Olen seurannut uutisista, miten isot metsäpalot riehuvat USA:ssa ja Kanadassa. Ihmettelen, miksei kyseiset valtiot sammuta niitä, vaikka niillä on siihen kalusto? On, säälittävää nähdä, miten helikopteri pörrää monen neliökilometrin paloalueen yläpuolella, mukana muutama sata litraa vettä . Palo kyllä sammuisi, jos sammutuskoneina käytettäisiin esim. Herkules kuljetuskoneita, joiden hyötykuorma on 30t. Rakennetaan koneen lastiruumaan 30m3 irtotankki. Mahtuu hyvin. Mittasin Turun lentonäytöksessä. Rakennetaan kiitorata ja pumppuasema ison järven santaan. Järvivesi kelpaa hyvin sammutusvedeksi. 30m3 tankki täyttyy kunnon pumpuilla 10 minuutissa. Koneita voi tietysti olla sammutustehtävissä useita jonossa. Kyllä alkaisi tulet sammumaan.
Kalevi
Yksi kone ehtisi toimittaa tankillisen tunnissa monen neliökilometrin paloalueelle, jos järvi ja paloalue olisivat lähekkäin. Iso lentokonehan ei tipu ja nouse tuossa 10 minuutissa. Lisäksi kantavan kiitoradan rakentamiseen menisi hetki, että toiminta saataisiin käyntiin.
Mitä jos maat käyttäisivät koneitaan ennakkokasteluun, ettei metsäpaloja syttyisi?
Sammutuskoneet kylläkin tankataan lentämällä järven pinnan tasossa jolloin niiden säiliö täyttyy huiman nopeasti eikä aikaa kulu turhiin kentälle laskeutumisiin ja pumppauksiin.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000967396.html
Ylhäältä laskettu vesi höyrystyy saman tien kuumuudesta johtuen, joten tämä tapa on lähes hyödytön. Paloalueen rajaus on ainoa keino päättää palon eteneminen, meillä tämä tapa on käytössä. Isoja metsäalueita pitäisi tosin rajata enemmän, koska tämä sama ongelma saattaa olla meilläkin edessä. Huolimaton tulenkäsittely ja tahallaan sytytetyt maastopalot ovat viime aikoina yleistyneet vauhdilla. Kuka tietää onko tämä sytyttely jonkun tahallaan aiheuttamaa, tuomioita on ainakin Australiassa jaettu.
Palo voidaan sammuttaa jäähdyttämällä ja veden höyrystyminen sitoo paljon lämpöä. Vedellä läpimäräksi kastelu ei taida onnistua kuin pienellä alalla. Mikrosumu on tehokas sammutuskeino, siinä vesi saadaan pieniksi pisaroiksi, jotka höyrystyvät hetkessä ja jäähdyttävät palon. Isommassa vesimäärässä suuri osa vedestä menee hukkaan.
Pitäisikö arvioida kuinka paljon mikrosumua pitäisi luoda jotta kymmenen kilometriä pitkä, 50m korkea ja muutaman sata metriä leveä tulimyrsky lannistuisi? Verrokiksi tarjoan 150m2 omakotitaloa joka monesti palaa kivijalkaan jos palokunnan saapuessa liekit lyövät jostain läpi. Rakenteet tai metsä estävät viilentävän suihkun saamisen oikeaan kohtaan.
Sisätiloissa mikrosumua on käytetty menestyksekkäästi ja kemiallisten sammutusten korvaajana vaikka laivojen konehuoneessa. Mutta se ei siis toimikaan? Huonoa mainosta on tietysti tuo, jos sammutusjärjestelmällä varustettu talo palaa kivijalkaan.
Oletin, nähtävästi väärin, että esitit mikrosumun käyttöä metsäpalojen sammutuksessa. Pitäisikö metsiin asentaa sammutusjärjestelmät?
Minä mietin että monessako omakotitalossa on sammutusjärjestelmä?
Kommentoin vain veden höyrystymiseen. Taitaa olla kolme keinoa sammuttaa tulipalo: palava materiaali pois, happi pois tai riittävä jäähdyttäminen. Eri kohteisiin vaaditaan eri käytännön toteutus. Metsäpaloissa olisi aika paljon putkitettavaa alaa, mutta jokin siirrettävä mikrosumu voisi toimia.
Neljä. Neljäntenä on palon kemiallisen ketjureaktion katkaisu, johon perustuvat mm. jauhesammuttimet.
Olen tutustunut aiheeseen ja todennut, että metsäpalo sammuu aina rankkasateella. Siis pitää järjestää sade. Maailman suurin sammutuskone on Boening 747 , vesitankki on 54t. Netissä kuvia, kun se sammuttaa Cilen metsäpaloja, näyttää tehokkaalta! Mutta varmasti kallis lentotunti. Netissä löytyy myös järven pinnalta vetensä ottavan sammutuspilotin kommentti: Kun pudotan paloalueelle 5-6 tankillista , huomaan, että tuli alkaa siltä kohdata sammua. Sammutuskoneen kapasiteetti on noin 10% Herkuleksen kapasiteetistä ja muutaman lentotunnin jälkeen on tankattava polttoainetta.
Siksi Herkules tuli mieleen, koska USA:lla ja Kanadalla niitä on armeejalla valmiina, ehkä kymmeniä. Vesitankki koneeseen olisi vain lasti, joka on hihnoilla kiinni lastitilassa. Voidaan irrottaa ja kiinnittää tunnissa. Koneet voitaisiin ottaa sammutustehtäviin vain tarvittaessa. Herkules ei tarvitse pitkää kiitorataa nousuun, eikä laskuun.
Koneella voidaan lentää peräluukku auki, josta vesi johdettaisiin ulos. Kun kenttä ja tankkauspaikka tehtäisiin järven rantaan, voitaisiin tankata vettä ja polttoainetta samaan aikaan. Vesi on järvessä ilmaista, vain polttoaine maksaa. Lentotunnit halpoja, koska koneet ovat armeejan ja henkilöstö valmiina. Taistelu tulta vastaan sopii myös armeejan tehtäviin. Alumiinitankki Herkulesiin maksaisi noin 20-30000E. Sopisi Suomenkin harkita valmistautumista. Voidaan käyttää myös ennalta ehkäisyyn ja kastella kuivat metsät etukäteen, kasvaisivatkin paremmin.
Kalevi
Kalevilla on hyviä ideoita. Tarkennan veden tarvetta kastelutarkoitukseen. Tyypillinen sade josta on jo jotain hyötyä on 10mm. Se tarkoittaa 10L vettä neliometrin alueelle. Neliökilometrin alueelle tarvittaisiin 10 mm sateeseen 10 miljoonaa litraa vettä eli 10 000 tonnia. Hercules C-130 hyötykuorma on reilut 30 tonnia joten muutaman keikan joutuisi heittämään.
Metsästä ja pusikosta riippuen suurin osa sateesta menee vääriin kohtiin. Sammuttamiseen ei tarvita niin paljoa vettä, jos vesi saadaan ohjattua oikeisiin paikkoihin. Ehkä 10% riittäisi.
Oikeasti metsäpalo voi toisinaan palaa vaikka talven yli turpeen sisässä ja leimahtaa uudelleen liekkeihin seuraavana kesänä. Ei se ilmasta pudotettu vesi kaikkea sammuta, mutta auttaa toki paljon.
Kommentoin metsänkastelua eli kuinka puut saisi kasvamaan paremmin. Maastopalojen sammutusta on vuosien varrella harjoiteltu ihan globaalisti - ei taida olla helppoa. Kun kone lentää 300 km/h niin veden kohdistaminen lienee suurelta osin sattuman varassa. Mies ja sankoruisku olisi tarkempaa.
Kaadetaanko vesi sammutuskoneesta kuin "hanasta laskemalla" vai pumpataanko se suuttimen läpi sumuksi hajotettuna?
Koneesta vesi lentää sumuna lyhyen aikaa. Varmaan päästetään jossain määrin hallitusti ulos ja viima hajottaa vettä isommalle alalle. Pudotuksesta tuolla kirjoitetaan: https://en.wikipedia.org/wiki/Aerial_firefighting