Kitkarenkaiden käyttäjät, kokemuksianne?
47 kommenttia
Aloittanut 05.04.2012 21:31
Tutkimus: Kokemukset kitkarenkailla ajamisesta
Keräämme tietoa tutkimustarkoituksessa kokemuksista kitkarenkailla ajamisesta. Jos olet hiljattain ottanut kitkarenkaat käyttöön, kertoisitko miten ne ovat vaikuttaneet ajamiseesi tai liikennekäyttäytymiseesi. Oletko tyytyväinen valintaasi ja miksi?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Kerrotko, kuka tutkimusta tekee yms. taustatietoa hankkeestanne.
Olipa kysyjä sitten kuka tahansa:
Ajamiseen ei ole vaikuttanut mitenkään. Ajotapa on ollut rauhallinen jo useita vuosia, joten nastoista ei ole pääsääntöisesti ollut minulle hyötyä. Olen tyytyväinen valintaani, renkaat ovat hiljaiset eikä niillä ajaessa ole kaivannut kesärenkaita jotka ovat samankokoiset.
Nastarenkailla odotti aina milloin on pakko vaihtaa talvirenkaat, keväällä milloin uskalsi vaihtaa kesärenkaat.
Taustatietoja tutkimuksesta:
Tämä tiedonkeruu liittyy NASTA-tutkimusohjelmaan, josta löydätte lisätietoja alla olevasta linkistä.
http://www.nasta-tutkimusohjelma.fi/
Jotain "valmiiksi pureksittua" vihjettä voit saada jo näistä
kolmesta keskusteluketjustakin:
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6529
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t6438
https://tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t5750
Nuo ovat alle 10 hengen (?) porukan väittelyä ja kinastelua. Ei kolmannelle osapuolelle kerrottuja omakohtaisia kokemuksia.
Lisään vielä että pitkään ajoin "turvallisuussyistä" nastarenkailla, ja nyt jälkeenpäin vähän harmittaa. Mutta nämä ovat minun kokemuksiani, jollakin toisella ne voivat olla erilaiset.
Tuntuman mukaan ajetaan, joten ihan sama mitkä alla. Kitkoilla pärjää ihan mukavasti; ei raasta nastojen ropina korvia.
Kitkoilla vuodesta 2005 lähtien 350 000 km. Luulen, että ajan niillä hiukan varovaisemmin kuin nastoilla ajoin. Alkuun hämmästyin sitä, että kitkat pitivät yllättävän hyvin nollakelillä ja märällä jäällä. Verrattuna esim. muistoihin vanhoista kesärenkaista samoissa oloissa.
TM testissä kiinnitti huomiotani se, että kitkojen ote ei vähene samaa tahtia kuin nastojen. Uudet kitkat hävisivät nastoille. 6 mm jäljellä olivat tasoissa ja 3 mm jäljellä kitkat olivat paremmat.
Kitkat ovat vähän vetelät, suuntavakavuus kärsii. Mutta mukavuus on loistava ja ovat niin paljon hiljaisemmat. Ja nastarenkailijat karhentavat jäätä kitkailijoiden iloksi. En palaa nastoihin.
komue:
Muistaakseni vastaavan kulutuspinnan omaavilla nastarenkailla oli ajettu enemmän ja ne olivat vanhemmat? 3mm kulutuspinnan renkailla ei kannattaisi ajaa ollenkaan...
Omat kokemukseni nastattomista talvirenkaista on, että ne ovat ihan OK suurimman osaa talvikautta. Kiillotetuilla risteysalueilla ne ovat ikävän liukkaat ja pidon menettämisen rajan aistiminen on vaikeampaa verrattuna nastarenkaisiin ja pidon palautuminen aavistuksen hitaampaa.
Ajoin 15 vuotta kitkoilla (1995-2010, 850 ja V70 T5, 530d). Sitten hirveän talven jälkeen vaihdon nastoihin. Normaaliajossa kitkat pelittää hyvin. Märällä jäällä kitkat ei pidä (etenkin maaseudulla yöllä jos ei ole kukaan karhentanut). Isotehoisella autolla nastat antaa just sen riittävän pienen marginaalisen lisäpidon joka tarvitaan, Melu ei häiritse jos on hiljainen auto.
En ole hiljattain ottanut kitkoja käyttöön, vaan ajellut sellaisilla 14 talvea. Olen erittäin tyytyväinen, pääsyyt: 1) hiljaisuus, 2) mukavuus, 3) Odotettua parempi pito myös luistotilanteessa.
Kahden auton perheessämme siirtymä kitkarenkaisiin alkoi syystalvella 2008, kun tuolloiseen vähällä ajolla olleeseen kakkosautoon hankittiin kitkat koemielessä. Kokemukset laadukkaista kitkarenkaista olivat yllättävän positiiviset, vaikka ko. autossa ei ollut edes ABS-jarruja hallittavuutta helpottamassa. Autot ovat vaihtuneet, mutta siitä pitäen meillä on ajeltu kitkoilla eivätkä kuluvan ja parin edellisen talven oikeat talviolosuhteetkaan ole saaneet kaipaamaan nastarenkaita. Vaimo on vähintään yhtä vannoutunut kitkarenkaiden kannattaja kuin itse olen.
Asumme pääkaupunkiseudulla ja ajamme pääasiassa moottoritie- ja taajama-ajoa toisella autolla n. 30 tkm/v ja toisella n. 20 tkm/v. Nastarenkaista olisi kokemukseni mukaan eniten hyötyä maantienopeuksissa riittävän paksulla ( märällä ) jääpinnalla, johon nasta pääsee pureutumaan, mutta tällaisia olosuhteita ei ole tässä muutaman talven aikana eteen osunut erinäisistä maakuntamatkoista huolimatta. Moottori- ja valtateillä liukkaus on pahimmillaan kovalla pakkasella esiintyvää hyvin ohutta kuurajäätä, joka on kokemukseni mukaan aivan yhtä liukasta niin nasta- kuin kitkarenkaillekin. Kaupunkiajossa ei ole myöskään tullut eteen ongelmia sen enempää liikkeellepääsyn kuin pysähtymisen kanssa. Molemmat tuntuvat sujuvan aivan samaan tahtiin nastarenkaallisten autojen kanssa.
Ajotapaani tai liikennekäyttäytymistäni en ole muuttanut talvirengastyypin vaihduttua, mutta ajotyyliini ei ole ennenkään kuulunut liikkeellelähtö vetäviä pyöriä luistattaen eikä ajonvakautuksen merkkivalo juurikaan välähtele mittaristossa ajon aikana. Olen myös jo aiemmin yrittänyt ylläpitää muutaman sekunnin turvaväliä. Kokemuksen ja ymmärryksen karttuessa olen myös oppinut laskemaan ajonopeutta olosuhteiden heiketessä vaikka hyvän kelin käytökseeni kuuluukin n. 5 km/h "asenteellinen ylinopeus". Edellä lueteltu pätee myös vaimoni ajamiseen.
Kitkarenkaat sopivat siis mitä parhaiten meidän talviautoiluumme, mutta paluu nastoihin voisi olla edessä, jos joutuisimme ajamaan päivittäin merkittäviä matkoja huonosti hoidetuilla teillä.
Ajomatkastoista ei puhuttu mitään, mutta tosiaan kyseisessä kuluneiden renkaiden testissä 6mm nasta oli 4 vuotta vanha ja 6mm kitka 2 vuotta vanha. 3mm kitka oli vuoden vanhempi kuin 3mm nasta. Tulokset olivat sellaiset, että kuluneet kitkat olivat parempia joka testissä lukuunottamatta väistökoetta jäällä ja kiihdytystä jäällä, jossa 6mm nasta voitti 6mm kitkan. Kaikissa jarrutustesteissä ja muissa väistö- ja kiihdytystesteissä kitkat olivat parempia.
Omat kokemukseni erilaisista "premium"-talvirenkaista ovat satojen tuhansien kilometrien kokemuksella sellaiset, että uusi rengas pitää rengastyypistä riippumatta paljon paremmin kuin vanha, ja että sellaisia olosuhteita ei ole olemassa, jossa jommalla kummalla rengastyypillä ei perjäisi, mutta samalla väittää että toisella rengastyypillä olisi pärjännyt. Kummallakaan rengastyypillä ei myöskään tarvitse ennakoida yhtään sen enempää vs toinen rengas tyyppi, vaan aina pitää ajaa olsouhteiden mukaan ja lumipöperössä ja jäällä erityisen varovasti.
Nastarenkaiden tärkein hyöty vs kitkat oli/on renkaista kuuluva rohina, jonka perusteella voi hakea pidon rajaa tarkemmin kuin kitkarenkaista, joista pitoa pitää haistella pelkästään takapuolituntumalta. Nykyisin tämäkin ominaisuus on menettänyt merkityksensä luistonestojen ja ABS jarrujen myötä.
Kitkojen käyttäjä 2000-2010 noin 300tkm. Nyt tämä talvi menty nastoilla, mutta täytyy sanoa, että vit..han se nastojen rohina! Renkaat ainakin vaihtuu ensi talveksi jos ei auto.
(+)KITKOILLE:
-hiljaisuus, hijaisemmat kuin suvikumit
-vaihto ajankohta ei niin justiinsa
-normaali talvikelissä aivan sama pito kuin nastoillakin.
Todella harvoin tulee ajettu pelkällä jäällä, paljaat urathan tiessä on n.95% talvesta.
-KULUTUS! kitkoissa olen pitänyt n.2,8-3bar eivät ole niin vetelätkään noilla paineilla.
-teidenkuluminen
-vetopito ja sivuittaispito varsinkin lumella
-ei lennä nastat toisten laseihin ja riko niitä!
(-)KITKOILLE:
-renkaiden nopeampi kuluminen
-jarrutuspito nastarenkaiden liippaamissa risteyksissä, joo luit oikein nastarenkaiden!
(esim.japanissa missä nastoja ei ole ollenkaan eivät risteykset ole "sianseljällä"
-pito jäärata ajossa
Fabio:
Kokemuksesta tiedämme, että pehmeämpi "kitkarengas" kuluu nopeammin, joten veikkaan, että nastarenkailla on ajettu myös huomattavasti enemmän, että on saavutettu vastaava kuluneisuus.
Tästä tulemmekin siihen, että jos nastarenkaat uusittaisiin samaan tahtiin, kuin "kitkarenkaat", niin pitoerot olisivat eri luokkaa.
Fabio:
Kyllä ne nastat alkavat rohista ennen kummankaan järjestelmän aktivoitumista ja kyllä se edelleen helpottaa pidon rajan aistimista. Toki takapuoli ja ohjauksen keventyminenkin kertoo samaa tarinaa, mutta rohina nimenomaan helpottaa tätä aistimista.
Tämä lienee eräänlainen mutu-arvio. Jos talvi tarkoittaa joulu-maaliskuun aikaa (n.17 viikkoa), niin liukkaat urat (5%) olisi vain 6 päivänä talvella. Olen ajellut päivittäin töihin ns. vanhaa Porintietä VT25:lta Helsinkiin päin. Urissa ei ole lunta, mutta ovat olleet peilijäässä jo pari viikkoa. Monena päivänä (tänään, eilen jne.)jonon nopeus on alle 60 km/h (rajoitus 80) tästä syystä eli jonkun mielestä on liian vaarallista ajaa edes suoralla tieosuudella kahdeksaakymppiä. Ei tulisi kyllä mieleenkään lähteä tielle 3mm pinnoilla, oli sitten nastat tai kitkat.
Otin oikeasta eturenkaasta kuvan. Keväällä 4 vuotta vanhat Nokian HPK4, kännykamera ei ihan tarkentanut kunnolla, mutta siitä näkee että pintaa on ja nastoissa ulkonemaa. Kun näillä lähtee esim. kaupan pihasta jäiselle asfaltille (tein niin tänään), auton saaminen vauhtiin vaatii keskittymistä. Kun mittarissa on 80km/h niin luistonesto vilkutttaa ja puuttuu peliin vaihteesta riippumatta kun painaa reilummin kaasua.
Nastattomat renkaat kiillottavat tien pinnan. Paras esimerkki on bussipysäkit, joissa nastarenkailla ei ajeta ollenkaan. Nastarenkaat karhentavat tietä niin, että kitkarenkaillakin on parempi pito. Toivoisin, että tässä ketjussa kerrottaisiin kitkarengaskokemuksista, eikä väitetä olemattomia nastarenkaista.
Taas niin paksua mutua, että alkaa jo kärytä. Kerro yksikin vertailu, jossa tuo nopeampi kuluminen on varmistettu?
Nasse:
Moniin syihin vedoten, ihan loogisiakin useat, lehdet eivät testaa juurikaan kulumista. Itse olen ajanut noilla HPK:lla n. 50 tkm (yht. n. 140 000km neljässä vuodessa kesä/talvi) eikä noissa silminnähden huomattavaa kulumista ole, kyllä se kovettuminen on pidon vienyt. Tähän voisi joku kitkoilla viime vuodet ajanut kommentoida, onko kitkoissa pintaa sen vertaa tuon ajomäärän jälkeen, että voisi vielä auton alle laittaa? Taitaa kitkat olla niin harvoilla alla, että vain muutamat voivat kirjoittaa asiasta.
Nasse:
"kitkojen" nopeampi kuluminen perustuu pehmeämpään kumiseokseen.
Taas täyttä mutua! Ei taaskaan mitään todennettua asian pohjaksi. Sen tiedän, että taksissa muutama vuosi takaperin Nokia Q:lla ajettiin 70 tuhatta ja pinnan puolesta enemmänkin, mutta oli asvaltilla jo aika nihkeä. Itselläni Contin kakkosilla n. 60 tuhatta ja pintaa vielä rutosti kun auton vaihtoon annoin.
Nastamiesten lienee ilman kokemusta mitään kertoilla. Itse voin sen sanoa nastoista, että parin talven jälkeen pito alkaa aika jyrkästi kadota. Nastat rahisee, mutta pito on heikko ja lisäksi renkaiden tasapainon kanssa on ongelmia. Edelliset kolme rengaskertaa olivat nastarenkaita. Testeissä kaikki kolmen kärjessä nekin. Kitka Contin kestävyyteen noilla oli vielä matkaa kaikilla kolmella. Nyt alla taas kitkat ja hyvin pelittävät, joskaan nastojenkaan kanssa ei ollut liikenteessä ongelmia.
En kuulu ehkä aivan tuohon haettuun profiiliryhmään, itselläni kitkarenkaat ovat pyörineet alla 16 talvea ja tuona aikana on tullut ajettua noin 480 - 500tkm (kesärenkailla sitten hiukan enemmän...).
Tämän takia käytän talvisin nastattomia talvirenkaita (tällä hetkellä Nokian R 205/50/17):
- hiljaisuus
- ei niin tarkkaa vaihtopäivämäärää
- miellyttävämpi ja tarkempi perstuntuma siitä, mitä auton ja tiepinnan välillä tapahtuu verrattuna nastallisiin talvirenkaisiin
- normaalissa talvikelissä (sulat ajourat tai lumipäällysteiset tiet) yhtähyvä pito kuin nastarenkailla
- ulkomaanmatkat yms. paljon helpompi organisoida myös kohdemaassa laillisilla renkailla
Näistä ominaiksuuksista en pidä nastattomissa talvirenkaissa:
- keräävät kiviä tms. itseensä ja reippaasti kiihdytettäessä kuuluu sen kuuloinen rapina pyöränkoteloista, etten haluisi olla oman autoni takana. Harvoin kylläkään siellä ketään ihan puskurissa roikkumassa on.
- kesärenkaisiin verrattuna veltto ohjaustuntuma, huolimatta siitä, että edessä on rengaspainetta 2,8 ja takana 3,2. Seuraavat talvirenkaani ovat samaa kokoa ja merkkiä mutta varustettuna rft ominaisuudella, jospa tuo auttaisi hiukan velttouteen.
En osaisi edes kuvitella sellaista tilannetta, että vapaaehtoisesti siirtyisin nastallisiin renkaisiin. Näitä tulee kuitenkin kokeiltua joka talvi muutaman kerran sijaisautojen alla ja paluu omaan on aina yhtä miellyttävää. Niin ja myös vaimoni autossa on nastattomat talvirenkaat, saman merkkiset kokoa 205/50/16. Uskoisin häneltäkin tulevat samansuuntaisia kokemuksia vaikkei kilometrejä tule talvisin kuin joku 5tkm.
Kitkat toimi maaseudulla asuessa hyvin, kaupungissa on nastarenkaita ikävä. Risteykset kiillotettu niin jäisiksi ettei kitkoilla liikkeelle lähdöt onnistu.
Mielenkiintoista keskustelua! Pari tarkentavaa kysymystä heräsi edellisestä:
Kertoisitteko...
1. mitkä olivat ne motiivit/syyt, jotka saivat vaihtamaan nastarenkaista kitkoihin alunperin
2. miten kitkarenkaiden käyttö on vaikuttanut liikennekäyttäytymiseenne/ajotapaanne? Vai onko niillä ollut mitään vaikutusta?
Nastojen teitä kuluttava vaikutus => karhealla asfaltilla kesälläkin kovempi melutaso.
Kuluminen tapahtuu pölyämisenä, nastoilla on huonontava vaikutus ilmanlaatuun.
2. Ei minkäänlaista vaikutusta. Virallinen ohjeistus suosittelee nastoja kokemattomille kuljettajille, ja sehän on ihan ok.
Kokemus vähentää paineita olla "hyvä kuski", eli ajaa nopeasti. Esim. ylinopeutta siksi että "kaikki muutkin ajavat".
Quu...:
Jos jarrutus menee YLI RISTEYKSEN ei siinä olisi muu kuin jääratanasta auttanut vauhdin hiilitsemistä.
Eli renkaita ei kannata syylistää.
Kitkojen pitoon liukkaalla vaikuttaa valittu rengasprofiili enemmän kuin nastojen pitoon. Nastarenkaiden pito perustuu paljolti nastojen pistovoimaan ja ulkonemaan, kun taas kitkarenkaiden pito perustuu koko renkaan pintapaineeseen.
Kirkarenkaiden tulisi em syystä olla mahdolisimman kapeat ja korkeaprofiiliset, jotta niiden pintapaine olisi suurempi eikä niiden alle nollakelillä muodostuisi vesiliirron tyyppistä vesipatjaa, joka vie ohjattavuuden ja jarrutuspidon.
Ulkonäkö-ja muotisyistä uudemissa autoissa on yleensä vakiorenkaina (kesärenkaina) leveät ja matalaprofiiliset renkaat. Talvirenkaat pitäisi auton omistajan ymmärtää valita siten, että niillä olisi mahdollisimman hyvät ohjattavuus- ja jarrutuspito-ominaisuudet talvikeleillä, joten rengaskoon ei tarvitse talvirenkaissa olla sama kuin kesärenkaissa.
Talvirenkaat voivat olla 30 mm kapeammat kuin auton rekisteriotteeseen merkitty vakiokoko. Suosittelen kapeampia talvirenkaita, koska silloin pärjää jo kitkoillakin kohtuullisesti talvikeleillä. Talvirenkaita valitessa kannattaa rengasliikkeesä aina kysyä niiden kapeampien ja korkeampiprofiilisten kehämitaltaan vastaavien renkaiden hintoja, sillä useimmiten ne ovat hieman edullisemmat kuin se auton alkuperäinen rengaskoko.
Oikealla rengasvalinnalla ajoturvallisuus paranee ja samalla säästää vielä useimmiten rengaskustannuksista.
Kokemukset kitkoista:
Omien ajo-olosuhteiden ja tarpeiden analysointi, kokeilunhalu, kitkarenkaiden hiljaisuus, yleinen taipumukseni kyseenalaistaa enemmistön valinnat...
Kakkoskysymykseen tulikin jo vastattua.
Kitkarenkaiden käyttöä voidaan yrittää lisätä/käyttöön rohkaista erilaisilla kampanjoilla, rajoituksilla tai pakotteilla.
Mitä mieltä olette tällaisista keinoista? (Jos ette jo käyttäisi kitkoja, voisivatko tällaiset keinot olla toimivia omalla kohdallanne? Miksi?)
Liittyykö mielestänne kitkarenkaiden käyttäjien määrän kasvuun joitain ongelmia (esim. liikenneturvallisuuden kannalta)?
Kokemukset kitkoista:
Kamppanjoilla voidaan lisätä, varsinkin jos kamppanjaan liittyy sopiva porkkana.
Rajoitukset ja pakotteet ovat utopiaa, koska Suomen talvessa kelit vaihtelevat päivittäin. on aina välillä päiviä jolloin nastarenkaat puoltavat paikkaansa. Rajoitusten ja pakotteiden rajaaminen ei tule onnistaumaan näissä keliolosuhteissa, koska kalenterista ei näe päivän säätä.
Nastarenkaiden etu tulee siinä, että ne karhentavat tienpinnan sellaiseksi, että osa henkilöautoista ja raskas liikenne pärjäävät kitkoilla.
Kitkarenkaiden käytön lisääntymisen ongelma on Suomen talven nopea säävaihtelu ja harvaan asuttu maa, jossa etäisyydet ovat pitkiä.
Helsingin ja Hyrynsalmen välillä voi samana talvipäivänä olla 20 asteen lämpötilavaihtelut ja kelivaihtelut sen mukaan.
Annetaan autoilijoiden tehdä rengasvalintansa tarpeidensa mukaan, sillä virastosta käsin on vaikea nähdä kunkin autollaliikkujan liikennetilanteita ja rengasvalintaperusteita.
Paras tilanne saavutettaisiin, jos autoilijoilla olisi mahdollisuus pitää kahta autoa, toisessa kitkat ja pahojen kelien varalle toisessa nastat.
Tämä vaihtoehto vaatisi kyllä autoveron poistamisen, jotta autoihin sidottu pääoma pienenisi ja lainsäädännön muuttamisen siten, että auton rekisterikilvet saisi siirtää käyttötilanteen mukaan autosta toiseen (liikennevakuutus olisi kilpikohtainen eikä autokohtainen.
Kampanjointia tapahtuu jo nyt. "Käytä nastarenkaita, ne tasoittavat kelivaihteluja ja ovat turvallisia".
Koska renkaita ei pääse kokeilemaan uskoo helposti virallista tietoa. Kitkarenkaita käytetään kesälläkin kesärenkaiden sijasta, joten tiedotteita kyllä kaivataan.
Hybridiautot joissa on nastarenkaat ovat esimerkki ympäristöhenkisyydestä jossa CO2:ta on ilmassa vähemmän, mutta nastapölyä enemmän.