Tutkija: ”Nopeusavustimen kiistaton mahdollisuus on tukea kuljettajaa oikean tilannenopeuden valitsemisessa. Avustin ei tietysti pysty kuin paimentamaan nopeusrajoituksen noudattamiseen, mutta tämäkin olisi jo paljon.”
EU:n uusi yleinen turvallisuusasetus tuo mukanaan sen, että uusissa henkilöautomalleissa on oltava pakollisena varusteena heinäkuusta 2022 lähtien automaattinen nopeusavustin. Heinäkuusta 2024 avustimesta tulee pakollinen kaikissa EU-alueella myytävissä uusissa autoissa.
Uuden avustimen tekniset määrittelyt ovat nyt selvillä ja ne tarkoittavat esimerkiksi sitä, että jos tunnistettu nopeusrajoitus on tiedossa, on avustimen annettava kuljettajalle varoitus, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus on noussut suuremmaksi kuin tunnistettu nopeusrajoitus.
Varoitus on annettava jollakin seuraavista tavoista:
näkyvä varoitus ja porrastetusti annettava äänimerkki
näkyvä varoitus ja porrastetusti annettava tuntohavaintoon perustuva varoitus tai
pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus
muuttuva nopeusrajoitus
Vaatimuksena selkeä varoitus
Määrittelyjen mukaan näkyvän varoituksen on oltava selkeä ja kuljettajan helposti tunnistettavissa, ja se on annettava vilkuttamalla näyttöä tai sen vieressä olevaa optista lisämerkkiä.
Varoitus on annettava 1,5 sekunnin kuluessa siitä, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen, ja sen on jatkuttava ainakin viisi sekuntia porrastetun äänimerkin tai tuntohavaintoon perustuvan varoituksen päättymisestä tai kunnes nopeusmittarin näyttämä nopeus on enintään tunnistetun nopeusrajoituksen suuruinen, sen mukaan kumpi tapahtuu ensin.
Onnettomuustietoinstituutin teknologiapäällikkö Tapio Koisaarella on valistuneita näkemyksiä nopeusavustimesta, onhan hän tutkinut autojen teknisten turvavarusteiden onnettomuuksia ehkäiseviä vaikutuksia.
Keskeisiä kysymyksiä on kaksi: Voiko käydä niin, että nykyautojen älykäs nopeusavustinjärjestelmä on niin älykäs ja monipuolinen, ettei autoilija osaa käyttää sitä lainkaan tai oikein? Onko vaaraa, että auton ajo-ominaisuudet ulosmitataan eli kuski tuudittautuu liialliseen huolettomuuteen ja sinänsä pätevä tekniikka ja sen vääränlainen käyttö johtavat vaaroihin?
Koisaari pohtii vastauksia monelta kantilta.
– Kysymys palautunee jälleen siihen, että miten suunnitellut ominaisuudet (engineering effect) purevat käyttäjiin vai ulosmitataanko turvallisuus (behavioral adaptation). Käytettävyys on sitten vielä tukeva lisäteema, Koisaari erittelee.
Tilannenopeuden valinnan tukena
– Nopeusavustimen kiistaton mahdollisuus on tukea kuljettajaa oikean tilannenopeuden valitsemisessa. Avustin ei tietysti pysty kuin paimentamaan nopeusrajoituksen noudattamiseen, mutta tämäkin olisi jo paljon, Koisaari tähdentää.
Koisaaren mukaan kuljettajien tosiasiallinen reaktio nopeusavustimiin on vielä arvoitus.
– Periaatteessa osa kuljettajista saattaisi jättää nopeusrajoitusten seuraamisen kokonaan avustimelle, jos järjestelmä toimisi hyvin. Tämä ei tietysti ole tarkoitus.
nopeusrajoitus
Miksi ihmiset ajavat ylinopeutta?
Koisaari ei lähtökohtaisesti usko, että hyötyjen ulosmittaaminen olisi nopeusavustimen suurin haaste. Koisaaren ajatukset vievät aiheen kovaan ytimeen.
– Oleellisempaa olisi kysyä, miksi ihmiset ajavat ylinopeutta. Toisinaan ylinopeutta ajetaan vahingossa, epähuomiossa tai muuten tarkoittamatta – tällöin avustin varmasti hyödyttää. Mutta monesti ylinopeus on tietoinen päätös vaikkapa kiireen takia ja ääritapauksissa kuljettaja on esimerkiksi päihtymyksen takia halukas riskinottoon.
– Lisäksi veikkaisin, että käytettävyydeltään hyvän järjestelmän tekeminen on vaikeaa.
Koisaari pohtii esimerkiksi sitä, kuinka voimakas ärsyke kuljettajalle annetaan rajoituksen ylityksestä. Havahduttaako se muuttamaan ajamista vai turtuuko kuljettaja siihen tai jääkö se huomiotta.
– Hiukan yllättävästi liikenneturvallisuusasiantuntijat lobbasivat maltillisemman varoitussignaalin puolesta, jotta auton käyttäjät eivät kytkisi uutta avustinta pois käytöstä.
Keskity liikenteeseen!
Määrittelyjen mukaan pelkkä tuntohavaintoon perustuva varoitus on annettava 1,5 sekunnin kuluessa siitä, kun nopeusmittarin näyttämä nopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen, ja sen on jatkuttava, kunnes nopeusmittarin näyttämä nopeus on enintään tunnistetun nopeusrajoituksen suuruinen, tai vähintään 15 sekunnin ajan sen aloittamisesta.
Tuntohavaintoon perustuva varoitus ei kuitenkaan saa missään tapauksessa kestää kauempaa kuin 20 sekuntia – myöskään nopeusrajoituksen perättäisten muutosten tapauksessa –, jotta se häiritsisi kuljettajaa mahdollisimman vähän.
– Varminta lienee, että kuljettaja keskittyy liikenteeseen, Koisaari hymähtää käytettävyyden sudenkuopille.
Puhuttu varoitus kielivalinnalla
Porrastetun äänimerkin on nyt päätettyjen määrittelyjen mukaan oltava kuljettajan selkeästi havaittavissa, luonteeltaan erottuva ja helposti tunnistettavissa. Se on annettava jatkuvana tai jaksoittaisena äänenä tai puhuttuna. Jos merkki on puhuttu, ajoneuvonvalmistajan on varmistettava, että kuljettaja voi helposti valita kieleksi minkä tahansa EU:n virallisen kielen.
Äänimerkkiä voidaan muuttaa sen mukaan, kuinka paljon tai kuinka kauan tunnistettu nopeusrajoitus on ylittynyt.
Poljinta tärisyttäen
Porrastetun tuntohavaintoon perustuvan varoituksen on oltava kuljettajan selkeästi havaittavissa, ja se on annettava suoraan tai epäsuorasti kaasupolkimen kautta, kun kuljettaja kohdistaa polkimeen voimaa sen käyttämiseksi ja ajonopeus ylittää tunnistetun nopeusrajoituksen.
Tuntoon perustuva varoitus on annettava
lisäämällä kaasupolkimen palautusvoimaa tai
tärisyttämällä kaasupoljinta
Ajonopeus vaikuttaa ärsykkeen kestoon
EU-määrittelyissä on luokiteltu myös se, kuinka ajonopeus vaikuttaa kuljettajalle välitettävän varoituksen kestoon.
Porrastettu äänimerkki ja porrastettu tuntohavaintoon perustuva varoitus on annettava, kun jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy tasaisella ajonopeudella:
Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 130 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 3,0 sekunnin ajan ja pitempään
Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 120 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 4,0 sekunnin ajan ja pitempään
Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 110 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 5,0 sekunnin ajan ja pitempään
Nopeusmittarin näyttämä nopeus ≥ 100 % tunnistetusta nopeusrajoituksesta 6,0 sekunnin ajan ja pitempään
– Käytettävyyden osalta uuden avustimen kanssa ollaan samassa suossa, kuin muiden järjestelmien kanssa: kuka tietää, mitä mikin piippaus ja valo tarkoittaa, varsinkin tuntemattomassa autossa, Koisaari pohtii käytännön ajotilanteita.
Teksti: Marko Jokela Kuvituskuvat: Moottorin arkisto Grafiikka: Liikenneturva Lähde: Euroopan unionin virallinen lehti L 409
Käsittelemättä jäi miten huomioidaan mittarivirhe. Jos kuljettaja tietää, että mittarinnäyttämä 100km/h on todellisuudessa 92 km/h ja tästä syystä ajaa mittarin mukaan 105 niin huomautteleeko varoitin koko ajan satasen alueella?
Minulla on ollut automaattinen nopeusavustin vuosikausia käytössä. Sitä on kutsuttu vakionopeussäätimeksi tai vakkariksi. Tai ei se aivan automaattinen ole ollut sillä on se pitänyt itse laittaa päälle mutta eihän automaattivaihteistokaan ole - siinäkin pitää valita D tai R tai...
Tekstissä sekoitetaan keskenään tilannenopeus ja nopeusrajoituksen noudattaminen.
Tesla ei aja ylinopeutta (kuskin halutessakaan kuin max 10km/h), jos autosteer on päällä. Ja nopeusvaroitukset on jo nyt. Kyllä kai monissa autoissa varoitustoiminto on käytettävissä jo nytkin. Teslassakin kuski voi päättää onko varoitus aktivoitu vai ei eikä varoitusääntä tarvitse pitää päällä vaan varoituksen voi näyttää nopeusnäytön suurempana kuvana.
Virhehälytyksiä on odotettavissa, koska karttadatan nopeus ei ole aina oikein eikä tienvarsimerkkien tunnistus toimi 100%. Karttadata ei näytä poikkeavia rajoituksia kuten tietyöt yms., missä rajoituksen noudattaminen olisi tärkeää.
Mittarivirheet nykyautoissa on helppoa todeta gepsillä.
Tulee aikanaan aika jolloin ihmettelemme, saivatko ihmisetkin ajaa autolla.
Sama, ja lisäksi vaimo vieressä, raporttia tulee rajoitusnopeudesta pyytämättäkin.
Mittarivirhe luodaan autoihin keinotekoisesti. Auto kyllä tietää nopeutensa.
Eli ymmärränkö oikein varoitus tulee hetkellisesti alkuuun, jos nopeutta on enemmän kuin taulussa. Tuossahan tulee uusi stressi, kun piip-merkin on 'kärsinyt' ja pitää pitää huoli että nopeus ei putoa rajoituksen alle, ettei auto olla piippitämään. Kerrassaan vaarallinne uudistus aiheuttaa painetta ohituksiin yms eli ohi vaikka paikka ei oliskaan 100% safe ettei auto alla piipittämään
Ainakin meillä, on vaimon kritiikki kasvanut ja nopeusrajoitus alentunut.
30 vuotta sitten vaimo salli minun ajaa ylinopeutta, sivuluisussa ja tehdä kässäreitä, joskus siihen jopa yllyttäen
Liikenteessä törppöili muut kuljettajat paitsi minä.
Nykyään vain minä törppöilen ja jokaisesta pienestäkin luistosta, heilahduksesta tai muusta tulee palautetta...
Sama tuli mieleen minullakin. Ei tarvitse viedä mittarivirheestä vastuullisia virkamiehiä ammuttavaksi, vaan riittää kun heille annetaan kunnolla selkään vähintään metrin koivuhalolla. Tätä jatketaan joka ainoa ilta niin kauan kunnes lakiteksti ei salli 1% suurempaa mittarivirhettä autoon tyyppihyväksytyillä uusilla kesärenkailla. Tuunaajat vastaavat mittarinäyttämästään ihan itse, eikä hyväksyntänormeja säätävän virkamiehen tarvitse enää ikinä kantaa huolta hyväksyntäkriteereistä poikkeaviksi rakennettujen autojen kuljettajien mahdollisuuksista tunnistaa ajonopeutensa.
Käyttäisin paljon mieluummin auton tarjoamaa automatiikka, ellei nopeusmittari olisi rikki. GPS navin näyttäessä 100.1 km/h ja auton väylällä luettuna nopeustieto on 100.0 km/h nopeusmittari näyttää jostain syystä 104.
Olisi hirveän paljon helpompaa napsauttaa tikkarin jälkeen yksi napsu vakionopeussäätimen resume-näppäimestä tikkarinopeuden asettamiseksi ja tekisin sen kovin mielelläni. Itse asiassa todellisuudessa teenkin näin. Sen jälkeen napsuttelen puolenkymmentä napsua lisää, koska tiedän nopeusmittarin olevan rikki.
MIKSI HELVETISSÄ SITÄ OIKEAA NOPEUTTA EI VOIDA NÄYTTÄÄ KULJETTAJALLE, STANAAN TUNARIT!!!!
Voin vähän maksaa vaivanpalkkaakin sille, joka osaa kalibroida W212 ja S213 nopeusmittarin näyttämään oikein.
Oma arvaus: jos teollisuus lakkaa sössimästä kojetauluun Commercial Fantasy lukemia ja ryhtyy näyttämään nykyisellä mittaustarkkuudella mitatut tiedot SI-järjestelmän lukuina, suurin osa kuljettajista ei jaksa niitä piippauksia kuunnella vaan ajaa suurimman osan ajasta tikkarilukemilla, jonka voi liipaista mittariin kertanapsulla.
On turha spekuloida millään toistuvan hälytyksen merkityksellä, kun kaikkein helpoin ja miellyttävin tapa ajaa on joko kopioida tikkarilukema vakionopeussäätimeen yhdellä napin painalluksella tai antaa auton tehdä se automaattisesti (jos kuskin pää kestää auton huonosti ennakoivaa tökkivää ajotapaa).
Nyt jokainen käyttää omia säätöjään koska se mittarilukema ei ole tikkarilukeman lähisukulainenkaan ja siksi samaankin nopeuteen tähtäävien kuljettajien nopeuserot kasvavat puhtaasti valmistajien ja heitä tukevien puusilmäpolitrukkien Commercial Fantasy numeroiden vaihtelun ja kuljettajien omien korjauskertoimien vuoksi.
Mitään todellista teknistä ongelmaa tässä ei ole, koska se auto on tämän oudon näytelmän tarkin osa. Seuraavaksi tarkin on useimmiten vakionopeussäätimen avustama kuljettaja. Näiden ulkopuoliset peliä eniten sotkevat autonvalmistajat ja poliitikot ovat pahiten kuutamolla. Ne kuutamolla olijat pitää saattaa päivänvaloon koska eivät he selvästikään sinne omin päin osaa oltuaan kuutamolla jo pian 40 vuotta.
Ja vieläpä hämmästyttävän tarkasti ihan pyöräantureidenkin perusteella.
Valmistautukaa jo valmistajien ja politrukkien suunnalta tulevaan hevonpaskavyöryyn. Oikeasti valmistajien ei tarvitse tehdä mittaustarkkuuden parantamiseksi yhtään mitään. Se mittaus on jo riittävän tarkka. Korjaukseksi riittää autotehtaalle saapuvia mittalaitteen valmistajan tarkalleen oikein kalibroimien mittareiden Commercial Fantasy lukemille pieleen näyttäväksi ruuvaavan työntekijän irtisanominen ja nopeusmittarin jättäminen mittalaitteen valmistajan spekseihin.
Sama huijaus on jatkunut jo vuosikymmeniä suunnilleen nimimerkkini auton aikakaudella käyttöön tulleiden sähköisten nopeusmittarien käyttöönotosta lähtien. 740 GLE:n mittaripaneli kävi vuosia sitten VDO-merkkihuollossa ihan muusta syystä ja samassa yhteydessä tuli puhetta mittarivirheestä. Ammattitaitoinen mittarikorjaaja kysyi haluanko hänen samalla kalibroivan mittarin näyttämään oikein. Ihmettelin, kuinka hän voi tehdä sen ilman autoa pelkkä mittaripaneli käsissään. VDO-huoltomies ehdotti, että hän voisi kalibroida sen mittarin Volvon sijasta VDO:n spekseihin. Siitä lähtien perinteinen tuo perinteinen viisarimittari on näyttänyt lukematarkkuuden puitteissa oikein. 740 GLE mittaa nopeuden ja matkan vetoakselilta sähköisesti.
Sama tilanne jatkuu tänäkin päivänä sillä erolla, että nyt tahallaan rakennettu mittarivirhe on entistä vaikeampi korjata. Tuossa vielä yli 6 vuoden takaista kuvaa nykyisestä autostani linkattua tähän. Lukemat vasemmalta alkaen ovat GPS lukema, auton väylältä luettu pyöräanturien mittaama lukema ja kolmantena kuljettajalle valehdeltu:
http://www.mese.fi/forum/userpix/6676_nopeusmittarit_1.jpg