotkemassa joka välissä.
Rahastosalkun arvo on 1.85 x 10 vuoden aikana sijoitetun pääoman kokoinen. Se on siis 120 kuukausierän kokonaistuotto.
Kun ensimmäisen erän päälle on lisätty 119 seuraavaa erää 9 vuoden ja 11 kuukauden aikana, ei koko pääoman kokonaistuotosta tarkastelujakson aikana voi päätellä ensimmäisen erän tuotosta yhtään mitään.
En jaksa kaivaa yksittäisten rahastojen tuottoa, mutta ensimmäisen vuoden 2014 aikana koko maailmaan hajautettujen rahastosijoitusten tuotto tähän päivään mennessä on 468.98%.
Lineaarinen mallinnus toimii yli vuosikymmenien ekstrapoloitaessa, mutta se EI SOVELLU lyhyiden alle 10 vuoden tuokiokuvien mallintamiseen koska vaihtelua on aivan liikaa. Et siis voi odottaa hyödyntäväsi seuraavan auton ostoon 3 vuoden kuluttua 1/3 vuosikymmenen tuotosta.
Todellisuudessa 10 vuoden takainen tonni on tänään 1000 € + 4689,80 € - verot = 4493.90 € Hyvä tinkijä voi siis lähteä koeajamaan viiden tonnin ikkunahinnalla olevia autoja.
Kyllä se vain on.
--740 GLE
Siis silloin alun perin tarkoitit, että rahastosalkkusi on 85% voitolla eikä rahasto. Jos rahaston arvo olisi noussut tuon 85%, niin silloin vain alussa säästetty tonni olisi noussut arvossaan 85% ja muut sitä vähemmän.
En ymmärrä miksi vuoden 2014 ja 2024 välistä aikaa ei voisi tarkastella lineaarisena. Kun alku ja loppu ovat tiedossa, niin mitä väliä sen sisällä olevien lyhyiden jaksojen toteutumisella on? Paitsi sen kannalta, että rahastosäästäjän potti on voinut kasvaa enemmän, jos välillä rahaston arvo on ollut alhaalla, jolloin säästäjä on saanut kappalemääräisesti enemmän osuuksia ja kun rahaston arvo on noussut, on säästäjän potti kasvanut enemmän kuin rahaston prosentuaalinen nousu, koska osuuksia on enemmän kuin olisi ollut tasaisen kasvun tapauksessa. Rahastosäästämisen paras tulos oikeastaan siis toimii parhaiten, kun rahastoon sisältyvien osakkeiden arvo käy välillä alhalla eli rahaston arvo käy välilä alhaalla. Ensimmäisen tonnin tuotto on kuitenkin sen 85%, koska uusia osuuksia saa vain uudella säästösummalla. Yhden "osuusyksikön" arvo kasvaa sen, minkä rahaston arvo kasvaa (prosenteissa), mutta jos välillä saa ostettua samalla rahasummalla enemmän osuuksia, niin oman säästön arvo kasvaa enemmän kuin rahaston arvo.
Oliko se 85% kasvu sen rahaston arvon kasvuprosentti vai sinun oman säästöpotin kasvuprosentti?
DCA on yksityissijoittajan ilmainen lounas, jota asiakkaidensa oikuista riippuvainen ammattilainen ei voi hyödyntää.
Riskin käsite riippuu tavoitteesta ja sijoitushorisontista. Lyhyellä ajalla tavoitesäästävälle osakkeiden raju arvon vaihtelu on luonnollisesti riski, mutta sitä ei voi yleistää kaiken osakesijoittamisen riskiksi, etenkään hyvin hajautetuissa rahastoissa. Jos aikaa on "paljon" silloin arvon vaihtelu matkan kestäessä ei ole osakerahaston riski. Pitkällä ajalla osakemarkkinoilta poissa oleminen on varmaa tuoton menetystä.
Jos olet löytänyt paremmin tuottavan kohteen jonka todennäköinen arvon vaihtelu ei riko talouttasi, toimi kuten parhaaksi näet antamatta verotuksen estää. Pidemmällä ajalla parempi tuotto korvaa kertaluontoisen menetyksen. Mietin itse samaa 10 vuotta sitten, mutta juuri nyt ei enää kaduta tuo silloin tehdyn vaihdon realisoima vero.
--740 GLE
Kyllä. Hyvä täsmennys.
Koko jakson osalta juuri näin, mutta tarkastelujakson päätepisteiden välistä matkaa ei voi silti olettaa lineaariseksi. Tartuin tähän korostaakseni lyhyellä ajalla tapahtuvaa suurta vaihtelua vaikka osaketuotto yli vuosikymmenien onkin hämmästyttävän tarkasti aina sama kun tarkastelujakso on vähintään 50 vuotta.
Jälkimmäinen.
--740 GLE