«12»
Nyt kun vaali-innostus on korkeimmillaan ja kaikkien puolueiden nokkahenkilöt vaativat päästöjen mukaista veroa, niin olisi hyvä keskustella päästöveron suuruudesta ja jakamisesta.
Tapsan teesit:
1. Vain lain voiomaantulon jälkeen rekisteröidyille autoille tämä päästövero -kohtelu
2. Jaetaan 3 eri luokkaan päästöjen mukaan ja pudotetaan autoveroa 10 % vuodessa pienimmältä ja 5 % kakkosluokalta. Eli 10 vuodessa vähäpäästöisimmät verottomiksi ja 20 vuodessa keskinkertaiset.
3. Säädetään joka toinen vuosi päästörajoja tekniikna kehitteyessä
4. Dieseleille oma vastaava taulukointi
Mitäs ehdotat?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
tietenkin polttoainevero. Polttoaineestahan ja sen kulutuksesta ne päästöt syntyvät.
Kaikki muu on kaksinaismoralistista jeesustelua.
Mutta oikeasti päästöjen verotus polttoaineen kautta on poliittinen mahdottomuus. Silloinhan eniten joutuisi maksamaan Pohjois-Suomen muutenkin köyhä kansa pitkistä etäisyyksistä.
Ei taida kepuloisilta mennä läpi.
Nämä ihmiset eivät sitä paitsi ole vähääkään syyllisiä "ilmastonmuutokseen".
Eli päästöverotus autojen CO2-päästöjen perusteella on jälleen kerran teatteria ja olkinukkestrategia, jolla ei ole mitään todellista merkitystä. Vain polttoaineverolla olisi, mutta se on mahdotonta.
Minun mielestä tämmönen olisi reilua.
Vanhojen verojen aikaan ostettu auto päästövero 0 euroa, käyttövero 0euroa..
Uuden veron aikaan ostetut voisi mennä jotenkin näin:
Bensa autot:
-alle 1000cm3: 200e/a
-alle 1300cm3: 220e/a
-alle 1600cm3: 250e/a näihin 6 ekaan luokkaan ei luulisi kellään vielä tekevän kipeetä.
-alle 1800cm3:270e/a
-alle 2000cm3: 300e/a
-alle 2500cm3:450e/a
-yli 2500cm3: 600e/a Kukaan ei oikeasti tarvitse näin suurta, ellei ole jotain vikaa tuolla jalkovälissä.
-yli 3500cm3:1500e/a menee jo niin suureksi koneet, eli jos joku tämmösen haluaa niin on kyllä varaa maksaa tuo puoltoista tonnia.
Diesel autot:
-alle 1500cm3: 550e/a
-alle 2000cm3: 700e/a
-alle 3000cm3: 1000e/a
-yli 3000cm3: 1500e/a
Polttoaineiden hinnat voitaisiin pitää ennallaan jotta esim.kuljetus ja linja-auto liikenne pysyy jotenkin kilpailukykyisenä.
Bensa autot:
-alle 1000cm3: 200e/a
Miksi veron pitäisi riippua tilavuudesta? Miksi ei tehosta? Teho olisi parempi mitta kuin tilavuus? Huonoja ne ovat kummatkin. Paras olisi päästöisin perustuva (CO2 + CO + NOx + HC). Isompi ja tehokkaampi moottori voi tuottaa vähemmän päästöjä kuin pieni. Miksi koosta pitäisi tuolloin rangaista?
Otetaan nollatasoksi Euro 4 päästörajat ja C02 150 g/km
Auto alittaa ne:
- 20% => 400
- 30% => 300
- 40% => 200
- 50% => 100
Tai jotain tähän suuntaan. Iskutilavuudella ei pitäisi olla mitään merkitystä.
Kevyenä mallina olen pyöritellyt mielessäni sellaista, että polttoaineiden verotus pidettäisiin ennallaan, samoin dieselin käyttövoimaverot. Käyttömaksut sitten porrastettaisiin kulutuksen mukaan, mutta diesel-moottoreita suosittaisiin siten, että niiden käyttömaksu määräytyisi EU-normin maantiekulutuksen perusteella, kun taas bensa-malleissa määräisi kaupunkikulutus.
Saattaa kuulostaa epäloogiselta ensi alkuun, mutta mallilla olisi hyviä puolia:
-muutokset pieniä ja helposti laskettavia
-käyttövoimaveron säilyminen mahdollistaisi edelleen halvan dieselin
-CO2-päästöjen hallinta porrastuksella
-diesel-moottorisille kannustin
-selvä viesti kansalle, että bensat sopii kaupunkeihin (hiukkaspäästöt pienemmät) ja diesel taas maantielle (parempi hyötysuhde)
Pelkkään polttoaineveroon en usko, koska se siitä kärsisivät eniten syrjäseudut ja se huolehtisi tehokkaasti maaseudun tyhjenemisestä.
Vanhoille autoille siirtymäaika, niiden iästä riippuen esim. 5-10 vuotta, jonka jälkeen käyttömaksut alkavat vaikuttaa myös niihin jos ne vielä liikenteessä ovat.
Käytetyt tuontiautot pitäisi rinnastaa uusiin maahantuotaviin autoihin, muuten homma ei toimi.
Vanhat käytöstä poistuvat autot pitäisi romuttaa Suomessa, eikä sallia niiden myyntiä esim. Afrikkaan.
Polttoainevero ennallaan tai vähän korotettuna. Käyttövoimavero pois ja kaikki polttoaineet verotuksellisesti samalle viivalle. Järkeviä biopolttoaineita voisi tukea verotuksella.
Käyttömaksun porrastus normipäästöjen mukaan. Hiilidioksidi ratkaisevin päästö. Nämä voidaan porrastaa Euro-normeihin perustuen. Tavoitehan on ensin 150 g ja muutamaa vuotta myöhemmin 120 g. 120 g ja sen alle voidaan antaa ajaa ilmaiseksi kokonaan ilman maksuja. Tällaisen kuljettajahan hyötyy sekä vähäisessä kulutuksessa että käyttömaksussa. Siitä sitten porrastetaan maksut ylöspäin, mielellään progressiivisesti että saadaan jotain todellista eroakin aikaiseksi.
Ruuhkaisemmille teille tullit ainakin rekoille, rautatielogistiikan kehittäminen vastapainoksi.
Lisäksi matkakorvaus- ja verovähennysjärjestelmän muuttaminen siten, että se suosisi julkisia kulkuvälineitä. Eli julkisista saisi pientä etua omaan taskuunkin, autoilla edelleen mahdollisimman tarkka kulupohjainen korvaus niiden kulujen mukaan, jotka syntyisivät uudella 120 g normiautolla.
Valtio näyttämään mallia kansalaisille. Virka-autot vaihdetaan Priuksiksi ym. heti! Pressalle voi hankkia dieselin tai hybridi-Lexuksen.
Käyttömaksun porrastus normipäästöjen mukaan. Hiilidioksidi ratkaisevin päästö.
Normipäästö ja normikulutuksen perusteella ei pitäisi verottaa. Siitä kärsii vähän ajavat esim isomoottorisilla autoilla ajelevat harrastajat. Ainoa oikea verotus on polttoainevero. Autovero pois > 30te auto maksaisi esim 20te ja loppuvero maksetaan polttoaineen hinnassa, jolloin maksu kohdistuu niihin ketkä ajavat/saastuttavat eniten samalla se ohjaa julkisiin kulkuneuvoihin. Polttoaineen hinta ei edes nouse mihinkään älyttömiin tällä tavalla. Syrjäseuduille ja kuljetusliikenteelle voi tarvittaessa laittaa jonkun pienen alennuksen.
Ne, joilla on varaa pitää isomoottorisia harrasteautoja, saavat olla valmiita harrastuksensa kallistumiseen. Syrjäseutujen pakkoliikkumista on pakko tukea. Muunlaisesta mallista kärsii loppujen lopuksi koko Suomi.
ei kärsi autojen ostohinnasta putoaa 1/3 auto on halvempi ostaa, erotuksella ajelee aika pitkään. Kokonaisveroaste ei nouse, erittäin moni olisi tyytyväinen . EI ole mitään järkeä verottaa päästöistä joita ei tule, jos halutaan oikeasti vaikuttaa ympäristöön se on ainoa tapa, muu on pelkkää rahan siirtelyä.
Tämä olisi ideaalinen malli, jota itsekin kannatan. Olisi edullinen kerätä, yksinkertainen ja oikeudenmukainen. Se maksaa, joka ajaa. Syrjäseuduilla asuvien ei kannatta olla harmissaan hieman kallistuvasta polttoaineesta, sillä heidän asumiskulut ovat kuitenkin niin paljon edullisemmat. Polttoainekulut on nappikauppaa asumiskulujen rinnalla. Jos silti harmittaisi, voisi hankkia 4 l/100 km vievän dieselin, jolloin polttoaineen hinnalla ei olisi väliä.
Pahoin vain pelkään, ettei polttoaineen hintaa voi nostaa paljon naapurimaita suuremmaksi. Varsinkin länsi-Lapissa tankattaisiin Ruotsin puolella ja idässä Venäjällä. Etelässä Virokaan ei ole kaukana.
Moniko 3litranen saastuttaa vähemmän kuin esim.1.4litranen? Eiköhän nuo päästöt ole jonkun näköisessä suhteessa kulutukseen.Sitä paitsi mihin tarvitsee jotain 3litrasta bensa-autoa, tai jopa siitä suurempaa.
Jos veroja aletaan periä polttoaineen hinnoissa pitää olla kaksi eri hintaa.
Vanhoilla autoveroilla autonsa ostaneille 95e esim.1,10/l. Ilman autoveroa autonsa ostaneille esim. 2,00e/litra. Eikä tuo ole edes epäreilua. Oletetaan että mister-x osti autonsa tänä vuona 30te, ja mister-y ostaa sitten joskus verottomana samanlaisen auton 23te. Erotus on siis 7000e, jonka toinen on ottanut vielä lainalle ja on korko vaikkapa 4% vuodessa. Auto kuluttaa 7,5l/100km ja suomalainen ajaa k-a n.16tkm/a, eli vuosikulutus on noilla ajoilla 1200l.
Vanhalla systeemillä bensoihin menee vuodessa siis 1320e
Uudella verottomalla systeemillä menee vuodessa bensoihin 2400e
Erotus on vain 1080e/a eli tuohon 7000e erotukseen menee 6,5 vuotta, tällöin auto jo joutaa paalaukseen, koska sillä ei ole käytännössä minkään näköistä arvoa. Helppoa!
Tuo on huono vertailupari. Nuo eivät ole toistensa vaihtoehtoja. Otetaan vaikka 1.4 vs 2.0. Auto Bildissä oli vähän aikaa sitten testissä Golf 1.4 TSI ja 2.0 FSI. 2.0 kulutti vähemmän kuin 1.4. Sen normipäästötkin olivat monelta osin pienemmät kuin 1.4:n.
Miksi tässä Golfin tapauksessa vähemmän päästöjä tuottavasta pitäisi maksaa enemmän veroja kuin 1.4 litraisesta. Vain senkö takia, että siinä on isompi moottori?
Nuo tilavuuteen sidotut rajat ovat vanhanaikaisia. Jos ne pitää sitoa johonkin muuhun kuin päästöihin, on moottorin teho paljon oikeudenmukaisempi.
[quote title="06.02.2007 klo 10:14 GTAm kirjoitti"]
Normipäästö ja normikulutuksen perusteella ei pitäisi verottaa. Siitä kärsii vähän ajavat esim isomoottorisilla autoilla ajelevat harrastajat.
Jos laitetaan tärkeysjärjestykseen isomoottorisilla ajavat harrastajat ja 90% Suomen pinta-alasta + noin 50% asukkaista, niin laskisin jälkimmäisen tärkeämmäksi. Harrastajilla ei ole nytkään mikään halpa harrastus valittuna, joten voivat maksaa tarvittaessa enemmän. Jos ei ole varaa, niin voivat etsiä uuden harrastuksen.
Ainoa oikea verotus on polttoainevero
Ympäristön kannalta se onkin jos tarkastellaan vain liikennettä. Mutta on paljon muitakin siihen vaikuttavia asioita. Jos esim. syrjitään syrjäseutuja (joissa muuten asutaan suht ekologisesti ja kulutetaan merkittävästi vähemmän lähes kaikkea kuin esim. pääkaupungissa) ja ne autioituvat, niin en olisi mitenkään varma että ympäristö siitä hyötyy.
Ongelmana myös se, että maallamme on aika paljon rajanylityspaikkoja.
Autovero pois > 30te auto maksaisi esim 20te ja loppuvero maksetaan polttoaineen hinnassa
Suosisi lähinnä meidänlaisiamme, joilla on varaa uusiin autoihin. Suhteessa uusia autoja on paljon enemmän kaupungeissa, joissa niille on vähiten tarvetta. Minulla olisi tuolla kaavalla edelleen varaa ajaa paljon, sen sijaan vähävaraisemmat syrjäseudun asukkaat joutuisivat maksamaan sen minunkin ajamiseni pakollisella liikkumisellaan... hmm.
Aika monella on myös nyt suht uusi auto, jonka verot on maksettu vasta äskettäin. Olisi jotenkin epäreilun kuuloista alkaa maksamaan polttoaineesta 3 euroa litralta, jos on vasta edellisenä vuotena maksanut 10.000 euroa autoveroa?
jolloin maksu kohdistuu niihin ketkä ajavat/saastuttavat eniten samalla se ohjaa julkisiin kulkuneuvoihin.
Autoilun Kehä III:n sisäpuolella voi tällä perusteella vaikka kieltää, siellähän on niitä julkisia liikenennevälineitä ja kiellolla niille saadaan hyvä käyttöaste. Kiellolla pudotettaisiin noin 1/3 maan polttoaineenkulutuksesta pois.
Polttoaineen hinta ei edes nouse mihinkään älyttömiin tällä tavalla.
Luulen että syrjäseudun asukkaalle tuo korotus tekisi merkittävästi suuremman loven lompsaan kuin muutamien satasten käyttömaksu harrastajille? Et kai ole tosissasi, että ylimääräisen jenkkiraudan tai urheiluauton omistajan talous on kiinni 1000 eurosta vuodessa?
Syrjäseuduille ja kuljetusliikenteelle voi tarvittaessa laittaa jonkun pienen alennuksen.
Miten tällainen alennus toteutettaisiin? Tuleepa mieleen P. Väyrysen jalasmökit ja muut keinottelut...Mikä on sitten se syrjäseutu? Mitä edellytyksiä sen pitää täyttää?
Eikö olisi kannattavampaa maksattaa koko hoito keskusseuduilla ja siten tasata asutusta? Saataisiin 2 kärpästä yhdellä iskulla: tasaisempi aluekehitys ja pienempi polttoaineenkulutus.
Jyrkkä kannatus mallille, jossa vuosittaiset kiinteät muka-käyttömaksut lopetetaan ja vastaava tai suurempi verokuorma siirretään polttoaineisiin. Koko autoveroahan ei voi siihen siirtää ainakaan nopeasti juuri siitä oikeudenmukaisuussyystä, että moni on juuri äskettäin maksanut ison autoveron eikä raskas tuplaverotus olisi kohtuullista.
Tuo syrjäseudun ihmisten kohtalon surkuttelu on silkkaa kepulointia. JOs tarkoitus on päästä vähäpäästöisempään maailmaan, ei ihmisiä pidäkään kannustaa asumaa pitkin metsiä, pitkien päivittäisten työ tai asiointimatkojen taakse. Koska siihen ei pidä kannustaa, se siis täytyy tehdä kalliimmaksi. En esitä sen kieltämistä.
Pitkin metsiä asuminen ei tosiaankaan ole ekologinen vaihtoehto, jos se edellyttää esimerkiksi sadan kilometrin päivittäistä autoilua. Siellä metsien keskellä nykyisin uusilla alueilla vallitseva lämmitysmuotokin on suora sähkölämmitys, kaikkea muuta kuin ekologinen vaihtoehto. Kaukana metsässä asuminen on ekologista vain, jos lämmittää puulla ja pysyy siellä metsässä eikä sukkuloi sieltä yhtenään ihmisten ilmoille. Kaikki muu on silkkaa kepulaista probakandaa.
Huomattavasti ekologisempaa on se, että ihmiset asuvat tiiviissä kaupunkiyhteisöissä, joissa on energiatehokas kaukolämmitys, toimiva julkinen liikenne ja lyhyemmät työ- ja asiointimatkat. kaupungeissa monet voivat elää ja myös oikeasti elävät ihan ilman autoa.
Jos joku haluaa ökyasua 300 neliön omakotitalossa keskellä metsää, maksakoon siitä sitten bensassaan. Tuo "tarve" asua väljästi hevonkuusessa ei ole yhtään sen oikeutetumpi kuin mikään muukaan tarve, jonka tyydytys johtaa isompaan energiankulutukseen. Polttoainevero panee kaikki tarpeet samalle viivalle ottamatta kantaa siihen, mikä tarve on toista ylevämpi.
Niissä kaupunkioloissakin voi kaikesta huolimatta olla monella tarve käyttää autoa jonkin verran johonkin, vaikkei joka päivä sataa kilometriä tarvitsekaan ajaa. Siksi on aivan pöhköä vaatia autoilun kieltoa kehäkolmosen sisälle.
KOska ihan vakavasti puhuen tämmöisessä länsimaassa minusta on suotavaa jättää jotain valittavaa ihmisille itselleen, ovat kaikenlaiset totaalikiellot järjettömiä. Järkevää on taloudellinen ohjaus ja se vaan käy tässä päästöasiassa kaikkein fiksuimmin, tehokkaimmin ja oikeudenmukaisemmin juuri polttoaineenveroilla, jotka kohdistuvat suoraan siihen ympäristösyntiin.
Kaikki muut muka ympäristöperusteiset ohjauskeinot vain sotkevat selvää asiaa.
Jos laitetaan tärkeysjärjestykseen isomoottorisilla ajavat harrastajat ja 90% Suomen pinta-alasta + noin 50% asukkaista
SIINÄ LUKI ESIM. moni muukin ajaa vähän kilometrejä vuodessa.
Ainoa oikea verotus on polttoainevero
Tämä koskee pientä osaa Suomalaisista kuka hullu lähtee esim pääkaupunkiseudulta hakemaan 20 centtiä halvempaa huonolaatuista bensaa jostain Venäjältä
Aika monella on myös nyt suht uusi auto, jonka verot on maksettu vasta äskettäin. Olisi jotenkin epäreilun kuuloista alkaa maksamaan polttoaineesta 3 euroa litralta, jos on vasta edellisenä vuotena maksanut 10.000 euroa autoveroa?
Itsestään selvää on että tässä pitää olla joku porrastus JÄRKI KÄTEEN
jolloin maksu kohdistuu niihin ketkä ajavat/saastuttavat eniten samalla se ohjaa julkisiin kulkuneuvoihin.
[quote title="06.02.2007 klo 14:23 AkiK kirjoitti"]
Autoilun Kehä III:n sisäpuolella voi tällä perusteella vaikka kieltää, siellähän on niitä julkisia liikenennevälineitä ja kiellolla niille saadaan hyvä käyttöaste.
Ilmeisesti et ole ajanut kehä3sen sisäpuolella ei täällä toimi julkinen liikenne itä-länsi suunnassa niin hyvin kuin luulisi
Ympäristön kannalta paras tapa verottaa on polttoainevero, jos tarkastellaan vain CO2-päästöjä. Silloin on aivan sama onko auto vai uusi, kun päästöt on suorassa suhteessa kulutukseen. Toki tälläkin systeemillä paremmin toimeentulevat voivat edelleen suosia isoja ja suuri kulutuksisia autoja, mutta olisi hinnalla jonkinlainen kannustin hankkia pienempi kulutuksinen auto tai käyttää julkisia.
Työmatkakulut voi vähentää verotuksessa nytkin, joten siinä on valmis systeemi. Syrjäseutuja voisi tietysti tukea aluekohtaisella lisäverovähennyksellä, mutta ei sielläkään juuri muuta pakollista ajoa ole kuin työmatkat, kun kyläkauppojakin vielä jonkin verran Suomesta löytyy.
Pääkaupunkiseudulla on loistava joukkoliikenne tai oikeastaan Suomen ainut joukkoliikenne. Selväähän se on, että linja-autot, ratikat, lähijunat eikä metro tule kotiportaille, mutta silti ei ole varaa valittaa, jos vertaa muuhun Suomeen.
Kulutukseen vero pitäisi laittaa eikä uuden/vanhan auton omistamisen rankaisuun. Tälla tarkoitan lähinnä pelkkää ajoneuvoveroa (vuosittain postista tulevaa lappua).
Tuo syrjäseudun ihmisten kohtalon surkuttelu on silkkaa kepulointia. JOs tarkoitus on päästä vähäpäästöisempään maailmaan, ei ihmisiä pidäkään kannustaa asumaa pitkin metsiä, pitkien päivittäisten työ tai asiointimatkojen taakse. Koska siihen ei pidä kannustaa, se siis täytyy tehdä kalliimmaksi. En esitä sen kieltämistä.
Pitkin metsiä asuminen ei tosiaankaan ole ekologinen vaihtoehto, jos se edellyttää esimerkiksi sadan kilometrin päivittäistä autoilua. Siellä metsien keskellä nykyisin uusilla alueilla vallitseva lämmitysmuotokin on suora sähkölämmitys, kaikkea muuta kuin ekologinen vaihtoehto. Kaukana metsässä asuminen on ekologista vain, jos lämmittää puulla ja pysyy siellä metsässä eikä sukkuloi sieltä yhtenään ihmistenilmoille. Kaikki muu on silkkaa kepulaista probakandaa.
Huomattavasti ekologisempaa on se, että ihmiset asuvat tiiviissä kaupunkiyhteisöissä, joissa on energiatehokas kaukolämmitys, toimiva julkinen liikenne ja lyhyemmät työ- ja asiointimatkat. kaupungeissa monet voivat elää ja myös oikeasti elävät ihan ilman autoa.
Jos joku haluaa ökyasua 300 neliön omakotitalossa keskellä metsää, maksakoon siitä sitten bensassaan. Tuo "tarve" asua väljästi hevonkuusessa ei ole yhtään sen oikeutetumpi kuin mikään muukaan tarve, jonka tyydytys johtaa isompaan energiankulutukseen. Polttoainevero panee kaikki tarpeet samalle viivalle ottamatta kantaa siihen, mikä tarve on toista ylevämpi.
Erittäin konkreettinen ja ehdottoman ekologinen teko olisi myös tappaa miljardi kiinalaista. Silti en kannata ajatusta edes kasvihuoneilmiön nimissä.
No jos ei ole järkeä noissa minunkaan ehdotuksissa, niin johan on silkkaa ääliömäisyyttä noissa nelivedon jutuissa. Minkä ihmeen takia ihmisten pitäisi muuttaa omista kodeistaan johonkin kaupunkiin. Senkö takia että tollanen persaukinen ääliö kuin hän saisi ostettua verovapaan auton. Missäs itse asut ja millasella autolla ajat, ovatko ne ekologisesti ajateltuna järkeviä?
Paras ehdotus minun mielestäni olisi se, että pidetään autoverot ennallaan. Eikä ruveta itkemään halpojen autojen perään, eihän nuo nyttenkään mitään sikakalliita ole.
Niitä idiootteja jotka kehäkolmosen sisäpuolella ajavat 20km työmatkaa 1,5h aamuin illoin pitäis verottaa raskaimman kautta, tyhjäkäynnillä nykivässä jonoajossa autot saastuttaa kaikkein eniten, etenkin kylmät moottorit. Samanlainen vero voimaan kuin Tukholmassa...
Ainoa oikea tapa verotukseen on polttoainevero. Tallissa seisova auto ei saastuta. Auton omistamisesta ei pitäisi verottaa, kun ei veroteta enää omaisuudesta muutenkaan.
Ne jotka syrjäseuduilla joutuvat autoa käyttämään on huomioitu verotuksessa varsin hyvin.
Paras ehdotus minun mielestäni olisi se, että pidetään autoverot ennallaan. Eikä ruveta itkemään halpojen autojen perään, eihän nuo nyttenkään mitään sikakalliita ole.
Parahin Ryne,
minähän en esittänyt minkäänlaisia pakkoja tai kieltoja kenellekään, joku muu keskustelussa aiemmin otti pakkokeinot käyttöön. Itse kirjoitin taloudellisen ohjauksen käytöstä: miten kannustaa veroilla ihmisiä ekologisempiin valintoihin ja käyttäytymiseen.
Se nyt vaan on yksinkertainen fakta, että suoralla sähköllä lämpenevä omakotitalo jossain kaukana ja sadan kilometrin päivittäinen työmatka-autoilu tarkoittavat äärimmäisen kuormittavaa elämäntapaa. Siihen ei pidä veroilla kannustaa, jos vero-ohjauksella on olevinaan joku ympäristöperuste.
Asun kaupungissa, asuntoni lämpenee sähköntuotannon hukkalämmöllä ja pääosan vuodesta kuljen töihin polkupyörällä, koska työmatka ei ole hirveän pitkä.
Perheessä on jo kaksi uudehkoa autoa, joten minun ei tarvitse pitkään aikaan ostaa uutta, ehkä ei enää koskaan. Ison auton kilometrit kertyvät pääosin kehäkolmosen ulkopuolella, pienen lähes pelkästään sisäpuolella.
Kaikkiaan kilometrejä noille autoille tulee yhteensäkin naurettavan vähän. Kahden auton ylläpidossa ei ole sinänsä taloudellista järkeä, mutta aina joskus on kaksi auton tarvetta eri suuntiin. Ja johonkinhan sitä persaukisenkin pitää rahansa hävittää.
[quote title="06.02.2007 klo 16:06 GTAm kirjoitti"]
SIINÄ LUKI ESIM. moni muukin ajaa vähän kilometrejä vuodessa.
Aika helppo on laskea, kuinka vähän pitäisi ajaa jotta tuo polttoainemalli tulisi sinullekin halvemmaksi. Jos bensa maksaa nyt 1,20 ja korotuksen jälkeen vähintään 2 euroa (jos ajatellaan, että kulutus oikeasti tippuu ja kaikki verotulot kerätään pa:sta). Tällöinhän esim. 700 euron käyttömaksun summa kerääntyy 875 litrasta polttoainetta. Riippuen kulutuksesta voit sitten päätellä paljonko se on kilometreinä. Normaaliperheautolla (9 l sekalaisessa ajossa) tuo olisi noin 9700 km. Helsinkiläisellä ajotavalla ei pääsisi kuin pari tonnia. Keskimääräinen suomalainen autoilija ajaa vuodessa n. 17 tkm.
Muista muuten, etten ole missään väittänyt etteikö tuo polttoainevero olisi ympäristön kannalta hyvä. En kuitenkaan usko, että se riittää yksinään yhtään mihinkään jollei se ole todella korkea, koska pienemmillä korotuksilla hinnanasetanta vaan muuttuu vastaavasti.
Se yksistään ei pure, historiakin osoittaa sen. Autoilun kokonaishinnan pitäisi kasvaa merkittävästi ja autojen vähentyä, ennekuin polttoaineenkulutus merkittävästi pienenisi. Niin kauan kuin ihmisillä on auto, ne myös ajavat sillä. Ei se ajaminen siitä johdu, että siitä autosta on verojakin maksettu. Mukavuudenhalusta se johtuu suurelta osin kaikissa kaupungeissa joissa suurin osa autoista on.
Ei pelkällä 2 euron pa:n hinnalla saada aikaiseksi kuin hetkellinen notkahdus kulutukseen. Sen jälkeen se alkaa taas kasvaa, ainakin niin kauan kuin maan taloudessa menee edes jotakuinkin hyvin.
Tämä koskee pientä osaa Suomalaisista kuka hullu lähtee esim pääkaupunkiseudulta hakemaan 20 centtiä halvempaa huonolaatuista bensaa jostain Venäjältä
Jostain ihmeen syystä tässä maassa on hulluja, jotka raahaavat halpaa viinaakin paljon pienemmästä rahallisesta kannustimesta. Hinnanalennuksen syynä olivat juuri nämä "yritteliäät".
Tuo pa:n hintaero Suomi-Venäjä on muuten nyt noin 70 snt, veronkorotuksen jälkeen puhuttaisiin 1,20- 1,40 euron suuruisesta hintaerosta. Kuinkahan paljon venäläisten "turistimatkailu" lisääntyisi tuolla hinnalla? Jos ajattelee, että myymällä pari kanisterillista bensaa suomipojalle saisi kasaan puolet sikäläisestä lääkärin kuukausipalkasta...kävisi siinä maantieseisakkeilla säpinä.
Ilmeisesti et ole ajanut kehä3sen sisäpuolella ei täällä toimi julkinen liikenne itä-länsi suunnassa niin hyvin kuin luulisi
Höpön höpön. Helsinkiläisestä ei julkinen liikenne toimi, jos esim. tänään joutui jonottamaan parikymmentä minuuttia myöhästeleviä junia. Muualla maassa tuollaiselle ajalle naureskellaan. Suuren osan matkoista voi ajaa fillarilla ja kyllä siellä bussitkin kulkivat joka kaupunginosaan myös Espooseen ja Vantaalle ainakin silloin kun minä siellä asuin.
Nythän ei tietenkään aina kulje parhaalla mahdollisella tavalla, koska kaikki ajavat autolla kun se bussi ei jätäkään sinua aivan kotipihalle.
korotus olisi paljon pienempi, jos autovero siirretään polttaineisiin
[quote title="07.02.2007 klo 18:17 AkiK kirjoitti"]
Se yksistään ei pure, historiakin osoittaa sen. Autoilun kokonaishinnan pitäisi kasvaa merkittävästi ja autojen vähentyä, ennekuin polttoaineenkulutus merkittävästi pienenisi.
tarkoitus ei suoranaisesti ole varmaan vähentää autoilua vaan lisätä uusien vähäpäästöisten autojen osuutta ja kerätä rahaa vaikka muiden tekniikoiden kehittämiseen. Autojen osuus päästöistä on pieni eli rahat voidaan käyttää sinne missä siitä on eniten apua eli teollisuuteen.
ei tässä maassa mikään ole tasapuolista kaikille, jo nyt asunnot ovat etelässä kalliimpia, bensa on heti halvempaa kun ajaa hiukan pohjoiseen, ruoka on täällä kalliimpaa. Paljon ajaville on jo nyt matkakorvaukset verotuksessa.
[quote title="07.02.2007 klo 15:25 nelivetoinen kirjoitti"]
Se nyt vaan on yksinkertainen fakta, että suoralla sähköllä lämpenevä omakotitalo jossain kaukana ja sadan kilometrin päivittäinen työmatka-autoilu tarkoittavat äärimmäisen kuormittavaa elämäntapaa. Siihen ei pidä veroilla kannustaa, jos vero-ohjauksella on olevinaan joku ympäristöperuste.
Otat nyt tietenkin esimerkin etelä-suomalaisesta näkökulmasta, eli niistä jotka käyvät Helsingissä töissä ja haluavat asua isoissa omakotitaloissa kauempana. On vielä olemassa paljon niitäkin, jotka eivät niin tee.
Miksi tuon syrjäseudun talon pitäisi lämmetä sähköllä? Ymmärtääkseni ne oikean syrjäseudun talot ja niiden saunat lämpenevät useinkin puulla. Palava jäte käytetään myös energiaksi eikä se jää mätänemään kaatopaikoille.
Syrjäseudulla asutaan ja eletään todellisuudessa kokonaisuudessa ekologisemmin kuin isoissa kaupungeissa, se voidaan laskea ihan milloin vaan. Auto on kokonaisuudessa kuitenkin aika pieni juttu, ajoi sillä sitten vaikka vähän enemmänkin. Normaali helsinkiläinen kuittaa tuon eron yhdellä etelänmatkalla (jollei tee sitä jo ajelemalla joka toinen ilta Jumboon ja Selloon ja takaisin). Puhumattakaan kaupungeille tyypillisestä ylenmääräisestä kulutuksesta ja energiaa syövästä palveluinfrastruktuurista (esim. jäähallit, konserttitalot, isot kauppakeskukset) ym.
Se nyt vaan on yksinkertainen fakta, että suoralla sähköllä lämpenevä omakotitalo jossain kaukana ja sadan kilometrin päivittäinen työmatka-autoilu tarkoittavat äärimmäisen kuormittavaa elämäntapaa. Siihen ei pidä veroilla kannustaa, jos vero-ohjauksella on olevinaan joku ympäristöperuste.
Otat nyt tietenkin esimerkin etelä-suomalaisesta näkökulmasta, eli niistä jotka käyvät Helsingissä töissä ja haluavat asua isoissa omakotitaloissa kauempana. On vielä olemassa paljon niitäkin, jotka eivät niin tee.
Miksi tuon syrjäseudun talon pitäisi lämmetä sähköllä? Ymmärtääkseni ne oikean syrjäseudun talot ja niiden saunat lämpenevät useinkin puulla. Palava jäte käytetään myös energiaksi eikä se jää mätänemään kaatopaikoille.
Syrjäseudulla asutaan ja eletään todellisuudessa kokonaisuudessa ekologisemmin kuin isoissa kaupungeissa, se voidaan laskea ihan milloin vaan. Auto on kokonaisuudessa kuitenkin aika pieni juttu, ajoi sillä sitten vaikka vähän enemmänkin. Normaali helsinkiläinen kuittaa tuon eron yhdellä etelänmatkalla (jollei tee sitä jo ajelemalla joka toinen ilta Jumboon ja Selloon ja takaisin). Puhumattakaan kaupungeille tyypillisestä ylenmääräisestä kulutuksesta ja energiaa syövästä palveluinfrastruktuurista (esim. jäähallit, konserttitalot, isot kauppakeskukset) ym.
Olet ihan oikeassa siinä, että kirjoittaessani erityisesti ajattelin noita kauas keskustoista isoon taloon muuttavia, jotka päivittäin pendelöivät henkilöautolla pitkät työmatkan noihin keskuksiin.
Syrjäseudun talon ei tietenkään pitäisi lämmetä sähköllä, mutta moni lämpenee. Jos hiukan tilastoihin perehdyt, huomaat että viime vuosien pientalojen uudisrakennuksesta pääosa on suoralla sähköllä lämpeneviä. Maalämpö ja muu pikkuisen fiksumpi sähkölämmitys on toki alkanut vähän yleistyä.
Linkolat ja muut tosi perinteisesti elävät kuormittavat varmasti vähän, mutta nämä kehyskuntien uusien isojen omakotitalojen asukkaat ovat ihan päinvastaisia tapauksia. Tosi syrjäseudulla asuvata ehkä kuormittavatkin vhän, jos ovat köyhiä ja kuluttavat ylipäätään vähän. Köyhyys on ympäristöystävällistä.
Näitä syrjäseutujen oikeasti köyhiä on niin vähän, että olisi ihan pönttöä säätää ympäristöpolitiikkaa heidän perusteellaan. Tosi köyhillähän ei ole autojakaan, joten heille ihan sama mitä bensa maksaa.
Tämä muuttoliike kehuskuntien sähkölämmitteisiin omakotitaloihin on kuitenkin vilkasta se yhdyskuntarakenteen hajoaminen lisää tuntuvasti ympäristön kuormitusta.
[quote title="08.02.2007 klo 09:51 nelivetoinen kirjoitti"]
Olet ihan oikeassa siinä, että kirjoittaessani erityisesti ajattelin noita kauas keskustoista isoon taloon muuttavia, jotka päivittäin pendelöivät henkilöautolla pitkät työmatkan noihin keskuksiin.
Jossain laskin, että tuo ei ole taloudellisesti kannattavaa edes nyt pääkaupunkiseudulla. Tietenkään tällaiseen ei pidä kannustaa. Siksihän tutkitaan niitä tietullimahdolllisuuksia, nehän vaikuttaisivat nimenomaan tähän porukkaan, joka ruuhkauttaa pääkaupunkiseudun sisääntuloväyliä ja kehäteitä, mutta säästäisivät ne oikeat syrjäseudut turhalta verorasitukselta.
Syrjäseudun talon ei tietenkään pitäisi lämmetä sähköllä, mutta moni lämpenee. Jos hiukan tilastoihin perehdyt, huomaat että viime vuosien pientalojen uudisrakennuksesta pääosa on suoralla sähköllä lämpeneviä.
Tunnen nuo tilastot kyllä. Uusista taloista pääosa tehdään pääkaupunkiseudun ympäristökuntiin, joita en pidä sinänsä syrjäseutuna. Sähkölämmityksen asennuksen syitä on toki monia, ennenkaikkea se että se on rakentajalla niin helppoa ja halpaa. Jos valtio olisi ympäristökysymyksissä jotenkin tosissaan, se voisi rajoittamalla tai kannustamalla helposti muuttaa tätä tilannetta. Toki ihmisetkin voisivat valita järkevämmin. Varsinaisella syrjäseudulla tällaisia tuskin tehdään ollenkaan niin paljon, omavaraisuus on vielä arvossaan.
Tosi syrjäseudulla asuvata ehkä kuormittavatkin vhän, jos ovat köyhiä ja kuluttavat ylipäätään vähän. Köyhyys on ympäristöystävällistä.
Suurkaupungin elämäntyyli ei ole kovin ekologinen, vaikka niin välillä kuulee väitettävän. Siellä kulutukselle on olemassa huomattavasti enemmän mahdollisuuksia ja myös sosiaalisia paineita. Toki sielläkin voi ja kannattaa tehdä valintoja.
Näitä syrjäseutujen oikeasti köyhiä on niin vähän, että olisi ihan pönttöä säätää ympäristöpolitiikkaa heidän perusteellaan.
Köyhyys on suhteellista. Ei Suomessa vielä ole paljon oikeasti köyhiä, ja niistäkin merkittävä osa asuu kaupunkien ylläpitämissä vuokrataloissa. Varsinaisella syrjäseudulla tulot ovat toki matalammat kuin pääkaupungissa, mutta eivät ne ole niille ihmisille niin olennaisiakaan. Elämäntyyli on erilainen. Ei tarvitse lähteä etelänmatkoille ja ajella joka viikonloppu pakoon "maalle" päristelemään veneillä ja moottorikelkoilla, kun jo asuu siellä järvenrannalla. Vaatteitakaan ei tarvitse ostella joka päivä eikä autoa uusia joka toinen vuosi, kukaan ei kuitenkaan välitä millaisella ajat tai minkä vuoden muotiin pukeudut.
Tämä muuttoliike kehuskuntien sähkölämmitteisiin omakotitaloihin on kuitenkin vilkasta se yhdyskuntarakenteen hajoaminen lisää tuntuvasti ympäristön kuormitusta.
Onko autoilun verottaminen oikea tapa puuttua aluekehityksen ongelmaan? Eikö se enemmänkin ole oireiden hoitoa itse tautiin puuttumisen sijaan? Jos autoilu laitetaan pannaan, eikö se vain kiihdytä tuota asunto-ongelmaa? Olen itsekin sitä mieltä, että osa porukasta voisi tehdä erilaisia valintoja. Mutta itse ongelmahan on, että pääkaupunkiseutu imee muuttajia muualta ja ettei keskusalueille kaavoiteta ja rakenneta kohtuuhintaisia asuntoja. Ei tuo poistu muuten kuin tasapainottamalla aluekehitystä tai rakentamalla niitä asuntoja.
Tässähän se on hyvä mitata, miten pitkälle päättäjät ovat ympäristöasioissa tosissaan. Vai onko homma pelkkää ulkokultaisuutta?
AkiK:
Ai niin sitä piti vielä kysyä, että mikä ihmeen nerokas logiikkaa rajaa etelänmatkat vain helsinkiläiseksi harrastukseksi. Minä olen helsinkiläinen enkä etelänmatkaile.
Sanoit vielä, että milloin vain voi laskea...
Voisitko laskea nyt sitten esimerkiksi heti sen, miten vaikkapa 40000 kilometrin vuotuinen ajomäärä ihan millä tahansa autolla on vähämerkityksinen juttu henkilökohtaisessa päästötaseessa. Vertaa niitä kuluvia polttoainetonneja ihan oikeasti johonkin muuhun toimintaan. Vain siihen omakotitalon lämmitykseen voi kulua energiaa enemmänkin ja siksi sillä onkin merkitystä, kuinka energiatehokkaalla ja miten paljon päästöjä tuottavalla tavalla se asunto lämpiää.
Kaikkiaan henkilöautoliikenne tuottaa liki viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä, mikä on tosi paljon, kun maassa on sentään paljon raskasta ja väistämättä paljon päästävää teollisuuttakin. Tietysti sen teollisuuden voisi lakkauttaa, mutta kova itku näyttää tulevan jo osaleikkauksistakin.
Suurpäästäjä on ylipäätään sähköntuotanto, ja teollisuden jälkeen seuraavaksi eniten sähköä kuluu lämmittämiseen.
Yksittäisen ihmisen isoimmat ympäristövalinnat ovat asuinpaikan valinta (=liikkumistarve) ja asunnon lämmitystavan valinta. Iso valinta on sekin, harrastaako lentomatkailua vai ei ja mitä ylipäätään harrastaa. Aika kaukana tällä valintojen listalla tulee esimerkiksi se, millaisella autolla liikkuu silloin kun likkuu, ts mitä ovat auton ominaispäästöt.
[quote title="08.02.2007 klo 11:25 nelivetoinen kirjoitti"]
AkiK:
Ai niin sitä piti vielä kysyä, että mikä ihmeen nerokas logiikkaa rajaa etelänmatkat vain helsinkiläiseksi harrastukseksi. Minä olen helsinkiläinen enkä etelänmatkaile.
Ainahan jokainen voi tehdä valintoja. Tuo matkustaminen vaan on yleisintä (kaupunkilaisen) keskiluokan keskuudessa. Rikkaat tietysti reissaa, mutta niitä on vähän. Ympäristön kannalta ongelmallista on matkailun yleistyminen kattamaan lähes koko väestön.
Miksi heitin tuon Helsingin? Korkeampi elintaso lisää matkustusta, pääkaupungin kulutusmyönteinen elämäntapa suosii (vaatii?) sitä. Ei kehtaa duunissa sanoa, ettei kävisi silloin tällöin Barcelonassa kahvilla. Helsingistä reissaaminen on myös helppoa (lentoasema ja satama lähellä).
Sanoit vielä, että milloin vain voi laskea...
Kyllä, siihen löytyy paljon laskureita. Esim. www.ilmastonmuutos.info ja sieltä linkit. Pääset mittailemaan asiaa monella tapaa. Motivan sivuilla on myös hyvää tietoa.
Voisitko laskea nyt sitten esimerkiksi heti sen, miten vaikkapa 40000 kilometrin vuotuinen ajomäärä ihan millä tahansa autolla on vähämerkityksinen juttu henkilökohtaisessa päästötaseessa. Vertaa niitä kuluvia polttoainetonneja ihan oikeasti johonkin muuhun toimintaan.
Ei mikään ole vähämerkityksellistä.
Mutta riippuu tuo 40 tkm ajo aika paljon autosta ja siitä missä ajetaan. Omalla autollani tuo tekisi 2320 litraa dieseliä (kulutus 5,8l ). Jos perheessä on pari bensa-autoa, joilla ajetaan kaupunkiliikenteessä esim. vain 12 tkm / auto / vuosi, päästään jo samaan litramäärään.
Koska tupani lämpiää puulla, päästötaseeni jäisi tuolla ajomäärällä selvästi alle autottoman öljy / sähkölämmittäjän.
Jos pariskunta lentää Thaimaahan, tulee yhdestä reissusta laskennallisesti enemmän kuormitusta kuin 40 tkm vuotuisesta taloudellisella henkilöautolla ajosta. (henkilöauton kuormitus n. 90 g/henkilökm, lentokoneella reilut 160g / hkm)
Laivaristeileminen on erityisen tuhoisaa, etenkin nopeat Tallinnan alukset. Jopa neljä kertaa lentoliikennettä pahempaa. Rahtilaivat lienevät yhtä tuhoisia, joten ei ole ihan vähämerkityksellistä missä maassa tehtyä tavaraa ja ruokaa kotiisi hankit.
Kaikkiaan henkilöautoliikenne tuottaa liki viidenneksen Suomen hiilidioksidipäästöistä,
Eikö tuo ole koko kumipyöräliikenteen osuus, ml rekat?
Yksittäisen ihmisen isoimmat ympäristövalinnat ovat asuinpaikan valinta (=liikkumistarve) ja asunnon lämmitystavan valinta.
Totta, mutta lisäisin tähän vielä kulutustason valinnan. Tavarankulutus on se mikä tuottaa kaiken eniten päästöjä, sitä vartenhan ne tehtaat pyörii ja logistiikka rullaa. Kaatopaikkajätteet ovat hyvin merkittävä kasvihuonekaasujen lähde, jopa merkittävämpi kuin liikenne. Mitä vähemmän kulutat, mitä lähempänä sinua se on tuotettu ja mitä vähemmän tuotat turhaa jätettä, sen parempi.
Aika kaukana tällä valintojen listalla tulee esimerkiksi se, millaisella autolla liikkuu silloin kun likkuu, ts mitä ovat auton ominaispäästöt.
Tietysti on parempi jos ei aja lainkaan. Mutta jos ajaa, niin ei se todellakaan vähämerkityksellistä ole paljonko auto vie. Kyllä vuoden ekoautolla ja isolla bensa-Volvolla on tässä aika iso ero. Ekoautolla voit päryytellä taksin vuotuiset kilometrit samalla ympäristökuormalla kuin normaalikuski ajelee normaalit parikymmentä tonnia Volvollaan.
Ihan vaan kysyn että miksi sitä autoilua pitää verottaa. Kaikki vaan puhuu miten autoveroa jatkossa kehitetään. Miksei siirretä verorasitusta pois autoista, esim kenkiin. Kenkävero kohdistuisi kaikkiin ja suurmaksajiksi joutuisi pääsääntöisesti naiset. Näin meille miehille jäisi enemmän rahaa harrastaa autoilua
Toi kenkävero hyvä..
Päästöille veroa? Jos ajattelee muuta kuin autoja tulee myös mieleen muut kasvihuonekaasut ja niiden aiheuttajat kuten peräilma, moottorikelkat, moottoriveneet, mönkijät ja monet muut. Ei muuta kuin Laksatiivisia oireita aiheuttavat elintarvikkeet ympäristöverojen piiriin ja heti!
Eikö hiilidioksidin verottamisessa voitasi painopistettä siirtää autoilulta todellakin joltain osin juuri useimmin turhille, huvittelukäyttöön tarkoitetuille kuten juuri perämoottorit, kelkat, moottoripyörät yms.
Äkkiä ajatellen Bensaveron nosto hoitaisi näillekin tasapuolisen kohtelun?
Vuosimaksut(rekisteröintipakot yms.) näillekin vaan ja voitaisiin autojen käyttömaksuja jopa pienentää kenties?
Taitaa olla vaan niin että monella asioista päättävillä nämä kaikki lelut löytyy, kaikki leluja jotka useimmin ympäristön kannalta haitallisia. Itselläkin on useampi vene, mutta ajattelin tässä puhtaasti ympäristöä..
Heittäkää lisää ajatuksia kehiin..
Kyllä tuo verotuksen uudistus pitäisi olla paljon kokonaisvaltaisempi, jos ilmastoa ajatellaan. Pelkällä autoilulla ei paljon vaikuteta, ja on aika epäreilua jos hiilidioksiditonni autolla tuotettuna on 1000 x kalliimpi kuin esim. vastaava tuhomäärä metaania aiheutettuna kaatopaikalla mätänevillä vauvan kestovaipoilla.