Oli Ainoa ongelma että parin-kolmen vuoden päästä takana on lähes uuden veroiset renkaat mutta edessä on ihan surkeat.
Mitäs tästä ollaan mieltä?
Tuo neuvo on hyvä esimerkki siitä, kuinka tukevasti käytännöstä irrallisia neuvoja ns. viralliset tahot joskus tarjoavat. Periaatteessa neuvo on oikein, mutta käytännössä juuri kuten sanoit.
Tärkeintä on pitää huoli siitä, ettei kulumisero kasva kovin suureksi eli kierrättää renkaita sen mukaan.
Jos rengas, mikä tahansa, pysähtyy 80 km/h nopeudesta neljänneskilometrin matkalla, millaisen luulet kelin olevan ja ajonopeuksien teillä tuolloin? Eli koska tuollaiset olosuhteet tien päällä on? Testiolosuhteet ei taatusti vastaa keskiverto mustaa jäätä, jollaista esiintyy etelän pääteillä lähes joka yö ennen suola-autojen liikkumista.
Veikkaan, että keskivertoautoilija ei tuollaiseen keliin joudu joka vuosi. Mutta saatiinhan taas näyttävä testitulos, jota jotkut hyväuskoiset sitten käyttävät perusteena tuomita joku rengastyyppi.
On vähän typerää väitellä kitka-nasta ominaisuuksista, eihän yhteistä säveltä kuitenkaan löydy. Ehkäpä paras testi olisi esim. pääkaupunkiseudulla lopettaa tyystiin suolaus, ainoastaan bussipysäkkien kohdalle vähän hiekoitusta. Kenties kitkailijoille tulisi tosi eteen. Itseäni on aina närästänyt tämä ylenmääräinen suolan käyttö. Sotkee autot ja pohjavedet ym. Pärjättiin ilman suolausta ennenkin ihan hyvin. Näyttää vain olevan niin, että tämä nykyinen pullamössö sukupolvi haluaa ajaa vain urattomilla ja ympäri vuoden kesäkelissä olevilla teillä.
jo pelkästään autojen väliset erot olivat jäällä 30% luokkaa vähän paremmissa olosuhteissakin.
Tuo lukkojarrutustesti kertoo sen, ettei itse kitkarengas ole niin onneton kuin annat ymmärtää.
...
Mutta saatiinhan taas näyttävä testitulos, jota jotkut hyväuskoiset sitten käyttävät perusteena tuomita joku rengastyyppi.
-täysin samaa mieltä.
Ihmettelen muuten kovasti miksi jollain on niin kiihkeät motiivit yrittää uskotella kitkojen huonoutta, ja yrittää luoda paniikkia joidenkin testitulosten perusteella.
En keksi muuta syytä kun että tällainen tyyppi on jonkinsortin ''pelkääjä'' liikenteessä.
Kuten on huomattu, yksi piiloutuu möhkömaasturin taakse, toinen vaatisi kaikille nastat ( vaikkei myönnäkkään ). Kolmas kehottaa jättämään kitkallisen auton kotiin huonossa kelissa, neljäs pelkää kuollakseen tehokkaita autoja koska pelkää kaahareita niin että pitää tippa linssissä marssia ostamaan rangerover, jne.
Itse en kihkoile kummankaan renkaan puolesta, vaan minusta olisi fiksuinta puhua ennemmin ajotavoista ja kuljettajan toimista, kuin näiden renkaiden paremmuudesta, sillä kyllähän ne nastat paremman pidon tarjoaa. Oleellista on miten kitkoilla ajava pystyy selviytymään niillä.
Omassa autossani on muuten kitkat, koska ne oli ostaessa alla. Harrastepelissä on nastat.
Työautoja joita ajan on toistakymmentä, ja niissä on mitä milloinkin alla. Silloin on vain ajettava sen mukaan.
Kun tulee vaihdon aika, ovat kitkat kyllä varteenotettava vaihtoehto.
On vähän typerää väitellä kitka-nasta ominaisuuksista, eihän yhteistä säveltä kuitenkaan löydy. Ehkäpä paras testi olisi esim. pääkaupunkiseudulla lopettaa tyystiin suolaus, ainoastaan bussipysäkkien kohdalle vähän hiekoitusta. Kenties kitkailijoille tulisi tosi eteen. Itseäni on aina närästänyt tämä ylenmääräinen suolan käyttö. Sotkee autot ja pohjavedet ym.
Autot sotkeentuu ilman suolaustakin, lämpötilat kun on plussalla, vettä tulee taivaalta, ja tienpinta on täynnä kivipölyä kiitos nastojen.
Olen samaa mieltä että olisi mielenkiintoista jos suolaus lopetettaisiin. Todennäköisesti onnettomuuksia tulisi enemmän, etenkin raskaille ajoneuvoille, jotka yrittää kiirehtiä kesärenkaillaan...
Mikä tosi eteen? Itse ainakin liikun kitkoilla uholettomasti kelissä kuin kelissä. Tietenkin liukkaalla on hyvä mitä paremmin osaa ajaa, mutta ei se kitkoilla ja nastoilla pärjäämisen vaatimusero ole kummoinenkaan. Lirissä olisivat kaikki jotka eivät osaa ajaa.
Ihan turha syyttää kitkoilla ajajia tuosta suolauksesta, sillä raskaankaluston takia sitä on pakko sinne kylvää, ei kitka-autoilijoiden. Sellainen 60t-painoinen yhdistelmä kesärenkailla on hyvin äkkiä ojassa tai jumissa liikennevaloissa ilman suolausta.
Kitkat hyvät sulalla mutta liukkaalla tarvitsee nastat?
Kitkojen ominaisuudet ovat parhaimmillaan talvikelillä.
Aina paremmat eteen koska peräluisu on helppo oikaista, mutta jos keula lähtee, niin lähtee peräkin?
Jos paremmat edessä, kurvaaminen ei silti onnistu ilman peräpitoa. Taitamaton saa vain auton poikittain. Turvallisempaa ajaa ulos keula kuin kylki edellä.
Itse laitan paremmat eteen paremman kiihtyvyyden ja pysähtyvyyden saavuttamiseksi.
Tuo testi osoitti sen, ettei Golfin abs-jarrut toimi kitkarenkailla pääkallokelillä. Ei muuta. Talvitestissä 2/08 jo pelkästään autojen väliset erot olivat jäällä 30% luokkaa vähän paremmissa olosuhteissakin.
Lukkojarrutuksessa kitkarengas oli edelleen sen viidenneksen huonompi kuin muissakin rengastesteissä tulokset ovat vähän karheammalla jäällä olleet. Renkaallahan on muutakin merkityksellistä pitoa kuin jarrutus. Tuo lukkojarrutustesti kertoo sen, ettei itse kitkarengas ole niin onneton kuin annat ymmärtää.
Jos rengas, mikä tahansa, pysähtyy 80 km/h nopeudesta neljänneskilometrin matkalla, millaisen luulet kelin olevan ja ajonopeuksien teillä tuolloin? Eli koska tuollaiset olosuhteet tien päällä on? Testiolosuhteet ei taatusti vastaa keskiverto mustaa jäätä, jollaista esiintyy etelän pääteillä lähes joka yö ennen suola-autojen liikkumista.
Veikkaan, että keskivertoautoilija ei tuollaiseen keliin joudu joka vuosi. Mutta saatiinhan taas näyttävä testitulos, jota jotkut hyväuskoiset sitten käyttävät perusteena tuomita joku rengastyyppi.
No niin, jatketaan kertausta: TM 7/2005 kitkarengasjarrutuksen 80 - 0 km/h tulos koski siis tasaista jääpintaa. Tasainen jääpinta voi olla esim. nk musta jää, jota varsinkin Etelä-Suomessa nykyään esiintyy aina vain useammin; toisena yleisenä ympäristönä mm. pienet asumalähiöiden sivukadut tai-tiet ja sivutiet yleensä.
Minä toivon hartaasti, ettei kukaan kitkarengasautoilja joudu esim. jäätyneen sillankannen, raskaan liikenteen kiilloittaman liittymän tai satunnaisesti esiintyvän jääpolanteen kohdalle, mustasta jäästä puhumattakaan.
Autoilijalle, joka tällaisiin olosuhteisiin ei todellakaan koskaan talvella joudu, suosittelen kitkarenkaiden hankintaa.
Joidenkin "normaalien" TM-rengastestien kuvissa on näytetty, miten jääpintaa karhennetaan "nastarengaslanalla" vastaamaan pää- ja kantateillä esiintyvää nastarenkaiden karhentamaa jääpolannetta. Karhennetulla jäällä kitkarengas toimii selvästi paremmin kuin tasaisella jääpinnalla.
VW Golfissa, kuten useassa muussakin automallissa, on käytössä Boschin ABS-elektroniikka. Jos ao. elektroniikka ei toimi Golfissa, miten se voisi toimia muissakaan autoissa??
Joidenkin "normaalien" TM-rengastestien kuvissa on näytetty, miten jääpintaa karhennetaan "nastarengaslanalla" vastaamaan pää- ja kantateillä esiintyvää nastarenkaiden karhentamaa jääpolannetta. Karhennetulla jäällä kitkarengas toimii selvästi paremmin kuin tasaisella jääpinnalla.
VW Golfissa, kuten useassa muussakin automallissa, on käytössä Boschin ABS-elektroniikka. Jos ao. elektroniikka ei toimi Golfissa, miten se voisi toimia muissakaan autoissa??
Tässä nähdään taas logiikkasi hienoinen ontuminen. Kun osa testeistä on puolestaan tehty kiillotetulla jääpinnalla, miksi erot noihin karhennetun pinnan tuloksiin sitten ovat olemattomat?
Ilmeisesti tästä yhdestä jääjarrutustestistä jää tämän äskeisen "todistuksesi" jälkeen jäljelle se, että testi on suoritettu virheellisesti. Tosin voihan olla tuon yhden autoyksilön jarrujärjestelmässä vikaa, ei välttämättä koko automallin.
Olen eri mieltä tuosta Golfin ABS:n toimimattomuudesta. Kyseisessä ilmiössä on nimenomaan kysymys siitä, että ABS jarrut toimivat kuten niiden on tarkoituskin toimia eli poistaa jarruteho pyörän lukittuessa ja taas pyöriessä palauttaa se. Ongelmaksi muodostuu kitkarenkaan olematon kitkakerroin jäisillä pinnoilla "nimestään huolimatta" jolloin ABS toimii oikein ja poistaa jarrutehon renkaan lukkiutuessa, eli ajellaan lähes jarruttomalla autolla. Yksinkertaista hyvät kitkarengas-autoilijat vai mitä.
Tuosta aikaisemmasta kirjoituksesta, se ei ollut mikään provo vaan todellinen artikkeli Hs:ssä maan johtavassa julkaisussa. Siinä kerrottiin yhden rekkayhdistelmän tietä kuluttava vaikutus, joka todettiin vastaavan 10000:tä tuhatta henkilöautoa. Itsekin epäilin sitä ja luin sen useaan kertaan, mitä tässä enää uskoo jos ei johtava media tarkasta tietolähteidensä todenperäisyyttä. Pitäisikö uskoa muutaman fanaattisen kitka-autoilijan vinkumista siitä että ne ovat nastat jotka teitä kuluttavat. Paskat sanon minä, te palvelette mukavasti sadististen virkamiesten pyrkimyksiä pitää henkilöautoiijat kaikkeen syyllisinä, ja sen myötä jatkuvan rahastuksen ja maksumiehen roolissa. Olisi siis korkea aika ruveta puhumaan oikeista, tietä kuluttavista asioista tyhjän paskanpuhumisen sijaan.
Kyllä sinne hesariinkin eksyy virheellistä tietoa aina sillointällöin vaikka se laatulehti onkin. Ihmiset sitä tekevät, ja silloi virheitä syntyy. Maailmassa ei ole virheetöntä mediaa.
MatLog: "TM 7/2005 kitkarengasjarrutuksen 80 - 0 km/h tulos koski siis tasaista jääpintaa."
Kyllä ja kuvista sekä tuloksista päätellen myös märkää.
"Minä toivon hartaasti, ettei kukaan kitkarengasautoilja joudu esim. jäätyneen sillankannen, raskaan liikenteen kiilloittaman liittymän tai satunnaisesti esiintyvän jääpolanteen kohdalle, mustasta jäästä puhumattakaan."
Kovin on meillä erilaiset käsitykset tuollaisesta, juuri höylättyä luistinrataa vastaavien olosuhteiden esiintymisestä. Sillankannet, jotka jäätyy yöllä, ovat niin ohuessa jäässä, ettei jää peitä asfaltin karheutta. Jää ei siis ole sileää. Musta jää on sitä harvoin, vaikka jatkuvasti siitä puhutkin.
Raskas liikenne voi paikallisesti kiillottaa jotain risteyksiä, mutta silloinkin vain ajourien kohdalta. Jos muuten on suht pitävä lumi- tai jääpinta, mutta pieni osa kiillottunutta, on se samanlainen yllätys nastarenkailla ajavallekin, ellei sitä osaa ennakoida.
Jääpolanne harvoin ainakaan pääteillä on sileää. Jos polannetta on, on myös pakkasta. Muutenhan tie on suolattu paljaaksi. Tiehallinnon kriteerit eivät salli pääteille luistinratoja ja sivuteillä sitten ajotapa on ihan erilainen.
"VW Golfissa, kuten useassa muussakin automallissa, on käytössä Boschin ABS-elektroniikka. Jos ao. elektroniikka ei toimi Golfissa, miten se voisi toimia muissakaan autoissa??"
En minä väitä, että Golfissa olisi huonot jarrut. Mutta tuolla testillä ei muuta voi osoittaa, kuin että Golf kitkarenkailla ei pysähdy hyvin liukkaalla jäällä kovin hyvin. Mutta mikään yllätys ei sekään ole, että kitkarengas sille kaikkein vaikeimmassa tilanteessa häviää selvästi nastalle. Kysymys on siitä, miten testiolosuhteet vastaa todellisuutta.
Mikä on sinulle hylkäysraja tuollaisessa testissä? Milloin nastarenkaat saavuttavat sen? 7 mm kulutuspinnalla? 5 mm? 3 mm? Varmasti sinulla on asiasta täsmällinen käsitys, koska niin selvät mielipiteet kitkarenkaan kelvottomuudesta sinulla on.
Tässä nähdään taas logiikkasi hienoinen ontuminen. Kun osa testeistä on puolestaan tehty kiillotetulla jääpinnalla, miksi erot noihin karhennetun pinnan tuloksiin sitten ovat olemattomat?
Ilmeisesti tästä yhdestä jääjarrutustestistä jää tämän äskeisen "todistuksesi" jälkeen jäljelle se, että testi on suoritettu virheellisesti. Tosin voihan olla tuon yhden autoyksilön jarrujärjestelmässä vikaa, ei välttämättä koko automallin.
Nyt en oikein ymmärtänyt, mitä oikein tarkoitat olemattomilla eroilla? En ole sellaista kyllä väittänyt; olen vain siteerannut TM 5/2007 erikoistestin tuloksia tasaisella jääpinnalla.
Kyllä ja kuvista sekä tuloksista päätellen myös märkää.
"Minä toivon hartaasti, ettei kukaan kitkarengasautoilja joudu esim. jäätyneen sillankannen, raskaan liikenteen kiilloittaman liittymän tai satunnaisesti esiintyvän jääpolanteen kohdalle, mustasta jäästä puhumattakaan."
Kovin on meillä erilaiset käsitykset tuollaisesta, juuri höylättyä luistinrataa vastaavien olosuhteiden esiintymisestä. Sillankannet, jotka jäätyy yöllä, ovat niin ohuessa jäässä, ettei jää peitä asfaltin karheutta. Jää ei siis ole sileää. Musta jää on sitä harvoin, vaikka jatkuvasti siitä puhutkin.
Raskas liikenne voi paikallisesti kiillottaa jotain risteyksiä, mutta silloinkin vain ajourien kohdalta. Jos muuten on suht pitävä lumi- tai jääpinta, mutta pieni osa kiillottunutta, on se samanlainen yllätys nastarenkailla ajavallekin, ellei sitä osaa ennakoida.
Jääpolanne harvoin ainakaan pääteillä on sileää. Jos polannetta on, on myös pakkasta. Muutenhan tie on suolattu paljaaksi. Tiehallinnon kriteerit eivät salli pääteille luistinratoja ja sivuteillä sitten ajotapa on ihan erilainen.
Tässä olen eri mieltä, ja niin näyttävät olevan onnettomuustutkintalautakunnatkin - "keliin sopimaton rengastus" kitkarenkaiden osalta tarkoittaa mielestäni ao. onnettomuustapauksissa juuri tasaista jääpintaa.
Sinänsä on totta, että nastarenkaat karhentavat maanteiden jääpintaa; musta jää, yöllä muodostunut jääpinta aamuautoilijoille ja mm. vähäliikenteiset tiet tulevat ongelmakohdiksi kitkarenkaille. Mitä tapahtuisikaan, jos nastarenkaat kiellettäisiin ??
Mustan jään "rosoisuus" on täällä keskusteluketjussa muodostunut myytti; jääpinta nimen omaan siloittaa mahdollisen tien pinnan karkeuden. Kaikkialla tien pinta ei edes ole karkea, varsinkin syksyllä laskettu uusi päällyste saattaa olla hyvin tasainen pahimpaan musta jää -aikaan.
Siltojen kansiin muodostunut saattaa olla hyvin vahva, varsinkin jos silta kulkee vesistön yli - alla olevan sulan veden huurut jäätyvät tien pintaan.
Olen eri mieltä tuosta Golfin ABS:n toimimattomuudesta. Kyseisessä ilmiössä on nimenomaan kysymys siitä, että ABS jarrut toimivat kuten niiden on tarkoituskin toimia eli poistaa jarruteho pyörän lukittuessa ja taas pyöriessä palauttaa se. Ongelmaksi muodostuu kitkarenkaan olematon kitkakerroin jäisillä pinnoilla "nimestään huolimatta" jolloin ABS toimii oikein ja poistaa jarrutehon renkaan lukkiutuessa, eli ajellaan lähes jarruttomalla autolla. Yksinkertaista hyvät kitkarengas-autoilijat vai mitä.
Tuossa ABS:n toimivuudessa on kysymys se, paljonko annetaan pyörien pyöriä. Parempi pysähtyvyys saavutetaan, jos pyörien annetaan pyöriä vähemmän ja luistaa enemmän. Toisaalta silloin ohjailtavuudelle jäisi vähemmän saumaa.
Tuossa on selkeästi kehityksen paikka jarru- ja apuohjauselektroniikassa. Jos kuski ei ohjaa eikä auto ole sivuluistossa, silloin pitäis jarrun tietysti toimia niin tehokkaasti kuin mahdollista. Testi paljasti testatussa ajoneuvossa selvän heikkouden, joka toivottavasti on jo korjattu.
Tässä nähdään taas logiikkasi hienoinen ontuminen. Kun osa testeistä on puolestaan tehty kiillotetulla jääpinnalla, miksi erot noihin karhennetun pinnan tuloksiin sitten ovat olemattomat?
Nyt en oikein ymmärtänyt, mitä oikein tarkoitat olemattomilla eroilla? En ole sellaista kyllä väittänyt; olen vain siteerannut TM 5/2007 erikoistestin tuloksia tasaisella jääpinnalla.
Siis kuten mainitsit että karhennetulla jääpinnalla kitkarengas toimii paremmin kuin tasaisella. Kuitenkin TM testituloksissa ei nimenomaan kitkarenkailla tätä eroa ole. Ero nastarenkaaseen on ollut melko tasaista renkaiden vertailutesteissä 2000-luvulla, on testi ollut sitten karhennetulla pinnalla tai ei.
Tietenkin saatoit tarkoittaa, että rengas (myös nasta) toimii karhennetulla jääpinnalla paremmin kuin tasaisella.
Tässä nähdään taas logiikkasi hienoinen ontuminen. Kun osa testeistä on puolestaan tehty kiillotetulla jääpinnalla, miksi erot noihin karhennetun pinnan tuloksiin sitten ovat olemattomat?
Nyt en oikein ymmärtänyt, mitä oikein tarkoitat olemattomilla eroilla? En ole sellaista kyllä väittänyt; olen vain siteerannut TM 5/2007 erikoistestin tuloksia tasaisella jääpinnalla.
Siis kuten mainitsit että karhennetulla jääpinnalla kitkarengas toimii paremmin kuin tasaisella. Kuitenkin TM testituloksissa ei nimenomaan kitkarenkailla tätä eroa ole. Ero nastarenkaaseen on ollut melko tasaista renkaiden vertailutesteissä 2000-luvulla, on testi ollut sitten karhennetulla pinnalla tai ei.
Tietenkin saatoit tarkoittaa, että rengas (myös nasta) toimii karhennetulla jääpinnalla paremmin kuin tasaisella.
Normaalit rengastestit on yleensä tehty karhennetulla jääpinnalla - jos olet eri mieltä,laita niiden lehtien nimet/numerot/vuosi, joiden testeissä erikseen on testattu karhennetun ja erikseen sileän jään pitoa. Kitkarenkaiden kumiteknologiaan ja kulutuspinnan muotoiluun perustuva talvipito vaatii liukkaalle alustalle muotoja, muuten ei sitä tarpeellista kitkaa synny. Nastarenkaiden nastoitus puolestaan antaa myös tasaisella jääpinnalla ohjaus- ja jarrutusvaikutuksen - siihen se on nimenomaan suunniteltukin. Pienimmät erot kitka -ja nastarenkaiden välillä syntyvät "pehmeissä" olosuhteissa, esim. löysän lumen päällä tai vaikkapa loskassa. Tällaisissa olosuhteissa nastojen merkitys on olematon.
Normaalit rengastestit on yleensä tehty karhennetulla jääpinnalla - jos olet eri mieltä,laita niiden lehtien nimet/numerot/vuosi, joiden testeissä erikseen on testattu karhennetun ja erikseen sileän jään pitoa.
Laitapa itse maininta milloin on tehty testit karhennetulla jäällä. Ei tarvitse mennä kauemmas kuin vuoteen 2007, niin on maininta ABS-jarrutustestin teosta liukkaalla kiillotetulla jäällä (TM 17/2007 s.78).
Normaalit rengastestit on yleensä tehty karhennetulla jääpinnalla - jos olet eri mieltä,laita niiden lehtien nimet/numerot/vuosi, joiden testeissä erikseen on testattu karhennetun ja erikseen sileän jään pitoa.
Laitapa itse maininta milloin on tehty testit karhennetulla jäällä. Ei tarvitse mennä kauemmas kuin vuoteen 2007, niin on maininta ABS-jarrutustestin teosta liukkaalla kiillotetulla jäällä (TM 17/2007 s.78).
Siinä se ero TM 7/2005 -lehteen lieneekin: ao. lehdessä mitattiin jarrutusmatkat 80 - 0 km/h, esim. TM 17/2007 50 - 0 km /h. Samassa testissä "lumijarrutus" tarkoitti jarrutusta pakatulla, polanteisella lumipinnalla. Siinä kitka- ja nastarenkailla ei juuri ollut eroja.
Testin loppupäätelmä oli: "Kitkarenkaat ovat yleisesti nastarenkaita heikommat sekä jäällä että asfaltilla.Nastattomat kitkarenkaat eivät todellakaan tarjoa parempaa pitoa tai ajettavuutta edes asfaltilla, vaikka renkaiden ulkonäön perusteella voisi luulla toisin. Vain lumella ja sohjossa kitkarenkaat kilpailevat nastarenkaiden kanssa tasapäisesti ja usein niukasti voittavatkin. Kitkarenkailla on tietenkin myös kiistattomia etuja. Ne ovat nastarenkaita hiljaisemmat ja mukavammat, eikä niiden käyttöaikaa ole sidottu asetuksiin. Nämä ovat kaikki käyttömukavuuteen liittyviä tekijöitä, eikä niitä pidä sotkea pitoon tai turvallisuuteen. Jokaisen on itse harkittava, millaisia asioita renkaaltaan vaatii. Kun asiaa tarkemmin ajattelee, turvallisuutta ja ajamisen helppoutta hakevan ainoa oikea vaihtoehto on nastarengas."
Siis MatLog, tarkoitatko nyt tällä sitä, ettei niitä karhennetulla jääpinnalla tehtyjä testejä löydykään?
Karhennetulla jääpinnalla ajettiin mm. vuonna 2006; silloin ei tosin tehty jarrutustestiä, vaan hallittavuustesti. Kun paras nastarengas sai arvosanan 10, paras kitkarengas pääsi arvosanaan 8. Sivuttaispitoa testattiin vuonna 2005 karhennetulla radalla, paras nastarengas taas 10, paras kitka 8.
Mutta jos haluat väittää, että kitkarengas toimii jarrutuksessa yhtä surkeasti, oli jääpinta sitten sileä tai karkea, ei se mielestäni tarkoita, että kitkarengas sen takia olisi parempi valinta, vaan päin vastoin. Mielestäni kitkarenkaiden puolustajien asiana olisi todistaa, että kitkojen pito on huono vain sileällä jäällä.
Autot sotkeentuu ilman suolaustakin, lämpötilat kun on plussalla, vettä tulee taivaalta, ja tienpinta on täynnä kivipölyä kiitos nastojen.
No ei ne kyllä alustaltaan paljonkaan sotkeennu - eikä varsinkaan ruostu ilman suolaa.
Kivipöly, hiekka ym. alkaa lentää siinä vaiheessa kun kitkarenkailla ja vastaavaan tekniikkaan perustuvilla nastarenkailla aletaan ajaa. Kesärenkaat eivät heitä sitä ilmaan eivätkä piiskaa auton pohjaa ja kylkiä juuri lainkaan - kitkatyyppiset renkaat vetävät kaiken irtotavaran irti tiestä oli se sitten mitä kuraa hyvänsä. Tämän voi katsoa jokainen kun laittaa kitkat alle tai kun vaihtaa ne keväällä pois. Keväällähän tuota kiviainesta pitäisi ollla eniten.
Olen samaa mieltä että olisi mielenkiintoista jos suolaus lopetettaisiin. Todennäköisesti onnettomuuksia tulisi enemmän, etenkin raskaille ajoneuvoille, jotka yrittää kiirehtiä kesärenkaillaan...
Eikös juuri kesärenkailla ajamisen pitäisi olla huipputurvallista, nehän ne vasta sitä ennakointia opettavatkin?
Suolaus on viime vuosina vain lisääntynyt, siitäkin huolimatta että suolaustekniikat ovat kehittyneet. Toki nollan pinnassa olevia kelejäkin lienee ollut enemmän.
MatLog: "Mutta jos haluat väittää, että kitkarengas toimii jarrutuksessa yhtä surkeasti, oli jääpinta sitten sileä tai karkea, ei se mielestäni tarkoita, että kitkarengas sen takia olisi parempi valinta, vaan päin vastoin."
Tuollaista tuskin kukaan väittää edellyttäen, että tarkoitat parempi valinta jääkelille. Valinta kokonaisuutena on sitten paljon monimutkaisempi prosessi kuin yksi jääkelin ominaisuus.
"Mielestäni kitkarenkaiden puolustajien asiana olisi todistaa, että kitkojen pito on huono vain sileällä jäällä."
Mitä todistamista tuollainen kaipaa? Pito sileällä jäällä on kitkojen huonoin ominaisuus, karhealla jäälläkin pito on vähän nastoja huonompi.
Jos jonkun pitää jotain todistaa, sinä voisit sanoa, miksi kitka on keliin sopimaton jääkelillä.
Edelleenkään ei kitkoja tarvitse kenenkään puolustaa. Ihan vain neutraalisti todeta sen ominaisuudet.
Autot sotkeentuu ilman suolaustakin, lämpötilat kun on plussalla, vettä tulee taivaalta, ja tienpinta on täynnä kivipölyä kiitos nastojen.
No ei ne kyllä alustaltaan paljonkaan sotkeennu - eikä varsinkaan ruostu ilman suolaa.
Kivipöly, hiekka ym. alkaa lentää siinä vaiheessa kun kitkarenkailla ja vastaavaan tekniikkaan perustuvilla nastarenkailla aletaan ajaa. Kesärenkaat eivät heitä sitä ilmaan eivätkä piiskaa auton pohjaa ja kylkiä juuri lainkaan - kitkatyyppiset renkaat vetävät kaiken irtotavaran irti tiestä oli se sitten mitä kuraa hyvänsä. Tämän voi katsoa jokainen kun laittaa kitkat alle tai kun vaihtaa ne keväällä pois. Keväällähän tuota kiviainesta pitäisi ollla eniten.
Keväällä sitä kiviainesta onkin eniten. Ja se on 95%:sesti nastarenkailla aikaansaatua. Se likaiseksi värjätty vesi roiskii sitten autot likaisiksi jos märällä ajetaan. Jo yksi rekka roiskii enemmän vettä kuin kymmenen henkilöautoa. Se ruskea auton pintaan tarttuva ja kuivuva aines on nastarenkaiden aikaansaannosta eikä roiskuttajien.
Olen samaa mieltä että olisi mielenkiintoista jos suolaus lopetettaisiin. Todennäköisesti onnettomuuksia tulisi enemmän, etenkin raskaille ajoneuvoille, jotka yrittää kiirehtiä kesärenkaillaan...
Eikös juuri kesärenkailla ajamisen pitäisi olla huipputurvallista, nehän ne vasta sitä ennakointia opettavatkin?
Suolaus on viime vuosina vain lisääntynyt, siitäkin huolimatta että suolaustekniikat ovat kehittyneet. Toki nollan pinnassa olevia kelejäkin lienee ollut enemmän.
Kesärenkaat eivät ole talvikeliin sopivia. Toki niilläkin pärjää 95% talvipäivistä jos osaa ennakoida, mutta talvirenkailla kuten kitkoilla pärjää käytännössä aina.
Jos laitetaan akseli nollasta sataan, nolla kesärengas ja 100 testivoittajakitkanastarengas, paras kitka on talvikelikelpoisuudeltaan siinä 95 paikkeilla. Niin pieni on nastan ja kitkan ero verrattaessa kesärenkaaseen.
Voisitko muuten lainata viestejä oikein, niin ketju pysyy vähemmällä vaivalla siistinä viestejäsi lainatessa.
K-10 Ihmettelen kauheasti kuinka tuollainen ehdoton ABS-jarrujen asiantuntija kirjoittelee täällä jarrujen puutteista, eikö olisi jo korkea aika hakea Boschilta työpaikka, että saataisiin jarruasia viimein kuntoon ja saataisiin kitkarenkaiden olematon pito sille kuuluvaan asemaan eli kiellettyjen renkaiden seuraan kuten kesärenkaat.
Kirjoitat myös nastarenkaiden kuluttavan teitä 95%:sesti. Nyt kaivattaisiin peliin jotain, joka todistaisi väitteen paikkansapitävyyden vai painiiko höpinäsi samalla tasolla kuin ABS asiantuntemuksesi?
Muuten jos et ole sattunut hoksaamaan, sellaista pientä seikkaa talvirenkaiden kohdalla, että niitä tarvitaan nimenomaan huonoissa keleissä eikä meitä nastarengas autoilijoita mitenkään vakuuta se jumalaton vuodatus kuinka hyviä ja ennakoivia autoilijoita te olette. Sillä kaikkihan me tiedämme miten suomalainen autoilija vastaan kun kysytään omaa mielipidettä omasta osaamisestaan.
Pikemminkin rengasvalinta nastoilla todistaa nimenomaan vastuulisesta ja ennakoivista autoilijoista.
Keväällä sitä kiviainesta onkin eniten. Ja se on 95%:sesti nastarenkailla aikaansaatua. Se likaiseksi värjätty vesi roiskii sitten autot likaisiksi jos märällä ajetaan. Jo yksi rekka roiskii enemmän vettä kuin kymmenen henkilöautoa. Se ruskea auton pintaan tarttuva ja kuivuva aines on nastarenkaiden aikaansaannosta eikä roiskuttajien.
Valitettavasti tuokaan mielipide ei perustu tutkimustuloksiin. Toki nastat kuluttavat tienpintaa ja irrottavat siitä kiviainesta, mutta toisaalta myös kitkarenkaat yhdessä mm. hiekoitushiekan ja suolakuran kanssa tekevät samaa. Lisäksi kitkarenkaiden pehmeästä kulutuspinnasta irtoaa kumia, joka myös sotkee autojen kylkiä. Varsinkin ilmojen lämmetessä kitkarenkaiden kuluminen lisääntyy nopeasti.
Ruskea aines autojen kyljissä ei ole tiestä (ainakaan kestopäällystetiestä ) irronnutta, vaan lähinnä hiekotushiekkaa. Värikin sen kertoo.
En jaksanut ihan koko ketjua lukea, joten pahoitteluni, jos joku on jo näkemykseni esittänyt, mutta asiaan. Talvikeleillä ajaminen on kuin kalliin talon myynti, ei tarvita kuin yksi ostaja ja odottamiseen voi mennä aikaa, niin kävi omalla kohdallani kitkarenkailla. Ajoin monta vuotta kitkoilla ja olin tosi tyytyväinen, kunnes oli se aamu kun oli sileä jää, joka oli märkä, eipä siinä muuta tarvittukaan. Nelivetoni luisteli kotipihalla suoraan veto-ojaan ja jälki oli rumaa. Tuon jälkeen vaihdoin nastoihin täysin tietoisena siitä, että seuraavaan kertaan kun olosuhteet, minä ja rengastus kohtaavat taas samoin seurauksin voi mennä 100 vuotta, mutta ajattelinpa olla kuitenkin ottamatta riskiä ja näin ollen nastat on ja pysyy alla, vaikka vähän melua, pölyä ja muuta haittaa tuleekin. Noihin testeihin liittyen vielä sen verran, että löysin hyvän rengastuksen Disco 3:n alle TM:n testistä, jossa talvirenkaat pistettiin SUV:n alle. Tuloksena oli, että henkilöautojen talvirengastestin kärkikaksikko (Nokian ja Conti) ja todettiin liian pehmeiksi raskaan auton alle, joten laitatin ne Pirellin Carving kumit mukavat ja jämäkät ovat olleet. Näinollen sain konkreettista hyötyä testistä, ai niin miten niin konkreettista, no kun menin Discomyymälään ja testasin samaa vehjettä edellämainituilla Nokialaisilla ja huonommat olivat.
Kuten moni jo saattaa huomata, mielipiteitä on suuntaan ja toiseen. Harva ihminen todella huomaa ajavansa huonommilla renkailla kun testissä olleet huonoimmat olivat, syynä kuluminen. Monikaan ei vaihda talvirenkaita ennenkuin viimeisetkin millit keskustasta ovat kuluneet, ei auta 'merkki' tässä enää pätkääkään. Jos taasen ajelee hieman halvemmilla renkailla (ns.kakkosmerkeillä, on todennäköistä että kukkaro antaa helpommin periksi vaihtaa ne aiemmin uusiin. Eikö tällöin ole kannustavaa löytää ne turvalliset ja toimivat edulliset renkaat kuin ajaa vanhat aikoinaan kalliit hakkapeliittat:t täysin loppuun? aivan sama sitten oliko kyseessä kitkarenkaat tai nastarenkaat, uusiorenkaitakaan halveksimatta.
Keväällä sitä kiviainesta onkin eniten. Ja se on 95%:sesti nastarenkailla aikaansaatua. Se likaiseksi värjätty vesi roiskii sitten autot likaisiksi jos märällä ajetaan. Jo yksi rekka roiskii enemmän vettä kuin kymmenen henkilöautoa. Se ruskea auton pintaan tarttuva ja kuivuva aines on nastarenkaiden aikaansaannosta eikä roiskuttajien.
Valitettavasti tuokaan mielipide ei perustu tutkimustuloksiin. Toki nastat kuluttavat tienpintaa ja irrottavat siitä kiviainesta, mutta toisaalta myös kitkarenkaat yhdessä mm. hiekoitushiekan ja suolakuran kanssa tekevät samaa. Lisäksi kitkarenkaiden pehmeästä kulutuspinnasta irtoaa kumia, joka myös sotkee autojen kylkiä. Varsinkin ilmojen lämmetessä kitkarenkaiden kuluminen lisääntyy nopeasti.
Täällä päin missä minä vaikutan, ei teitä hiekoiteta. Ja suolakura on ruskeanharmaatakuraa siksi kun siinä on sitä nastapölyä, suola itsessään olisi valkoista. Tuota kuraa tulee syksyisin jo ennen kuin suolaus aloitetaan. Taisin nämä kaikki asiat mainita jo aiemmin, kannattaisi lukea niitä kirjoituksia niin ei jää epäselväksi.
Ai että kitkoista irtoaa suuria kuminpalasia? Miksihän sitten kitkat kestävät kumin puolesta yhtä hyvin kuin nastat? Kokonaiskestävyys on jopa parempi, kun ei ole irtoilevia nastoja.
Ruskea aines autojen kyljissä ei ole tiestä (ainakaan kestopäällystetiestä ) irronnutta, vaan lähinnä hiekotushiekkaa. Värikin sen kertoo.
Jorma L:
Tuo neuvo on hyvä esimerkki siitä, kuinka tukevasti käytännöstä irrallisia neuvoja ns. viralliset tahot joskus tarjoavat. Periaatteessa neuvo on oikein, mutta käytännössä juuri kuten sanoit.
Tärkeintä on pitää huoli siitä, ettei kulumisero kasva kovin suureksi eli kierrättää renkaita sen mukaan.
Herbert:
On vähän typerää väitellä kitka-nasta ominaisuuksista, eihän yhteistä säveltä kuitenkaan löydy. Ehkäpä paras testi olisi esim. pääkaupunkiseudulla lopettaa tyystiin suolaus, ainoastaan bussipysäkkien kohdalle vähän hiekoitusta. Kenties kitkailijoille tulisi tosi eteen. Itseäni on aina närästänyt tämä ylenmääräinen suolan käyttö. Sotkee autot ja pohjavedet ym. Pärjättiin ilman suolausta ennenkin ihan hyvin. Näyttää vain olevan niin, että tämä nykyinen pullamössö sukupolvi haluaa ajaa vain urattomilla ja ympäri vuoden kesäkelissä olevilla teillä.
Herbert:
-täysin samaa mieltä.
Ihmettelen muuten kovasti miksi jollain on niin kiihkeät motiivit yrittää uskotella kitkojen huonoutta, ja yrittää luoda paniikkia joidenkin testitulosten perusteella.
En keksi muuta syytä kun että tällainen tyyppi on jonkinsortin ''pelkääjä'' liikenteessä.
Kuten on huomattu, yksi piiloutuu möhkömaasturin taakse, toinen vaatisi kaikille nastat ( vaikkei myönnäkkään ). Kolmas kehottaa jättämään kitkallisen auton kotiin huonossa kelissa, neljäs pelkää kuollakseen tehokkaita autoja koska pelkää kaahareita niin että pitää tippa linssissä marssia ostamaan rangerover, jne.
Itse en kihkoile kummankaan renkaan puolesta, vaan minusta olisi fiksuinta puhua ennemmin ajotavoista ja kuljettajan toimista, kuin näiden renkaiden paremmuudesta, sillä kyllähän ne nastat paremman pidon tarjoaa. Oleellista on miten kitkoilla ajava pystyy selviytymään niillä.
Omassa autossani on muuten kitkat, koska ne oli ostaessa alla. Harrastepelissä on nastat.
Työautoja joita ajan on toistakymmentä, ja niissä on mitä milloinkin alla. Silloin on vain ajettava sen mukaan.
Kun tulee vaihdon aika, ovat kitkat kyllä varteenotettava vaihtoehto.
MMS:
Autot sotkeentuu ilman suolaustakin, lämpötilat kun on plussalla, vettä tulee taivaalta, ja tienpinta on täynnä kivipölyä kiitos nastojen.
Olen samaa mieltä että olisi mielenkiintoista jos suolaus lopetettaisiin. Todennäköisesti onnettomuuksia tulisi enemmän, etenkin raskaille ajoneuvoille, jotka yrittää kiirehtiä kesärenkaillaan...
Mikä tosi eteen? Itse ainakin liikun kitkoilla uholettomasti kelissä kuin kelissä. Tietenkin liukkaalla on hyvä mitä paremmin osaa ajaa, mutta ei se kitkoilla ja nastoilla pärjäämisen vaatimusero ole kummoinenkaan. Lirissä olisivat kaikki jotka eivät osaa ajaa.
Kitkat hyvät sulalla mutta liukkaalla tarvitsee nastat?
Aina paremmat eteen koska peräluisu on helppo oikaista, mutta jos keula lähtee, niin lähtee peräkin?
Ihan turha syyttää kitkoilla ajajia tuosta suolauksesta, sillä raskaankaluston takia sitä on pakko sinne kylvää, ei kitka-autoilijoiden. Sellainen 60t-painoinen yhdistelmä kesärenkailla on hyvin äkkiä ojassa tai jumissa liikennevaloissa ilman suolausta.
Metsähaka:
Kitkojen ominaisuudet ovat parhaimmillaan talvikelillä.
Jos paremmat edessä, kurvaaminen ei silti onnistu ilman peräpitoa. Taitamaton saa vain auton poikittain. Turvallisempaa ajaa ulos keula kuin kylki edellä.
Itse laitan paremmat eteen paremman kiihtyvyyden ja pysähtyvyyden saavuttamiseksi.
Herbert:
No niin, jatketaan kertausta: TM 7/2005 kitkarengasjarrutuksen 80 - 0 km/h tulos koski siis tasaista jääpintaa. Tasainen jääpinta voi olla esim. nk musta jää, jota varsinkin Etelä-Suomessa nykyään esiintyy aina vain useammin; toisena yleisenä ympäristönä mm. pienet asumalähiöiden sivukadut tai-tiet ja sivutiet yleensä.
Minä toivon hartaasti, ettei kukaan kitkarengasautoilja joudu esim. jäätyneen sillankannen, raskaan liikenteen kiilloittaman liittymän tai satunnaisesti esiintyvän jääpolanteen kohdalle, mustasta jäästä puhumattakaan.
Autoilijalle, joka tällaisiin olosuhteisiin ei todellakaan koskaan talvella joudu, suosittelen kitkarenkaiden hankintaa.
Joidenkin "normaalien" TM-rengastestien kuvissa on näytetty, miten jääpintaa karhennetaan "nastarengaslanalla" vastaamaan pää- ja kantateillä esiintyvää nastarenkaiden karhentamaa jääpolannetta. Karhennetulla jäällä kitkarengas toimii selvästi paremmin kuin tasaisella jääpinnalla.
VW Golfissa, kuten useassa muussakin automallissa, on käytössä Boschin ABS-elektroniikka. Jos ao. elektroniikka ei toimi Golfissa, miten se voisi toimia muissakaan autoissa??
MatLog:
Tässä nähdään taas logiikkasi hienoinen ontuminen. Kun osa testeistä on puolestaan tehty kiillotetulla jääpinnalla, miksi erot noihin karhennetun pinnan tuloksiin sitten ovat olemattomat?
Ilmeisesti tästä yhdestä jääjarrutustestistä jää tämän äskeisen "todistuksesi" jälkeen jäljelle se, että testi on suoritettu virheellisesti. Tosin voihan olla tuon yhden autoyksilön jarrujärjestelmässä vikaa, ei välttämättä koko automallin.
Olen eri mieltä tuosta Golfin ABS:n toimimattomuudesta. Kyseisessä ilmiössä on nimenomaan kysymys siitä, että ABS jarrut toimivat kuten niiden on tarkoituskin toimia eli poistaa jarruteho pyörän lukittuessa ja taas pyöriessä palauttaa se. Ongelmaksi muodostuu kitkarenkaan olematon kitkakerroin jäisillä pinnoilla "nimestään huolimatta" jolloin ABS toimii oikein ja poistaa jarrutehon renkaan lukkiutuessa, eli ajellaan lähes jarruttomalla autolla. Yksinkertaista hyvät kitkarengas-autoilijat vai mitä.
Tuosta aikaisemmasta kirjoituksesta, se ei ollut mikään provo vaan todellinen artikkeli Hs:ssä maan johtavassa julkaisussa. Siinä kerrottiin yhden rekkayhdistelmän tietä kuluttava vaikutus, joka todettiin vastaavan 10000:tä tuhatta henkilöautoa. Itsekin epäilin sitä ja luin sen useaan kertaan, mitä tässä enää uskoo jos ei johtava media tarkasta tietolähteidensä todenperäisyyttä. Pitäisikö uskoa muutaman fanaattisen kitka-autoilijan vinkumista siitä että ne ovat nastat jotka teitä kuluttavat. Paskat sanon minä, te palvelette mukavasti sadististen virkamiesten pyrkimyksiä pitää henkilöautoiijat kaikkeen syyllisinä, ja sen myötä jatkuvan rahastuksen ja maksumiehen roolissa. Olisi siis korkea aika ruveta puhumaan oikeista, tietä kuluttavista asioista tyhjän paskanpuhumisen sijaan.
Kyllä sinne hesariinkin eksyy virheellistä tietoa aina sillointällöin vaikka se laatulehti onkin. Ihmiset sitä tekevät, ja silloi virheitä syntyy. Maailmassa ei ole virheetöntä mediaa.
MatLog: "TM 7/2005 kitkarengasjarrutuksen 80 - 0 km/h tulos koski siis tasaista jääpintaa."
Kyllä ja kuvista sekä tuloksista päätellen myös märkää.
"Minä toivon hartaasti, ettei kukaan kitkarengasautoilja joudu esim. jäätyneen sillankannen, raskaan liikenteen kiilloittaman liittymän tai satunnaisesti esiintyvän jääpolanteen kohdalle, mustasta jäästä puhumattakaan."
Kovin on meillä erilaiset käsitykset tuollaisesta, juuri höylättyä luistinrataa vastaavien olosuhteiden esiintymisestä. Sillankannet, jotka jäätyy yöllä, ovat niin ohuessa jäässä, ettei jää peitä asfaltin karheutta. Jää ei siis ole sileää. Musta jää on sitä harvoin, vaikka jatkuvasti siitä puhutkin.
Raskas liikenne voi paikallisesti kiillottaa jotain risteyksiä, mutta silloinkin vain ajourien kohdalta. Jos muuten on suht pitävä lumi- tai jääpinta, mutta pieni osa kiillottunutta, on se samanlainen yllätys nastarenkailla ajavallekin, ellei sitä osaa ennakoida.
Jääpolanne harvoin ainakaan pääteillä on sileää. Jos polannetta on, on myös pakkasta. Muutenhan tie on suolattu paljaaksi. Tiehallinnon kriteerit eivät salli pääteille luistinratoja ja sivuteillä sitten ajotapa on ihan erilainen.
"VW Golfissa, kuten useassa muussakin automallissa, on käytössä Boschin ABS-elektroniikka. Jos ao. elektroniikka ei toimi Golfissa, miten se voisi toimia muissakaan autoissa??"
En minä väitä, että Golfissa olisi huonot jarrut. Mutta tuolla testillä ei muuta voi osoittaa, kuin että Golf kitkarenkailla ei pysähdy hyvin liukkaalla jäällä kovin hyvin. Mutta mikään yllätys ei sekään ole, että kitkarengas sille kaikkein vaikeimmassa tilanteessa häviää selvästi nastalle. Kysymys on siitä, miten testiolosuhteet vastaa todellisuutta.
Mikä on sinulle hylkäysraja tuollaisessa testissä? Milloin nastarenkaat saavuttavat sen? 7 mm kulutuspinnalla? 5 mm? 3 mm? Varmasti sinulla on asiasta täsmällinen käsitys, koska niin selvät mielipiteet kitkarenkaan kelvottomuudesta sinulla on.
kitkaaja:
Nyt en oikein ymmärtänyt, mitä oikein tarkoitat olemattomilla eroilla? En ole sellaista kyllä väittänyt; olen vain siteerannut TM 5/2007 erikoistestin tuloksia tasaisella jääpinnalla.
Herbert:
Tässä olen eri mieltä, ja niin näyttävät olevan onnettomuustutkintalautakunnatkin - "keliin sopimaton rengastus" kitkarenkaiden osalta tarkoittaa mielestäni ao. onnettomuustapauksissa juuri tasaista jääpintaa.
Sinänsä on totta, että nastarenkaat karhentavat maanteiden jääpintaa; musta jää, yöllä muodostunut jääpinta aamuautoilijoille ja mm. vähäliikenteiset tiet tulevat ongelmakohdiksi kitkarenkaille. Mitä tapahtuisikaan, jos nastarenkaat kiellettäisiin ??
Mustan jään "rosoisuus" on täällä keskusteluketjussa muodostunut myytti; jääpinta nimen omaan siloittaa mahdollisen tien pinnan karkeuden. Kaikkialla tien pinta ei edes ole karkea, varsinkin syksyllä laskettu uusi päällyste saattaa olla hyvin tasainen pahimpaan musta jää -aikaan.
Siltojen kansiin muodostunut saattaa olla hyvin vahva, varsinkin jos silta kulkee vesistön yli - alla olevan sulan veden huurut jäätyvät tien pintaan.
Edit: kirjoitusvirhekorjauksia tehty 17.11.
misar:
Tuossa ABS:n toimivuudessa on kysymys se, paljonko annetaan pyörien pyöriä. Parempi pysähtyvyys saavutetaan, jos pyörien annetaan pyöriä vähemmän ja luistaa enemmän. Toisaalta silloin ohjailtavuudelle jäisi vähemmän saumaa.
Tuossa on selkeästi kehityksen paikka jarru- ja apuohjauselektroniikassa. Jos kuski ei ohjaa eikä auto ole sivuluistossa, silloin pitäis jarrun tietysti toimia niin tehokkaasti kuin mahdollista. Testi paljasti testatussa ajoneuvossa selvän heikkouden, joka toivottavasti on jo korjattu.
MatLog:
Siis kuten mainitsit että karhennetulla jääpinnalla kitkarengas toimii paremmin kuin tasaisella. Kuitenkin TM testituloksissa ei nimenomaan kitkarenkailla tätä eroa ole. Ero nastarenkaaseen on ollut melko tasaista renkaiden vertailutesteissä 2000-luvulla, on testi ollut sitten karhennetulla pinnalla tai ei.
Tietenkin saatoit tarkoittaa, että rengas (myös nasta) toimii karhennetulla jääpinnalla paremmin kuin tasaisella.
kitkaaja:
Normaalit rengastestit on yleensä tehty karhennetulla jääpinnalla - jos olet eri mieltä,laita niiden lehtien nimet/numerot/vuosi, joiden testeissä erikseen on testattu karhennetun ja erikseen sileän jään pitoa. Kitkarenkaiden kumiteknologiaan ja kulutuspinnan muotoiluun perustuva talvipito vaatii liukkaalle alustalle muotoja, muuten ei sitä tarpeellista kitkaa synny. Nastarenkaiden nastoitus puolestaan antaa myös tasaisella jääpinnalla ohjaus- ja jarrutusvaikutuksen - siihen se on nimenomaan suunniteltukin. Pienimmät erot kitka -ja nastarenkaiden välillä syntyvät "pehmeissä" olosuhteissa, esim. löysän lumen päällä tai vaikkapa loskassa. Tällaisissa olosuhteissa nastojen merkitys on olematon.
MatLog:
Laitapa itse maininta milloin on tehty testit karhennetulla jäällä. Ei tarvitse mennä kauemmas kuin vuoteen 2007, niin on maininta ABS-jarrutustestin teosta liukkaalla kiillotetulla jäällä (TM 17/2007 s.78).
kitkaaja:
Siinä se ero TM 7/2005 -lehteen lieneekin: ao. lehdessä mitattiin jarrutusmatkat 80 - 0 km/h, esim. TM 17/2007 50 - 0 km /h. Samassa testissä "lumijarrutus" tarkoitti jarrutusta pakatulla, polanteisella lumipinnalla. Siinä kitka- ja nastarenkailla ei juuri ollut eroja.
Testin loppupäätelmä oli: "Kitkarenkaat ovat yleisesti nastarenkaita heikommat sekä jäällä että asfaltilla.Nastattomat kitkarenkaat eivät todellakaan tarjoa parempaa pitoa tai ajettavuutta edes asfaltilla, vaikka renkaiden ulkonäön perusteella voisi luulla toisin. Vain lumella ja sohjossa kitkarenkaat kilpailevat nastarenkaiden kanssa tasapäisesti ja usein niukasti voittavatkin. Kitkarenkailla on tietenkin myös kiistattomia etuja. Ne ovat nastarenkaita hiljaisemmat ja mukavammat, eikä niiden käyttöaikaa ole sidottu asetuksiin. Nämä ovat kaikki käyttömukavuuteen liittyviä tekijöitä, eikä niitä pidä sotkea pitoon tai turvallisuuteen. Jokaisen on itse harkittava, millaisia asioita renkaaltaan vaatii. Kun asiaa tarkemmin ajattelee, turvallisuutta ja ajamisen helppoutta hakevan ainoa oikea vaihtoehto on nastarengas."
Siis MatLog, tarkoitatko nyt tällä sitä, ettei niitä karhennetulla jääpinnalla tehtyjä testejä löydykään?
kitkaaja:
Karhennetulla jääpinnalla ajettiin mm. vuonna 2006; silloin ei tosin tehty jarrutustestiä, vaan hallittavuustesti. Kun paras nastarengas sai arvosanan 10, paras kitkarengas pääsi arvosanaan 8. Sivuttaispitoa testattiin vuonna 2005 karhennetulla radalla, paras nastarengas taas 10, paras kitka 8.
Mutta jos haluat väittää, että kitkarengas toimii jarrutuksessa yhtä surkeasti, oli jääpinta sitten sileä tai karkea, ei se mielestäni tarkoita, että kitkarengas sen takia olisi parempi valinta, vaan päin vastoin. Mielestäni kitkarenkaiden puolustajien asiana olisi todistaa, että kitkojen pito on huono vain sileällä jäällä.
["K-10"]
Autot sotkeentuu ilman suolaustakin, lämpötilat kun on plussalla, vettä tulee taivaalta, ja tienpinta on täynnä kivipölyä kiitos nastojen.
No ei ne kyllä alustaltaan paljonkaan sotkeennu - eikä varsinkaan ruostu ilman suolaa.
Kivipöly, hiekka ym. alkaa lentää siinä vaiheessa kun kitkarenkailla ja vastaavaan tekniikkaan perustuvilla nastarenkailla aletaan ajaa. Kesärenkaat eivät heitä sitä ilmaan eivätkä piiskaa auton pohjaa ja kylkiä juuri lainkaan - kitkatyyppiset renkaat vetävät kaiken irtotavaran irti tiestä oli se sitten mitä kuraa hyvänsä. Tämän voi katsoa jokainen kun laittaa kitkat alle tai kun vaihtaa ne keväällä pois. Keväällähän tuota kiviainesta pitäisi ollla eniten.
Olen samaa mieltä että olisi mielenkiintoista jos suolaus lopetettaisiin. Todennäköisesti onnettomuuksia tulisi enemmän, etenkin raskaille ajoneuvoille, jotka yrittää kiirehtiä kesärenkaillaan...
Eikös juuri kesärenkailla ajamisen pitäisi olla huipputurvallista, nehän ne vasta sitä ennakointia opettavatkin?
Suolaus on viime vuosina vain lisääntynyt, siitäkin huolimatta että suolaustekniikat ovat kehittyneet. Toki nollan pinnassa olevia kelejäkin lienee ollut enemmän.
MatLog: "Mutta jos haluat väittää, että kitkarengas toimii jarrutuksessa yhtä surkeasti, oli jääpinta sitten sileä tai karkea, ei se mielestäni tarkoita, että kitkarengas sen takia olisi parempi valinta, vaan päin vastoin."
Tuollaista tuskin kukaan väittää edellyttäen, että tarkoitat parempi valinta jääkelille. Valinta kokonaisuutena on sitten paljon monimutkaisempi prosessi kuin yksi jääkelin ominaisuus.
"Mielestäni kitkarenkaiden puolustajien asiana olisi todistaa, että kitkojen pito on huono vain sileällä jäällä."
Mitä todistamista tuollainen kaipaa? Pito sileällä jäällä on kitkojen huonoin ominaisuus, karhealla jäälläkin pito on vähän nastoja huonompi.
Jos jonkun pitää jotain todistaa, sinä voisit sanoa, miksi kitka on keliin sopimaton jääkelillä.
Edelleenkään ei kitkoja tarvitse kenenkään puolustaa. Ihan vain neutraalisti todeta sen ominaisuudet.
AkiK:
Keväällä sitä kiviainesta onkin eniten. Ja se on 95%:sesti nastarenkailla aikaansaatua. Se likaiseksi värjätty vesi roiskii sitten autot likaisiksi jos märällä ajetaan. Jo yksi rekka roiskii enemmän vettä kuin kymmenen henkilöautoa. Se ruskea auton pintaan tarttuva ja kuivuva aines on nastarenkaiden aikaansaannosta eikä roiskuttajien.
Kesärenkaat eivät ole talvikeliin sopivia. Toki niilläkin pärjää 95% talvipäivistä jos osaa ennakoida, mutta talvirenkailla kuten kitkoilla pärjää käytännössä aina.
Jos laitetaan akseli nollasta sataan, nolla kesärengas ja 100 testivoittajakitkanastarengas, paras kitka on talvikelikelpoisuudeltaan siinä 95 paikkeilla. Niin pieni on nastan ja kitkan ero verrattaessa kesärenkaaseen.
Voisitko muuten lainata viestejä oikein, niin ketju pysyy vähemmällä vaivalla siistinä viestejäsi lainatessa.
K-10 Ihmettelen kauheasti kuinka tuollainen ehdoton ABS-jarrujen asiantuntija kirjoittelee täällä jarrujen puutteista, eikö olisi jo korkea aika hakea Boschilta työpaikka, että saataisiin jarruasia viimein kuntoon ja saataisiin kitkarenkaiden olematon pito sille kuuluvaan asemaan eli kiellettyjen renkaiden seuraan kuten kesärenkaat.
Kirjoitat myös nastarenkaiden kuluttavan teitä 95%:sesti. Nyt kaivattaisiin peliin jotain, joka todistaisi väitteen paikkansapitävyyden vai painiiko höpinäsi samalla tasolla kuin ABS asiantuntemuksesi?
Muuten jos et ole sattunut hoksaamaan, sellaista pientä seikkaa talvirenkaiden kohdalla, että niitä tarvitaan nimenomaan huonoissa keleissä eikä meitä nastarengas autoilijoita mitenkään vakuuta se jumalaton vuodatus kuinka hyviä ja ennakoivia autoilijoita te olette. Sillä kaikkihan me tiedämme miten suomalainen autoilija vastaan kun kysytään omaa mielipidettä omasta osaamisestaan.
Pikemminkin rengasvalinta nastoilla todistaa nimenomaan vastuulisesta ja ennakoivista autoilijoista.
K-10:
Valitettavasti tuokaan mielipide ei perustu tutkimustuloksiin. Toki nastat kuluttavat tienpintaa ja irrottavat siitä kiviainesta, mutta toisaalta myös kitkarenkaat yhdessä mm. hiekoitushiekan ja suolakuran kanssa tekevät samaa. Lisäksi kitkarenkaiden pehmeästä kulutuspinnasta irtoaa kumia, joka myös sotkee autojen kylkiä. Varsinkin ilmojen lämmetessä kitkarenkaiden kuluminen lisääntyy nopeasti.
Ruskea aines autojen kyljissä ei ole tiestä (ainakaan kestopäällystetiestä ) irronnutta, vaan lähinnä hiekotushiekkaa. Värikin sen kertoo.
En jaksanut ihan koko ketjua lukea, joten pahoitteluni, jos joku on jo näkemykseni esittänyt, mutta asiaan. Talvikeleillä ajaminen on kuin kalliin talon myynti, ei tarvita kuin yksi ostaja ja odottamiseen voi mennä aikaa, niin kävi omalla kohdallani kitkarenkailla. Ajoin monta vuotta kitkoilla ja olin tosi tyytyväinen, kunnes oli se aamu kun oli sileä jää, joka oli märkä, eipä siinä muuta tarvittukaan. Nelivetoni luisteli kotipihalla suoraan veto-ojaan ja jälki oli rumaa. Tuon jälkeen vaihdoin nastoihin täysin tietoisena siitä, että seuraavaan kertaan kun olosuhteet, minä ja rengastus kohtaavat taas samoin seurauksin voi mennä 100 vuotta, mutta ajattelinpa olla kuitenkin ottamatta riskiä ja näin ollen nastat on ja pysyy alla, vaikka vähän melua, pölyä ja muuta haittaa tuleekin. Noihin testeihin liittyen vielä sen verran, että löysin hyvän rengastuksen Disco 3:n alle TM:n testistä, jossa talvirenkaat pistettiin SUV:n alle. Tuloksena oli, että henkilöautojen talvirengastestin kärkikaksikko (Nokian ja Conti) ja todettiin liian pehmeiksi raskaan auton alle, joten laitatin ne Pirellin Carving kumit mukavat ja jämäkät ovat olleet. Näinollen sain konkreettista hyötyä testistä, ai niin miten niin konkreettista, no kun menin Discomyymälään ja testasin samaa vehjettä edellämainituilla Nokialaisilla ja huonommat olivat.
Kuten moni jo saattaa huomata, mielipiteitä on suuntaan ja toiseen. Harva ihminen todella huomaa ajavansa huonommilla renkailla kun testissä olleet huonoimmat olivat, syynä kuluminen. Monikaan ei vaihda talvirenkaita ennenkuin viimeisetkin millit keskustasta ovat kuluneet, ei auta 'merkki' tässä enää pätkääkään. Jos taasen ajelee hieman halvemmilla renkailla (ns.kakkosmerkeillä, on todennäköistä että kukkaro antaa helpommin periksi vaihtaa ne aiemmin uusiin. Eikö tällöin ole kannustavaa löytää ne turvalliset ja toimivat edulliset renkaat kuin ajaa vanhat aikoinaan kalliit hakkapeliittat:t täysin loppuun? aivan sama sitten oliko kyseessä kitkarenkaat tai nastarenkaat, uusiorenkaitakaan halveksimatta.
wxyz:
Luulisi, että henkilöautokitkat ne vasta huonosti sopisivatkin tuollaisen Discon painoisen mötkäleen alle johtuen niiden pehmeydestä.
MatLog:
Täällä päin missä minä vaikutan, ei teitä hiekoiteta. Ja suolakura on ruskeanharmaatakuraa siksi kun siinä on sitä nastapölyä, suola itsessään olisi valkoista. Tuota kuraa tulee syksyisin jo ennen kuin suolaus aloitetaan. Taisin nämä kaikki asiat mainita jo aiemmin, kannattaisi lukea niitä kirjoituksia niin ei jää epäselväksi.
Ai että kitkoista irtoaa suuria kuminpalasia? Miksihän sitten kitkat kestävät kumin puolesta yhtä hyvin kuin nastat? Kokonaiskestävyys on jopa parempi, kun ei ole irtoilevia nastoja.
Joopa joo.