Auto halvalla, siis HALVALLA!

18 kommenttia

Kriteerinä, että pysyisi jotenkin nipussa vuoden, olisi automaatti ja hintakatto 2000 ekee :)

Nyt näin. Katsastettu pitää olla.

Mihin kannattaisi suunnata katse?

Mietin jotain tällaista https://www.nettiauto.com/chrysler/neon/10405268

Eihän tuolla naisia saa ja ruma kuin rupisammakko. Mutta halpoja ja kaikki melkeen automaatteja! Toki hyviä ideoita otetaan vastaan! :)

Ennen muinoin teknarissakin oli hauskoja "kesäauto" testejä, nyt vaan koeajellaan jotaan citymaastureita ja Tesloja. Autoja johon harvoilla koskaan on edes varaa. Surullinen linja lehdessä, ja en edes tilaisi, ellei käytössä oli mainio lehtiarkisto, missä pääsee fiiliksiin, kun lukee wanhoja teknareita.

  
  • muokattu 30.04.2019 22:17

    Chryslerit pärjäävät huonosti katsastustilastoissa. Ranskalaisten sähkövikaherkkyys ei taas ole pelkkä myytti. Tuossa ikä- ja hintahaitarissa toki jokainen auto on yksilö, ja ostaminen tuuripeliä.

    Itse katselisin Chevroletin (omaa sukua Daewoo) suuntaan. Aliarvostettu merkki ja vaikea myydä joten hinta on alhainen, mutta autossa itsessään ei ole mitään vikaa.

    Saako olla diesel?

    https://m.nettiauto.com/chevrolet/epica/10391341?vifAdCount=23&vifNav=Y

    Edit: Tuossa minun suositukseni bensakoneella

    https://m.nettiauto.com/chevrolet/nubira/10318414?vifAdCount=27&vifNav=Y

    Mielipiteitä toki löytyy monelta kun autoista on kyse. Minä olen työni puolesta pyöritellyt exceleitä joissa on kymmeniä tuhansia tielle jääneitä autoja. Se ei tietenkään ole koko totuus vioista, ja kuten sanottu, yksilöitä ovat ja ostaminen tuuripeliä.

      
  • Juu, ei diesel, koska se ei ole järkevä tässä hintaluokassa ja kilometreilläni. Tuo Nubira ei ole järin kaunis, mutta farkkukorista plussaa, kiitos vinkistä! :wink: Ei tässä sitä parkkiruudun ruusua olla hankkimassa, kunhan toimisi.

    Kun ostetaan halpisautoa, se on aika tuuripeliä, jos iskee kätensä paskaan, ei vahinkokaan ole iso. Nyt vain elämäntilanteen takia auto, jossa leima ja toimisi vuoden verran :)

    Automaatista en tingi.

      
  • Kerro sitten mihin päädyit 😊

      
  • Suomesta tuskin saa alle 250.000 km ajettua autoa kahdella tonnilla.

      
  • Auto pitää myös tankata ja liikennevakuuttaa sekä maksaa ajoneuvovero, joten pelkkä ostohinta ei ole ainoa kustannus mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
    Renkaat ja jakohihnan vaihto on huomattava kuluerä kun tulevat ajankohtaisiksi.

      
  • Jossain kohtaa auton käyttöikää tulee se hetki kun jakohihnan voi unohtaa, ja ajaa sillä niin kauan kuin se kestää.

      
  • Toki. Autoa valitessa kannattaa kuitenkin tarkistaa onko jo edellinen omistaja ajatellut samoin, eli katketkoon sitten kun katkeaa. Pari tonnia kolmen viikon ajamisesta kirpaisee jos oli tarkoitus ajaa halvalla

      
  • Tarvitset teknillistä psygologiikkaa. Olet kyllä oikealla keskustelukanavalla. Sanoin itseäni varkaaksi, siltä se vain tuntui ja vielä edelleen. Autovahinkokeskus, josta sai hain vain töhrittyjä autoja ja joita hieman fiksasin sain valtavan voiton, kolminkertaisen. Sieltä tuli ostettua sitä sun tätä. Palasin valikoimaan jälkeenpäin enkä löytänyt nyt enää, kysyntä siis on kasvanut aivan kuin huutokaupat.fi/com. Ehdotan sinulle yksityistä myyjää netistä ja autoksi sivuvirran tuotteen. Suzuki ruostuu, mutta tekniikka todella kestää. Toyota on hinnakas käytettynä (kuitenkin varma). Ansa löytyy hienoista ranskalaisista (korjasin raivoissani jatkuvia sähkövikoja). Toki tyttärelleni ostama (huutokaupoista 500€ ajettu 110tkm.) Twingo toimi.

      
  • @M880 kirjoitti:
    Jossain kohtaa auton käyttöikää tulee se hetki kun jakohihnan voi unohtaa, ja ajaa sillä niin kauan kuin se kestää.

    Riippuu autosta. Esimerkiksi takaveto-Volvossa sellaista ajankohtaa ei tule ikinä. Ei toimivaa konetta kannata tahallaan rikkoa.

      
  • muokattu 01.05.2019 19:31

    @Markus14 kirjoitti:
    Kriteerinä, että pysyisi jotenkin nipussa vuoden, olisi automaatti ja hintakatto 2000 ekee :)

    IMHO, automaatti on huono vaatimus tässä hintaluokassa. Mutta koska kyse on sinun valinnastasi, minun mielipiteelläni ei ole merkitystä, joten jatketaan keskustelua.

    Nyt näin. Katsastettu pitää olla.

    Tämä on viimeinen kriteeri. Ensin valitaan se auto. Vasta sitten etsitään valitun automallin sopiva yksilö.

    Mihin kannattaisi suunnata katse?

    Koska diesel ei kelpaa, osuu haku Volvoon. Vaihtoehtoja on kaksi, 940 tai 850/S/V70 sarja. Takavetoinen on perinteistä tekniikkaa ja lähes ilmaisilla osilla kyläsepän ylläpidettävissä. Etuvetoinen tuntuu modernimmalta ja tässä etuvetoisessa vielä etuvedon ketteryyskin yllättää. Tilaa ei ole vanhan Merikontin tyyliin, mutta käytännöllisyys on kohdillaan.

    940 moottoreissa ja perustekniikassa ei ole tunnettuja vakavia heikkouksia. Kone alkaa kolista paljon ennen kuin öljynkulutus pakottaa toimnepiteisiin, joten siististi käyvässä on vielä ainakin 100.000 km jäljellä.

    Etuvetoisten tinamoottoreissa oli alkusarjassa jonkin verran väljäksi kuluneita koneita. Ne erottuvat kovasta ohipuhalluksesta lämpimän koneen öljytikkua nostaen. Terve 300.000 km ajettu kone ei puhalla savua tikun reiästä lainkaan, ei vaadi öljyn lisäyksiä 20.000 km huoltovälillä ja käy niin kauniisti, että euron kolikko pysyy koneen päällä syrjällään koneen käydessä tyhjäkäyntiä.

    S70/V70 viimeinen vuosikerta on leveäharteisen S60/V70 sarjan tekniikkamuuli. Nimittäin vuoden 1999 aikana viimeiseksi jääneeseen vuosimalliin 2000 tuli uusien mallien voimalinja jo ennakkoon. Uusi versio moottorista on selvästi taloudellisempi ja miellyttävämpi ajaa kuin 1998 saakka vanhalla moottoriversiolla tehdyt mallit, vaikka auto päältä päin samalta näyttääkin. Jokainen Classic-malli on tätä uutta versiota, mutta tekniikkapaketti vaihtui jo edellisenä vuonna ja meillä on ainakin yksi pre-classic 1999 S70 uudella tekniikalla.

    Automaatti kestää kummassakin, JOS ON OIKEIN HOIDETTU. Öljynvaihdot oikeillä väleillä riittää.

    Kummankin kori on täysgalvanoitu ja siksi kestää aikaa huomattavasti keskimääräistä paremmin.

    940 huolto on helpompaa, koska takavetotekniikan ympärillä on tilaa työskennellä, eikä autoa tarvitse pilkkoa osiin huollon vuoksi. Etuvetotekniikassa on ainakin jakohihnan vaihto työläämpi. Sinnikäs kaveri tekee senkin itse, mutta delegoituna työlle tulee noin 500 € hintaa oikein tehtynä myös vesipumppu vaihtaen. 940 hihnaremppaa en ole ikinä nähnyt kenenkän mainostavan. Syy on kympin hihna, jonka vaihdossa eniten kestää hihnan noutaminen kotikaupungin tarvikeliikkeestä.

    En tunne asiaa, joten en kommentoi huhuja.

    Toki hyviä ideoita otetaan vastaan! :)
    Tässä pari tapausta, joita lähtisin itse katsomaan noilla spekseillä:

    https://www.nettiauto.com/volvo/s70/10405860

    https://www.nettiauto.com/volvo/s70/10390517

    Ysinelikymppisestä en löytänyt mieleistäni virheetöntä yksilöä, jolla voisi lähteä vain ajamaan kohti seuraavaa 10.000 km välein toistuvaa huoltoetappia, mutta jotain tämän tyylistä voisi katsella:

    https://www.nettiauto.com/volvo/940/10195882

    Meillä on ollut perheessä parikin tuollaista suorakylki 70 Volvoa. Oman V70:n myin jo vuosia sitten, mutta auto menee edelleen tuttavaperheessä pitkästi yli 300.000 km taulussa ilman suurempia ongelmia. Poikani opiskelija-auton hankinta meni sikäli pieleen, että jo vuosia sitten valmistunut ja työllistynyt ex-opiskelija ajaa yhä neljättäsataa tuhattaan menevää S70, joka ei lakkaa yllättämästä katsastukseen lähtiessä testerillä puhuteltaessa. Joka kerta kaikki kontrollerit vastaavat kutsuun, joka kerta kaikilla kaikki hyvin, ei vuoden aikana tallennettuja vikakoodeja tai muita roskia. Ilmastoitu, täysin toimiva auto. Ihan kuin S60, mutta tavaratilalla ja takapenkillä varustettuna. Sama voimalinjakin molemmissa.

      
  • muokattu 01.05.2019 20:13

    @Markus14 kirjoitti:
    Juu, ei diesel, koska se ei ole järkevä tässä hintaluokassa ja kilometreilläni.

    Ei ole näin suoraviivaista. Tässä hintaluokassa automaatti nostaa kulutusta sen verran, että dieselvero voi joissain malleissa säästyä varsin vähilläkin kilometreillä. Kieltämättä dieselin osto tässä hintaluokassa on melkoista haeskelua ja mallin joutuu valitsemaan klassisemmasta päästä.

    Toisen opiskelija-auton ostossa olikin kieltämättä pikku haastetta, kun odotettu (ja toteutunut) suuri ajomäärä nimenomaan vaati dieseliä. Katselimme Toyotia, Fordeja, Volkkareita ja vuosituhannen taitteen Volvoja ja Mersuja. Ongelma oli vaan siinä, että kun yhtään nykyaikaisen näköinen ilmastoitu turbodiesel on parin tonnin hintaluokassa, se alkaa olla raunioina.

    Meidän ostoksemme onnistui silti hyvin, kun siirsimme ikätavoitteen kuljettajaa vanhempaan ikäluokkaan. Se onnistuikin hyvin, kun opiskelijan valmistumisen jälkeen meni pari vuotta ennen kuin klassikkoautoilija löysi automallin, onka uskaltaa ostaa W124 Mersunsa tilalle. Nuorelta ihmiseltä vaatii tosin jonkinlaista siviilirohkeutta ajaa itseään vanhemmalla autolla. Mutta se auto ostettiinkin kääntämällä Nettiauton hinnasto oikein päin, eli kalleimmasta alkaen. Suomen kallein oli näyttelykuntoinen ja aivan liian kallis, toiseksi kalleimmasta ei saatu kauppoja, joten ostimme sen listalla kolmantena olleen. Siinä autossa oli neljättäsataatuhatta rehellistä kilometriä taulussa ja kahden aiemman omistajan hyvässä hoidossa täydellinen tinkimätön merkkihuoltohistoria uudesta lähtien. Auton sisä- ja ulkonäkö oli kunnossa, jossa taksiaseman ohitse ajaessa tupakat sammuivat ja kuljettajat seurasivat katseella käsi lipassa ehjän Kiertotähden lipuessa pehmeästi ja kolinoitta ohitse noppakivikadulla. Postasin kuvat autosta merkkikerhon foorumille, ja sain vastauksen "tuttu auto, on käynyt säännöllisesti meillä huollossa viimeiset 10 vuotta, viimeksi pari viikkoa sitten".

    Tämä opiskelija-auto selätti opiskeluajan ja lähes taksin ajomäärän lisäksi entisen opiskelijan ensimmäiset työvuodet. Viimein uudemman ja reilusti vähemmän (AINOASTAAN 270.000 km) ajetun Mersun tieltä poistunut puolta miljoonaa lähestyvä yhä ryhdikäs ja toimiva Kiertotähti ei vielä meiltä poistuessaankaan jäänyt museoaihioksi, vaan lähti vielä kerran kauas kotoaan työllistyneen halpaa kyytiä suurehkolle ajomäärälle etsineen nuoren miehen mukaan.

    Jos vanhalla autolla pitää saada luotettavaa kyytiä, on tuollainen etukammiodiesel yksi ENSIMMÄISISTÄ vaihtoehdoista, eikä suinkaan viimeinen. Mutta se pitää valita tarkasti, että saa oikeasti hyvän.

    Tuo Nubira ei ole järin kaunis, mutta farkkukorista plussaa

    Olet selvästi Merikontin asiakaskuntaa :-)

    Ei tässä sitä parkkiruudun ruusua olla hankkimassa, kunhan toimisi.

    Tuolla rahalla pitää saada paitsi suorakylkinen ja ruosteeton, myös kohtuullisen siisti auto. Täysi huoltohistoria ja vähän omistajia on plussaa.

    Kun ostetaan halpisautoa, se on aika tuuripeliä, jos iskee kätensä paskaan, ei vahinkokaan ole iso.

    Tämä on luovuttamista. Tee kotiläksyt parista mallista, jotka sopivat käyttötilanteeseesi, ja valitse sen jälkeen yksi tai enintään kaksi mallia, joista jäät kyttäämään oikeasti hyvää yksilöä rahat valmiina kourassa.

    Kun ostaa ikäluokasta, jossa tonni on paljon rahaa, silloin 100% preemio hyvän yksilön myyjälle tekee autosta vasta parin tonnin hintaisen. Itse kiinnittäisin erityisen tarkan huomion auton historiaan. Kun tuntee etsimänsä korimallin tarkasti, tietää mitä katsoa, eikä ole niin alttiina yllätyksille.

    Esimerkiksi yllä mainitsemani Mersun hinta putosi jo ennen kuin lähdimme sitä edes katsomaan. Merkkikerhon ohjeiden perusteella kyselin "virheettömän" auton myyjältä muutamia tarkistuskohteita. Puolen tunnin kuluttua tuli puhelu takaisin (kun tajusi, että katson kyseiset kohdat kuitenkin), että tarkistuslista on yhtä vaille täydellinen, joten hän pudottaa hintaa...

    Nyt vain elämäntilanteen takia auto, jossa leima ja toimisi vuoden verran :)

    Oikeasti hyvän TUTUN MALLIN uskaltaisin ostaa lyhyelläkin leimalla luottaen siihen, että minun katsastukseni on vuosikatsastusta tarkempi. Mutta toisaalta nykyinen katsastusjärjestelmä mahdollistaa katsastuksen selvästi ennen määräpäivää, joten vanhan auton myyjällä ei ole mitään syytä olla leimaamatta hyväksi ja rehelliseksi tietämäänsä autoa.

    Automaatista en tingi.

    Tämä vaatimuksesi tekee vaparidieseliä vaikean, joten bensa-auton etsintäsi saattaa ollakin ihan oikea veto? Nykyajan hektinen liikenne on jo vanhalle vapaastihengittävälle manuaalillekin jatkuvaa suorituskykykisaa. Vanha kuminauha-automaatti tekisi tuollaisesta jo vähän hankalan ajettavan. Ja jos halvasta dieselistä haetaan luotettavuutta, silloin juuri automaatti ja turbo jätetään pois ja minimoidaan liikkuvat osat. Tämä valinta on mahdollinen tehdä tyylillä ja ERITTÄIN PIENILLÄ HUOLTOKULUILLA, mutta se vaatii lähes museoautolla ajamiseen sopeutuvaa mieltä.

    Meni vähän erikoisuuksiin, mutta tartuin vain tuohon "ei dieseliä" argumenttiin, joka ei välttämättä ole ihan yleispätevä. Ei sääntöä ilman poikkeusta.

      
  • Olin lähes kuusi vuotta sitten samassa tilanteessa ostamassa silloin noin kolmen tonnin autoja, tosin erilaisilla vaatimuksilla kuin aloittaja. Toivottavasti omista havainnoistani ja saamistani vastauksista on aloittajalle hyötyä, koska kaikki tämän juttusarjan autot ovat tänään reilustikin budjettisi sisällä.

    Alussa tehdyn valintaprosessin jälkeen olen myös päivittänyt tapahtumalokia vuosittain autojen edetessä. Opiskelijat ovat valmistuneet jo vuosia sitten, mutta Volvo S70 jatkaa yhä. Vanha Mersu on vaihtunut uudempaan turbodieseliin viime kesänä:

    https://keskustelu.tekniikanmaailma.fi/discussion/111576/vihjeitae-opiskelija-auton-ostoon-1-vuosi-takana#latest

      
  • Kiitos!

    Koska auton tarve oli akuutti, ostin Neonin, hintaa kiesille tuli 1100 ekee.

    Toki kiesi hieman huvittaa, mutta eiköhän tää vuoden palvele.

    Ja se on pakko sanoa, että kyllä jenkit osaa tehdä tomaatteja, ei nykiviä DSG koomisia looteja.

      
  • Yksi toteutus ei osoita periaatetta hyväksi tai huonoksi.

    Erotatko sinä turbiiniautomaatilla ja kaksoiskytkinvaihteistolla varustetut Mondeot toisistaan konepeltiä ajamatta?

      
  • EDIT: "ajamalla, konepeltiä avaamatta"

      
  • Iloitsin liian aikaisin, kiesi nykii, ikäänkuin ei saisi bensaa. Muutakin vikaa on ollut, mutta kun halpaa ostaa, sitä on kaikissa. Ne viat ei ajoa haittaa. Ehkä joku halpa Corolla ois ollu fiksu, mut niitä niukasti saa automaatteina ja auto oli saatava aika heti.> @740 GLE kirjoitti:

    Yksi toteutus ei osoita periaatetta hyväksi tai huonoksi.

    Erotatko sinä turbiiniautomaatilla ja kaksoiskytkinvaihteistolla varustetut Mondeot toisistaan konepeltiä ajamatta?

    En osaa sanoa, kun en ole automaatti mondeota ajanut. Sen sijaan volkkarin dsg peliä olen, ja se oli SURKEA. Arvomme seuraavaan vaihteen, nyki, liikkelle lähtö ryntäilyy yms. Aivan kauhea! Joskus kesken ohituksen heitti vaihteen vapaalle, mikä nosti hien pintaan.

      
  • Nykiikö aina, vai lämpinä,kylmänä, heti ajosta,myöhemmin? Jos hetken ajon jälkeen, kokeile jättää tankin korkki auki, josko ei saisi korvausilmaa. Todennäköisyys että auttaa on pieni, mutta helppo kokeilla.


    Ajoin kolme vuotta diesel-Passatilla jossa oli DSG, ei mitään varsinaista ongelmaa. Suunnanvaihdon (peruutus ruudusta ja matkaan) jälkeen mietti liian monta sekunnin murto-osaa ja alkoi ärsyttää, mutta ei muuta. Enemmän haittasi hidas start-stop joka mm. kerran jätti aivan liian pitkäksi aikaa risteykseen ratikkakiskoille.

    Sen jälkeen oli Subarun CVT, se ei tietenkään nyi eikä mitään, mutta ei kyllä kiihdykään.

    Nyt Volvo jossa on (kai) perinteinen automaatti. Ei siinäkään vikaa ole, vaikka vaihdot välillä tunteekin. Näistä valitsisin varmaan sen DSGn jos valinta olisi pelkän askin perusteella. Volvo on hybridi, joten liikkeellelähdöt ja peruutukset ovat hyvinkin mukavia ja nopeita, mutta se ei johdu vaihteistosta.

      
  • Vika oli bensapumpussa, vaihdoin, nyt neon taas vie terhakaasti.
    Se on pakko sanoa, auto on ruma kuin persereikäni (mikä on ruma) Ajoltaan neo on napakka, ja tomaatti vaihtaa kivasti, joskin vaihteita on vain 4. Bensaa menee kaupungissa helposti 12 litraa sadalla

    Kiesi on uskomatoman ruosteeton! Mutta... onhan tää nolo, vie ainakin vielä paikasta toiseen. Joten tällä mennään minkä kestää :)

      
Kirjaudu kommentoidaksesi.

Kommentoiduimmat artikkelit