Onko kukaan laskenut? Paljonko maksaa tyypillisessä huoltamon tai marketin pistokkeessa lataaminen. Vaikka tunnin lataus? Paljonko oikeasti eri lataus systeemeillä saadaan kilometrejä ( siis ei teoriassa vaan käytännössä) puolen tunnin latauksella, jos kulutus on vaikka 20kwh/100. Siinäkö se samalla maksetaan kun ladataan? Onko eri tehoisissa latureissa sähkön hinta erilaista? Se "tankattu" määrähän se pitäisi olla ratkaiseva?
Mitä maksaa suunnilleen jos lataan plug in auton joka päivä kerran omassa autotallissa "omalla!"sähköllä?
Ja yleiskysymys sähköstä: Miten siirtomaksut ovat suhteessa kulutettuun määrään? Nouseeko siirtomaksut samassa suhteessa kuin kulutus?
Onko sähkö tai plug in autoissa isommat käyttömaksut kuin tavallisissa hybrideissä. (ei 48V hybrideissä).
Puhutaan että sähkö tai plugin malli on kalliimpi vakuuttaa kuin aivan sama auto muulla voimalähteellä? Onko näin?
Aina kulutuksia lasketaan " pilkku se ja se " desin tarkkuudella. Lienee syytä selvittää tuo sähköpuolenkin hinnat? Kulutushan me aletaan nyt ilmoittamaan 15, 20 tai 25kwh/100 km. Isot on luvut, mutta onko hinta pieni?
On.
Riippuu pistokkeesta ja sen operoijasta. En ole ikinä tuntia ladannut, kun ei noin älyttömän pitkälle sessiolle ole ollut mitään tarvetta, mutta tässä osviittana yhden suurimman toimijan, K-latauksen, hinnoittelu:
Pikalataus 0,20€/min
Peruslataus 0,02€/min
Tästä voi laskea tunnin latauksen maksavan 1,20-12 €. Monessa paikassa on toki vielä kokonaan maksuttomiakin latauspaikkoja. Itse olen maksanut nyt reilun 20 tkm aikana julkilatauksista kaikkinensa noin 5 euroa, vaikka noita on tullut jonkin verran käytettyä, enkä erityisemmin etsi ilmaisia paikkoja (pl. ilmaiset Superchargerit).
Riippuu autosta ja laturista. Eri automalleilla on erilaiset kyvyt ottaa vastaan latausta. Vaikkapa Tesla Model 3 pystyy ottamaan vastaan 250 kW latausta siinä missä vaikka VW ID.3:n teoreettinen maksimi on 125 kW. Mutta korkeakaan kyky ei auta, jos lataa vaikkapa 50 kW pöntöstä, jolloin nuo molemmat lataavat suunnilleen samaa tahtia. Olennaista on myös ymmärtää, että auton kyky ottaa varausta vastaan riippuu akun latausasteesta. Nyrkkisääntönä on, että akun täyttyessä tehoa lasketaan, osassa enemmän, osassa vähemmän. Esim Audi e-Tron on kyvykäs ottamaan suht korkeaa 150 kW lähes täyteen asti.
Eri autojen latauskäyriä voi ihmetellä laittamalla Googlen kuvahakuun auton mallinimen ja "charge curve". Tässä esim Model 3:n latauskäyrät 120, 150 ja 250 kW latauksessa: https://i.redd.it/tn7kdb3x0a631.png
Oma soppansa tulee siitä, että kylmä akku latautuu hitaammin. Tämän vuoksi osa autoista osaa lämmittää akkua valmiiksi, jos laittaa laturin auton naviin kohteeksi. Ja toki akku lämpenee ajaessa, joten matka-ajossa akku on tyypillisesti jo hieman lämmennyt ennen ensimmäistä lataustaukoa. Käytännössä jos tulee laturille kylmällä akulla, ensimmäiset minuutit menevät akun lämmittämiseen.
Eli käytännössä kertyvien kilometrien määrä on auton, laturin ja akun lämpötilan funktio. Ns pikalatauksessa aika lailla hitaimman tuloksen saa 50 kW laturilla, jota ei oikein pikalataukseksi edes pitäisi kutsua, jolla saa puolessa tunnissa sellaisen reilun sadan kilometrin latingin (20-25 kWh), jos auto vie 20 kWh/100 km. Toki hitaammaksikin pääsee, jos menee lataamaan vaikkapa 80% täyttä akkua, jolloin latausteho voi jäädä jopa tuon pöntön antaman 50 kW:n alle. Sitten taas toisena ääripäänä on Model 3:n lataaminen V3 Superchargerilla, jolloin maksimit on 250 kW. Tällöin akku on jo käytännössä täynnä puolen tunnin aikana.
Jos jotain keskimääräistä pitäisi sanoa, niin vaikkapa 150 kW pöntöllä, joita alkaa ilahduttavasti olla enemmän ja enemmän, useimpiin autoihin saa puolessa tunnissa sellaiset 300 km:n ajon kilometrit.
Kaikki em pätee vain sähköautoihin ja niiden pikalataukseen. Plugareita harvemmin kannattaa (tai edes voi) pikaladata, koska niiden kyky vastaanottaa pikalatureiden antamaa tasavirtaa on surkea. DC-latauksessa siis ohitetaan auton sisäinen laturi ja tuutataan virtaa "suoraan suoneen".
Hidas/peruslataus tapahtuu vaihtovirralla ja siinä puolestaan hyödynnetään auton sisäistä laturia, eli näissäkin on autokohtaisia eroja. Osassa (erityisesti eurooppalaisia) ladattavia autoja on onneton laturi, joka osaa ottaa virtaa vastaan vain yhdestä vaiheesta, jolloin AC-lataus on hidasta, parhaimmillaankin vain 7 kW (1x32A) tehoista. Osa autoista kykenee vastaanottamaan virtaa kolmesta vaiheesta, jolloin lataus on nopeampaa, tyypillisesti 11 kW (3x16A) tai 22 kW (3x32A). Omassa autossani maksimit on 16,5 kW (3x24A). Luonnollisesti toisena rajoittavana tekijänä on latauspöntön kyky antaa virtaa. Tyypillisimmin nuo taitavat olla 3x32A, eli ne eivät juuri rajoita, mutta hitaampiakin toki löytyy. Ja kotilatauksessahan sitten ladataan yleensä selvästi alhaisemmillakin tehoilla.
Mutta jälleen jos jotain tyypillistä pitäisi sanoa, niin melkeinpä keskimääräisessä autossa jäädään sinne jonnekin 7-11 kW tasolle, jolloin puolessa tunnissa ei saa ladattua kuin jonkun tyypillisen kauppareissun sähköt.
Jep. Käytännössä pönttöön tunnistaudutaan RFID-tägillä, tai puhelinsovelluksella ja maksu menee tiliin liitetyltä kortilta automaattisesti. Tämä tuntuu olevan monille ongelma, mutta itse en ole samaa mieltä.
Yleensä joo. Nyrkkisääntönä on, että nopeus maksaa, kuten yo K-latauksen hinnoittelusta voit huomata.
Tämä on asia, joka jakaa mielipiteitä. Toiset ovat kanssasi samaa mieltä ja pitävät sitä epäreiluna, että joihinkin autoihin saa halvemmalla samat kilometrit, kuin toisiin. Ja vielä tyypillisesti niin, että kalliimmat autot (akkukoko korreloi latausnopeuden kanssa) lataavat nopeammin ja siten halvemmalla, jos veloitus perustuu aikaan.
Toiset taas ovat sitä mieltä, että pikalatauksessa on oltava insentiivi poistua paikalta mahdollisimman nopeasti, koska paikkoja on vielä vähän. Jos veloitus perustuu ladattuihin kilowattitunteihin, voi joku jäädä tiristelemään viimeisiä prosentteja jo melkein täyteen akkuun (=hidasta) ja siten blokkaa laturin muilta. Lisäksi tällöin myös CCS-liittimellä varustetut plugarit voisivat alkaa käyttää pikalatureita ja sehän se vasta kestäisikin!
Esim Norjassa on kuulemma yleinen käytäntö, että latauksen alku (esim 30-45 min) maksetaan sähköstä ja sen jälkeen ajasta. Kompromissi siis.
Riippuu sähkösopimuksestasi ja latausmäärästä. Tyypillinen sähkön hinta siirtoineen on jotain 10-15 snt/kWh luokkaa? Plugareissa taitaa olla nykyään tyypillisesti sellaiset noin 15-20 kWh akut, jolloin täyteen lataus maksaa noin 1,5-3 €.
Kyllä. Myös siirrosta maksetaan joitain senttejä per kulutettu kWh.
Sähköautoissa on (äly hoi, älä jätä!) ja plugareissa ei. Siis jos ajoneuvoverosta puhutaan.
Ei ole. Olen lukenut tästä lukuisia keskusteluja eri sähköautofoorumeilta. Tästä on ollut mediassa kaikenlaista sekoilua, ihan kuin melkeinpä kaikesta muustakin sähköautoiluun liittyvästä.
Suosittelen, jos asia kiinnostaa.
Halpaahan tämä sähköllä ajelu tuppaa olemaan, tai siis ainakin jos vertaa fossiilisten poltteluun. Minun vajaan vuoden ajelut ovat tulleet maksamaan noin 2,5 €/100 km ja kyseessä on kuitenkin erittäin tehokas ja yksi suurikokoisimmista henkilöautoista, joita Suomessa myydään. Ja minulla on raskas kaa.. siis wattijalka.
Öö - siis 250 kW lataus toimii 20% varaustasoon saakka, 150 kW lataus 40% varaustasoon ja 120 kW 50% varaustasoon hidastumatta? Aika tyhjällä akulla kannattaa ajella, jos haluaa pitää lataustuokiot mahdollisimman lyhyinä.
Kotilatauksen nopeuden suurin rajoittava tekijä taitaa olla talon pääsulakkeet ja niiden kasvattamisen suhteettoman kallis hinta. Mutta onneksi auto yleensä saa olla yön yli latauksessa ja enemmänkin.
Plugareissakin maksetaan sitä "dieselveroa" eli käyttövoimaveroa. Mutta pienemmän WLTP-kulutuksen takia taitaa kokonaisvero olle aika samaa luokkaa "itselataavien" kanssa.
https://www.veronmaksajat.fi/Asunto-ja-auto/Ajoneuvovero/#874a5e8c
Juu, näin se on. Sähköautolla matkaa ajettaessa kannattaakin aina ladata vain sen verran, että pääsee seuraavalle töpselille (+joku marginaali, jos joutuu muuttamaan suunnitelmaa). Eli pitkää matkaa ajaessa jos taukoja pitää noin 50% rangen välein, niin parempi mennä esim 60->10->60->10% sykliä, kuin 100->50->100->50%. Noh todellisuudessa pikalatauksessa (Superchargerit ja muut HPC:t) auto latautuu niin nopeasti, että menee helposti "yli optimin", jos käy esim syömässä samalla.
"Lataa vain sen verran kuin tarvitset" -ajatuksen kannustimena toimii erinomaisesti aikaperusteinen veloitus pikalatauksessa, vaikka se monelle onkin punainen vaate.
Muuten, noista käyristä vielä sen verran, että niistä ei ihan suoraan vilkaisemalla saa vertailutulosta eri autojen välillä. Eli vaikka esim etron pitää 150 kW tehot Teslaa korkeammalle varausasteelle, on se silti käytännössä hitaampi lisäämään rangea. Tämä johtuu siitä, että Audissa on paljon suurempi kulutus. Asiaa on avattu täällä hyvien käppyröiden kera: https://cleantechnica.com/2019/05/17/correcting-audi-tesla-model-3-charges-over-2-times-faster-than-audi-e-tron/
Riippuu verkkoyhtiöstä. Mikäli oikein tulkkasin oman yhtiöni hinnastoa, niin esim 25A->35A kasvatus lisää perusmaksua noin 20-30 €/kk riippuen siirtotuotteesta. Itse vaihto on verkkoyhtiön suuntaan maksuton, mutta vaatii toki sähkärin käyntiä.
Mutta tosiaan kotilatauksessa harvemmin on kiire ja itsekin lataan yleensä jollain 4-7 kW teholla, vaikka 11 kW:kin olisi täysin mahdollista.
Ok!
Muistelen vaan, että esim BMW i3:n osalta nuo verot ovat täysin päättömät. Pelkän sähkömallin vuosittainen vero on suurempi, kuin REX-mallin, joka on muuten sama, mutta varustettu 600cc päristimellä.
Ajan Plug-In Hybridillä, ja lataan sen käytännössä tyhjästä täyteen joka yö. Se tekee n. 30€ kuukaudessa (10kWh, 10c/kWh,30 päivää kuussa). Käytännössä jää alle sen. Noilla latauksilla ajelee tuhannen kilometriä, joten hinnaksi tulee 3€/100km. Tämä on karkea laskelma, todellisuudessa jää vähän alle.
Ilmaisia latureita käytän kaupoissa silloin kun niitä on. Normaalin kauppakeskusreissun aikana saan ladattua sen mitä siihen reissuun kuluikin. Maksullisia käytän äärimmäisen harvoin, mutta Virran (Virta) kautta lataan joskus, monessa paikassa suunnilleen kotilatauksen päiväsähköön verrattavissa oleva hinta.
Minuuttihintaisille latureille ei hybrideillä kannata mennä ollenkaan (Lane Roverissa taisi olla jonkun sortin pikalatausmahdolllosuus, sillä ehkä voi käydä).
Plug-In Hybridillä voi käytännössä pienentää polttoaineenkulutusta aika merkittävästi, sanoisin että minun sekalaisessa ajossa säästyy 30-40%. Joku ei säästä juuri mitään,ja toinen pystyy ajamaan melkein kaikki ajonsa sähköllä.
Mulla sähkön hidaslatauksen hinnat kaupallisten toimijoiden latureissa ovat olleet seuraavia:
Kotona parkkihallin latureista 13 snt/kWh
Työpaikalla 12 snt/kWh
Kauppojen ja julkisten pakkihallien latureissa 0-15 snt/kwh
Jos kulutus lataushäviöineen on 20 kWh/100 km, niin kustannut silloin olisi 0-3 eur/100 km. Jos lataushäviöt tulevat tuon päälle, niin kustannus on hieman korkeampi.