Ihmettelen, miksi talvitestissä oli annettu ohje olla käyttämättä seisontajarrua. Mielestäni seisontajarrun jäätymättömyys on tärkeä hyvän talviauton ominaisuus.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Ihmettelen, miksi talvitestissä oli annettu ohje olla käyttämättä seisontajarrua. Mielestäni seisontajarrun jäätymättömyys on tärkeä hyvän talviauton ominaisuus.
Ihmettelen koko seisontajarrukeskustelua, kun en lähes aina pysäköidessäni jarrun kytkevänä ole havainnut mitään siitä aiheutuvia ongelmia. Tietoisesti luiston rajalla ajavana voisin kuvitella jarrujenkin pysyvän lämpimänä?
Mutta jos joissain autoissa tästä aiheutuu onhelmia, niin ymmärrän hyvin, ettei testiaikaa haluta käyttää jarrujen sulatteluun. Ovatko nämä jotai Fiat-juttuja?
https://screenshotscdn.firefoxusercontent.com/images/e957bfcd-1cea-438b-bced-fbd40aa44676.png
taitaa olla Volvo juttuja?, kun käsijarrua käyttää säännöllisesti ei se mihinkään jäädy paitsi ehkä Volvossa?
En ymmärrä, selvennätkö? Ellei jatkuvasti käytetty käsijarru jäädy, miksi sitä ei saisi jatkuvasti käyttää, vai mitä tarkoitit?
Näkemykseni on tosiaan sen verran suppea, että meidän perheen Volvo ja Mersu-mallien seisontajarrut ovat periaatteiltaan hyvin pitkälle samankaltaisia rakenteita, mutta ainakin nuo toimivat ensimmäisenä vuonnaan ja 20. vuonnaan. Yli 30-vuotiasta en voi nostaa tässä suhteessa referenssiksi, koska siihen on alkuperäisosien loputtua vaihdettu 940-sarjan käsijarruosat kahvasta eteenpäin joskus toistakymmentä vuotta sitten, mutta ei siinäkään ole mitään syytä, miksi käsijarrua ei saisi käyttää.
Kertokaa nyt joku minullekin, mikä se ongelma on, että tiedän mistä on kyse?
Kyseinen jarrupalojen jäätyminen jarrulevyyn kiinni tapahtuu pakkasella esim. pesukoneen jälkeen jos ne ei ole kuivuneet ja vetää käsijarrun vaikka yöksi päälle.
Sama ilmiö on kuulemma avensiksessa kun lumi sulaa lämpimissä jarruissa ja sitten jäätyy. E mersu vaati kerran aamulla tukankuivaajalla lämmittämistä ennen kuin palat irtosi jarrulevystä.
Tuossa se seisoo pihalla seisontajarru päällä -15 asteen pakkasessa tänään lämpimässä hallissa pestynä ja kunnolla painepesurilla lotrattuna myös vanteet. Autolla ajattelin mennä töihin huomenna, kuten edellistenkin pesujen jälkeen.
Käyttöjarrun palojen jäätymisen levyyn lumituiskun jälkeen olen toki havainnut itsekin, mutta eikös tässä ollut puhe pysäköintijarrusta?
Kyllähän ne palat ja levyt toisiinsa sopivissa olosuhteissa jäätyvät. Voi olla, että jarrutuskokeita tehdessä tuo voi käydä normaalia helpommin.
On kyse pysäköintijarrusta, mitä käsijarruksi yleisemmin kutsutaan.
En ole kuullut että kukaan on painanut käyttöjarrua niin kauan että levyt jäähtyy ja palat jäätyy niihin kiinni.
Kyllä niitä käyttöjarruja jäätyy, sopivilla keleillä paljonkin
Mersussa on siis vieläkin takalevyjen sisällä pieni rumpujarru seisontajarrulle?
Toimivaa systeemiä turha muuttaa?
No eipä ole omalle kohdalle sattunut, käyttöjarrun jäätymisiä.
Aha
En kyllä itsekään ole edes kuullut käyttöjarrun jäätyneen. Muutaman kerran lumi on mennyt palojen ja levyn väliin, jolloin jarrut ovat hetkeksi käipyneet, mutta jäätymisiä en kyllä tiedä. Millaisissa olosuhteissa tuollainen on edes mahdollista?
Siten että palojen ja levyjen väliin menee kosteutta joka jäätyy. Nollakelissä, jarrujen lämmön sulattaman lumen toimesta (jarrutus toki haihduttaa sen kosteuden, mutta esim. "jälkilämpö" ajon jälkeen), lämpimässä parkkihallissa sulaneessa ja sitten pakkaseen siiretyssä autossa, mitä näitä nyt on. Ei ne ajossa jäädy, mutta seistessä kyllä.
Käyttöjarrun jäätyminen vaatii sopivan olosuhteiden ja ajotavan yhdistelmän. Lumituiskussa lumi tietenkin pöllyää auton alustassa vähän joka puolella eikä osaa aina pois nykyajan syvän offsetin vanteen sisältä. Siitä ei aiheudu mitään ongelmaa, jos ajaa niin siististi ja ennakoiden, että jarrulaikat pysyvät viileinä.
Pyrkivämpi ajotapa tai sutiminen aktivoivat ajonhallinnan tai luistoneston, mikä lämmittää jarrulaikkoja sen verran, että ajon jälkeen ulos pakkaseen pysäköidyn auton käyttöjarruihin sulava lumi jäädyttää palat kiinni levyyn. Samoin voi käydä ajon jälkeen lämpimin jarruin loskakelin jälkeen pakastuvassa illassa pysäköidessä. Tämän ilmiön olen itsekin joskus havainnut ja liikkeelle lähtiessä myös edestä kuuluva pamaus jarrujen irrotessa vahvistaa että kyse on tosiaan käyttöjarrusta.
Sitä en edelleenkään hoksaa, miksi käsijarrua ei voisi käyttää, ellei jossain rakenteissa ole taipumus myös käsijarrun jäätymiselle? 1960 - 70-luvulta juontava Volvon ja Mersun rakenne takalevyn sisään rakennetusta pienestä rumpujarrusta lienee nykyisin jo aika yleisessä käytössä, mutta tämän suhteen en ole kokenut mitään ongelmaa, kunhan vaijerit ovat ehjät ja kuoret kunnossa, eli vesitiiviit?
Ilmeisesti TM:lla on tosiaan kokemusta jäätyvistä käsijarruista, koska ovat testin aikataulun varmistamiseksi ohjeistaneet käsijarrun käyttämättömyyden? Jäätyvä automaattinen käsijarru olisi aika petollinen yhdistelmä...
En tiedä, mitä on nyt, kun omani on jo 7 vuotta vanha? Mutta siinä on kyllä tuo sama zydeemi kuin viimeiset 40 vuotta. Rakenne on hyvin samantapainen kuin myös pitkään nelipyörälevyjarruja käyttäneessä Volvossa, vaikka vaijerien vedot erilaiset ovatkin.
Nykyään taitaa olla kummallakin merkillä käytössä sähköinen käsijarru, mikä pistää epäilemään onko mekaaninen napajarru jätetty pois ja tehty seisontajarru lukitsemalla käyttöjarrut softalla?
Kuka tietää miten uusien mallien sähköohjattu käsijarru on toteutettu?
Mielenkiintoinen kysymys, miten se on levyjarruissakin toteutettu.
Sähkömoottorithan noissa surisee. Joissakin toimilaite on jarrujen ulkopuolella ja se vetää vetää päälle vaijerin välityksellä. Toinen vaihtoehto on se, että jarrusatulan yhteyteen on rakennettu sähkömoottori ja tarvittava mekaniikka.
https://www.nettivaraosa.com/auton-varaosat/2688370
Tuosta näkyy jarrusatulan päädyssä mustat muovikuoriset osat mitkä sisältävät solenoidin ja muun tarvittavan romppeen. Satulasta on siis jäänyt pois vaijerin palautusjousi ja vipu mihin vaijeri kiinnittyy.
Uskoisin olevan jo yleisimmin käytössä olevan ratkaisun.
Kaikkien vaijereiden poisjäänti on pelkästään hyvä asia, koska ne juurikin kokemukseni mukaan useimmiten jäätyivät. Ja lisäksi tietenkin ajan kanssa juurtuivat ja katkesivat muutenkin.
Solenoidi vai moottori?
Vähän lisää googlea ja taitaisivat olla moottoreita? Ja niinkuin edellä äänestä totesit "surinana", sekin puoltaa moottoria.
Kiitokset Jokerille linkistä. Näyttäisi olevan erillinen pieni jarrusatula käsijarrua varten. Vaikka satulan hinta onkin aika kova, niin valmistajaa tietenkin houkuttelee kahvan ja vaijerien pois jättäminen.
Ei tämä ollutkaan ihan niin yksinkertainen kuin kuvittelin, että autossa jo muutenkin mukana olevan luistoneston, ajonvakautuksen ja hill-holderin kyvykkyyksiä hyödyntäen kirjoitetaan softanpätkä, joka lukitsee käyttöjarrun HOLD-asentoon pysäköinnin ajaksi. Onkohan peräti jokin lakipykälä vaatimassa kaksi erillistä jarrulaitetta, vai huolettaako sähkön loppuminen pysäköinnin aikana?
Kun yksi pöljä kysyy enemmän kuin 10 viisasta ehtii vastata, niin jatkan vielä kysymällä saako tuollaista sähköjarrua pois päältä ollenkaan, jos akku tyhjenee pysäköinnin aikana? Ei sinänsä ongelma, mutta kiinnostaa tietää?
Iät ja ajat erilliset käsijarrulaitteet ovat olleet harvinaisia. Yleensä jarrukenkiä tai -paloja on käskyttänyt joku vaijerivetoinen mekanismi hydraulisen käyttöjarrun rinnalla. Tuossa Jokerin linkin sylinterissäkin näkyy keltainen tulppa, joka mitö ilmeisimmin peittää alleen jarruletkun kiinnityksen. Eli ei tuossa Volkkarin käyttämässä toteutuksella ole kuin yksi ja sama jarrusatula käsi- ja käyttöjarrulle.
Joo, siis eihän noissa mitään tuplasatuloita levyn ympärillä ole. Tuollainen yksi/ puoli hoitaa molemmat toiminnot.
740GLE on tottunut isompaan kalustoon, pikkuautoissa on pienet vehkeet.
Akun hyytyminen taitaa jättää jarrun päälle? Pelkkä virran loppuminen nyt harvemmin muutenkaan hinaustarvetta synnyttää, vaan apuvirralla käyntiin ja jarrunkin saa aukeamaan.
Asia selvä. Nyt alkaa jarrusatulan hintakin näyttää jollain tavalla ymmärrettävältä muutamilla kympeillä vaihtosatuloita vanhoihin autoihin ostavallekin. Lisäksi yhteen satulaan integroitu käsijarru kiinnostanee valmistajaa entistä enemmän.
Mutta jos jarrupalan pitäminen sähköisesti levyä vasten kelpaa käsijarruksi, miksi ihmeessä siihen tuo lisämoottori tarvitaan ollenkaan, kun autolla on jo ASR ja ESP vuoksi kyky nostaa valitun pyörän jarrupaine sekä takaiskuventtiili, joka säilyttää jarrupaineen vaikka poljin on vapautettu? Miksi ei vain pysäköitäessä pyydetä ajonhallintaa lukitsemaan takapyörät tai vaikka kaikki neljä pyörää ja sitten HOLD-komento perään?
Jääkelillä kitkarenkailla alkaa tuntua siltä, että joudun varautumaan kesärenkaiden vaihtoon etusatuloiden uusilla liukutapeilla. Toinen tuntuu takkuavan jo vähän reilun 200.000 km jälkeen.
Tuossa olisi ainakin yksi, ellei kaksikin huonoa ominaisuutta:
Kaikki, mm. minä, en halua että käsijarru menee automaattisesti päälle pysäköitäessä, varsinkaan talvella mahdollisen jäätymisen vuoksi, eikä muutenkaan. Pysäköidessä käytän käsijarrua vain mäkeen pysäköidessäni, suhta tasaisella pinnalla ei ole tarpeen. Useimmissa, ellei kaikissa sähköisissä käsijarruissa voi valita meneekö käsijarru automaattisesti päälle, vai ei.
Siksi tuo automaattinen HOLD ei miellyttäisi. Jos se ei olisi automaattinen, ei olisi hyvä siltikään. Käsijarru on hyvä saada päälle ilman virrankytkentääkin, HOLD-komento olisi ehkä hankala toteuttaa tuossa tilanteessa. Luulisin, että käsijarrun kytkentä onnistuu ilman virran kytkentää kaikissa sähköisissä käsijarruissa. Omassani saa ilman virran kytkentää käsijarrun päälle, mutta ei saa pois päältä. Joka lienee jonkinlaista turvallisuusajattelua.
Toisena seikkana, jossakin laissa/asetuksessa taidetaan määrätä, että autossa on oltava käyttöjarrusta riippumaton toinen jarrujärjestelmä (=seisontajarru). Ei sallita normaaliin hydrauliseen jarrujärjestelmään kytkettyä seisontajarrua. Tiedän, että ainakin joissain liikennekäyttöön hyväksytyissä drifting-autoissa on hydraulinen käsijarru, mutta sen lisäksi normaali normaali käsijarru. Syynä yllämainittu "määräys". Hydraulista käytetään vain driftatessa, eikä se ole lukittuva.
Omakohtainen kokemus yhden aikaisemman autoni jarrujen talviongelmasta. Sopiva pöllyävä lumipinta, pakkasta muutama aste ja useamman kymmenen kilometrin ajomatka. Auton takaosan alusta lumikuorrutettu, myös jarrusatulat, jarrukilvet ym. Auto pariksi tunniksi parkkiin, eikä käsijarrua päällä. Silti takajarrut jäässä, eikä takapyörät pyörineet ennenkuin teki useamman ees-taas nytkytyksen/lyhyen ajon pyörät lukossa. Oli varmaan lumi sulanut ja jäätynyt jarrupalojen ja levyn väliin, mutta myös silmämääräisesti katsoen myös koko jarruasetelma oli jääkuorrutettu. Toistui useamman kerran sopivissa olosuhteissa.
.
Samalla kartalla ollaan. En minäkään kaipaa automaattista käsijarrua, ja tarkoitin itsekin, että KULJETTAJA pysäköi. Autoa pysäköitäessä kaikissa kontrollereissa pysyy virrat päällä hetken aikaa, kunnes päätetään mitkä nukutetaan ja mitkä jäävät valvomaan pysäköinnin ajaksi. Teknistä estettä ilman avaimiakin toimivan sähköisen pysäköintijarrukatkaisimen toteuttamiselle en näe.
Omassa autossani automaattisen käsijarrun idea olisi muutenkin melko turha, kun automaattivaihteisto pysäköi itsensä avaimet poistettaessa tai ovi avattaessa paikallaan olevassa autossa. Tuohon tottuneelle perinteinen mukitelineeseen hajasijoitettu automaatin vaihdevipu tuntuu manuaaliakin kömpelömmältä, ellei se ymmärrä toimia itsekseen pysäköitäessä.
Mutta ellei lain mukaan saa olla pelkän mehujarrun varassa, niin sehän on ihan riittävä selitys ylimääräiseen sähkökäyttöön jarrusatulassa.
Sähkömoottorin tiltattua tai sähkön loputtua jarrun vapauttaminen näyttää ainakin joissain rakenteissa vaativan käyttömoottorin poiston ja jarrun vapauttamisen työkalulla:
Tuiskulumen ajon jälkeen jumittama jarru on kerran yllätys, mutta toistuessaan itse aiheutettu. Tämän olen kokenut omassakin autossani, mutta aiemmin lupaamani pesun jälkeen pakkaseen pysäköidyn auton jarrujen tapaan tiedän jo ennalta, että eilisen lumisateen läpi lumista Ö-hoitoluokan mökkitietä pihaan ajetun auton auton jarrut eivät ole jäässä.
Toimintatavat näissä tilanteissa ovat vastakkaiset. Pesusta tulevan auton jarrut lämmitetään, lumituiskun läpi puskevan jarrut viilennetään ennen pysäköintiä.
Mökkitien erikoiskoe pöllyävän irtolumen kelissä kestää hieman tavallista pidempään, koska joudun ajamaan ikäisteni tavoin pitääkseni jarrulaikat viileänä 😁
Normisettiä ainakin etuveto-Volvon syvän offsetin vanteiden kanssa. Vaikka jarru ei jäätyisikään, lämmin jarru jäädyttää jääklimppejä vanteen reunaan. S80 on joskus vaatinut muutaman kerran talvessa takavanteiden puhdistuksen tuon takia. Tärinä on pahimmillaan onnistunut tilttaamaan ABSin ja ajonhallinnan, minkä seurauksena koko keksintö menee limp-home moodiin, jossa tarjolla oleva teho on niin vähäinen, että Rouva palaa tuossa vaiheessa kotiin vaihtamaan talvellakin normaalisti toimivan kardaanivetoisen, että ehtii joskus töihinkin.
Isoreikäinen avonainen vanne auttaa, samoin taka-akselistoon asennettavat ilmanohjaimet