Vai pitäs sun mielestäsi pärräharrastus lopettaa? Onko sulla koskaan ollut mopoa? Pahasti uraantuneella tiellä ajaminen prätkällä on suoraan sanottuna melkoisen vittumaista ja suorastaan vaarallista.
Henkilöauton ratissakaan en liiemmin urista nauti.
Ja mitä tuohon raskaaseen kalustoon tulee, niin kumma kun ne urat vastaavat tarkalleen henkilöauton raideleveyttä. Luulisi, että niistä yhdistelmärekoista jäisi kovin toisenlaiset urat.
Itse en tosiaankaan olisi nastoja kokonaan kieltämässä, mutta mielestäni kitkoilla tulee tavallisen henkilöauton kanssa vallan hyvin toimeen. Jos ei tule, niin silloin vika on omissa ajotavoissa eikä missään muualla. Samoin sekin on ihan kylmä fakta, että nastat kuluttavat teitä.
"Ja mitä tuohon raskaaseen kalustoon tulee, niin kumma kun ne urat vastaavat tarkalleen henkilöauton raideväliä. Luulisi, että niistä yhdistelmärekoista jäisi kovin toisenlaiset urat."
Edellinen on Simpan kommentti! Taisin jossain aikaisemmassa kommentissani viitata samaan aiheeseen, mutta besserwisserit eivät ilmeisesti tajunneet sitä!
ESIM!
Metsähaka Nasse:
Joopa ja ne urat ovat just niinkuin paripyörärekan aiheuttamia? Ihmetyttää vaan kun ne ovat sellaisia kuperia ja aika kapeita! Ne urat tiessä, meinaan! Olettaisin, että rekat tekisivät urista hieman leveämpiä?
Lukihäiriö?
Kirjoitin maanteistä?
Rekoissahan lienee sellaiset pyöreäpintaiset renkaat henkilöauton raideleveydellä
Painaumat sikseen, kyllä ne urat sopii henkilöauton pyöriin raideleveydeltää. Pienellä henkilöautolla ajaessa se tosin on sellaista että vain toisen puolen renkaat sopii kerralla uraan. Toinen puoli ei ihan yletä, ja siinä sitten se auto vetelee uralta toiselle. Golf-luokan autolla urat on vähäisempi haitta, kun raideväli on sopiva ja molempien sivujen renkaat kokevat urat identtisesti.
Tiedä sitten miten suuriin autoihin urat vaikuttaa, ulospäin ainakin näyttää joskus siltä että bussit ja rekat hakee suuntaa pois urista, kun eivät niihin meinaa mahtua.
Painaumat sikseen, kyllä ne urat sopii henkilöauton pyöriin raideleveydeltää. Pienellä henkilöautolla ajaessa se tosin on sellaista että vain toisen puolen renkaat sopii kerralla uraan. Toinen puoli ei ihan yletä, ja siinä sitten se auto vetelee uralta toiselle. Golf-luokan autolla urat on vähäisempi haitta, kun raideväli on sopiva ja molempien sivujen renkaat kokevat urat identtisesti.
Tiedä sitten miten suuriin autoihin urat vaikuttaa, ulospäin ainakin näyttää joskus siltä että bussit ja rekat hakee suuntaa pois urista, kun eivät niihin meinaa mahtua.
Raskas liikenne todella tekee uria siten, että se heikentää tien kantavia ja jakavia rakenteita, joten päällysteeseen ilmestyy painaumauria.
Nastarenkaat - ja tutkitusti myös kitkarenkaat ("hiekkapaperiefekti" ) kuluttavat tien päällystettä tehden siihen uria. Tätä tapahtuu nimen omaan erittäin tiheäliikentesillä tieosuuksilla.
Mutta kuitenkin "Turvallisuus on teiden urautumista tärkeämpää". "Renkaiden ja ajotavan valinnassa tulee kuitenkin ensisijaisesti kiinnittää huomiota turvallisuuteen", päällysteasiantuntija Katri Eskola muistuttaa." Sitaatit ovat tienpitäjän, eli Tiehallinnon nettisivuilta.
"Talvirenkaiksi suositellaan nastarenkaita, koska niiden avulla auto on varmemmin hallittavissa jäisellä tiellä. Auto olisi hyvä varustaa nastarenkailla hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä liukkaita." Tämä puolestaan on Liikenneturvan nettisivuilta.
Keskustelupalstoilla saa toki oman mielipiteensä, mutta järkevä kirjoittaja huomioi myös faktat, ja esittää ne mielipiteittensä perusteeksi. Pelkkä "musta tuntuu" ei ole peruste.
Nastarenkaat - ja tutkitusti myös kitkarenkaat ("hiekkapaperiefekti" ) kuluttavat tien päällystettä tehden siihen uria.
Mikä ihmeen hiekkapaperiefekti? Se on tutkittua juttua, että nastaton rengas kuluttaa tietä vain murto-osan siitä, mitä nastarengas. Vieläkö tätä itsestäänselvyyttä tarvitsee väntää?
Mutta kuitenkin "Turvallisuus on teiden urautumista tärkeämpää".
Turvallisuus on tärkeää, ja urat vaikuttavat ajamisen turvallisuuteen ja helppouteen heikentävästi.
"Renkaiden ja ajotavan valinnassa tulee kuitenkin ensisijaisesti kiinnittää huomiota turvallisuuteen", päällysteasiantuntija Katri Eskola muistuttaa."
Valitsit mitkä renkaat tahansa, joudut ajamaan niiden ehdoilla. Nastat eivät ole mitenkään ylivertaiset - mutta mahdollistavat ajotavan sovittamisen lievästi erilaiseksi tietyillä pinnoilla.
"Talvirenkaiksi suositellaan nastarenkaita, koska niiden avulla auto on varmemmin hallittavissa jäisellä tiellä. Auto olisi hyvä varustaa nastarenkailla hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä liukkaita." Tämä puolestaan on Liikenneturvan nettisivuilta.
Kai niitä jääteitä jossain metässä on, muutenhan ei nastoja vois perustella oikein mitenkään.
Nastarenkaat - ja tutkitusti myös kitkarenkaat ("hiekkapaperiefekti" ) kuluttavat tien päällystettä tehden siihen uria.
Mikä ihmeen hiekkapaperiefekti? Se on tutkittua juttua, että nastaton rengas kuluttaa tietä vain murto-osan siitä, mitä nastarengas. Vieläkö tätä itsestäänselvyyttä tarvitsee väntää?
Mutta kuitenkin "Turvallisuus on teiden urautumista tärkeämpää".
Turvallisuus on tärkeää, ja urat vaikuttavat ajamisen turvallisuuteen ja helppouteen heikentävästi.
"Renkaiden ja ajotavan valinnassa tulee kuitenkin ensisijaisesti kiinnittää huomiota turvallisuuteen", päällysteasiantuntija Katri Eskola muistuttaa."
Valitsit mitkä renkaat tahansa, joudut ajamaan niiden ehdoilla. Nastat eivät ole mitenkään ylivertaiset - mutta mahdollistavat ajotavan sovittamisen lievästi erilaiseksi tietyillä pinnoilla.
"Talvirenkaiksi suositellaan nastarenkaita, koska niiden avulla auto on varmemmin hallittavissa jäisellä tiellä. Auto olisi hyvä varustaa nastarenkailla hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä liukkaita." Tämä puolestaan on Liikenneturvan nettisivuilta.
Kai niitä jääteitä jossain metässä on, muutenhan ei nastoja vois perustella oikein mitenkään.
Tyypillinen kitkarengaskiihkoilijoiden vastaus - sanojen pyörittelyä, ei mitään mistä ottaa kiinni.
Se hiekkapaperiefekti on tutkittua tietoa, linkki tutkimukseen löytyy tästä keskusteluketjusta - mutta eivät taida tutkimustulokset kiinnostaa. Kitkarengas kuluttaa päällystettä vähemmän kuin nastarengas, mutta tutkimustulokset uusimmista nasta/rengasyhdistelmistä puuttuvat vielä.
Urat korjautuvat paikkaamalla - olivat ne raskaan tai kevyen liikenteen tekemiä - mutta renkaan huonot liukkaan kelin ominaisuudet korjaantuvat vain vaihtamalla pitävämmät renkaat.
Kyllä kai Tiehallinnon ja Liikenneturvan kannat ovat selvästi sanottu ??
Joopa ja ne urat ovat just niinkuin paripyörärekan aiheuttamia? Ihmetyttää vaan kun ne ovat sellaisia kuperia ja aika kapeita! Ne urat tiessä, meinaan! Olettaisin, että rekat tekisivät urista hieman leveämpiä?
On tosiaan maaseudulla urat 0,5 - 1m leveitä ja ei rekan rengas tuohon mahdu?
Varmaan paikallinen "pappatunturisti" ne tahallaan aiheuttanut?
Tyypillinen kitkarengaskiihkoilijoiden vastaus - sanojen pyörittelyä, ei mitään mistä ottaa kiinni.
En kyllä ole kitkarengaskiihkoilija, minua kiinnostaa renkaita enemmän niiden vaikutukset. Mutta minkäs teet jos usko nappulapyöriin on sokea. Kaikki sanottava on jo aiemmin sanottu, enää voi vaan odottaa viestin perillemenoa.
Tyypillinen kitkarengaskiihkoilijoiden vastaus - sanojen pyörittelyä, ei mitään mistä ottaa kiinni.
En kyllä ole kitkarengaskiihkoilija, minua kiinnostaa renkaita enemmän niiden vaikutukset. Mutta minkäs teet jos usko nappulapyöriin on sokea. Kaikki sanottava on jo aiemmin sanottu, enää voi vaan odottaa viestin perillemenoa.
Nimenomaan: Renkaita testaavien lehtien, tutkimuslaitosten, rengasvalmistajien, Tiehallinnon, Liikenneturvan jne. viestin pitäisi mennä kaikille perille.
Jäykimmät nastauskonnon pesäkkeet eivät sorru vasta kun ne sorretaan.
Tutkimukset ja testitulokset eivät ole uskontoa - uskoahan ei tarvitse perustella.
Oletko tutkinut (tai ovatko edellä mainitut tahot tutkineet) millaisissa olosuhteissa valtaosa ihmisistä ajaa kuinka suurenkin osan talvikaudesta? Ennen sitä on ihan turha tulla selittämään kuinka kaikilla pitäisi olla piikkipyörät. Ja sen jälkeen ei ole mitään tarvetta tulla selittämään piikkipyöristä ruuhkasuomen ihmisille.
Jäykimmät nastauskonnon pesäkkeet eivät sorru vasta kun ne sorretaan.
Tutkimukset ja testitulokset eivät ole uskontoa - uskoahan ei tarvitse perustella.
Oletko tutkinut (tai ovatko edellä mainitut tahot tutkineet) millaisissa olosuhteissa valtaosa ihmisistä ajaa kuinka suurenkin osan talvikaudesta? Ennen sitä on ihan turha tulla selittämään kuinka kaikilla pitäisi olla piikkipyörät. Ja sen jälkeen ei ole mitään tarvetta tulla selittämään piikkipyöristä ruuhkasuomen ihmisille.
Etelä-Suomen pääteillä on paljon kesärengaskelejä. Ehkä olisikin syytä siirtyä joustavampaan talvirengaskäytäntöön.
Silloin, kun talvirenkaita tarvitaan, alle laitettaisiin sellaiset jotka oikeasti pitävät liukkaissa olosuhteissa.
Vaikka talvisia kelejä olisi vain muutaman kerran vuodessa, yksikin liukkauden takia hallinnan menettämisestä johtunut onnettomuus on useimpien mielestä liikaa. Mutta jos on mahdollista jättää auto paikalleen liukkaiden aikana, kitkarenkaat ovat oikea vaihtoehto. On vain muistettava sitten käyttää sitten se mahdollisuus, kun liukkaat tulevat.
Vaikka talvisia kelejä olisi vain muutaman kerran vuodessa, yksikin liukkauden takia hallinnan menettämisestä johtunut onnettomuus on useimpien mielestä liikaa.
Näin on. Mutta noita liukkauden takia hallinnan menetyksiä sattuu lukumääräisesti ja suhteellisesti enemmän nastarenkaiden käyttäjille, joten mitä hyötyä niistä nastoista loppujen lopuksi on?
Vaikka talvisia kelejä olisi vain muutaman kerran vuodessa, yksikin liukkauden takia hallinnan menettämisestä johtunut onnettomuus on useimpien mielestä liikaa.
Näin on. Mutta noita liukkauden takia hallinnan menetyksiä sattuu lukumääräisesti ja suhteellisesti enemmän nastarenkaiden käyttäjille, joten mitä hyötyä niistä nastoista loppujen lopuksi on?
Tässä ketjussakin linkitetyn tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden osalta syynä onnettomuksiin oli yleisimmin "keliin sopimaton rengastus". Nastarenkaiden osalta ongelmana olivat loppuunkuluneet renkaat. Mitä tästä opimme: on vältettävä liukkailla loppuun kuluneita renkaita ja kitkarenkaita.
Tässä ketjussakin linkitetyn tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden osalta syynä onnettomuksiin oli yleisimmin "keliin sopimaton rengastus". Nastarenkaiden osalta
Höpö höpö jälleen sinun disinformaatiosi kanssa.
Tutkimuksissa on mainittu riskitekijöitä. Sinä paniikissasi rinnastat riskitekijät ja syyt.
Tässä ketjussakin linkitetyn tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden osalta syynä onnettomuksiin oli yleisimmin "keliin sopimaton rengastus". Nastarenkaiden osalta
Höpö höpö jälleen sinun disinformaatiosi kanssa.
Tutkimuksissa on mainittu riskitekijöitä. Sinä paniikissasi rinnastat riskitekijät ja syyt.
Kyse oli tapahtuneiden onnettomuuksien analysoinnista.
Nämä asiat on tässä keskusteluketjussa käyty jo kertaalleen läpi, ilmeisesti on siirrytty uudelle kierrokselle??
Minulla ei ole paniikkia, sen sijaan joku muu voisi hiukan kaivaa muistisolujaan, että saataisiin turha jankutus loppumaan.
Kyse oli tapahtuneiden onnettomuuksien analysoinnista...
Minulla ei ole paniikkia, sen sijaan joku muu voisi hiukan kaivaa muistisolujaan, että saataisiin turha jankutus loppumaan.
Jos et erota mikä ero on onnettomuuden syyllä ja riskitekijällä niin voi voi.
Anteeksi nyt taas, jos provosoiduin. Ehkä se johtui provokaatiosta.
Tikka nastojen tilaamassa tutkimuksessa oli kitkarenkaiksi laskettu myös kesärenkaat jotka varmaankin kaikkien mielestä olivat keliin sopimattomat. Eroa ei ollut kitka ja nastarenkaiden onnettomuusmäärissä, vaan eroa tuli kun todettiin rengasriski ( kesärengas ym). Tutkimus läytyy tikka nastojen kotisivuilta.
Vaikka talvisia kelejä olisi vain muutaman kerran vuodessa, yksikin liukkauden takia hallinnan menettämisestä johtunut onnettomuus on useimpien mielestä liikaa. Mutta jos on mahdollista jättää auto paikalleen liukkaiden aikana, kitkarenkaat ovat oikea vaihtoehto. On vain muistettava sitten käyttää sitten se mahdollisuus, kun liukkaat tulevat.
Mitä tarkoittaa hallinnan menetys liukkauden takia? Nykyautot ovat yhtälailla hallittavissa liukkaalla kuin vähemmän liukkaalla. Ei hallinnan menetykseen liukkautta tarvita, vaan auton ominaisuuksien ylittäminen. Itse kun ajan kitkoilla, tien pinnan muuttuessa kosteasta jäiseksi tuntuu että auton hallittavuus pikemminkin paranevan, pidon heikkenemisestä huolimatta.
Yhtään kertaa ei ole tarvinnut jäädä kotiin liukkauden takia. Voin sanoa että heikointa hallittavuus on ollut, ja siten myös vaikeinta ajaminen on ollut lumimyräköissä kymmenen viidentoista sentin pöperössä ajaessa. Siinä ei nastoista apua ole.
ns. mustalla jäällä kitkat toimii oikein hyvin. Nastoja ei tarvita kuin vasta hiekoittamattomilla sulavilla polanteilla. Sellaisiin en ole törmännyt kovinkaan usein.
Kitkauskovaisilla näyttää olevan kova usko eteläsuomessa vallitseviin kesäkeleihin, mihin tosiasioihin tämä mahtaa perustua. Ilmeisesti heillä kuvitelmat ovat mielessä muuttuneet harhaiseksi itsepetokseksi, tosiasiassa eteläsuomessa ovat ylivoimaisesti vaativimmat kelit, mitä tulee talvirenkaiden turvallisuuteen ja pito-ominaisuuksiin. Olisikin toivottavaa, että kitkailijat päivittäisivät harhansa olosuhteista tosiasioiksi vallitsevista keleistä eri puolilla kotimaassa.
On todettu monilta suunnilta etelä-suomen kelien olevan vaativimmat, mitä tulee ääriolosuhteiden esiintyvyydestä, ja pidon riittävyydestä esimerkiksi pakkautuneen lumen ja veden tai jään ja veden esiintymisistä.
Valitettavasti valtiovalta on osoittanut suurta piittaamattomuutta kansalaisten turvallisuudesta, kehitys joka alkoi 90-luvun lamasta ja joka on johtanut nykyiseen tienhoidon alennustilaan on sanoinkuvaamaton.
On täysin selviö, kun tienhoito perustuu yksinomaan halvimpaan tarjoukseen, eikä tippaakaan välitetä lopputuloksesta niin lopputulos ei voi olla kuin surkean tai säälittävän tasolla.
Otetaan esimerkiksi tuo sunnuntain lumimyräkkä, maanantaina aamupäivällä ei ollut aura-auto ehtinyt kertaakaan auraamaan tietä, jolla oli keskimäärin kolmekymmentä senttiä lunta ja paikkapaikoin kinoksissa huomattavasti enemmänkin. En ole koskaan ennen 60-70-80 luvun aikana nähnyt vastaavaa. Siihen aikaan oli myös yksityinen urakoitsija, joka piti huolen siitä että tie oli kuin lentokentän kiitorata puhtaana viimeistään kello viisi aamulla. Ongelmat alkoivat silloin vasta, kun päästiin kaupungin alueelle joka useimmiten oli auraamaton. Toisinsanoen tilanne on tasaantunut, eli nykyään ryvetään kaikkialla samassa allikossa.
Jos pitäisi pisteyttää ennen lamaa, ja sen jälkeistä aikaa niin tulos olisi 10+ / 4-
Tilanne muodostuu mielenkiintoiseksi kun auraamaton lumi pakkautuu, ja sen päälle tulee yleensä vettä, eikä aura-auto yrityksistä huolimatta saa oikein mitään aikaiseksi kahden kolmen päivän kuluttua lumisateesta.
Tilanteen korjaa useimmiten lämpöasteet ja vesisade, eli voidaan perustellusti kysyä, onko nykyisenkaltaisesta tienpidosta syytä maksaa urakoitsijoille yhtikäs mitään kun näyttää siltä ettei sopimukset velvoita yhtään mihinkään.
Ai niin missä tälläistä tienpitoa harrastetaan, noin 35km säteellä suomen rivieeralta kesäkaupungista Helsingistä.
Ykkösen aamuteevee kyseli silloin, Destian ja yksityisten edustajalta miksi teitä ei aurata ajoissa, jolloin nämä totesivat että kysymys on tilaajan vaatimustasosta, eli lähdetäänkö kun lunta on 2cm vai silloin kun sitä on peräti 5cm, ihmetellä täytyy mistä moiset kriiterit on keksitty, niillä ei ole ollut tosiasioiden kanssa mitään tekemistä viimeisten 15-vuoden aikana.
Olisit ottanut jonkun esimerkin jossa nastarenkaita tarvitaan. Nuo uskomukset että nimenomaan rannikolla tarvitaan nastoja, ovat perusteettomat. Aika-ajoin noitakin jostain tuutista tulee.
Enimmäkseen ajellaan paljailla tai märillä tienpinnoilla. Joskus ns. mustalla jäällä, jossa siis nastoja ei tarvita. Sitten kun sitä lunta tulee, se sulaa/sulatetaan pois. Niillä sivuteillä joilla näin ei käy, asukastiheys on riittävä hiekoituksen hoitamiseksi ajallaan.
Aika metkaa, että kitkakuskit painottavat enemmän ennakoivaa ja renkaiden ominaisuudet huomioivaa ajotapaa. Samaa voisi ajatella myös urien ym. epätasaisuuksien suhteen. Eli ajellaan varovaisemmin ympäri vuoden. Ei luulisi olevan näille kitkaintoilijoille ylivoimaista. Taitaa vaan mukavuus- ja elämysasiat olevan tärkeämpiä kuin turvallisuus.
Myös se, missä olosuhteissa kehä-3 sisäpuolella ajetaan, niin sillä ei ole mitään painoarvoa koko Suomeen nähden. Syntyperäisenä "stadilaisena" ajan pää-asiassa pääkaupungin alueella. Enkä koe "uria" ym mitenkään häiritsevänä.
Samaa mieltä. Siksi onkin typerää ulosmitata tasaisen tien turvallisuus kuluttamalla ne urille.
Eikö se vielä vähän aikaa sitten ollut niin, että renkaiden huonompi pito laittaa ennakoimaan? Miten ihmeessä urat ja muut nopeutta rajoittavat ja ajamista "opettavat" tekijät tekisivät päin vastoin? Urista kun ei taatusti ole haittaa, jos "osaa ajaa".
Olisit ottanut jonkun esimerkin jossa nastarenkaita tarvitaan. Nuo uskomukset että nimenomaan rannikolla tarvitaan nastoja, ovat perusteettomat.
Hyvä tuo perusteettomuus olisi perustella. Ei se että enimmäkseen ajetaan sulalla ja tämä talvi on ollut toistaiseksi paria lumisadetta lukuuottamatta aika helppo liikenteessä ole vielä mikään peruste.
Ja mikä rannikko - Kirkkonummi vai Oulu? Rannikkoa molemmat.
Seuraavat omat renkaanikin saattavat olla taas kitkat. Eivät kuitenkaan siksi, "ettei nastoja tarvita mihinkään", vaan mukavuus- ja taloudellisuussyistä.
Jos jarrutusmatka käy liian pitkäksi niin mikä on jarrutuksen syy? Auto on lähtenyt lapasesta ja sitten lyödään viimeisenä keinona hantta pohjaan - tuloksetta...
Tai ehkä vaan ihan laillisesti ja huolella ajaessa jostain sivutieltä eteen ilmestyy auto, metsästä hirvi tai piha-aidan takaa lapsi. Kokemuksesta voin sanoa, että jarrutusmatka tuntuu todella pitkältä jo kesärenkaillakin.
Ja jarrutuspito on vain yksi renkaiden ominaisuus. Väistöt ym. vielä erikseen, ovat todennäköisesti tyypillisempiä mutta jäävät usein myös yrityksen asteelle. Siksi ainoa oikea ohje on 1) jarrut pohjaan 2) mahdollisesti väistö jarrut pohjassa. Tällä tapaa väistön mennessä pieleenkin on ainakin vähemmän vauhtia. Lähtönopeus ratkaisee toki paljon, mutta siinä en ole havainnut rengastukseen liittyviä eroja. Jos sinä olet, niin varmaan voit todistaa sen.
Samaa mieltä. Siksi onkin typerää ulosmitata tasaisen tien turvallisuus kuluttamalla ne urille.
Eikö se vielä vähän aikaa sitten ollut niin, että renkaiden huonompi pito laittaa ennakoimaan? Miten ihmeessä urat ja muut nopeutta rajoittavat ja ajamista "opettavat" tekijät tekisivät päin vastoin? Urista kun ei taatusti ole haittaa, jos "osaa ajaa".
Urat tiessä ja niistä aiheutuva vesiliirtovaara toki kohottavat ennakointitarvetta (ja vain pönttö kuski ajaa ylipäätään urissa, mutta tästäkin huolimatta nämä urat tuottavat ylimääräisiä ruumiita).
Hieman outoa, että parempia teitä peräänkuuluttavat liittyvät niiden entistenkin pilaajien leiriin
Vai pitäs sun mielestäsi pärräharrastus lopettaa? Onko sulla koskaan ollut mopoa? Pahasti uraantuneella tiellä ajaminen prätkällä on suoraan sanottuna melkoisen vittumaista ja suorastaan vaarallista.
Henkilöauton ratissakaan en liiemmin urista nauti.
Ja mitä tuohon raskaaseen kalustoon tulee, niin kumma kun ne urat vastaavat tarkalleen henkilöauton raideleveyttä. Luulisi, että niistä yhdistelmärekoista jäisi kovin toisenlaiset urat.
Itse en tosiaankaan olisi nastoja kokonaan kieltämässä, mutta mielestäni kitkoilla tulee tavallisen henkilöauton kanssa vallan hyvin toimeen. Jos ei tule, niin silloin vika on omissa ajotavoissa eikä missään muualla. Samoin sekin on ihan kylmä fakta, että nastat kuluttavat teitä.
"Ja mitä tuohon raskaaseen kalustoon tulee, niin kumma kun ne urat vastaavat tarkalleen henkilöauton raideväliä. Luulisi, että niistä yhdistelmärekoista jäisi kovin toisenlaiset urat."
Edellinen on Simpan kommentti! Taisin jossain aikaisemmassa kommentissani viitata samaan aiheeseen, mutta besserwisserit eivät ilmeisesti tajunneet sitä!
ESIM!
Metsähaka Nasse:
Joopa ja ne urat ovat just niinkuin paripyörärekan aiheuttamia? Ihmetyttää vaan kun ne ovat sellaisia kuperia ja aika kapeita! Ne urat tiessä, meinaan! Olettaisin, että rekat tekisivät urista hieman leveämpiä?
Lukihäiriö?
Kirjoitin maanteistä?
Rekoissahan lienee sellaiset pyöreäpintaiset renkaat henkilöauton raideleveydellä
Painaumat sikseen, kyllä ne urat sopii henkilöauton pyöriin raideleveydeltää. Pienellä henkilöautolla ajaessa se tosin on sellaista että vain toisen puolen renkaat sopii kerralla uraan. Toinen puoli ei ihan yletä, ja siinä sitten se auto vetelee uralta toiselle. Golf-luokan autolla urat on vähäisempi haitta, kun raideväli on sopiva ja molempien sivujen renkaat kokevat urat identtisesti.
Tiedä sitten miten suuriin autoihin urat vaikuttaa, ulospäin ainakin näyttää joskus siltä että bussit ja rekat hakee suuntaa pois urista, kun eivät niihin meinaa mahtua.
K-10:
Raskas liikenne todella tekee uria siten, että se heikentää tien kantavia ja jakavia rakenteita, joten päällysteeseen ilmestyy painaumauria.
Nastarenkaat - ja tutkitusti myös kitkarenkaat ("hiekkapaperiefekti" ) kuluttavat tien päällystettä tehden siihen uria. Tätä tapahtuu nimen omaan erittäin tiheäliikentesillä tieosuuksilla.
Mutta kuitenkin "Turvallisuus on teiden urautumista tärkeämpää". "Renkaiden ja ajotavan valinnassa tulee kuitenkin ensisijaisesti kiinnittää huomiota turvallisuuteen", päällysteasiantuntija Katri Eskola muistuttaa." Sitaatit ovat tienpitäjän, eli Tiehallinnon nettisivuilta.
"Talvirenkaiksi suositellaan nastarenkaita, koska niiden avulla auto on varmemmin hallittavissa jäisellä tiellä. Auto olisi hyvä varustaa nastarenkailla hyvissä ajoin ennen ensimmäisiä liukkaita." Tämä puolestaan on Liikenneturvan nettisivuilta.
Keskustelupalstoilla saa toki oman mielipiteensä, mutta järkevä kirjoittaja huomioi myös faktat, ja esittää ne mielipiteittensä perusteeksi. Pelkkä "musta tuntuu" ei ole peruste.
MatLog:
Mikä ihmeen hiekkapaperiefekti? Se on tutkittua juttua, että nastaton rengas kuluttaa tietä vain murto-osan siitä, mitä nastarengas. Vieläkö tätä itsestäänselvyyttä tarvitsee väntää?
Turvallisuus on tärkeää, ja urat vaikuttavat ajamisen turvallisuuteen ja helppouteen heikentävästi.
Valitsit mitkä renkaat tahansa, joudut ajamaan niiden ehdoilla. Nastat eivät ole mitenkään ylivertaiset - mutta mahdollistavat ajotavan sovittamisen lievästi erilaiseksi tietyillä pinnoilla.
Kai niitä jääteitä jossain metässä on, muutenhan ei nastoja vois perustella oikein mitenkään.
K-10:
Tyypillinen kitkarengaskiihkoilijoiden vastaus - sanojen pyörittelyä, ei mitään mistä ottaa kiinni.
Se hiekkapaperiefekti on tutkittua tietoa, linkki tutkimukseen löytyy tästä keskusteluketjusta - mutta eivät taida tutkimustulokset kiinnostaa. Kitkarengas kuluttaa päällystettä vähemmän kuin nastarengas, mutta tutkimustulokset uusimmista nasta/rengasyhdistelmistä puuttuvat vielä.
Urat korjautuvat paikkaamalla - olivat ne raskaan tai kevyen liikenteen tekemiä - mutta renkaan huonot liukkaan kelin ominaisuudet korjaantuvat vain vaihtamalla pitävämmät renkaat.
Kyllä kai Tiehallinnon ja Liikenneturvan kannat ovat selvästi sanottu ??
Nasse:
On tosiaan maaseudulla urat 0,5 - 1m leveitä ja ei rekan rengas tuohon mahdu?
Varmaan paikallinen "pappatunturisti" ne tahallaan aiheuttanut?
Kitkalla pärjää hyvin, varsinkin kesällä, mutta tosiliukkaalla kaipaa lisäpitoa?
MatLog:
En kyllä ole kitkarengaskiihkoilija, minua kiinnostaa renkaita enemmän niiden vaikutukset. Mutta minkäs teet jos usko nappulapyöriin on sokea. Kaikki sanottava on jo aiemmin sanottu, enää voi vaan odottaa viestin perillemenoa.
K-10:
Nimenomaan: Renkaita testaavien lehtien, tutkimuslaitosten, rengasvalmistajien, Tiehallinnon, Liikenneturvan jne. viestin pitäisi mennä kaikille perille.
Jäykimmät nastauskonnon pesäkkeet eivät sorru vasta kun ne sorretaan.
K-10:
Tutkimukset ja testitulokset eivät ole uskontoa - uskoahan ei tarvitse perustella.
MatLog:
Oletko tutkinut (tai ovatko edellä mainitut tahot tutkineet) millaisissa olosuhteissa valtaosa ihmisistä ajaa kuinka suurenkin osan talvikaudesta? Ennen sitä on ihan turha tulla selittämään kuinka kaikilla pitäisi olla piikkipyörät. Ja sen jälkeen ei ole mitään tarvetta tulla selittämään piikkipyöristä ruuhkasuomen ihmisille.
Suomessa vielä vapaus valita?
Ne ostaa nastat jotka niitä tarvii ja ne kitkat jotka niitä tarvii?
K-10:
Etelä-Suomen pääteillä on paljon kesärengaskelejä. Ehkä olisikin syytä siirtyä joustavampaan talvirengaskäytäntöön.
Silloin, kun talvirenkaita tarvitaan, alle laitettaisiin sellaiset jotka oikeasti pitävät liukkaissa olosuhteissa.
Vaikka talvisia kelejä olisi vain muutaman kerran vuodessa, yksikin liukkauden takia hallinnan menettämisestä johtunut onnettomuus on useimpien mielestä liikaa. Mutta jos on mahdollista jättää auto paikalleen liukkaiden aikana, kitkarenkaat ovat oikea vaihtoehto. On vain muistettava sitten käyttää sitten se mahdollisuus, kun liukkaat tulevat.
MatLog:
Näin on. Mutta noita liukkauden takia hallinnan menetyksiä sattuu lukumääräisesti ja suhteellisesti enemmän nastarenkaiden käyttäjille, joten mitä hyötyä niistä nastoista loppujen lopuksi on?
mikahe :
Tässä ketjussakin linkitetyn tutkimuksen mukaan kitkarenkaiden osalta syynä onnettomuksiin oli yleisimmin "keliin sopimaton rengastus". Nastarenkaiden osalta ongelmana olivat loppuunkuluneet renkaat. Mitä tästä opimme: on vältettävä liukkailla loppuun kuluneita renkaita ja kitkarenkaita.
MatLog:
Höpö höpö jälleen sinun disinformaatiosi kanssa.
Tutkimuksissa on mainittu riskitekijöitä. Sinä paniikissasi rinnastat riskitekijät ja syyt.
kitkaaja:
Kyse oli tapahtuneiden onnettomuuksien analysoinnista.
Nämä asiat on tässä keskusteluketjussa käyty jo kertaalleen läpi, ilmeisesti on siirrytty uudelle kierrokselle??
Minulla ei ole paniikkia, sen sijaan joku muu voisi hiukan kaivaa muistisolujaan, että saataisiin turha jankutus loppumaan.
MatLog:
Jos et erota mikä ero on onnettomuuden syyllä ja riskitekijällä niin voi voi.
Anteeksi nyt taas, jos provosoiduin. Ehkä se johtui provokaatiosta.
kitkaaja:
Olis kiva nähdä tulkinta näistä syistä ja seurauksista heh.
Tikka nastojen tilaamassa tutkimuksessa oli kitkarenkaiksi laskettu myös kesärenkaat jotka varmaankin kaikkien mielestä olivat keliin sopimattomat. Eroa ei ollut kitka ja nastarenkaiden onnettomuusmäärissä, vaan eroa tuli kun todettiin rengasriski ( kesärengas ym). Tutkimus läytyy tikka nastojen kotisivuilta.
MatLog:
Mitä tarkoittaa hallinnan menetys liukkauden takia? Nykyautot ovat yhtälailla hallittavissa liukkaalla kuin vähemmän liukkaalla. Ei hallinnan menetykseen liukkautta tarvita, vaan auton ominaisuuksien ylittäminen. Itse kun ajan kitkoilla, tien pinnan muuttuessa kosteasta jäiseksi tuntuu että auton hallittavuus pikemminkin paranevan, pidon heikkenemisestä huolimatta.
Yhtään kertaa ei ole tarvinnut jäädä kotiin liukkauden takia. Voin sanoa että heikointa hallittavuus on ollut, ja siten myös vaikeinta ajaminen on ollut lumimyräköissä kymmenen viidentoista sentin pöperössä ajaessa. Siinä ei nastoista apua ole.
ns. mustalla jäällä kitkat toimii oikein hyvin. Nastoja ei tarvita kuin vasta hiekoittamattomilla sulavilla polanteilla. Sellaisiin en ole törmännyt kovinkaan usein.
Kitkauskovaisilla näyttää olevan kova usko eteläsuomessa vallitseviin kesäkeleihin, mihin tosiasioihin tämä mahtaa perustua. Ilmeisesti heillä kuvitelmat ovat mielessä muuttuneet harhaiseksi itsepetokseksi, tosiasiassa eteläsuomessa ovat ylivoimaisesti vaativimmat kelit, mitä tulee talvirenkaiden turvallisuuteen ja pito-ominaisuuksiin. Olisikin toivottavaa, että kitkailijat päivittäisivät harhansa olosuhteista tosiasioiksi vallitsevista keleistä eri puolilla kotimaassa.
On todettu monilta suunnilta etelä-suomen kelien olevan vaativimmat, mitä tulee ääriolosuhteiden esiintyvyydestä, ja pidon riittävyydestä esimerkiksi pakkautuneen lumen ja veden tai jään ja veden esiintymisistä.
Valitettavasti valtiovalta on osoittanut suurta piittaamattomuutta kansalaisten turvallisuudesta, kehitys joka alkoi 90-luvun lamasta ja joka on johtanut nykyiseen tienhoidon alennustilaan on sanoinkuvaamaton.
On täysin selviö, kun tienhoito perustuu yksinomaan halvimpaan tarjoukseen, eikä tippaakaan välitetä lopputuloksesta niin lopputulos ei voi olla kuin surkean tai säälittävän tasolla.
Otetaan esimerkiksi tuo sunnuntain lumimyräkkä, maanantaina aamupäivällä ei ollut aura-auto ehtinyt kertaakaan auraamaan tietä, jolla oli keskimäärin kolmekymmentä senttiä lunta ja paikkapaikoin kinoksissa huomattavasti enemmänkin. En ole koskaan ennen 60-70-80 luvun aikana nähnyt vastaavaa. Siihen aikaan oli myös yksityinen urakoitsija, joka piti huolen siitä että tie oli kuin lentokentän kiitorata puhtaana viimeistään kello viisi aamulla. Ongelmat alkoivat silloin vasta, kun päästiin kaupungin alueelle joka useimmiten oli auraamaton. Toisinsanoen tilanne on tasaantunut, eli nykyään ryvetään kaikkialla samassa allikossa.
Jos pitäisi pisteyttää ennen lamaa, ja sen jälkeistä aikaa niin tulos olisi 10+ / 4-
Tilanne muodostuu mielenkiintoiseksi kun auraamaton lumi pakkautuu, ja sen päälle tulee yleensä vettä, eikä aura-auto yrityksistä huolimatta saa oikein mitään aikaiseksi kahden kolmen päivän kuluttua lumisateesta.
Tilanteen korjaa useimmiten lämpöasteet ja vesisade, eli voidaan perustellusti kysyä, onko nykyisenkaltaisesta tienpidosta syytä maksaa urakoitsijoille yhtikäs mitään kun näyttää siltä ettei sopimukset velvoita yhtään mihinkään.
Ai niin missä tälläistä tienpitoa harrastetaan, noin 35km säteellä suomen rivieeralta kesäkaupungista Helsingistä.
Ykkösen aamuteevee kyseli silloin, Destian ja yksityisten edustajalta miksi teitä ei aurata ajoissa, jolloin nämä totesivat että kysymys on tilaajan vaatimustasosta, eli lähdetäänkö kun lunta on 2cm vai silloin kun sitä on peräti 5cm, ihmetellä täytyy mistä moiset kriiterit on keksitty, niillä ei ole ollut tosiasioiden kanssa mitään tekemistä viimeisten 15-vuoden aikana.
Olisit ottanut jonkun esimerkin jossa nastarenkaita tarvitaan. Nuo uskomukset että nimenomaan rannikolla tarvitaan nastoja, ovat perusteettomat. Aika-ajoin noitakin jostain tuutista tulee.
Enimmäkseen ajellaan paljailla tai märillä tienpinnoilla. Joskus ns. mustalla jäällä, jossa siis nastoja ei tarvita. Sitten kun sitä lunta tulee, se sulaa/sulatetaan pois. Niillä sivuteillä joilla näin ei käy, asukastiheys on riittävä hiekoituksen hoitamiseksi ajallaan.
Aika metkaa, että kitkakuskit painottavat enemmän ennakoivaa ja renkaiden ominaisuudet huomioivaa ajotapaa. Samaa voisi ajatella myös urien ym. epätasaisuuksien suhteen. Eli ajellaan varovaisemmin ympäri vuoden. Ei luulisi olevan näille kitkaintoilijoille ylivoimaista. Taitaa vaan mukavuus- ja elämysasiat olevan tärkeämpiä kuin turvallisuus.
Myös se, missä olosuhteissa kehä-3 sisäpuolella ajetaan, niin sillä ei ole mitään painoarvoa koko Suomeen nähden. Syntyperäisenä "stadilaisena" ajan pää-asiassa pääkaupungin alueella. Enkä koe "uria" ym mitenkään häiritsevänä.
K-10:
Eikö se vielä vähän aikaa sitten ollut niin, että renkaiden huonompi pito laittaa ennakoimaan? Miten ihmeessä urat ja muut nopeutta rajoittavat ja ajamista "opettavat" tekijät tekisivät päin vastoin? Urista kun ei taatusti ole haittaa, jos "osaa ajaa".
K-10:
Hyvä tuo perusteettomuus olisi perustella. Ei se että enimmäkseen ajetaan sulalla ja tämä talvi on ollut toistaiseksi paria lumisadetta lukuuottamatta aika helppo liikenteessä ole vielä mikään peruste.
Ja mikä rannikko - Kirkkonummi vai Oulu? Rannikkoa molemmat.
Seuraavat omat renkaanikin saattavat olla taas kitkat. Eivät kuitenkaan siksi, "ettei nastoja tarvita mihinkään", vaan mukavuus- ja taloudellisuussyistä.
mikahe :
Tai ehkä vaan ihan laillisesti ja huolella ajaessa jostain sivutieltä eteen ilmestyy auto, metsästä hirvi tai piha-aidan takaa lapsi. Kokemuksesta voin sanoa, että jarrutusmatka tuntuu todella pitkältä jo kesärenkaillakin.
Ja jarrutuspito on vain yksi renkaiden ominaisuus. Väistöt ym. vielä erikseen, ovat todennäköisesti tyypillisempiä mutta jäävät usein myös yrityksen asteelle. Siksi ainoa oikea ohje on 1) jarrut pohjaan 2) mahdollisesti väistö jarrut pohjassa. Tällä tapaa väistön mennessä pieleenkin on ainakin vähemmän vauhtia. Lähtönopeus ratkaisee toki paljon, mutta siinä en ole havainnut rengastukseen liittyviä eroja. Jos sinä olet, niin varmaan voit todistaa sen.
AkiK:
Urat tiessä ja niistä aiheutuva vesiliirtovaara toki kohottavat ennakointitarvetta (ja vain pönttö kuski ajaa ylipäätään urissa, mutta tästäkin huolimatta nämä urat tuottavat ylimääräisiä ruumiita).
Hieman outoa, että parempia teitä peräänkuuluttavat liittyvät niiden entistenkin pilaajien leiriin