Testit ovat ajautuneet liian pitkälle painottamaan vain ääritilanteita. Pitokyky on toki tärkeä ominaisuus, mutta minulla ei koskaan ole ollut sen kanssa ongelmaa. Ongelma on rengasvalmistajien kilpailu näissä testeissä. Kilpailu johtaa pehmeisiin kumiseoksiin, jotka kuluvat nopeasti. Toinen mihin rengasvalmistajat sortuvat, on tehdä uusien renkaiden kulutuspinnasta ohut. Liikenneturva sanoo, että uudessa renkaassa on 8 mm pintaa. Taitaa olla nykyään vanhentunut tieto. Nykyisen autoni hankin uutena 2016 ja sen ensiasennusrenkaissa pintaa oli 7,2 mm. Viime kesänä uusin kesärenkaat ns. laatumerkin renkaisiin, joissa oli pintaa uutena vain 6,4 mm. Suosituksista voi lukea, että vaihda renkaat, kun pintaa on jäljellä 4 mm. Käytettävissä on siinä tapauksessa vain 2,4 mm. Tuo riittää minulla oikeanpuolisen vetävän eturenkaan kulumiseen vain 11 000 kilometrin matkalle.
Toivon testeihin tietoa renkaan kulumisesta. Kulumistestin teko ei ole niin vaikea, etteikö se onnistu. Samaan penkkiin pyörimää samoilla arvoilla ja tulos on mitattavissa muutaman tunnin kuluttua. Vähintään testeissä olisi kerrottava kulutuspinnan määrä. Jos pinta on uutena luokkaa 6 mm, niin ne ovat mielestäni liki huijausrenkaat.
Tällä asialla on suuri ympäristövaikutus. Nykyrenkailla voi ajaa vain pienen osan siitä matkasta, mitä aiemmin renkaat kestivät. Renkaiden nopea kuluminen ylläpitää runsasta mikromuovin leviämistä ympäristöön ja koko renkaan elinkaari on ympäristön kannalta ongelmallinen. Tilanne paranisi huomattavasti kestävimmillä kumiseoksilla ja runsaammalla kulutuspinnalla.
Kuuluu sarjaan tahallaan heikennetty hehkulamppu, tahallaan rikkoutuva laite (mm. Ipod).
Olen huomannut saman, aluksi yli vuosikymmen sitten moottoripyörien renkaissa.
TM yhä enemmän erkanee niistä parhaista testeistä, joita itse ei voi oikein tehdä.
Ikuinen ”mikä on paras talviauto” on ilmeisesti isolle osalle tärkein syy tilata lehti. Hitosti mittauksia muistaaksen Lapissa (en ole vuosiin lukenut). Resurssit on ohjattu sinne ja koko jutun lopputulos on vitsi. Kuka ei luottaisi kaikissa talvikeleissä parhaiten Land Cruiseriin? Vai puuttuuko siitä mukiteline, en tiedä.
Myy ja osta, näin pidät markkinat toimivina ja kansalaiset työllisinä.
6,4 milliä on kyllä vähän. Onko tuo joku tavallista paremmin rullaava ekorengas? Itse ajattelin ajavani kolmen talven jälkeen loppuun viime kesänä, mutta syksyllä jouduin toteamaan, että eivät ne loppuun kuluneetkaan ja matka jatkuu. Olen ihan kohtuullisen tyytyväinen noiden kulutuskestävyyteen.
Pelkkiä urien millejä ei kannata katsoa, vaan hyvin olennainen tekijä on myös pintakumikerroksen paksuus. Se kun kuluu pois, niin pitoa ei ole, vaikka kuviota jäljellä olisikin.
Täällä ilmottautuu yksi. Erityisesti liukkailla keleillä haluan, että ohjaus on tunnokas. En missään nimessä haluaisi tuollaista möhköä talviautokseni.
Talvirenkaissa lain sallima urasyvyys on 3mm ja kesärenkaissa 1,6 mm. Rengasalan turvasuositus talvirenkaissa on 5 mm ja kesärenkaissa 4 mm. Näitä turvasuosituksia olen noudattanut aina. Uusien kesärenkaiden urasyvyys on 8 mm ja nastarenkaiden 8-9 mm, nämä ovat omia kokemuksiani. Onko tosiaan niin että nyt myydään uusia kesärenkaita 6,4 mm urasyvyydellä? Ne jotka ottavat asiakseen urheilla talvirenkaiden urasyvyyksillä alle tuon turvasuosituksen on syytä pitää mielessä tämä asia, pintakuvion lamellointi ei yllä kuvion pohjaan saakka. Näin lumi sekä jääpito heikkenee loppua kohden radikaalisti. Urasyvyys on merkittävä turvallisuustekijä niin kesärenkaissa sateella kuin talvirenkaissa sohjossa ajettaessa, pintakuvio ei näin pysty syrjäyttämään vettä eikä sohjoa riittävän hyvin näin vaarana on yksi vaarallisimmista ajotilanteista liikenteessä vesiliirto ja sohjoliirto. Nopeus on aina sovitettava vallitsevien olosuhteiden mukaisesti niin ettei vaaranna oman eikä muiden tiellä liikkuvien turvallisuutta.
ERITTÄIN HYVÄ AIHE TÄSSÄ
Tosiaan renkaitten koko käyttöikä tulisi huomioida testeissä ja myös terveysriskit.
Nastojen irroittama pöly ei ole leikin asia jos kerran voidaan puhua ihmisten ennenaikaisesta kuolemasta
hengityselin sairauksien kautta. Tietenkään ei ole helppoa testata näitä mutta varmaankin lehdelle helpompaa kuin
yksittäiselle kuluttajalle. Vastaako TM haasteeseen?
Rengas vanhenee kulumalla ja ikääntymällä. Noista on jokseenkin mahdoton saada luotettavaa tietoa.
...joten on parempi ettei testata ollenkaan muita kuin vain täysin uusia ja ajamattomia tuotteita?
Itse muistan lämmöllä numeron 17/2010 vertailua missä voitiin todeta että käytetty huippurengas ei ole enää uusien tuoreiden renkaiden veroinen. Ajoittain näkee todella vanhoja talvirenkaita (ne mitkä autoon ostettiin kun se oli uusi), ja niin vaan niilläkin pysytään laillisesti talviaikaan tiellä.
Testin tuloksen pitää olla jollain tavalla informatiivinen. Kulumistestin tulos on toki pätevä, mitta miten se vastaa tavallisen autoilijan käyttöä, se onkin eri asia. Jos testimenetelmä ei vastaa, silloin saadaan harhaanjohtavaa tietoa. Ja kun meistä suurin osa ei asiaa pysty todentamaan, on parempi olla testaamatta.
Vanhojen renkaiden testit ovat toki kiinnostavia, mutta niissä haetaan lähinnä referenssiä renkaan ominaisuuksista suhteessa uusiin. Se on eri asia kuin selvittää renkaiden elinkaari ja mikromuovipäästöt luontoon. Aloittaja oli huolissaan kulutuspinnan madaltumisesta, mutta se tuskin mikromuovipäästöihin vaikuttaa. Sen sijaan kulutuspinnan materiaali ja runkorakenteen ominaisuudet vaikuttaa asiaan. Tietysti jäteongelma pahenee, valmistuksen päästöt kasvaa jne, jos rengas hylätään tarpeettoman nopeasti käytön jälkeen. Käyttäjän kannalta on kuitenkin kiinnostavaa se, milloin rengas kannattaa hylätä. Kun mekaanisen kulumisen lisäksi reaalimaailmassa tulee mukaan ikääntyminen, jota testeissä on hankala simuloida ja mikä jokaisella käyttäjällä vaikuttaa eri tavoin, ei luotettavaa testitulosta mielestäni ole mahdollista tehdä.
Ehkä tuollaisen testin saatesanoissa voisi olla maininta että jokainen rengas kuluu eri tavoin riippuen siitä onko revitelty nastoja irti, tai säilytetty auringonpaisteessa kesän ajan.
Nyt olettama on että rengas ei menettäisi ominaisuuksiaan koska kukaan ei ole sellaista osoittanut. Kisaa käydään vain siitä mikä uusi rengas puree parhaiten jäähän.
Nastarengas 3,5 mm kulutuspinnalla on laillinen, mutta väittäisin että jäällä, saatikka loskakelillä se ei ole enää ollut pitkään aikaan mikään ”kelierojen tasoittaja”.
Osaisitko sinä päätellä, miten testin tulokset on sovellettavissa sinun käyttösi mukaisesa tilanteessa?
Kyllä, ja olenkin tehnyt niin.
Koska TM:n 17/2010 numerossa oli testattu 6 mm tasolle kulunutta nastarenkaan suorituskykyä, niin voin luotettavasti luottaa siihen ettei kitkarengas ole sen vaarallisempi valinta kuin ajaminen käytetyillä nastarenkailla (mitkä tulevat käytettynä ostetun auton mukana). Ei nastojen pito sentään katoa kokonaan tuossa vaiheessa (väistökokeessa vielä hyvä), mutta perusteet miksi hankkisi "testivoittajan" ovat kadonneet jos jäällä tapahtuvassa ABS-jarrutuksessa 6 mm nastarengas jää viimeiseksi (pl. yksi verrokkina ollut halppiskitka ja sakkorajalle kulutetut verrokkitalvirenkaat).
Aina voi väittää tai niin halutessaan jopa uskoa että tuo testi oli väärin testattu (kuten myös Teknikens Världin havainnot), mutta tarpeeksi monta vertailua antaisi tulokset mihin verrata omien renkaidensa ominaisuuksia, versus se että hankkisiko ihan uudet vai riittäisikö sittenkin ympäristöystävällisemmät kitkarenkaat kun nastojen omainaisuudet ovat tuoretavaraa, mutta nastojen haitat ovat pysyviä.
Nastojen irroittama bitumi/kivipöly on haitallista ihmisille ja muillekin eliöille monella tavalla. Sitten vielä lisäksi nastojen moukaroima karkea tien pinta saa renkaat kulumaan nopeammin, mikä lisää koktailiin ylimääräisen ripauksen renkaista irtoavaa mikromuovia.
Helsingin seudulla olen huomannut että monilta suurimmilta teiltä kuten Kehä 1:ltä ja Tampereen motarilta ohjataan vähät välittämättä vedet suoraan kaupunkipuroihin, jotka puolestaan ovat täynnä iljettävän näköistä liejua; etenkin sateella talvirengaskaudella ja etenkin silloin kun bitumin/kumin mustat kinokset sulavat ja valuttavat lastinsa puroihin ja siitä mereen. Esimerkiksi vanha Mätäpuro (ennen se toimi kaupunkilaisten viemärinä), joka on nykyisin nimeltään Haaganpuro, laskee Pikkuhuopalahteen. Se saa liejunsa Tampereen moottoritieltä, Vihdintieltä ja ehkä Kehä 1:ltä ja kyllä jälki on aika hurjaa.
Bitumihan on siis käytännössä raskainta raakaöljyn jaetta ja Pikkuhuopalahdessa joskus vedessä näkyykin öljyinen kalvo harmaan veden päällä.
Olisi tosiaan mukavaa että esimerkiksi TM toisi tällaiset ongelmat esiin.