Jos jarrutusmatka käy liian pitkäksi niin mikä on jarrutuksen syy? Auto on lähtenyt lapasesta ja sitten lyödään viimeisenä keinona hantta pohjaan - tuloksetta...
Tai ehkä vaan ihan laillisesti ja huolella ajaessa jostain sivutieltä eteen ilmestyy auto, metsästä hirvi tai piha-aidan takaa lapsi. Kokemuksesta voin sanoa, että jarrutusmatka tuntuu todella pitkältä jo kesärenkaillakin.
Ja jarrutuspito on vain yksi renkaiden ominaisuus. Väistöt ym. vielä erikseen, ovat todennäköisesti tyypillisempiä mutta jäävät usein myös yrityksen asteelle. Siksi ainoa oikea ohje on 1) jarrut pohjaan 2) mahdollisesti väistö jarrut pohjassa. Tällä tapaa väistön mennessä pieleenkin on ainakin vähemmän vauhtia. Lähtönopeus ratkaisee toki paljon, mutta siinä en ole havainnut rengastukseen liittyviä eroja. Jos sinä olet, niin varmaan voit todistaa sen.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että mikä tahansa moottoriajoneuvo on parasta jarruttaa suorassa.
Tässä nyt oli kuitenkin puhe siitä, että suistumisonnettomuus tuotetaan ihan omasta takaa ilman tielle säntääviä lapsia, hirviä tms.
Samaa mieltä. Siksi onkin typerää ulosmitata tasaisen tien turvallisuus kuluttamalla ne urille.
Eikö se vielä vähän aikaa sitten ollut niin, että renkaiden huonompi pito laittaa ennakoimaan? Miten ihmeessä urat ja muut nopeutta rajoittavat ja ajamista "opettavat" tekijät tekisivät päin vastoin? Urista kun ei taatusti ole haittaa, jos "osaa ajaa".
En ymmärrä millä lailla nastauskojat kokevat tässä olevansa enemmän oikeassa. Nastat ovat tietyissä olosuhteissa paremmat, ja mahdollistavat silloin vähäisemmän ennakoinnin. Nastojen luomat urat puolestaan ovat tiessä aina ennen paikkausta, ja aiheuttavat lisää huomioonottamista.
Sanot että urista ei ole mitään haittaa jos osaa ajaa. Mutta urat ovat siellä kaikille. Myös niille jotka eivät osaa ajaa, niille joidenka ehdottomasti sanotte tarvitsevan nastoja.
Urat heikentävät auton hallittavuutta erikoistilanteissa. Uraisella tiellä on paljon vaikeampi väistää kuin tasaisella. Juuri kitkoja on moitittu huonosta käytöksestä väistämistilanteissa, mutta menkääpä rengastestaajat testaaman väistämistä uraisella ja tasaisella tiellä. Liukkaalla kelillä urat aiheuttavat entistä enemmän vaikeuksia. Taitava kyllä osaa käsitellä autoa, mutta taitamaton kuski kuluneilla ja nastakadosta kärsivillä nastarenkaillaan voi menettää hallinnan tavanomaisuudesta poikkeavan tilanteen kohdatessa. Urista on haittaa jo vesikelillä. Ajaako urissa ja taapertaa vettä roiskuttaen, vai ajaako urien sivuitse ja vaarantaa viereisellä kaistalla ajavien ja pientareella liikkujien turvallisuus?
Samaa mieltä. Siksi onkin typerää ulosmitata tasaisen tien turvallisuus kuluttamalla ne urille.
Eikö se vielä vähän aikaa sitten ollut niin, että renkaiden huonompi pito laittaa ennakoimaan? Miten ihmeessä urat ja muut nopeutta rajoittavat ja ajamista "opettavat" tekijät tekisivät päin vastoin? Urista kun ei taatusti ole haittaa, jos "osaa ajaa".
En ymmärrä millä lailla nastauskojat kokevat tässä olevansa enemmän oikeassa. Nastat ovat tietyissä olosuhteissa paremmat, ja mahdollistavat silloin vähäisemmän ennakoinnin. Nastojen luomat urat puolestaan ovat tiessä aina ennen paikkausta, ja aiheuttavat lisää huomioonottamista.
Sanot että urista ei ole mitään haittaa jos osaa ajaa. Mutta urat ovat siellä kaikille. Myös niille jotka eivät osaa ajaa, niille joidenka ehdottomasti sanotte tarvitsevan nastoja.
Urat heikentävät auton hallittavuutta erikoistilanteissa. Uraisella tiellä on paljon vaikeampi väistää kuin tasaisella. Juuri kitkoja on moitittu huonosta käytöksestä väistämistilanteissa, mutta menkääpä rengastestaajat testaaman väistämistä uraisella ja tasaisella tiellä. Liukkaalla kelillä urat aiheuttavat entistä enemmän vaikeuksia. Taitava kyllä osaa käsitellä autoa, mutta taitamaton kuski kuluneilla ja nastakadosta kärsivillä nastarenkaillaan voi menettää hallinnan tavanomaisuudesta poikkeavan tilanteen kohdatessa. Urista on haittaa jo vesikelillä. Ajaako urissa ja taapertaa vettä roiskuttaen, vai ajaako urien sivuitse ja vaarantaa viereisellä kaistalla ajavien ja pientareella liikkujien turvallisuus?
Teiden urautumisesta on hyvin tarkkaa tutkimustietoa. Tienpitäjä eli Tiehallinto ei pidä teiden urautumisvaikutusta harkinnan arvoisena asiana kun talvirenkaita valitaan. Renkaiden turvallisuus on etusijalla, urat korjataan aikanaan.
K-10 on vain juuttunut urakeskusteluun, koska kaikki muut näkökohdat, mitä hän on esittänyt, on faktatiedoin tyrmätty. Urat eivät onnettomuustilastojen mukaan ole havaittava onnettomuuksien lisääjä, kitkarenkaat sen sijaan on - siis K-10:kin mukaan tutkittujen onnettomuustapausten perusteella riskitekijä.
On todella omituista että nimenomaan itseään "taitaviksi ajajiksi" (sillä perusteellla että ajavat heikosti pitävillä renkailla) kehuskelevat kitkarengaskiihkoilijat eniten valittelevat teiden urautumista, ja nimenomaan nastarenkaiden aiheuttamaa, vaikka raskas liikenne aiheuttaa 4 kertaa enemmän uria!! Tiistain 2.12. uutisissa kerrottiin tutkimustuloksesta, jonka mukaan autoilijat eivät osaa päätellä talvikelien "huonoutta", ja sen näkee kyllä kitkarengaskiihkoilijoiden kirjoituksistakin.
Jos rengasasiaa kokopäivätyönään pohtivat tutkijat,rengasvalmistajat, Tiehallinto, Liikenneturva, rengastestejä suorittavat lehdet yms. pitävät nastarenkaita Pohjoismaissa turvallisempana ja suositeltavampana vaihtoehtona kuin kitkarenkaita, ei mikään nimetön nettikirjoittelija voi totuutta toiseksi muuttaa.
K-10 on vain juuttunut urakeskusteluun, koska kaikki muut näkökohdat, mitä hän on esittänyt, on faktatiedoin tyrmätty. Urat eivät onnettomuustilastojen mukaan ole havaittava onnettomuuksien lisääjä, kitkarenkaat sen sijaan on - siis K-10:kin mukaan tutkittujen onnettomuustapausten perusteella riskitekijä.
Laadukkaat kitkarenkaat eivät ole riskitekijä asiantuntijoiden mukaan. Sen sijaan kuluneet nastarenkaat, kesärenkaat ja olosuhteisiin sopimattomat kitkarenkaat ovat. Silloin jos tutkimus on nastavalmistajan tilaama, ja he päättävät mitä renkaita pitävät riskitekijöinä ja mitä renkaita pitävät kitkarenkaina, ollaan heikoilla jäillä. Siltikään eivät pystyneet 'osoittamaan' kitkoilla kolaroitavan suhteessa nastoja enemmän.
Selvät urat ja tien muu huono kunto voidaan luetella onnettomuuden syntyyn vaikuttaneiksi riskitekijöiksi. Tosin niissä on sellaiset toleranssit, ettei käytännössä koskaan niitä liitetä onnettomuusraporttiin. Kohtalaisen uraisen tien katsotaan olevan normaalissa kunnossa. Ajettavassa kunnossa toki, muttei mahdolisimman laadukkaassa kunnossa. Miksi renkailta vaaditaan parasta laatua, mutta tiet saavat olla mitä ovat?
K-10 on vain juuttunut urakeskusteluun, koska kaikki muut näkökohdat, mitä hän on esittänyt, on faktatiedoin tyrmätty. Urat eivät onnettomuustilastojen mukaan ole havaittava onnettomuuksien lisääjä, kitkarenkaat sen sijaan on - siis K-10:kin mukaan tutkittujen onnettomuustapausten perusteella riskitekijä.
Laadukkaat kitkarenkaat eivät ole riskitekijä asiantuntijoiden mukaan. Sen sijaan kuluneet nastarenkaat, kesärenkaat ja olosuhteisiin sopimattomat kitkarenkaat ovat. Silloin jos tutkimus on nastavalmistajan tilaama, ja he päättävät mitä renkaita pitävät riskitekijöinä ja mitä renkaita pitävät kitkarenkaina, ollaan heikoilla jäillä. Siltikään eivät pystyneet 'osoittamaan' kitkoilla kolaroitavan suhteessa nastoja enemmän.
Selvät urat ja tien muu huono kunto voidaan luetella onnettomuuden syntyyn vaikuttaneiksi riskitekijöiksi. Tosin niissä on sellaiset toleranssit, ettei käytännössä koskaan niitä liitetä onnettomuusraporttiin. Kohtalaisen uraisen tien katsotaan olevan normaalissa kunnossa. Ajettavassa kunnossa toki, muttei mahdolisimman laadukkaassa kunnossa. Miksi renkailta vaaditaan parasta laatua, mutta tiet saavat olla mitä ovat?
Ensinnäkin: minä kerroin oikeista tutkimustuloksista, en omassa päässä syntyneistä "tutkimustuloksista" kuten K-10.
Kitkarenkaat todettiin selkeästi referoimassani onnettomuussyihin pohjautuneissa tutkimuksissa riskitekijäksi - miten se on jo K-10:ltä päässyt unohtumaan, kun on aiemmin itsekin asian myöntänyt?? samassa yhteydessä myös loppuun kuluneet nastarenkaat todettiin riskitekijäksi. Yleensäkin loppuun kuluneet renkaat ovat riskitekijä, miksi nastarenkaat olisi poikkeus ??
Ja missä tutkimuksissa teiden uraisuus olisi tapahtuneiden onnettomuuksien valossa todettu riskitekijäksi ???
Teiden laadukkuus ja sen puute sinänsä on puhuttanut suomalaisia vuosikymmeniä - liikenteeltä saadut verotulothan ylittävät moninkertaisesti tienpidon kustannukset - miksi ao. verotuloja ei siis voisi enemmän suunnata tienpitoon, kuten muissa maissa tehdään??
Ja missä tutkimuksissa teiden uraisuus olisi tapahtuneiden onnettomuuksien valossa todettu riskitekijäksi ???
Teiden laadukkuus ja sen puute sinänsä on puhuttanut suomalaisia vuosikymmeniä - liikenteeltä saadut verotulothan ylittävät moninkertaisesti tienpidon kustannukset - miksi ao. verotuloja ei siis voisi enemmän suunnata tienpitoon, kuten muissa maissa tehdään??
Tuo olikin hyvä pointti. Jokainen sateella tai talviliukkaalla uraista tietä ajanut ymmärtää, että uraisuus kasvattaa onnettomuuden riskiä. Silti tutkijalautakunnan vuosiraportissa ei sanallakaan mainita uraisuutta. Taitaa olla meikäläiset tiet paremmassa kunnossa kuin kuvitellaankaan. Turhaa on siis kinata nastojen teitä kuluttavasta vaikutuksesta.
Vai onko tutkijalautakuntia kielletty puuttumasta uraisuuteen, koska se lisäisi paineta tien rahoituksen lisäämiseen. Parempi syytellä kuskeja huonoista renkaista ja liian suurista nopeuksista.
Ja missä tutkimuksissa teiden uraisuus olisi tapahtuneiden onnettomuuksien valossa todettu riskitekijäksi ???
Teiden laadukkuus ja sen puute sinänsä on puhuttanut suomalaisia vuosikymmeniä - liikenteeltä saadut verotulothan ylittävät moninkertaisesti tienpidon kustannukset - miksi ao. verotuloja ei siis voisi enemmän suunnata tienpitoon, kuten muissa maissa tehdään??
Tuo olikin hyvä pointti. Jokainen sateella tai talviliukkaalla uraista tietä ajanut ymmärtää, että uraisuus kasvattaa onnettomuuden riskiä. Silti tutkijalautakunnan vuosiraportissa ei sanallakaan mainita uraisuutta. Taitaa olla meikäläiset tiet paremmassa kunnossa kuin kuvitellaankaan. Turhaa on siis kinata nastojen teitä kuluttavasta vaikutuksesta.
Vai onko tutkijalautakuntia kielletty puuttumasta uraisuuteen, koska se lisäisi paineta tien rahoituksen lisäämiseen. Parempi syytellä kuskeja huonoista renkaista ja liian suurista nopeuksista.
Jaa, no kyllä minä ainakin olen huomannut VALT-raporteissa "liikenneympäristöön liittyvän riskitekijän" mm. "-tien kunto (es. pientareen kunto)". Se voisi pitää sisällään esim. uraisuudesta aiheutuvan kohonneen vesiliirtovaaran. Kun auto lähtee plaaniin niin tuo aiheuttaa todistetusti ja aktiivisesti törmäysvaaran vastaantulijan kanssa, joten kyseessä on oikeastaan välitön liikenneympäristöön liittyvä riskitekijä, joka aktiivisesti vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen. Eihän uria edes syntyisi jos jokin suomalaiskansallinen geenivirhe sallisi ajaa muullakin kohtaa kaistaa kuin siinä urassa.
Tuo verokertymän parempi suuntaaminen on nerokas ajatus, mikseihän se ole pälkähtänyt kenenkään päähän aiemmin? Enää tarvitsisi päättää, mistä se potti otetaan pois: lapsilta, vanhuksilta, yritystuista vai herrojen palkoista
Tuo verokertymän parempi suuntaaminen on nerokas ajatus, mikseihän se ole pälkähtänyt kenenkään päähän aiemmin? Enää tarvitsisi päättää, mistä se potti otetaan pois: lapsilta, vanhuksilta, yritystuista vai herrojen palkoista
Käytetään kitkoja niin voidaan pitää tiet paremmassa kunnossa tai alentaa veroja. Nastarenkaita voisi siltä käyttää, mutta niiden käyttäjiltä voitaisiin periä lisäveroa turhasta teiden kuluttamisesta ja ympäristön likaamisesta.
Kitkarengas-autoilijoilta tulisi myös periä +50% vakuutusmaksukorotus, heidän kanssa-autoilijoille aiheuttamansa ylimääräisen vammautumis ja kuolemariskin takia.
Kitkarengas-autoilijoilta tulisi myös periä +50% vakuutusmaksukorotus, heidän kanssa-autoilijoille aiheuttamansa ylimääräisen vammautumis ja kuolemariskin takia.
Mihin toi muka perustuu?
1. Vakuutusyhtiöt
Ne varmasti pitävät tarkasti kirjaa, millä renkailla kolaroidaan ja tuotetaan vahinkoa. Jos kitkoilla todella kolaroitaisiin enemmän kuin nastoilla, olisi se näkynyt jo aikaa sitten vakuutusmaksuissa. Miksi ei nyt näy? Eivät vakuutusyhtiöt ole mitään hyväntekeväisyyslaitoksia.
2. Tikka Nastan teettämä tutkimus
Täälläkin moneen kertaan viitatussa rengasriski-tutkimuksessa kitkoilla ajettiin 13,4% onnettomuuksista, nastoilla 86,6%. Kitkat eivät olleen mitenkään yliedustettuina.
Mikään tilasto ei näytä, että kitkoilla ajettaisiin suhteessa enemmän kolareita kuin nastoilla. Tai tuotettaisiin enemmän henkilövahinkoja.
Jaa, no kyllä minä ainakin olen huomannut VALT-raporteissa "liikenneympäristöön liittyvän riskitekijän" mm. "-tien kunto (es. pientareen kunto)". Se voisi pitää sisällään esim. uraisuudesta aiheutuvan kohonneen vesiliirtovaaran.
Vuoden 2006 yhteenvedossa on tieympäristöön liittyvät riskit mainittu seuraavasti:
-tien geometria ja poikkileikkaus (es. kapeus, kaarteisuus)
-näkemäesteet tielinjalla (es. maaston muoto, puut)
-risteys- ja liittymäjärjestelyt (es. muotoilu, paljon onnettomuuksia)
-kaiteet tai kaiteiden puute seurausten pahentajina (es. ei keskikaidetta)
Tottahan uraisuus voi noihin sisältyä, mutta ei sitä raportissa ole mitenkään korostettu. Edes tutkijalautakunnan suosituksissa keinoiksi turvallisuuden parantamiseksi ei uria erikseen mainita. Kunnossapito on saanut vain muutaman äänen. Tien parannuksessakin esimerkit viittaavat toisenlaisiin toimenpiteisiin, vaikka tietysti voikin sisältää muitakin juttuja.
Ainakaan tuon raportin perusteella ei saa käsitystä, että urat olisivat merkittävä riski.
Ainakaan tuon raportin perusteella ei saa käsitystä, että urat olisivat merkittävä riski.
Ainakin VALT 2007 vuosiraportin mukaan "tien kunto" on listattu liikenneympäristöön liittyväksi riskitekijäksi.
Tienpinnan urat ovat varmasti liikenneturvallisuutta heikentävä seikka. Siitä voidaan tietysti vääntää kättä missä määrin kuljettajan vastuulla on reagoida esim. vesiliirtovaaraan ja ennakoida se.
Vesiliirrossa on se ikävä puoli, että pito voi kadota "yllättäen" ja täydellisesti hetkessä. Lisäksi veden pinnalla kelluva auto voi muuttaa kulkusuuntaansa "urien reunoilta" saamansa kimmokkeiden avulla mihin suuntaan tahansa.
Siinä missä vetisellä jäällä liukastelevalla kitkarengastaiteilijalla on vielä valinnanvaraa, vesiliirtäjällä sitä ei ehdi olemaan. Onko tällaista riskin välttelyä sitten syytä sälyttää vain autoilijan vastuulle vai pitäisikö teiden kunnon ja hoidon täyttää jotkut minimivaatimukset?
"Täälläkin moneen kertaan viitatussa rengasriski-tutkimuksessa kitkoilla ajettiin 11.2% onnettomuuksista. Nastoilla 88,8%. Kitkat eivät olleen mitenkään yliedustettuina." Jos tuo lainaamani pitää paikkansa, niin kitkahan on silloin turvallisempi! Kitkojen osuus lienee ainakin 20 prosenttia talvirenkaista!
Jos raskas liikenne tekisi enimmät urat, vesiuomien raideväli ei olisi sateella kuin Toyota Corollasta. Tai mistä minä tiedän jos raskaissa ajoneuvoissa kaikki paino on paripyörien sisäpyörillä
Pari talvea käytössä olleet kitkat ovat turvattomammammat kuin uudet kesikset?
Nastarenkailla ajaa turvalliseti useamman talven, egologisesti paremmat?
Ei pidä paikkaansa. Toisilla kitkoillani (Hakkapeliitta Q) ajoin viisi talvea. Mietin pitkään ajaisinko vielä kuudennenkin.
Olen ajanut uusilla kesärenkailla lumisateessa Saksan läpi Alpeille. Ne olivat aivan kamalat ajaa. Pito oli mitätön verrattuna viisi talvea vanhoihin kitkoihin. Elämäni kusisin reissu. Seuraavaksi talveksi ostin kitkat ja huomasin niiden pelaavan myös Suomessa. Nyt olen ajanut kitkoilla 10 talvea (en tosin samoilla renkailla). Kesärenkaita ei voi missään tilanteessa verrata kitkoihin. Kitkarenkaan pito - kuluneennakin - on paljon parempi kuin kesärenkaassa.
Kitkarengas kestää siinä missä nastarengaskin. Niillä ajaa useamman talven turvallisesti.
Pari talvea käytössä olleet kitkat ovat turvattomammammat kuin uudet kesikset?
Nastarenkailla ajaa turvalliseti useamman talven, egologisesti paremmat?
Ei pidä paikkaansa. Toisilla kitkoillani (Hakkapeliitta Q) ajoin viisi talvea. Mietin pitkään ajaisinko vielä kuudennenkin.
Olen ajanut uusilla kesärenkailla lumisateessa Saksan läpi Alpeille. Ne olivat aivan kamalat ajaa. Pito oli mitätön verrattuna viisi talvea vanhoihin kitkoihin. Elämäni kusisin reissu. Seuraavaksi talveksi ostin kitkat ja huomasin niiden pelaavan myös Suomessa. Nyt olen ajanut kitkoilla 10 talvea (en tosin samoilla renkailla). Kesärenkaita ei voi missään tilanteessa verrata kitkoihin. Kitkarenkaan pito - kuluneennakin - on paljon parempi kuin kesärenkaassa.
Kitkarengas kestää siinä missä nastarengaskin. Niillä ajaa useamman talven turvallisesti.
Totta on, mutta oli pakko hieman liioitella kuten "kitkauskovaisetkin" tekee!
Jos raskas liikenne tekisi enimmät urat, vesiuomien raideväli ei olisi sateella kuin Toyota Corollasta. Tai mistä minä tiedän jos raskaissa ajoneuvoissa kaikki paino on paripyörien sisäpyörillä
Onko todettava, että a) liikenneonnettomuudet eivät näytä eroa kumpi rengastyyppi on turvallisempi tai b) renkaiden kestävyydestä ei ole käytännön näyttöä!
Eli asioista ei ole mitään tutkimustietoa, jolla olisi tarpeeksi näyttöä ja uskottavuutta! Ja tällä palstalla paahdetaan tuhatta ja sataa mutujen perässä! Joka löytää todellista tutkimustietoa ilman rivien välistä lukemista ja "piru lukee raamattua" tendenssiä niin tuokoon tiedon julki!
Jos raskas liikenne tekisi enimmät urat, vesiuomien raideväli ei olisi sateella kuin Toyota Corollasta. Tai mistä minä tiedän jos raskaissa ajoneuvoissa kaikki paino on paripyörien sisäpyörillä
Korillan renkaiden leveys on yli 0,5 metriä?
Pitääkö vääntää rautalangasta?
-vesi hakeutuu uran syvimpään kohtaan
-veden täyttämien urien keskipisteiden väli on sama kuin tavallisen henkilöauton renkaiden keskipisteiden väli
-urat ovat toki kokonaisuudessaan leveämmät, koska kaikki eivät aja aivan samoja linjoja. Siksipä se urien välissä oleva aluekin on kapeampi kuin yhdessäkään autossa
-toki isommatkin autot vaikuttavat tien painumiseen, mutta vesiteoria osoittaa millä raidevälillä sitä tietä kulutetaan eniten
Jos raskas liikenne tekisi enimmät urat, vesiuomien raideväli ei olisi sateella kuin Toyota Corollasta. Tai mistä minä tiedän jos raskaissa ajoneuvoissa kaikki paino on paripyörien sisäpyörillä
Korillan renkaiden leveys on yli 0,5 metriä?
Pitääkö vääntää rautalangasta?
-vesi hakeutuu uran syvimpään kohtaan
-veden täyttämien urien keskipisteiden väli on sama kuin tavallisen henkilöauton renkaiden keskipisteiden väli
-urat ovat toki kokonaisuudessaan leveämmät, koska kaikki eivät aja aivan samoja linjoja. Siksipä se urien välissä oleva aluekin on kapeampi kuin yhdessäkään autossa
-toki isommatkin autot vaikuttavat tien painumiseen, mutta vesiteoria osoittaa millä raidevälillä sitä tietä kulutetaan eniten
Menikö perille?
Ensinnäkin: missään tutkimuksessa ei ole mainittu tien uraisuutta riskitekijänä, kitkarenkaat sen sijaan ovat tutkimuksen mukaan riskitekijä.
Toisekseen: Kukaan kitkarengaskiihkoilija ei edelleenkään ole puhunut raskaan liikenteen aiheuttamista urista, joita mm. TM:n artikkelin mukaan syntyy 4 kertaa enemmän kuin kevyen liikenteen (nasta- ja kitkarenkaiden) aiheuttamia uria.
Kolmanneksi: Täällä kirjoitelleiden kitkarengaskiihkoilijoiden lisäksi ei missään, toistan: MISSÄÄN virallisessa lausunnossa ole erikoisesti suositeltu kitkarenkaiden käyttöä jokapäiväisesti Suomen talviolosuhteissa, nastarenkaita puolestaan suosittelevat kaikki tahot.
Puuta heinää tänne voi toki kirjoitella, mutta mitään faktatietoa ei kitkarengaskiihkoilijoiden väittämien perustaksi ei löydy. Jopa teiden kulumisesta kertovat tilastot ovat sen verran vanhoja, että viimeisimmän teknologian nastarenkaiden vaikutuksia kulumisen vähenemiseen ei vielä tiedetä. Se tiedetään, että myös kitkarenkaat yhdessä hiekan kanssa kuluttavat päällystettä, ja myös kitkarenkaat tuottavat tiepölyä, jopa enemmän kuin nastarenkaat.
Raskaan liikenteen aiheuttama urautuminen on nelinkertaista henkilö-ja pakettiautoihin verrattuna. Näin kirjoitti Jukka Antila TM 21/08 ja jatkaa myöhemmin. Tielaitos kuluttaa vuosittain 35 miljoonaa euroa teiden urautumisen korjaamisen. On esitetty tutkimustuloksia, joiden mukaan nastarenkaiden osuus nastarenkaiden koko urautumisesta on 70-80 prosenttia. Nastarenkaat saavat näin ollen ottaa kontolleen joka tapauksessa noin 30 miljoonan vastuun urien korjaamisesta.
Miten nämä ristiriitaisuudet pitäisi tulkita, kun ei oikein tahdo mennä jakeluun. Ainoa mikä tietenkin on Suomessa varmaa, on se että uskoessaan joko virkamiehiä, viranomaisia, nastarengasuskovaisia tai poliitikkoja tekee itsensä kunnolla naurunalaiseksi. Kannattaa aina muistaa että valehtelu on heidän pääasiallinen työnkuvansa.
Raskaan liikenteen aiheuttama urautuminen on nelinkertaista henkilö-ja pakettiautoihin verrattuna. Näin kirjoitti Jukka Antila TM 21/08 ja jatkaa myöhemmin. Tielaitos kuluttaa vuosittain 35 miljoonaa euroa teiden urautumisen korjaamisen. On esitetty tutkimustuloksia, joiden mukaan nastarenkaiden osuus nastarenkaiden koko urautumisesta on 70-80 prosenttia. Nastarenkaat saavat näin ollen ottaa kontolleen joka tapauksessa noin 30 miljoonan vastuun urien korjaamisesta.
Miten nämä ristiriitaisuudet pitäisi tulkita
Ei tuossa ole mitään ristiriitaa. Nastarenkaat aiheuttaa 70-80% urautumisesta, piste. Raskas liikenne neljä kertaa henkilöautoihin verrattuna, silloin kun niissä ei ole nastoja. Nastarenkaalla varustettu auto taas kuluttaa tietä monin verroin enemmän kuin raskas liikenne.
Näkeehän sen lapsikin. PK-seudun tiet ovat täynnä uria, joiden raideväli on liian kapea raskaalle liikenteelle. Se sopii juuri henkilöautoille.
Tästä on aivan turha kinana. Asia on päivän selvä. En minäkään väitä, että kitka pitää nastaa paremmin vetisellä jäällä. Miksi nastakuskit eivät voi myöntää, että nastat urauttavat tiet.
Tästä on aivan turha kinana. Asia on päivän selvä. En minäkään väitä, että kitka pitää nastaa paremmin vetisellä jäällä. Miksi nastakuskit eivät voi myöntää, että nastat urauttavat tiet.
Heh, minä en ainakaan kiistä, etteivätkö nastat urauttaisi teitä. Mutta sillä ei kuitenkaan ole itselleni paskankaan väliä onko uria vai ei. Jos urat hirveästi haittaa, niin kannattaa vaihtaa sellaiseen menopeliin jossa ongelmaa itselle ei tule esim.julkiseen liikenteeseen tai peräti kävelyyn.
Jos urat hirveästi haittaa, niin kannattaa vaihtaa sellaiseen menopeliin jossa ongelmaa itselle ei tule esim.julkiseen liikenteeseen tai peräti kävelyyn.
Ei, kun vaihdan maata. Muutan Tokioon ensi vuoden alussa. Se on sayoonara nastat, urat ja pöly.
AkiK:
Olen täysin samaa mieltä siitä, että mikä tahansa moottoriajoneuvo on parasta jarruttaa suorassa.
Tässä nyt oli kuitenkin puhe siitä, että suistumisonnettomuus tuotetaan ihan omasta takaa ilman tielle säntääviä lapsia, hirviä tms.
AkiK:
En ymmärrä millä lailla nastauskojat kokevat tässä olevansa enemmän oikeassa. Nastat ovat tietyissä olosuhteissa paremmat, ja mahdollistavat silloin vähäisemmän ennakoinnin. Nastojen luomat urat puolestaan ovat tiessä aina ennen paikkausta, ja aiheuttavat lisää huomioonottamista.
Sanot että urista ei ole mitään haittaa jos osaa ajaa. Mutta urat ovat siellä kaikille. Myös niille jotka eivät osaa ajaa, niille joidenka ehdottomasti sanotte tarvitsevan nastoja.
Urat heikentävät auton hallittavuutta erikoistilanteissa. Uraisella tiellä on paljon vaikeampi väistää kuin tasaisella. Juuri kitkoja on moitittu huonosta käytöksestä väistämistilanteissa, mutta menkääpä rengastestaajat testaaman väistämistä uraisella ja tasaisella tiellä. Liukkaalla kelillä urat aiheuttavat entistä enemmän vaikeuksia. Taitava kyllä osaa käsitellä autoa, mutta taitamaton kuski kuluneilla ja nastakadosta kärsivillä nastarenkaillaan voi menettää hallinnan tavanomaisuudesta poikkeavan tilanteen kohdatessa. Urista on haittaa jo vesikelillä. Ajaako urissa ja taapertaa vettä roiskuttaen, vai ajaako urien sivuitse ja vaarantaa viereisellä kaistalla ajavien ja pientareella liikkujien turvallisuus?
K-10:
Teiden urautumisesta on hyvin tarkkaa tutkimustietoa. Tienpitäjä eli Tiehallinto ei pidä teiden urautumisvaikutusta harkinnan arvoisena asiana kun talvirenkaita valitaan. Renkaiden turvallisuus on etusijalla, urat korjataan aikanaan.
K-10 on vain juuttunut urakeskusteluun, koska kaikki muut näkökohdat, mitä hän on esittänyt, on faktatiedoin tyrmätty. Urat eivät onnettomuustilastojen mukaan ole havaittava onnettomuuksien lisääjä, kitkarenkaat sen sijaan on - siis K-10:kin mukaan tutkittujen onnettomuustapausten perusteella riskitekijä.
On todella omituista että nimenomaan itseään "taitaviksi ajajiksi" (sillä perusteellla että ajavat heikosti pitävillä renkailla) kehuskelevat kitkarengaskiihkoilijat eniten valittelevat teiden urautumista, ja nimenomaan nastarenkaiden aiheuttamaa, vaikka raskas liikenne aiheuttaa 4 kertaa enemmän uria!! Tiistain 2.12. uutisissa kerrottiin tutkimustuloksesta, jonka mukaan autoilijat eivät osaa päätellä talvikelien "huonoutta", ja sen näkee kyllä kitkarengaskiihkoilijoiden kirjoituksistakin.
Jos rengasasiaa kokopäivätyönään pohtivat tutkijat,rengasvalmistajat, Tiehallinto, Liikenneturva, rengastestejä suorittavat lehdet yms. pitävät nastarenkaita Pohjoismaissa turvallisempana ja suositeltavampana vaihtoehtona kuin kitkarenkaita, ei mikään nimetön nettikirjoittelija voi totuutta toiseksi muuttaa.
MatLog:
Laadukkaat kitkarenkaat eivät ole riskitekijä asiantuntijoiden mukaan. Sen sijaan kuluneet nastarenkaat, kesärenkaat ja olosuhteisiin sopimattomat kitkarenkaat ovat. Silloin jos tutkimus on nastavalmistajan tilaama, ja he päättävät mitä renkaita pitävät riskitekijöinä ja mitä renkaita pitävät kitkarenkaina, ollaan heikoilla jäillä. Siltikään eivät pystyneet 'osoittamaan' kitkoilla kolaroitavan suhteessa nastoja enemmän.
Selvät urat ja tien muu huono kunto voidaan luetella onnettomuuden syntyyn vaikuttaneiksi riskitekijöiksi. Tosin niissä on sellaiset toleranssit, ettei käytännössä koskaan niitä liitetä onnettomuusraporttiin. Kohtalaisen uraisen tien katsotaan olevan normaalissa kunnossa. Ajettavassa kunnossa toki, muttei mahdolisimman laadukkaassa kunnossa. Miksi renkailta vaaditaan parasta laatua, mutta tiet saavat olla mitä ovat?
K-10:
Ensinnäkin: minä kerroin oikeista tutkimustuloksista, en omassa päässä syntyneistä "tutkimustuloksista" kuten K-10.
Kitkarenkaat todettiin selkeästi referoimassani onnettomuussyihin pohjautuneissa tutkimuksissa riskitekijäksi - miten se on jo K-10:ltä päässyt unohtumaan, kun on aiemmin itsekin asian myöntänyt?? samassa yhteydessä myös loppuun kuluneet nastarenkaat todettiin riskitekijäksi. Yleensäkin loppuun kuluneet renkaat ovat riskitekijä, miksi nastarenkaat olisi poikkeus ??
Ja missä tutkimuksissa teiden uraisuus olisi tapahtuneiden onnettomuuksien valossa todettu riskitekijäksi ???
Teiden laadukkuus ja sen puute sinänsä on puhuttanut suomalaisia vuosikymmeniä - liikenteeltä saadut verotulothan ylittävät moninkertaisesti tienpidon kustannukset - miksi ao. verotuloja ei siis voisi enemmän suunnata tienpitoon, kuten muissa maissa tehdään??
MatLog:
Tuo olikin hyvä pointti. Jokainen sateella tai talviliukkaalla uraista tietä ajanut ymmärtää, että uraisuus kasvattaa onnettomuuden riskiä. Silti tutkijalautakunnan vuosiraportissa ei sanallakaan mainita uraisuutta. Taitaa olla meikäläiset tiet paremmassa kunnossa kuin kuvitellaankaan. Turhaa on siis kinata nastojen teitä kuluttavasta vaikutuksesta.
Vai onko tutkijalautakuntia kielletty puuttumasta uraisuuteen, koska se lisäisi paineta tien rahoituksen lisäämiseen. Parempi syytellä kuskeja huonoista renkaista ja liian suurista nopeuksista.
Herbert:
Jaa, no kyllä minä ainakin olen huomannut VALT-raporteissa "liikenneympäristöön liittyvän riskitekijän" mm. "-tien kunto (es. pientareen kunto)". Se voisi pitää sisällään esim. uraisuudesta aiheutuvan kohonneen vesiliirtovaaran. Kun auto lähtee plaaniin niin tuo aiheuttaa todistetusti ja aktiivisesti törmäysvaaran vastaantulijan kanssa, joten kyseessä on oikeastaan välitön liikenneympäristöön liittyvä riskitekijä, joka aktiivisesti vaikuttaa onnettomuuden syntymiseen. Eihän uria edes syntyisi jos jokin suomalaiskansallinen geenivirhe sallisi ajaa muullakin kohtaa kaistaa kuin siinä urassa.
Tuo verokertymän parempi suuntaaminen on nerokas ajatus, mikseihän se ole pälkähtänyt kenenkään päähän aiemmin? Enää tarvitsisi päättää, mistä se potti otetaan pois: lapsilta, vanhuksilta, yritystuista vai herrojen palkoista
mikahe :
Käytetään kitkoja niin voidaan pitää tiet paremmassa kunnossa tai alentaa veroja. Nastarenkaita voisi siltä käyttää, mutta niiden käyttäjiltä voitaisiin periä lisäveroa turhasta teiden kuluttamisesta ja ympäristön likaamisesta.
Kitkarengas-autoilijoilta tulisi myös periä +50% vakuutusmaksukorotus, heidän kanssa-autoilijoille aiheuttamansa ylimääräisen vammautumis ja kuolemariskin takia.
misar:
Mihin toi muka perustuu?
1. Vakuutusyhtiöt
Ne varmasti pitävät tarkasti kirjaa, millä renkailla kolaroidaan ja tuotetaan vahinkoa. Jos kitkoilla todella kolaroitaisiin enemmän kuin nastoilla, olisi se näkynyt jo aikaa sitten vakuutusmaksuissa. Miksi ei nyt näy? Eivät vakuutusyhtiöt ole mitään hyväntekeväisyyslaitoksia.
2. Tikka Nastan teettämä tutkimus
Täälläkin moneen kertaan viitatussa rengasriski-tutkimuksessa kitkoilla ajettiin 13,4% onnettomuuksista, nastoilla 86,6%. Kitkat eivät olleen mitenkään yliedustettuina.
Mikään tilasto ei näytä, että kitkoilla ajettaisiin suhteessa enemmän kolareita kuin nastoilla. Tai tuotettaisiin enemmän henkilövahinkoja.
http://www.taloussanomat.fi/dilbert/daysDilbert.php?date=20081205
asiakas olisi halunnut vain nastarenkaat
mikahe :
Vuoden 2006 yhteenvedossa on tieympäristöön liittyvät riskit mainittu seuraavasti:
-tien geometria ja poikkileikkaus (es. kapeus, kaarteisuus)
-näkemäesteet tielinjalla (es. maaston muoto, puut)
-risteys- ja liittymäjärjestelyt (es. muotoilu, paljon onnettomuuksia)
-tieympäristön törmäyskohteet seurausten pahentajina (es. luiskat)
-kaiteet tai kaiteiden puute seurausten pahentajina (es. ei keskikaidetta)
Tottahan uraisuus voi noihin sisältyä, mutta ei sitä raportissa ole mitenkään korostettu. Edes tutkijalautakunnan suosituksissa keinoiksi turvallisuuden parantamiseksi ei uria erikseen mainita. Kunnossapito on saanut vain muutaman äänen. Tien parannuksessakin esimerkit viittaavat toisenlaisiin toimenpiteisiin, vaikka tietysti voikin sisältää muitakin juttuja.
Ainakaan tuon raportin perusteella ei saa käsitystä, että urat olisivat merkittävä riski.
Herbert:
Ainakin VALT 2007 vuosiraportin mukaan "tien kunto" on listattu liikenneympäristöön liittyväksi riskitekijäksi.
Tienpinnan urat ovat varmasti liikenneturvallisuutta heikentävä seikka. Siitä voidaan tietysti vääntää kättä missä määrin kuljettajan vastuulla on reagoida esim. vesiliirtovaaraan ja ennakoida se.
Vesiliirrossa on se ikävä puoli, että pito voi kadota "yllättäen" ja täydellisesti hetkessä. Lisäksi veden pinnalla kelluva auto voi muuttaa kulkusuuntaansa "urien reunoilta" saamansa kimmokkeiden avulla mihin suuntaan tahansa.
Siinä missä vetisellä jäällä liukastelevalla kitkarengastaiteilijalla on vielä valinnanvaraa, vesiliirtäjällä sitä ei ehdi olemaan. Onko tällaista riskin välttelyä sitten syytä sälyttää vain autoilijan vastuulle vai pitäisikö teiden kunnon ja hoidon täyttää jotkut minimivaatimukset?
"Täälläkin moneen kertaan viitatussa rengasriski-tutkimuksessa kitkoilla ajettiin 11.2% onnettomuuksista. Nastoilla 88,8%. Kitkat eivät olleen mitenkään yliedustettuina." Jos tuo lainaamani pitää paikkansa, niin kitkahan on silloin turvallisempi! Kitkojen osuus lienee ainakin 20 prosenttia talvirenkaista!
Kitkojen osuus kait lähellä 5%?
Rekkojen kieltäminen vähentää enemmän "urautumista" kuin nastojen kieltäminen?
Pari talvea käytössä olleet kitkat ovat turvattomammammat kuin uudet kesikset?
Nastarenkailla ajaa turvalliseti useamman talven, egologisesti paremmat?
Miksei Virheet (De Röda) ole ottaneet tuota vaalivaltiksi?
Jos raskas liikenne tekisi enimmät urat, vesiuomien raideväli ei olisi sateella kuin Toyota Corollasta. Tai mistä minä tiedän jos raskaissa ajoneuvoissa kaikki paino on paripyörien sisäpyörillä
Metsähaka: "Kitkojen osuus kait lähellä 5%?"
"
15-20 % on lähempänä totuutta.
Googleen hakusanaksi "kitkarenkaiden osuus" ja tulokseksi tulee mielenkiintoista uutisointia:
Hs (2008): 15-20%
TT(2004): Osuus markkinoista vajaa 20%
TS (2003): Osuus markkinoista vajaa 20%
Kaleva: Vuonna 2000-2001 osuus 11,2%
http://www.hs.fi/autot/artikkeli/Kitkamies+Kitkarenkaat+ovat+%C3%A4%C3%A4rett%C3%B6m%C3%A4n+mukavat+ajaa/1135233342773
http://www.tekniikkatalous.fi/rakennus/article41842.ece
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2003-12-02,104:2:189240,1:0:0:0:0:0:
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=731868
Noissa lehtijutuissa on hauskaa uutisoinnin painotukset.
TS: Kitkarenkaat harvoin syynä liukkaan kelin onnettomuuksiin
Kaleva: Kitkarenkaat yliedustettuja kuolonkolareissa
Siinä on keskiverto kansalainen, joka pitää autoilua välttämättömmänä pahana eikä jaksa perehtyä aiheeseen, päästä pyörällään.
Metsähaka: "Miksei Virheet (De Röda) ole ottaneet tuota vaalivaltiksi?
Röda?
Metsähaka:
Ei pidä paikkaansa. Toisilla kitkoillani (Hakkapeliitta Q) ajoin viisi talvea. Mietin pitkään ajaisinko vielä kuudennenkin.
Olen ajanut uusilla kesärenkailla lumisateessa Saksan läpi Alpeille. Ne olivat aivan kamalat ajaa. Pito oli mitätön verrattuna viisi talvea vanhoihin kitkoihin. Elämäni kusisin reissu. Seuraavaksi talveksi ostin kitkat ja huomasin niiden pelaavan myös Suomessa. Nyt olen ajanut kitkoilla 10 talvea (en tosin samoilla renkailla). Kesärenkaita ei voi missään tilanteessa verrata kitkoihin. Kitkarenkaan pito - kuluneennakin - on paljon parempi kuin kesärenkaassa.
Kitkarengas kestää siinä missä nastarengaskin. Niillä ajaa useamman talven turvallisesti.
Herbert:
Ostetaan nykyään 15-20% kitkoja, mutta kun nastat on pitempään liikenteessä niin kitkojen osuus jotain 5%?
Röda koska suurin osa nykyisistä jäsenistä on entisiä "stallareita"?
Kitkakalle:
Totta on, mutta oli pakko hieman liioitella kuten "kitkauskovaisetkin" tekee!
K-10:
Korillan renkaiden leveys on yli 0,5 metriä?
Onko todettava, että a) liikenneonnettomuudet eivät näytä eroa kumpi rengastyyppi on turvallisempi tai b) renkaiden kestävyydestä ei ole käytännön näyttöä!
Eli asioista ei ole mitään tutkimustietoa, jolla olisi tarpeeksi näyttöä ja uskottavuutta! Ja tällä palstalla paahdetaan tuhatta ja sataa mutujen perässä! Joka löytää todellista tutkimustietoa ilman rivien välistä lukemista ja "piru lukee raamattua" tendenssiä niin tuokoon tiedon julki!
Idiootit ajaa kolareita renkaista riippumatta?
Metsähaka:
Pitääkö vääntää rautalangasta?
-vesi hakeutuu uran syvimpään kohtaan
-veden täyttämien urien keskipisteiden väli on sama kuin tavallisen henkilöauton renkaiden keskipisteiden väli
-urat ovat toki kokonaisuudessaan leveämmät, koska kaikki eivät aja aivan samoja linjoja. Siksipä se urien välissä oleva aluekin on kapeampi kuin yhdessäkään autossa
-toki isommatkin autot vaikuttavat tien painumiseen, mutta vesiteoria osoittaa millä raidevälillä sitä tietä kulutetaan eniten
Menikö perille?
K-10:
Ensinnäkin: missään tutkimuksessa ei ole mainittu tien uraisuutta riskitekijänä, kitkarenkaat sen sijaan ovat tutkimuksen mukaan riskitekijä.
Toisekseen: Kukaan kitkarengaskiihkoilija ei edelleenkään ole puhunut raskaan liikenteen aiheuttamista urista, joita mm. TM:n artikkelin mukaan syntyy 4 kertaa enemmän kuin kevyen liikenteen (nasta- ja kitkarenkaiden) aiheuttamia uria.
Kolmanneksi: Täällä kirjoitelleiden kitkarengaskiihkoilijoiden lisäksi ei missään, toistan: MISSÄÄN virallisessa lausunnossa ole erikoisesti suositeltu kitkarenkaiden käyttöä jokapäiväisesti Suomen talviolosuhteissa, nastarenkaita puolestaan suosittelevat kaikki tahot.
Puuta heinää tänne voi toki kirjoitella, mutta mitään faktatietoa ei kitkarengaskiihkoilijoiden väittämien perustaksi ei löydy. Jopa teiden kulumisesta kertovat tilastot ovat sen verran vanhoja, että viimeisimmän teknologian nastarenkaiden vaikutuksia kulumisen vähenemiseen ei vielä tiedetä. Se tiedetään, että myös kitkarenkaat yhdessä hiekan kanssa kuluttavat päällystettä, ja myös kitkarenkaat tuottavat tiepölyä, jopa enemmän kuin nastarenkaat.
K-10 kyllä meni perille, mukavaa kun todistit ihan itse väittämäsi nastarenkaiden aiheuttamat kulutusurat kuvitelmiksi ja paskapuheeksi.
Raskaan liikenteen aiheuttama urautuminen on nelinkertaista henkilö-ja pakettiautoihin verrattuna. Näin kirjoitti Jukka Antila TM 21/08 ja jatkaa myöhemmin. Tielaitos kuluttaa vuosittain 35 miljoonaa euroa teiden urautumisen korjaamisen. On esitetty tutkimustuloksia, joiden mukaan nastarenkaiden osuus nastarenkaiden koko urautumisesta on 70-80 prosenttia. Nastarenkaat saavat näin ollen ottaa kontolleen joka tapauksessa noin 30 miljoonan vastuun urien korjaamisesta.
Miten nämä ristiriitaisuudet pitäisi tulkita, kun ei oikein tahdo mennä jakeluun. Ainoa mikä tietenkin on Suomessa varmaa, on se että uskoessaan joko virkamiehiä, viranomaisia, nastarengasuskovaisia tai poliitikkoja tekee itsensä kunnolla naurunalaiseksi. Kannattaa aina muistaa että valehtelu on heidän pääasiallinen työnkuvansa.
misar:
Ei tuossa ole mitään ristiriitaa. Nastarenkaat aiheuttaa 70-80% urautumisesta, piste. Raskas liikenne neljä kertaa henkilöautoihin verrattuna, silloin kun niissä ei ole nastoja. Nastarenkaalla varustettu auto taas kuluttaa tietä monin verroin enemmän kuin raskas liikenne.
Näkeehän sen lapsikin. PK-seudun tiet ovat täynnä uria, joiden raideväli on liian kapea raskaalle liikenteelle. Se sopii juuri henkilöautoille.
Tästä on aivan turha kinana. Asia on päivän selvä. En minäkään väitä, että kitka pitää nastaa paremmin vetisellä jäällä. Miksi nastakuskit eivät voi myöntää, että nastat urauttavat tiet.
Kitkakalle:
Heh, minä en ainakaan kiistä, etteivätkö nastat urauttaisi teitä. Mutta sillä ei kuitenkaan ole itselleni paskankaan väliä onko uria vai ei. Jos urat hirveästi haittaa, niin kannattaa vaihtaa sellaiseen menopeliin jossa ongelmaa itselle ei tule esim.julkiseen liikenteeseen tai peräti kävelyyn.
MMS:
Ei, kun vaihdan maata. Muutan Tokioon ensi vuoden alussa. Se on sayoonara nastat, urat ja pöly.