@HybridRules kirjoitti:
Sähköauton kertalatauksen toimintamatka ei ole nykyään enää pääreiteillä mikään kysymys. Jokaisella latauskerralla ei tarvitse kahvitella tai syödä. Kun kerran on seurue matkassa, niin voihan sitä keskustella kaikenlaista siinä varttitunnin stopin aikana. Tottakai polttiksella pääsee pidemmän matkan tankkausten välillä, mutta mitä siitä? Se on ainut asia, mistä halutessaan voi ottaa edun, mutta jos ei tuohon hömppäajatukseen lähde mukaan, niin jäljelle ei jääkään mitään muuta etua polttikselle.
Auton vetokyky ei ole voimalinjasta kiinni vaan sähkäreitä on erilaisia kuten polttiksiakin. Eihän hiirifiiatillakaan kovin isoa venettä voi vetää.
Model X vetää 2250kg kärryä ja se riittää minulle. Kun minulla oli Jeep Grand Cherokee, vedin kerran melko tasan 3500kg kuorman, mutta se on ainoa kerta, kun yli 2250kg kuorma olisi ollut tarpeen.
Polttis sopii lyhyiden pätkien pyörittelyyn, mutta eihän sellaisella pitkää matkaa halua ajaa, jos on päässyt sähkäriä käyttämään.
Noo - keksin toisenkin edun polttikselle. Kuukausikulut on nykyisellään aika paljon pienemmät kuin X:llä. Model X:llä voi vetää raskaita kärryjä mutta sähkönkulutus taitaa pompata aika lailla vaikka olisi ihan jarruton kuomukärry. Yleensä lupa edes jarruttoman kärryn kytkemiseen ei ole mikään normi sähkäreissä. Itsekin melko hyvätuloinen (10% käyrällä) mutten ole tottunut autoiluun laittamaan 1/3 nettotuloista.
Kulutus pomppaa sen mukaan, mitä tehoa ottaa ulos. Mutta mitä siitä? Sähkäreillä on sama kuin polttiksillakin, että kaikkiin malleihin ei saa vetokoukkua, miksi asia pitäisi erikseen ottaa puheeksi vain sähkäreiden kohdalla?
Oletko laskenut, paljonko olet kaikkiaan käyttänyt rahaa elämäsi aikana? Muodostaisiko sähkäri yli 1/3 osan siitä? Se olisi paha paikka, jos olisi sellainen periaate, että kaikki pitää maksaa etukäteen käteisellä. Moni joutuisi heittämään homman sikseen jo synnytyslaitoksella.
Rahoituksen käyttäminen ei minun mielestäni ole ökyrikkaiden ja yritysten yksinoikeus. Tavallinen inehmokin saa käyttää rahoitusta ja jakaa näin kustannuksia sellaiselle aikajänteelle, joka on kenellekin sopiva. Jos ei rahaa olisi tarvinnut ajatella ennen sähköauto-aikaa olisin varmaan ostanut Range Roverin silloin, kun halusin jotain tavallisesta poikkeavaa. Vaan piti ostaa jeeppi ja sen jälkeen Disco.
Saatiin aktivoitua keskustelu aktiiviseksi - hyvä! Pakko myöntää, etten ole ihan kaikkia sähkäreitä käynyt tutkimassa, mutta mutulla arvioiden, suurimpaan osaa sähkäreitä ei saa edes 750 kg jarrutonta kärryä, polttiksissa taas toisin päin. Osuuko lähelle?
Nykyään moottoritietä saa ajaa kärryn kanssa 100km/h kesät talvet. Jos ajaa tasaista 90-100 km/h nopeutta sähkärillä, kärry koukussa, tarkoittaako se tehojen ottamista vai pitäisikö ajaa esim. 80 km/h akun säästämiseksi? Voitko kokeilla joskus X:llä, mitä kuomukärryn mukanaolo tarkoittaa kulutuksessa? Olen siis aidosti utelias tietämään, kyllähän lopputulos lienee, että useimmilla meillä joku päivä on sähkäri.
Siis olen käyttänyt kaikki rahat johonkin elämäni aikana, käteistä ei ole patjan alla. Jos jotain kulutuskohteita ottaisi esiin, niin käytin kymmenen vuotta sitten summan joka vastaa X:n vuosibudjettia, kolmen viikon Australian lomaan koko perheen kanssa. Käytiin sukeltelemassa suurilla riutoilla, ajeltiin itärannikkoa alas ja katsottiin mm. Uuden Vuoden ilotulitusta Sydneyssä. Mökki mainittu, siihen saa uppoamaan niin paljon rahaa kuin viitsii laittaa. Eli vaakakupissa lähinnä, että jos autoilu maksaisi vaikka tonnin kuussa enemmän, mistä sen tonnin nipistäisin pois.
Sähkärit on muutaman vuoden ajan olleet loisto-ostos mutta väittäisin kokemuksen rintaäänellä, ettei tilanne voi ikuisesti kestää, jossa käytetty auto, siis auto, maksaa enemmän kuin uusi, sillä erotuksella, että käytetyn saa heti ja uuden ehkä ensi vuonna jos kaupat tekee heti.
@HybridRules kirjoitti:
kun ajaa pitkää matkaa on hyväkin pysähtyä parin tunnin välein hetkeksi myös polttomoottoriautolla. Jos ei ajaa pitkää matkaa ei tarvitse koskaan pysähtyä lataamaan. Eikä käydä liikenneasemilla tankkaamassa.
Juuri näin!
Joka kahdeksannella pysäkillä on hyvä valita pysähdyspaikka, jossa voi ostaa täydennystä myös autolle. Muut pysäkit ovat täysin vapaita, vaikkapa maisemalevike eväitä syöden.
Vanhemmiten on taukojen väli lyhentynyt. Se lienee luonnollista. Ei tule mieleenkään tulla Tankavaarasta etelärannikolle kolmen varttitunnin pysähdyksen taktiikalla, kuten 90-luvulla. Vielä talvikeli ja HJ61.
Sitten matkailuautolla liikkuessa tuli levähdysalueita hyödynnettyä pohjoisen reissuilla paljonkin. Monesti puskaparkissakin. Nykyään henkilöautolla ja hotellimajoitukseen siirtyneenä etsin mieluummin kahvilan. Aika paljon niitäkin on vuosien varrella kadonnut. Mutta ABC, ja siellä on se laturikin ...
Minua harmitti aikoinaan, kun ABC alkoi tappaa pieniä tienvarsikahvioita, mutta eipä kehitystä voi keinotekoisesti pysäyttää. Nykyään ABC on pitkänmatkalaiselle hyvä ilmiö, koska sijaitsevat niiin hyvin reittien solmukohdissa ja/tai matkan varrella. Laturitarjonnassa ABC-asemat ovat paljon tärkeämpiä kuin markettien pihoilla olevat, koska latureita tarvitaan juuri pitkien matkojen mahdollistamiseksi. Kotipaikkakunnalla ei moni sähköautoilja tarvitse julkisia latureita ollenkaan.
@HybridRules kirjoitti:
Sähköauton kertalatauksen toimintamatka ei ole nykyään enää pääreiteillä mikään kysymys. Jokaisella latauskerralla ei tarvitse kahvitella tai syödä. Kun kerran on seurue matkassa, niin voihan sitä keskustella kaikenlaista siinä varttitunnin stopin aikana. Tottakai polttiksella pääsee pidemmän matkan tankkausten välillä, mutta mitä siitä? Se on ainut asia, mistä halutessaan voi ottaa edun, mutta jos ei tuohon hömppäajatukseen lähde mukaan, niin jäljelle ei jääkään mitään muuta etua polttikselle.
Auton vetokyky ei ole voimalinjasta kiinni vaan sähkäreitä on erilaisia kuten polttiksiakin. Eihän hiirifiiatillakaan kovin isoa venettä voi vetää.
Model X vetää 2250kg kärryä ja se riittää minulle. Kun minulla oli Jeep Grand Cherokee, vedin kerran melko tasan 3500kg kuorman, mutta se on ainoa kerta, kun yli 2250kg kuorma olisi ollut tarpeen.
Polttis sopii lyhyiden pätkien pyörittelyyn, mutta eihän sellaisella pitkää matkaa halua ajaa, jos on päässyt sähkäriä käyttämään.
Noo - keksin toisenkin edun polttikselle. Kuukausikulut on nykyisellään aika paljon pienemmät kuin X:llä. Model X:llä voi vetää raskaita kärryjä mutta sähkönkulutus taitaa pompata aika lailla vaikka olisi ihan jarruton kuomukärry. Yleensä lupa edes jarruttoman kärryn kytkemiseen ei ole mikään normi sähkäreissä. Itsekin melko hyvätuloinen (10% käyrällä) mutten ole tottunut autoiluun laittamaan 1/3 nettotuloista.
Kulutus pomppaa sen mukaan, mitä tehoa ottaa ulos. Mutta mitä siitä? Sähkäreillä on sama kuin polttiksillakin, että kaikkiin malleihin ei saa vetokoukkua, miksi asia pitäisi erikseen ottaa puheeksi vain sähkäreiden kohdalla?
Oletko laskenut, paljonko olet kaikkiaan käyttänyt rahaa elämäsi aikana? Muodostaisiko sähkäri yli 1/3 osan siitä? Se olisi paha paikka, jos olisi sellainen periaate, että kaikki pitää maksaa etukäteen käteisellä. Moni joutuisi heittämään homman sikseen jo synnytyslaitoksella.
Rahoituksen käyttäminen ei minun mielestäni ole ökyrikkaiden ja yritysten yksinoikeus. Tavallinen inehmokin saa käyttää rahoitusta ja jakaa näin kustannuksia sellaiselle aikajänteelle, joka on kenellekin sopiva. Jos ei rahaa olisi tarvinnut ajatella ennen sähköauto-aikaa olisin varmaan ostanut Range Roverin silloin, kun halusin jotain tavallisesta poikkeavaa. Vaan piti ostaa jeeppi ja sen jälkeen Disco.
Saatiin aktivoitua keskustelu aktiiviseksi - hyvä! Pakko myöntää, etten ole ihan kaikkia sähkäreitä käynyt tutkimassa, mutta mutulla arvioiden, suurimpaan osaa sähkäreitä ei saa edes 750 kg jarrutonta kärryä, polttiksissa taas toisin päin. Osuuko lähelle?
Nykyään moottoritietä saa ajaa kärryn kanssa 100km/h kesät talvet. Jos ajaa tasaista 90-100 km/h nopeutta sähkärillä, kärry koukussa, tarkoittaako se tehojen ottamista vai pitäisikö ajaa esim. 80 km/h akun säästämiseksi? Voitko kokeilla joskus X:llä, mitä kuomukärryn mukanaolo tarkoittaa kulutuksessa? Olen siis aidosti utelias tietämään, kyllähän lopputulos lienee, että useimmilla meillä joku päivä on sähkäri.
Siis olen käyttänyt kaikki rahat johonkin elämäni aikana, käteistä ei ole patjan alla. Jos jotain kulutuskohteita ottaisi esiin, niin käytin kymmenen vuotta sitten summan joka vastaa X:n vuosibudjettia, kolmen viikon Australian lomaan koko perheen kanssa. Käytiin sukeltelemassa suurilla riutoilla, ajeltiin itärannikkoa alas ja katsottiin mm. Uuden Vuoden ilotulitusta Sydneyssä. Mökki mainittu, siihen saa uppoamaan niin paljon rahaa kuin viitsii laittaa. Eli vaakakupissa lähinnä, että jos autoilu maksaisi vaikka tonnin kuussa enemmän, mistä sen tonnin nipistäisin pois.
Sähkärit on muutaman vuoden ajan olleet loisto-ostos mutta väittäisin kokemuksen rintaäänellä, ettei tilanne voi ikuisesti kestää, jossa käytetty auto, siis auto, maksaa enemmän kuin uusi, sillä erotuksella, että käytetyn saa heti ja uuden ehkä ensi vuonna jos kaupat tekee heti.
Monet polttisvalmistajat ovat tuoneet markkinoille ensin pienet sähkärit. Volvokin aloitti XC40-mallista ja EX90 on saatavissa aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. XC40P8 saa vetää muistaakseni 1600kg, mutta monet muut valmistajat aloittivat jopa ilman vetokykyä olevilla malleilla. Ei ole sähkökäyttövoiman vika.
Minulla on jarrullinen kärry eikä niitä saa vetää kuin 80km/h. Kulutus kasvaa suunnilleen arvoon 27kWh/100km. Ylämäessä enemmänkin motarin loivassa alamäessä voi mennä alle 20. Kun haluan seurata kulutusta, pidän näytöllä auki energiaikkunan, joka piirtää tehokäyrää valinnaisesti 10, 25 tai 50km keskikulutuksella. 10km arvossa tehon vaihtelu näkyy hyvinkin terävinä muutoksina ylä/alamäet, kiihdytykset, regeneroinnit. Kärryn kanssa keskikulutus asettuu 27kWh/100km tietämille. Paitsi tietysti, jos on reilusti pakkasta tai rankan puoleinen sadekeli.
X:n WLTP-keskikulutus on 20kWh/100km. Käytännön ajossa se vaihtelee 16 - 27. Esim. Tampere-Hiki motarilla lähempänä 27 ja Tampere-Lahti reitille lähempänä 16. Siis ilman kärryä.
P.S. Vanha muistiinpano kertoi, että lämpötilassa -4...-7 pitkällä maantiematkalla ison kärryn kanssa kulutus oli ollut keskimäärin 34kWh/100km. Kolme henkilöä autossa.
Tuo kulutuksen nousu riippuu vahvasti siitä vedettävän perävaunun kuomun koosta/muodosta jne. Kokeilin tässä muuan viikko sitten (ennen talvirajoituksia) oman jarrullisen kuomukärryn vetämistä sähkärillä, ja ainakin tuon kyseisen kärryn kanssa kulutus lähes tuplaantuu (melkein saman se tekee kyllä dieselillä hinatessakin, eli eipä alle 10l/100km pääse edes kesällä). 130km matkalla keskikulutus asettui 32.4kWh/100km (ilma oli muutaman asteen lämpimän puolella, autossa kaksi henkilöä, mittarivauhti pääosin 90km/h kruisella asetettu, kärryn omapaino 470kg ja kuormaa n. 500kg). Toiseen suuntaan ilman kärryä kulutus oli himpun alle 18kWh/100km, enkä kyllä edes yrittänyt ajaa taloudellisesti, eli nopeus vaihteli 80-120km/h ja painottui tuonne korkeampaan nopeuteen. Autona oli bemarin i4 edrive40.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Tuo kulutuksen nousu riippuu vahvasti siitä vedettävän perävaunun kuomun koosta/muodosta jne. Kokeilin tässä muuan viikko sitten (ennen talvirajoituksia) oman jarrullisen kuomukärryn vetämistä sähkärillä, ja ainakin tuon kyseisen kärryn kanssa kulutus lähes tuplaantuu (melkein saman se tekee kyllä dieselillä hinatessakin, eli eipä alle 10l/100km pääse edes kesällä). 130km matkalla keskikulutus asettui 32.4kWh/100km (ilma oli muutaman asteen lämpimän puolella, autossa kaksi henkilöä, mittarivauhti pääosin 90km/h kruisella asetettu, kärryn omapaino 470kg ja kuormaa n. 500kg). Toiseen suuntaan ilman kärryä kulutus oli himpun alle 18kWh/100km, enkä kyllä edes yrittänyt ajaa taloudellisesti, eli nopeus vaihteli 80-120km/h ja painottui tuonne korkeampaan nopeuteen. Autona oli bemarin i4 edrive40.
Rekoissa tiedetään, että yksikköjen, ohjaamon ja kuormatilojen, välin pitää olla tarpeeksi pieni kuten nykyään on, jotta ilmanvastus ei maksimoidu. Kevytperäkärry tulee liian pitkän aisan perässä, joten se muodostaa kunnon vastuksen vetoauton muodostamassa turbulenssissa. Varmaan pakettiauton perässä se voisi mahtua auton tekemään ilmatunneliin. Jos jotain kiinnostaisi, voisi käyttää samanlaisia välientäyttölevyjä kuin rekoissa on ohjaamon takana.
@HybridRules kirjoitti:
kun ajaa pitkää matkaa on hyväkin pysähtyä parin tunnin välein hetkeksi myös polttomoottoriautolla. Jos ei ajaa pitkää matkaa ei tarvitse koskaan pysähtyä lataamaan. Eikä käydä liikenneasemilla tankkaamassa.
Eli et ole eläis nauttinut tojotaa kummemmilla rotiskoilla pitkää matkaa versus x ? Jossa ei ole
edes riittävän laadukkaat jakkarat, kun joutuu 2 tunnin välein taluttamaan, meillä koirakin jaksaa pidempään... Minä ajan sen 400-500km siivun ihan sellaisenaan ja samalla tankilla takaisin, ilman mitään miettimistä missä joudun lojumaan seisonut pahvikahvi kourassa...
@Late1969 kirjoitti:
Rekoissa tiedetään, että yksikköjen, ohjaamon ja kuormatilojen, välin pitää olla tarpeeksi pieni kuten nykyään on, jotta ilmanvastus ei maksimoidu. Kevytperäkärry tulee liian pitkän aisan perässä, joten se muodostaa kunnon vastuksen vetoauton muodostamassa turbulenssissa. Varmaan pakettiauton perässä se voisi mahtua auton tekemään ilmatunneliin. Jos jotain kiinnostaisi, voisi käyttää samanlaisia välientäyttölevyjä kuin rekoissa on ohjaamon takana.
Pitää paikkansa. Tuo oma kärryni on vielä "ekstra"pitkällä aisalla sisältäen mm. perävaunun vararenkaan ja kuormasidontatarvikelaatikon. Pienimmän hinauksenaikaisen kulutuksen nousun olen saanut jollain mersun korkealla sprintterillä (kärryn kuomun "katto" on n. 230cm korkeudella), jolla kulutus ei montaa litraa nouse, mutta kun se tuolla veturilla valmiiksikin huitelee jo toistakymmentä litraa per 100km.
Ei mikään optimaalinen vedettävä, mutta 6m pitkä tavara mahtuu alle 1m peräylitykseen.
Vanhan Volvon kulutus nousee 5.5 - > noin 7 L satasella kun ajaa noin 100km/h. Naapurin Insignia Aut. 1.5 kulutus nousee huomattavasti enemmän. Epäily mm. liian isojen vaihteiden käyttöä (automaatti)
Saatiin aktivoitua keskustelu aktiiviseksi - hyvä! Pakko myöntää, etten ole ihan kaikkia sähkäreitä käynyt tutkimassa, mutta mutulla arvioiden, suurimpaan osaa sähkäreitä ei saa edes 750 kg jarrutonta kärryä, polttiksissa taas toisin päin. Osuuko lähelle?
Nykyään moottoritietä saa ajaa kärryn kanssa 100km/h kesät talvet. Jos ajaa tasaista 90-100 km/h nopeutta sähkärillä, kärry koukussa, tarkoittaako se tehojen ottamista vai pitäisikö ajaa esim. 80 km/h akun säästämiseksi? Voitko kokeilla joskus X:llä, mitä kuomukärryn mukanaolo tarkoittaa kulutuksessa? Olen siis aidosti utelias tietämään, kyllähän lopputulos lienee, että useimmilla meillä joku päivä on sähkäri.
Siis olen käyttänyt kaikki rahat johonkin elämäni aikana, käteistä ei ole patjan alla. Jos jotain kulutuskohteita ottaisi esiin, niin käytin kymmenen vuotta sitten summan joka vastaa X:n vuosibudjettia, kolmen viikon Australian lomaan koko perheen kanssa. Käytiin sukeltelemassa suurilla riutoilla, ajeltiin itärannikkoa alas ja katsottiin mm. Uuden Vuoden ilotulitusta Sydneyssä. Mökki mainittu, siihen saa uppoamaan niin paljon rahaa kuin viitsii laittaa. Eli vaakakupissa lähinnä, että jos autoilu maksaisi vaikka tonnin kuussa enemmän, mistä sen tonnin nipistäisin pois.
Sähkärit on muutaman vuoden ajan olleet loisto-ostos mutta väittäisin kokemuksen rintaäänellä, ettei tilanne voi ikuisesti kestää, jossa käytetty auto, siis auto, maksaa enemmän kuin uusi, sillä erotuksella, että käytetyn saa heti ja uuden ehkä ensi vuonna jos kaupat tekee heti.
Minua harmitti aikoinaan, kun ABC alkoi tappaa pieniä tienvarsikahvioita, mutta eipä kehitystä voi keinotekoisesti pysäyttää. Nykyään ABC on pitkänmatkalaiselle hyvä ilmiö, koska sijaitsevat niiin hyvin reittien solmukohdissa ja/tai matkan varrella. Laturitarjonnassa ABC-asemat ovat paljon tärkeämpiä kuin markettien pihoilla olevat, koska latureita tarvitaan juuri pitkien matkojen mahdollistamiseksi. Kotipaikkakunnalla ei moni sähköautoilja tarvitse julkisia latureita ollenkaan.
Monet polttisvalmistajat ovat tuoneet markkinoille ensin pienet sähkärit. Volvokin aloitti XC40-mallista ja EX90 on saatavissa aikaisintaan kahden vuoden kuluttua. XC40P8 saa vetää muistaakseni 1600kg, mutta monet muut valmistajat aloittivat jopa ilman vetokykyä olevilla malleilla. Ei ole sähkökäyttövoiman vika.
Minulla on jarrullinen kärry eikä niitä saa vetää kuin 80km/h. Kulutus kasvaa suunnilleen arvoon 27kWh/100km. Ylämäessä enemmänkin motarin loivassa alamäessä voi mennä alle 20. Kun haluan seurata kulutusta, pidän näytöllä auki energiaikkunan, joka piirtää tehokäyrää valinnaisesti 10, 25 tai 50km keskikulutuksella. 10km arvossa tehon vaihtelu näkyy hyvinkin terävinä muutoksina ylä/alamäet, kiihdytykset, regeneroinnit. Kärryn kanssa keskikulutus asettuu 27kWh/100km tietämille. Paitsi tietysti, jos on reilusti pakkasta tai rankan puoleinen sadekeli.
X:n WLTP-keskikulutus on 20kWh/100km. Käytännön ajossa se vaihtelee 16 - 27. Esim. Tampere-Hiki motarilla lähempänä 27 ja Tampere-Lahti reitille lähempänä 16. Siis ilman kärryä.
P.S. Vanha muistiinpano kertoi, että lämpötilassa -4...-7 pitkällä maantiematkalla ison kärryn kanssa kulutus oli ollut keskimäärin 34kWh/100km. Kolme henkilöä autossa.
Tuo kulutuksen nousu riippuu vahvasti siitä vedettävän perävaunun kuomun koosta/muodosta jne. Kokeilin tässä muuan viikko sitten (ennen talvirajoituksia) oman jarrullisen kuomukärryn vetämistä sähkärillä, ja ainakin tuon kyseisen kärryn kanssa kulutus lähes tuplaantuu (melkein saman se tekee kyllä dieselillä hinatessakin, eli eipä alle 10l/100km pääse edes kesällä). 130km matkalla keskikulutus asettui 32.4kWh/100km (ilma oli muutaman asteen lämpimän puolella, autossa kaksi henkilöä, mittarivauhti pääosin 90km/h kruisella asetettu, kärryn omapaino 470kg ja kuormaa n. 500kg). Toiseen suuntaan ilman kärryä kulutus oli himpun alle 18kWh/100km, enkä kyllä edes yrittänyt ajaa taloudellisesti, eli nopeus vaihteli 80-120km/h ja painottui tuonne korkeampaan nopeuteen. Autona oli bemarin i4 edrive40.
Rekoissa tiedetään, että yksikköjen, ohjaamon ja kuormatilojen, välin pitää olla tarpeeksi pieni kuten nykyään on, jotta ilmanvastus ei maksimoidu. Kevytperäkärry tulee liian pitkän aisan perässä, joten se muodostaa kunnon vastuksen vetoauton muodostamassa turbulenssissa. Varmaan pakettiauton perässä se voisi mahtua auton tekemään ilmatunneliin. Jos jotain kiinnostaisi, voisi käyttää samanlaisia välientäyttölevyjä kuin rekoissa on ohjaamon takana.
Eli et ole eläis nauttinut tojotaa kummemmilla rotiskoilla pitkää matkaa versus x ? Jossa ei ole
edes riittävän laadukkaat jakkarat, kun joutuu 2 tunnin välein taluttamaan, meillä koirakin jaksaa pidempään... Minä ajan sen 400-500km siivun ihan sellaisenaan ja samalla tankilla takaisin, ilman mitään miettimistä missä joudun lojumaan seisonut pahvikahvi kourassa...
Pitää paikkansa. Tuo oma kärryni on vielä "ekstra"pitkällä aisalla sisältäen mm. perävaunun vararenkaan ja kuormasidontatarvikelaatikon. Pienimmän hinauksenaikaisen kulutuksen nousun olen saanut jollain mersun korkealla sprintterillä (kärryn kuomun "katto" on n. 230cm korkeudella), jolla kulutus ei montaa litraa nouse, mutta kun se tuolla veturilla valmiiksikin huitelee jo toistakymmentä litraa per 100km.
Ei mikään optimaalinen vedettävä, mutta 6m pitkä tavara mahtuu alle 1m peräylitykseen.
Kuomukärryjä on erilaisia. Omani on samanlainen kuin linkin kuvassa, joskin täysmusta.
https://www.tekno-trailer.fi/vaunumallisto/peravaunut/3300l-pro/95/#x-5
Vanhan Volvon kulutus nousee 5.5 - > noin 7 L satasella kun ajaa noin 100km/h. Naapurin Insignia Aut. 1.5 kulutus nousee huomattavasti enemmän. Epäily mm. liian isojen vaihteiden käyttöä (automaatti)