Kun en ole löytänyt aiheesta tutkimustietoa, kysynkin miten paljon range muuttuu jos vakio 18" pyörät vaihtaa 17" pyöriin ja talvella jopa 16" renkaisiin ( jos mahdollista ) Olisiko testin paikka ?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kun en ole löytänyt aiheesta tutkimustietoa, kysynkin miten paljon range muuttuu jos vakio 18" pyörät vaihtaa 17" pyöriin ja talvella jopa 16" renkaisiin ( jos mahdollista ) Olisiko testin paikka ?
Riippuu paljon myös käytettävästä renkaasta (vierintävastuksesta), ei pelkästään vannekoosta. Toki renkaan leveyskin lyhentää rangea. Pikasesti tuossa yhden autonvalmistajan konfiguraattorista vaihtelin vannemalleja/kokoja samaan autoon ja WLTP saattoi muuttua 5-10km jo saman vannekoon sisällä riippuen vanteen mallista (ja sille vanteelle määritellystä ensiasennusrenkaasta). Kasvatettaessa vannekokoa 17"->20" range lyhentyi n. 50km (kulutus 17" rengastuksella 16.1kWh/100km ja 20" rengastuksella 17.4kWh/100km). 18" ja 19" pyöräkoot olivat jossain tuossa välillä).
Leveämmät renkaat tulevat joka suhteessa kalliimmiksi. Ne ovat kalliimmat hankkia, ne kuluvat nopeammin, ja ne myös lisäävät kulutusta. Mitä pienempi vierintävastus, sitä pienempi on kulutus.
Eikö ensimmäisiin nykyaikaisiin sähköautoihin lähdetty kehittämään juuri isovanteisia, mutta kapeita renkaita kulutuksen pienentämiseksi. Mutta ne eivät näyttäneet machoilta, joten vain iso vannekoko jäi.
Mieti polkupyörää - mitä suurempi vanne ja ohuempi sekä kovempi rengas, sitä kevyemmin polkupyörä rullaa. Samanlaisia "polkupyörän renkaita" käytetään kaikkein taloudellisimmissa autoissa, jotka kulkevat 0,0xxx litralla 100 km.
ainakin bemarin "alkuperäisen" i3 mallin kanssa jotain tällaista tehtiin, kun rengaskoko oli alunperin 155/70-19, mutta kyseisessä autossa hiilikuitukorin ansiosta paino (1200-1300kg) ei noussutkaan näihin nykymöhköjen lukemiin, joten ainakin olettaisin että tuollaisen kapean/korkean renkaan sovittaminen tuolle painoluokalle onnistui suhteellisen helposti.
Hesarissa on juttu aiheesta. Mukaan pitää tosiaan ottaa myös vanteiden muotoilu, läpinäkyvät vanteet ovat surkeimmat myös vastusten osalta. Kunnon peittävä kapseli tai vihannesleikkurivanne ovat parhaat, mutta silloin ei taas jarrupelit näy kateellisille.
Auton rengaskokojen alueella valmistajan suosittamien paineiden tuntumassa renkaan leveyden vaikutus tuntuu varsin selvästi myös polttiksen kulutuksessa vierinvastuksen ja ilmanvastuksen kasvun vuoksi. Minun autoni eri malliversioilla samalla voimalinjalla ja samalla korilla rengaskoon ja jousituskorkeuden 15 mm eron vaikutus muuten saman auton normikulutukseen vaihtelee rajoissa 4.9 - 5.3 sadalle.
Polkupyörä rikkoo tämän analogian useastakin suunnasta, koska suurilla paine-eroilla mukaan tulee muitakin ilmiöitä, joiden seurauksena leveämpi rengas tai hieman alempi paine saattaa joissain olosuhteissa rullata kevyemmin.
Eikä lumi myöskään tee pesää vanteen sisällä jäätyen koko vanteen mittaiseksi möykyksi, joka osittain irrotessaan ravistaa niin, että etenkin etuvetoisen auton syvän offsetin takarenkaat käytetään toisinaan kesken talven irti autosta jääklimppien hakkaamiseksi irti vanteista ettei ensin töihin lähtevä Rouva ota minun normaalisti ratista kääntyvää takavetoista jättäen etuvetoisen luisupulkan minulle. Ei tämä jokatalvinen tilanne ollut, mutta useina talvina toistuva ja etenkin paksuissa kinoksissa kahlattaessa lämpimät jarrut sulattavat aktiivisesti lunta josta muodostuu noita jääklimppejä vanteen sisälle.
Useampaan kertaan on S80 vanteet siivottu kesken talven tuon ilmiön ja Volvon kokopeittävän "Rhea" vanteen tai umpinaisen peltivanteen vuoksi. Ongelma ei ole ainutkertainen meidän tallissamme koska aiheesta on keskustelua Volvofoorumeilla ja Volvo on rakentanut alustaan kiinnitettävät lisävarusteiset ilmanohjaimetkin ongelmaa vähentämään.