Kuinka paljon ihmisen uloshegityksessä on hiilidioksidia painoyksikkönä ilmoitettuna esim grammaa/tunti.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kuinka paljon ihmisen uloshegityksessä on hiilidioksidia painoyksikkönä ilmoitettuna esim grammaa/tunti.
Netin mukaan noin 1000kg/vuosi per inehmo. Mutta se ei ole peräisin fossiilisista polttoaineista vaan kuuluu luonnolliseen kiertoon. Ei siis kannata hypätä kaulakiikkuun ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi.
Ja höpö! Ruoantuotantoon sanotaan kuluvan fossiilisia polttoaineita niin paljon, että jokaista uloshengitettyä hiilidioksidikilogrammaa kohti ruoantuotannon vaiheet ovat tuottaneet kymmenen eli onkin syytä hypätä kaulakiikkuun yhden kerran sijasta kymmenen kertaa.
Nyt sinun logiikka ei aukea minulle. Ruoan tuotanto ja ihmisen hönkäily ovat kaksi eri asiaa.
Esim. biokaasu on ympäristöystävällistä siksi, että siitä tuleva hiilidioksidi kiertää ilmakehässä. Kasvit sitovat vapautuvaa CO2:ta, joka sittemmin taas vapautuu. Fossiilisten polttaminen vapauttaa hiilidioksidia, joka lisää ilmaston kuormaa liikaa eikä luonto enää jaksa sitoa sitä riittävästi.
Ihmisen hengityksestä vapautuva hiilidioksidi voi tietysti kuormittaa liikaa, jos maapallo ylikansoittuu riittävästi.
Jos mennään kaulakiikkuun kaikki, niin maailma pelastuu, mutta ei siksi, että inehmot eivät enää hönkäile hiilidioksidia vaan siksi, että teollisuus, liikenne, maatalous yms pysähtyy eikä enää saastuta.
Vaikka ihmisten (ja tuotantoeläinten) ravintokasvi sinällään on ottanut sen hiilidioksidin ilmasta, mikä sitten vapautuu takaisin ihmisten hengityksen mukana, niin olen lukenut jostain että ruoan tuotantoon, jalostukseen, tarjoiluun, jne... on käytetty niin paljon fossiilista energiaa (muun energian lisäksi) että todellisuudessa se ihmisen uloshengityksen hiilidioksiidimäärä pitää kertoa kymmenellä että saadaan todellinen ilmaan päässyt hiilidioksidimäärä. Hiilidioksidin lisäksi ruoantuotannosta pääsee ilmaan vielä suuret määrät metaania, joka on vielä paljon voimakkaampi kasvihuonekaasu. Eli hönkäilläksesi, tarvitset ruokaa, jonka tuotantoon on käytetty paljon fossiilisia polttoaineita (tai sitten voit mennä kasvattamaan ruokaa mies, kuokka -periaatteella tai keräilemään sitä ympäristöystävällisesti luonnosta).
Kai se on ruoantuotannossa vähän samantapainen asia kuin muussakin teollisuus- tai tehotuotannossa, että päästöjä pitää vähentää. Ei ihmisten hengitysilmasta vapautuva CO2 vähene tai lisäänny sen mukaan, miten ruoka on tuotettu eli hönkäilypäästölaskelmaa ei pidä kuormittaa sapuskan tuotantopäästöillä, joita varmaankin myös pyritään alentamaan,
Vähän sama asia kuin sähköautojen kohdalla puhuminen sähköntuotannon päästöistä. Sähköauton ajon aikaista päästöä pitää verrata polttisauton ajon aikaiseen päästöön.
Infrastruktuurin päästöjen pienentäminen on ilmastonmuutoksen kannalta tärkeämpää kuin autojen ajon aikaisten päästöjen pienentäminen, mutta autojen ajopäästöjen pienentämiseen tarvittava tekniikka on olemassa, joten siinä kannattaa edetä nopeasti. Infrastruktuurin päästöjen pienentämistä jatketaan samalla ja vielä senkin jälkeen, kun autot on sähköistetty.
Ihmisten co2 hönkäily varmaan pysyy melko vakiona per inehmo, mutta kokonaismäärä taitaa edelleen nousta, koska populaatio edelleen kasvaa maapallolla.
Ruoantuotannon päästöjä pitää pienentää kuten muunkin tuotannon päästöjä.
Voi tietysti ajatella, että käärmeeltä pitäisi katkaista pää. Jos Linkola-vainaan periaatteita noudatettaisiin, se tarkoittaisi ihmisten eliminoimista, jolloin hönkäilypäästöjen lisäksi loppuisivat sekä polttisautojen päästöt että kaikki muukin "ihmisperäinen" päästö. Olisiko se sitten hyvä vaihtoehto?
Ja tälläiset ihmiset pitäisi saada ymmärtämään ilmaston muutos.
Hengitys on merkittävä emäs-happotasapainon säätelijä elimistössämme ja hengityksen pääsäätelijä on hiilidioksidi (CO2). Hiilidioksidi on huonosta maineestaan huolimatta elimistömme toiminnalle ja hapensaannille hyvin merkittävä tekijä.
Hengitämme sisään ilmaa, joka sisältää 21 % happea. Tästä elimistömme tarvitsee ainoastaan 5 %, joten ylimääräisen poistamme uloshengityksessä. Hiilidioksidia sen sijaan hengitysilmassa on vain 0,04%, vaikka elimistömme tarvitsee sitä 6,5 %. Tätä vajetta paikkaa elimistön itse tuottama hiilidioksidi esimerkiksi lihastyön seurauksena. Hiilidioksidin tärkeyttä kuvaa se, että elimistö varastoi sitä keuhkojen alveoleihin eli keuhkorakkuloihin.
Merkittävä tekijä, joka vakavasti haittaa tarvittavan hiilidioksiditason ylläpitämistä, on liikahengittäminen (hyperventilaatio). Jos hengitämme sisään elimistömme tarpeisiin nähden liian suuren määrän ilmaa, hengitämme ulos liian suuria määriä hiilidioksidia, eivätkä keuhkot kykene ylläpitämään alveoleissa tarvittavaa hiilidioksiditasoa. Hiilidioksidivajeesta aiheutuu mm. elimistön hapenpuute sekä sileiden lihasten supistuminen.
Hiilidioksidivajeesta happivaje
Vaikka yleisesti niin luullaan, elimistömme ei saa enemmän happea hengitystä suurentamalla, koska happea jo on elimistössä niin paljon kuin hemoglobiini pystyy sitä kantamaan. Vaikka hengittäisimme kuinka paljon, happea ei sitoudu hemoglobiiniin määräänsä enempää.
Optimaalisen hapensaannin varmistamiseksi elimistössä tulee olla riittävä määrä hapen vapauttajaa, eli hiilidioksidia. Hiilidioksidin merkityksen hapen vapauttajana keksittiin vuonna 1904 ja ilmiö nimettiin keksijänsä mukaan Bohrin efektiksi.
Jos alamme hengittää voimakkaammin, hiilidioksiditaso alkaa laskea. Keuhkot menettävät hiilidioksidia jokaisella uloshengityskerralla ja hiilidioksidipitoisuus laskee keuhkoissa välittömästi. Hiilidioksiditaso laskee alle normaalin parissa minuutissa. Jo 3-5 minuutissa useimmat kehon solut (tärkeät elimet ja lihakset) havaitsevat alenevan hiilidioksidipitoisuuden. Aivojen hiilidioksiditaso laskee alle normaalin 15-20 minuutissa. Haitallista tämä on siksi, että hiilidioksidivajeesta seuraa happivajeen lisäksi myös verisuonten supistuminen.
Happimolekyylien vapauttamisen lisäksi hiilidioksidi toimii sileiden lihasten rentouttajana. Sileitä lihaksia ovat lihakset, joita emme voi tietoisesti hallita. Niitä on esimerkiksi sisäelimissä, ilmateissä, verisuonistossa, virtsateissä jne. Hiilidioksidin puutteessa nämä lihakset kramppaavat ja aiheuttavat siten erinäisiä oireita. Ilmateiden kouristukset aiheuttavat astman oireita, verisuonten supistuminen kohonnutta verenpainetta. Vatsan ja suoliston lihasten supistumiset huonontavat ruuansulatusta.
Elimistön epätasapaino
Hiilidioksidi on tekijänä kehon emäs-happotasapainon säätelyssä eli hiilidioksidin puute aiheuttaa alkalisoitumista, minkä seurauksen elimistö alkaa puskurijärjestelmiensä avulla kehittää happoja kompensoidakseen tätä reaktiota. Kehon epätasapaino vaikuttaa siten hormonitoimintaan, vitamiinien ja mineraalien imeytymiseen. Ennen pitkää häiriöt näissä toiminnoissa heikentävät myös terveyttä.
Koska liikahengittäminen on useimmiten piilevää, joissakin tapauksissa elimistön epätasapaino alkaa tuntua erilaisina oireina ja sairauksina vasta vuosikymmenien kuluessa. Elimistö myös tottuu varsin pian vähäiseen hyperventilaatioon, joten oireita ei välttämättä osata yhdistää virheelliseen hengitystapaan ja liikahengittämiseen.
Liikahengittämisen aiheuttamia oireita
Hengitys: vinkuva hengitys, hengenahdistus, yskä, painon tunne rinnassa, jatkuva haukottelu, kuorsaus ja uniapnea
Hermot: heikko keskittymiskyky, tunnottomuus, hikoilu, huimaus, käsien ja jalkojen pistely, pyörrytys, vapina ja päänsärky
Sydän: nopea syke, rintakivut, rytmihäiriöt ja sydämen muljahtelut
Mieli: eriasteinen ahdistus, jännitys, masennus, pelko ja stressi
Allergiset reaktiot: histamiinitasojen nousu, josta aiheutuu turvotus, tulehdukset, ilmateiden ahtautuminen
Muita oireita: huono-unisuus, kutina, hikiset kämmenet, lisääntynyt virtsaamisen tarve (lapsilla yökastelu),ripuli, ummetus, yleinen heikotus ja krooninen väsymys
Miksi liikahengitämme?
Suun kautta hengittäminen on erittäin yleistä.
Allergioiden lisääntyminen hankaloittaa nenähengitystä. Nenä tukkeutuu käytön puutteesta kroonisesti.
Väärä käsitys siitä, että elimistö saa sitä enemmän happea, mitä voimakkaammin hengitetään. Suureen hengitykseen ohjeistetaan yleisesti.
Ruokavalio – ylensyönti, epäterveellinen ravinto ja suolisto-ongelmat kiihdyttävät hengitystä.
Stressi – kiireinen elämä ja teknostressi (älylaitteet) kiihdyttävät hengitystä.
Liikunnan puute vähentää hiilidioksidin tuotantoa – liian suuri hengitys liikkuessa hukkaa muodostuneen hiilidioksidin.
Hyvinvoinnin seuraukset – liiallinen lämpö (pukeutuminen, asuminen), arkiliikunnan väheneminen, ylipainon lisääntyminen.
Koko teksti asian vierestä.
Ihmisistä tätä ei kehdata laskea, mutta koirista kehdataan.
https://yle.fi/uutiset/3-5978744
Jokainen kuitenkin ymmärtää, että lähes jokainen ihminen kuormittaa pelkästään jo syömisillään ympäristöä paljon enemmän kuin koira.
Kasvintuotannossa hiilidioksidimäärät ovat jopa nelinkertaisia vapaan ilman CO2-pitoisuuteen nähden ja hyvin kasvaa.
Monien kasvihuoneiden yhteydessä on (esim. vaikka kurkkujen kasvatuksessa) hiilidioksidisäiliö, josta lisätään hiilidioksidia kasvihuoneen ilmaan ja saadaan kasvit kasvamaan paljon nopeammin.
Miksiköhän muuten päättäjät ovat tulleet siihen tulokseen että ihmisten pitää luopua polttomoottoriautoista, mutta kenenkään ei pidä luopua siitä ilmastopäästöiltään kahta katumaasturia vastaavasta karvaturrista?
No jos tuolle linjalle haluat lähteä niin löytyyhän niitä, asioita mistä voisi / pitäisi / joutaisi luopua päästöjen vähentämiseksi, aika paljon.
Nyt uutisoidaan hiilidioksidikriisistä:
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tiesitko-hiilidioksidista-on-euroopassa-nyt-kova-pula-jopa-kriisi-akkiseltaan-tosin-luulisi-etta-se-on-viimeinen-asia-joka-maailmasta-loppuu/000c9aa3-6a7d-48b9-bde3-492b57f86af3