Asensin kattopeltien vaihdon yhteydessä Jäspin PAK 3 aurinkokerääjät katolle syksyllä 2022.
Vastaaja paketti kuin
https://lvi-kauppa.fi/product/aurinkokerainpaketti-jaspi-solar-3/?utm_source=Google Shopping&utm_campaign=Tuotefeedi-50e&utm_medium=cpc&utm_term=38045&gad_source=1&gclid=EAIaIQobChMI46-i6YykhQMV4VCRBR1kcQLwEAQYAiABEgKP0fD_BwE
Sain vähän alennusta kun ostin Onniselta ja tein asennukset itse.
Katolla on 3 kpl x 1m (L) x 2m (K) tasokerääjät, (6m2) jossa kiertää paineistettu neste (ei jäädy, kiehumispiste reilut 200 C) ja kiertää 300 L Jäspin aurinkolämminvesivaraajan kierrukan kautta. Systeemi hoiti koko talon lämminvesitarpeet (ja ylikin) huhtikuusta syyskuulle. Normisti sähkövastus lämmittäisi 62 C mutta keräin lämmittää paisteella 85 C. Rajat on säädettävät. PT1000 anturit kolmessa paikassa, yksi tasokerääjän ulostuloputkessa, neste on käynyt 160 C max kun suojaus pysäyttää kierron (ettei varaaja ylilämpene).
Voin kertoa lisää jos joku on kiinnostunut.
Minä olen kiinnostunut. Minulla on mökin rakennusprojekti venynyt pietarinkirkko-tyyppiseksi mm. siksi, että en ole osannut päättää, mikä lämmitysratkaisu. Ensin oli suora sähkölattialämmitys ykkösvaihtoehto, mutta hintojen nousun takia ajattelin vesi-ilmalämpöpumppua, mutta nyt taas suoraa sähköä. Olen pitänyt sähkölämmityksen heikkoutena, ettei voi varastoida energiaa akkujen kalliin hinnan takia. Keräinsysteemi lämpimälle vedelle ja sähkölämmitys lattialle voisi ollakin hyvä systeemi.
Tarvitaanko keräimien asennukseen jotain virallisia pätevyyksiä? Minkä kokoinen vesivaraaja olisi järkevä? Löytyykö markkinoilta helposti varaajia, joissa on liitäntä keräinsysteemille ja sähkövastukselle?
P.S. Eikun Iisakin kirkkohan se oli
Varaajia löytyy, hyvä tsekata että kierrukka on rosteria. Kuparinen voi liueta esim porakaivoveden lievän happamuuden vuoksi ja vaimon blondatut hiukset alkaa vihertää. Jos lämmität muutakin kuin käyttövettä, varaaja saisi olla 500L +. Niiden hinnat tosin nousee nopsaan koon kasvaessa. Jos paikkaan paistaa hyvin, tuo 3 PAK lämmittää paljon suuremman määrän nestettä kuin 300L varaajassa on.
LVI asentaja tarvitaan. Hyvä kysyä onko asentanut koskaan, minun asentaja ei ollut, asensi varaajan ja vaihtoi talon putket, itse tein loput. Logiikka tarvii 230 V, helppo asetella kuntoon.
Tapasin jälkeenpäin yhdessä toisessa projektissa putkiasentajan joka kehui tasokeräimiä vs tyhjiöputket. Hänen mielestään taso on vakaampi, ei rikkoudu helposti. Putket ei tosin ole kalliita ja alkavat lämmitä aiemmin keväällä. Varaajan säätö vähän kikkailee putkien kanssa koska lämpötilaa ei voi mitata kuin nesteestä ja kiertovesipumppua pitää pyöräyttää vähän jotta neste kiertää tukista anturille. En tiedä tästä tarkempia lukuja mutta silloin kun tein hankinnan, tyhjiöputkia ei saanut kuin 6-8 kk toimitusajalla enkä jäänyt odottamaan. Tilanne on tasaantunut.
Nykyään aurinkopaneelit on halventuneet ja niillä kyllä pukkaa merkittävän määrän energiaa lämmitykseen - ainoa ongelma on tarvittava, moninkertainen määrä tilaa katolla tai jossain vs keräimet.
Mutta eikö siis tarvita mitään erikoilupia omaavaa asentajaa tai käyttöönottotarkastusta? Meillä on kalliotontti ja mökin porakaivossa ilmeisesti merivettä sekoittuneena ja suolapitoisuus turhan korkea. Saa käyttää juomavetenä aikuisille, mutta ei suositella lapsille. Rantasaunan Aitokiukaan vaippa meni alta kahden vuoden, kunnes löytyi tosterivaippa. Nyt niitä ei enää tehdä. Meillä on ollut epävirallinen vesi kaivosta rantasaunalle varaajaan, että se puoli asiassa on tuttua.
Sanoit, että keräimissä kiertää joku neste, joka ei jäädy. Onko keräinpaneelit sarjassa ja katolta alas tulee vain meno- ja tuloputki? Minkä kokoiset putket? Nestekierron pumppu, minkä kokoinen fyysisesti (suunnilleen), pitääkö ääntä, on varmaan 230VAC, mikä max virta?
Mökissä on tiilikatto. Onko keräinelementti painava? Kaipa niille on mietitty kiinnitysratkaisu tiilikatollekin.
Aurinkopaneeleilla saisi myös lataussähköä, kun ollaan mökillä. Ja lämpöä varastoon vesivaraajaan.
Mökillä on kyllä kattopinta-alaa riittävästi. Kattokulma on 35 astetta, joten kaikki pyrkii kovasti putoamaan alas.
Yhdessä työpaikassa oli myynnissä aurinkokeräimiä. Niissä ongelma oli päinvastainen, pitää huolehtia keräimien lämpötilasta. Jos lämpö ei siirry minnekään, keräimet pitää peittää, muuten ne ja neste lämpiävät piloille.
Keräimiä on (ollut) myös pystymallisina vaikka kerrostalon tasakatolle. Ne saavat aurinkoa pidempään kuin suunnattu taso.
Omalla okt katollani on niukasti aurinkoista pinta-alaa jollen kaataisi suurta osaa puista tontin eteläiseltä puoliskolta sekä naapurin tontilta. Kerääjä puolustaa siksi paikkaansa.
Jos on tilaa, johon paistaa suurimman osan päivästä ja noin 2m korkealle aurinkopaneeliriville esimerkiksi kaksi kuuden metrin pätkää niin äänestän tätä aurinkokeräimen sijasta. Sähkön käyttö helpottaa kaikkea lämmitykseen liittyvää huomattavasti.
Lämmitysratkaisuna esitän seuraavaa:
Vakuutusyhtiöt eivät hyväksy ilmalämpöpumppua ainoana lämmitysmuotona, joten laittaisin sähköllä lattialämmityksen osaan mökkiä. Omassa mökissäni (hallinnassani nyt 4 vuotta, vanhempieni rakentama) on wc ja khh tiloissa lattialämmitys ja kun lähdemme pois mökiltä, ovi muuhun tilaan jää auki. Kaikki vesiputket on tilassa jossa lattialämmitys varmistaa lämmön pysymistä plussan puolella vaikka ilppi kyykkäisi. Mökillä on sähköpatterit jotka ei ole ollut päällä 15 vuoteen.
Alkuperäinen mitsubishi ilp vm 2008 ei selvinnyt kunnialla talviolosuhteista vuonna 2021 helmikuussa, pari viikkoa lämmöt ulkona -20 C niin ulkoyksikkö muurautui jäästä umpeen. Lämmitin saunan padassa kuumaa vettä niin ilp palautui toimintaan ko. viikonloppuna. Tilasin seuraavalla viikolla ilpin uusinnan, Mitsun kylmiin olosuhteisiin tarkoitettu versio on siitä keväästä asti toiminut hyvin. Keskisessä Suomessa on tänäkin vuonna ollut -30C. Tärkeä ominaisuus on mahdollisuus säätää termostaatti +10 C kun ketään ei ole paikalla. (perinnetiedon mukaan ilp ei tuossa lämpötilassa pysty sulattamaan itseään, mutta se ei pidä paikkaansa tämän laitteen kanssa). Siinä edellisessä min asetus taisi olla +16 C joka ei ehkäissyt jäätymistä.
Ilp pitää mökkiä noin +10 C asteessa kun siellä ei ole ketään. Mitsussa on sisäänrakennettu wifi (wifi on kätevä mökillä, mm. telkan kaikki suoratoistokanavat, valvontakamerat ja itselläni on netatmon sääyksikkö, näkee sisä-ja ulkolämpötilat siinä myös).
Sitten kun perjantaina on tarkoitus ajaa mökille, laitetaan torstaina kännyllä ilpin termostaatti +22 C, puhaltimiin enemmän vauhtia ja pe iltana sisälämpötila on 22 C kun sinne saavutaan. Sitten takkaan tulet puukopasta jossa on edelliskerralla tuodut polttopuut odottamassa, lämpimät ja kuivat puut syttyvät helposti. Samalla voi alkaa saunanlämmitys, availla vaikka punaviinin iltapalan seuraksi. Tämä lämmitys on toiminut meillä vuodesta toiseen. Ilpissä on vielä semmoinen plussa, että jos aurinko paahtaa mökkiä liian kuumaksi, sitä voi myös jäähdyttää. Aurinkopaneelit tuottavat jäähdytykseen ilmaiset sähköt.
Tiilikattoon saa kiinnikkeitä jotka asennetaan tiilen alareunasta katon runkoon, siihen sitten alumiinikiskot paneeleiden asennukseen. 35 asteen kaltevuus on erinomainen kaikille paneeleille.
Ihan uteliaisuuttani kyselen, kun tuossa alla on "Aurinkopanelit" -otsikolla ollut jo keskustelua, että eroaako kerääjä paneelista jotenkin?
Kerääjä kerää lämpöä, ei tee paneelin tavoin sähköä.
Oli kiinnostavaa kuulla tästä, kiitos Jorma.
En ole omalta osalta ihan tarkkaan laskenut, mutta pintapuolisesti pohdittuna ei paneelit eikä kerääjät oikein tunnu erityisen hyviltä business caseilta. Suurin ongelma tietysti se ettei ne tuota mitään silloin kun sitä sähköä ja/tai lämpöä tarvitaan.
Olen nähnyt muutaman lehtijutun katon harjalle asennettavasta "tuulimyllystä", se voisi olla kiinnostavampi. En kyllä toisaalta tiedä harjan tuuliolosuhteitakaan. Kyllä täällä tuulee, mutta talo on reilun metrin päässä yli talon korkuisesta kalliosta, joten se varmasti osaltaan vaikuttaa myös tähän. Jotenkin.
Edit: tällainen siis. Löysin vain maksumuuri takaa jonne en itsekään pääse, mutta kuvassa näkyy mistä puhuin
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/uudenlainen-tuuliturbiini-asennetaan-katonharjalle-ja-tuottaa-energiaa-ympari-vuorokauden-5-4-kw-huipputeholla-jopa-22000-kwh-vuodessa/fc1fe62a-0d5f-4e6b-94fc-6479dab3bdd0
Joo, ei tuo kerääjä varmaan mikään rahasampo ole, mutta lämmintä vettä tarvitaan kesälläkin joten sikäli puolustaa paikkaansa.
Ilman muuta, ja tuntuisi että lämmön tuottamiseen ne on aurinkopaneeleita fiksumpia. Jos olisi uima-allas niin kerääjä olisi no brainer. Olen myös leikitellyt ajatuksella että kerääjillä saisi ajettua lämpöä maalämpökaivoon. Toteutus vaatisi varmasti liikaa ainakin nyt jälkeenpäin, mutta ehkä tuollainen yhdistelmä voisi toimia uudishankkeissa.
Lämpökaivojen lataamisesta on ainakin puhuttu, kun niitä ei saada tarpeeksi varsinkaan suuriin kohteisiin. Keräimet kerrostalon katolle ja lämpöä maahan kesän ajan. Pientaloissa taitaa tonttia riittää eikä tarvitse tuollaista. Mutta lämmintä käyttövettä ja lattialämmitysvettä pitäisi tulla helmikuulta lokakuulle.
Joo, kyllä aurinkopaneelit on parempi vaihtoehto kuin keräimet. Saahan kennojenkin tuottaman energian talteen vesivaraajaan lämpönä, autoa saa ladattua ja kuten sanoit mökkiä viilennettyä. Monipuolisempaa kuin pelkän lämmön talteenotto.
Aion palata alkuperäiseen suunnitelmaan ja asentaa lämpövastukset huonekohtaisiin piireihin ja ainakin aluksi ohjata lämmitystä lattia-antureiden lämpötila-asetusten mukaan. Huonetermostaatit voi asentaa tarvittaessa myöhemmim. Ajattelen, että lattia-antureiden ohjaamana löytyy sopivat lattian lämpötilat halutulle huonelämmölle. Auki unohtunut ikkunakaan ei sitten ohjaa vastuksia jatkuvasti päälle.
Lattialämmitys (= suora sähkölämmitys) kuluttaa ainoana lämmitysmuotona, kun kukaan ei ole laittamassa puita takkaan, aika reippaasti enemmän sähköä verkosta kuin ilp eikä sähköistä lattialämmitystä voi käyttää viilennykseen, jos sellaiseen olisi tarvetta. Ilpin tuottokerroin, matemaattinen COP tai sijainnin huomioonottava SCOP on käytännössä aina yli 1 mutta voi yltää jopa yli 4 eli lämpöä tulee yli neljä kertaa enemmän kuin suoralla sähkölämmityksellä.
En nyt halua erityisesti tuputtaa tätä mutta oletan, että periaatetta on mietitty.
Toinen juttu, jolle annan arvoa on etäohjaus. Mökillä ollaan talvisin paikalla selvästi vähemmän aikaa kuin poissa sieltä. Yhden asteen lämpötilan pudotus teoriassa vähentää energiankulutusta jopa 5%. Tämähän riippuu deltaT:stä eli kuinka kylmä ulkona on. Poissaollessa lämmöt pitää pudottaa minimiin mutta itse en haluaisi saapua mökille klo 20 perjantaina jolloin sisälämpötila on +10 C, mukaanlukien sänkyjen patjat yms.
Lähdimme mökiltä Pääsiäis-maanantaina klo 14. Säädin ilpin termostaatin 10 C ja lämpötila on siitä saakka hitaasti laskenut. Nyt, torstaiaamuna sisälämpötila on 12.2 C eli lämmitykseen ei juuri ole kulunut energiaa, ilp kuluttaa jotain vaikkei lämmitä. Ulkolämpötila klo 8:30 oli -8.8 C.
ILPin kanssa lämpötilan pudotusta voi pohtia toisin kuin vastusten. ILP toimii eri lailla riippuen sisä- ja ulkolämpötilasta. Pitäisi saada toimintakäyrät eri arvoilla, jotta näkisi kulutuksen eron. Joka tapauksessa ILP voi kuluttaa vähän sähköä, kun olosuhteet ovat kunnossa. Siitä sitten 5% voi olla surkean pieni osuus, varsinkin jos alempi asetus aiheuttaa sen kylppärin lattialämmityksen päällemenoa. Kaukaisimpien nurkkien ja sängynalusten lämpö-kosteusolosuhteet voivat muuttua huonoiksi, jos ilmankierto ja -vaihto eivät ole kunnossa.
ILPin kanssa ei pitäisi olla betonilattiaa. Ilmalämmitys ei sitä lämmitä kunnolla ja jo jokusen asteen ilmaa kylmempi betoni tuntuu todella viileältä. Ja 20-asteinen lattia taas blokkaa ILPin pois päältä.
Kyllähän ILP on tarkoitus asentaa myös. Alkuperäisen sähkölämmityksen sijasta olin aikeissa tehdä vesikiertoisen lattialämmityksen, jossa olisi vesi-ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppu on ollut mukana suunnitelmassa kokoajan. Sähkön hinnan nousu sai miettimään vesikiertoa, koska ajattelin siihen olevan helppo järjestää lämmön varastoimisen isoon vesivaraajaan, mutta sellaista ei saakaan liitettynä standardina vesi-ilmalämpöpumppuihin.
Pidän sähköisen lattialämmityksen etuna nopeampaa reagointia lämmön säätöön. Meidän mökki on metrin korkuisten pilarien päällä eli lattiassa ei ole isoa massaa, joka loiventaisi pakosti säädön vaikutusta. On periaatteessa rossipohja 250mm paksulla polyuretaanilevyillä eristettynä. Kun huoneet ja kosteatila ovat kaikki omina vastuspiireinä, voi lämpötiloja säätää joustavammin kuin vesikiertoisessa lämmityksessä. Eikä ole seinillä pattereita pölyttymässä eikä termostaatteja haistelemassa lämpöä ulkoseinän ja ikkunoiden vieressä. Luulen, että lattia-antureiden avulla säädetty lattian lämpö korreloi huoneen lämpöön niin, että voi löytää sopivan lämmön lattiaan, jotta saa sopivan lämmön huoneeseen. Eikä mikään estä lisäämästä lämpötila-antureita myöhemmin ja ottaa myös huoneen ilman lämpö huomioon säädössä. Mökissä on pyöröhirsiseinät ja hirsissä on johdoille ylimääräisiäkin reikiä, koska hirsien tappien ja sidostankojen reiät on tehtaalla porattu monikaraporakoneella, joka on tehnyt aina samanlaisia reikäryhmiä, jolloin osa rei'istä on seinien kokoonpanon ja ohjaustankojen asennuksen kannalta turhia eli ovat jääneet sähkökaapeleiden käyttöön. Ja kaapelien vedon voi tehdä alakautta ja peruspilareiden kylkiin kiinnitettyjä kaapelihyllyjä pitkin. On siis muunneltavuutta myös jälkikäteen eikä sähkökaapeleita tarvitse asentaa hirsien pintaan.
Kuten totesit, sähköinen lattialämmitys reagoi nopeasti. Lattialämmöt voi pitää aika alhaalla kun paikalla ei ole ketään ja antaa ilpin hoitaa minimilämmitys. Jos ilp vikaantuisi, lattialämmityksen termostaatti kytkisi lattioihin lämpöä kun lämmöt tippuisi vaikka +5 C.
Ilpillä lämmittäisi ilman vajaata vuorokautta ennen kun saapuminen paikalle ja lattioihin saavuttaessa lisää lämpöä ellei niitä voi säätää etänä. Se 5% energiansäästö on per tiputettu aste eli 23-> 20 C säästö 15%. Tuskin säästö on lineaarinen jos tiputtaa 10 asteeseen mutta lämpöä pakenee ulos enemmän -10 C ulkolämpötilassa jos sisällä on +20 kuin olisi +10 C. DeltaT 20 vs 30
Olet varmaan huomioinut lattialämmityksen tehon. Lattiahan ei saa lämmetä liikaa, joten kevyen puulattian lämmitysteho on rajoitettu eikä välttämättä saa pidettyä huoneen lämpöä yllä. Lämmityksen voisi muuten jakaa alueisiin, jos olet sähköstä ja hinnasta tarkka. Siten voisi päättää lämmitetäänkö koko lattiaa vai vain keskemmältä taloa ja minimoidaan reunojen lämpöhäviöt matalammalla lämpötilalla.
Lattialämmityskaapelithan ovat aina lähellä lattian pintaa. Miten raskaampi betonilaatta kaapeleiden auttaisi pienentämään lämmityksen tehontarvetta? Kaapeleiden ja laatan välissähän on eristys. Yleensäkin lämpö halutaan ylös lattian yläpuolelle eikä alla olevaan laattaan. Maanvarainen betonilaattalattia tietenkin lämpiää ja lämmityksen reagointi loivenee, mutta miksi kevyen puulattian lämmitysteho olisi rajoitettu niin, että siitä olisi jotain haittaa? Aion asentaa lattiaan lämpötila-anturit ja niiden avulla valvotaan, ettei kaapelit kuumene liikaa ja säädetään lattiaan haluttu lämpötila.
Netistähän tietoa löytyy, muutamakin arvoa aina. Velvoittavat määräykset pitää vielä tarkistaa lisäksi.
Puulattian lämpötila ei saa nousta yki 24 tai 27 asteen mistään kohdasta. Puu on eriste eikä johda hyvin lämpöä sisällään ja pois. Kaapelin vierestäkään ei lämpö saa nousta ja teho on rajattu esim. 65 W neliölle. Yhden patterin tehoon menee siis 10-30 neliötä. Ja lämpötila pätee myös kiinteiden ja irtokalusteiden alla ja muualla. Lämmitystä ei voi asentaa kaikkialle ja anturit mittaavat vain muutaman pisteen.
Sähkölämmitys ei saa vikaantuessaankaan kuumeta liikaa. Muutama vuosi sitten oli palo, jossa kuoli useampi ja syynä oli naulan vuosia aiemmin vahingoittama kaapeli.
Betoni johtaa lämpöä hyvin sisällään ja pois. Se ei lämpene pistemäisesti eikä ole niin tarkka kaapeleiden lämmöstä. Sopiva pinnoite ei eristä lämpöä ja betoni jäähtyy tehokkaasti ja lämmittää huoneen. Betoni ei syty palamaan. Betoni varaa lämpöä. Tehorajana taitaa olla se mitä kaapelit kestävät.
mutta 6 kertaisesti sitä lämpöä... per neliö
Jep. Näin maallikkona olisin vain (tavallaan) kuvitellut keräinten olevan vielä selvästi halvempia kuin Jorman linkistä selvisi.
Edullisempaa ratkaisua:
https://www.karkkainen.com/verkkokauppa/brightsolar-20-1034w-3-04m-tyhjioputkiaurinkokerain-aurinkopaneeli?_gl=1*5z0wgw*_up*MQ..&gclid=EAIaIQobChMIssaa4rSyhQMVWAqiAx2S6AJ6EAAYASACEgKG1vD_BwE
Tehoa tuossa on "vain" 1kW mutta tyhjiöputket heräävät pienemmästä paisteesta kuin tasot. Lisäksi vähän putkea ja pumppuyksikkö.
Tehoa on myyntitekstin mukaan vähemmän, <800 W Suomen paisteella. Kommenttien mukaan lämpöä on kuitenkin riittänyt. Kattokiinnikkeet eivät sisälly hintaan yhden kommentin mukaan.
Jep, kattokiinnikkeet ovat erilaiset katon materiaalin mukaan. Tiilikattoon kiinnikkeet ruuvataan runkorakenteisiin tiilien alle.
Etelässä paistoi eilen sen verran, että varaajan lämpötila nousi 75 C - sähkövastuksen termostaatti on säädetty 62 C. Omassa systeemissä kiertovesipumppu pysähtyy kun varaaja saavuttaa 85C. Käynnistys kun kerääjän lämpötila on 5C yli varaajan lämpötilan. Pumpussa on säätö, ei pelkkä on/off.
Kuinka varaajan ylikuumeneminen hoidetaan? Toisilla on tarvetta peittelyyn, ettei varaaja ja neste lämpene piloille. Pieni nestemäärä kiehuu hetkessä, kun kierto pysähtyy.
Systeemi on paineistettu ja neste ei ole vettä vaan keräimiin tarkoitettua ”glykoli-seosta” jonka kiehumispiste 1.5 bar paineessa on yli 200 C. Minulla painetta on 2.x bar. Ylilämpö hoidetaan pysäyttämällä kierto ja tasokerääjän häviöt kasvavat lämpötilan noustessa ettei keräin viime kesänä lämmennyt yli 160C vaikka lämpöä oli +30 C ja aurinko paistoi siniseltä taivaalta.
Eli varaaja +85 C ja lämmitys lopetetaan.
Systeemissä on mahdollisuus myös ”viilennykseen” eli kun aurinko ei enää paista, kierrätetään nestettä edelleen hallitusti ja lämpö haihtuu keräimistä harakoille yöllä. Parametroitavissa kaikki.