Ottamatta kantaa siihen onko kitkarengas vai nastarengas parempi valinta Suomen talveen, ihmettelen Merilinnan yhtä väitettä TM 7/07 pääkirjoituksessa. Hän kirjoittaa, että Nastarenkaista on suurin hyöty silloin, kun keli on jäinen. Kaikissa muissa olosuhteissa kitkarenkaat ovat vähintäänkin yhtä hyvät, paljailla tienpinnoilla jopa selvästi paremmat. Mihin tämä väite kitkarenkaiden paremmuudesta paljailla (asfaltti?-) pinnoilla perustuu?
Jos ohjenuoraksi otta TM:n uusimman talvirengastestin (TM 17/06) ja olettaa, että Merilinna tarkoittaa paremmuudella niitä asfalttiominaisuuksia joita TM testaa (poislukien melu, josta hän kirjoittaa erikseen), niin tullaan päinvastaiseen tulokseen. Parhaimmat nastarenkaat (viiden tähden nastarenkaat) suoriutuvat asfaltilla tehdystä kokeista huomattavasti paremmin kuin parhaimmat kitkarenkaat (kolmen tähden ryhmä kitkoista). Viiden tähden nastarenkaiden keskiarvo asfalttikokeista (melu poislukien) on 7,1 ja kolmentähden kitkarenkaiden keskiarvo on 6,3. Jos olen ymmärtänyt TM:n käyttämää tähtiluokitusta oikein, saisivat nastarenkaat yhden tähden asfalttiominaisuuksista (= suositeltava tuote) ja kitkarenkaat jäisivät tähdittä (= tuotetta ei voida suositella). Tietenkin löytyy näitä keskieurooppan suunniteltuja kitkarenkaita jotka ovat lähes kesärenkaan veroisia asfaltilla, mutta näitä Merilinnna tuskin tarkoitti.
Jos Merilinna ei tarkoittanut niitä asfalttiominaisuuksia, joita mitataan TM:n talvirengastesteissä, voisi kai perustelleesti kysyä: (a) mitä hän paremmuudella tarkoitti ja (b) miksi niitä asfalttiominaisuuksia ei testata TM:n talvirengastesteissä jos kerran ovat niin tärkeitä, että muodostavat perusteen lehden pääkirjoituksessa esitetyille väitteille?
Se on hyvin erikoista, että talvirengastesteissä ei mitata ollenkaan jarrutusmatkaa kuivalla asfaltilla, eikä toisaalta märälläkään asfaltilla, vaikka nämä kaksi ovat ylivoimaisesti yleisimpiä olosuhteita suomessa talvirenkaillakin ajettaessa. Ilmeisesti Merilinna tietää, että kitkoilla pysähtymismatka on lyhyempi kuivalla asfaltilla nastarenkaisiin verrattuna, vaikka sitä ei TM:n testeissä mitatakkaan. Märällä asfaltilla molemmat rengastyypit ovatkin sitten todella onnettomia.
Jarrutusmatkoja kyllä mitataan märällä asfaltilla TM:n talvirengastesteissä.
Tarkennuksena todettakoon, että en halua aloittaa väittelyä siitä, kummat ovat asfaltilla paremmat kitkat vai nastat (eihän se asia väittelemällä ratkaista) vaan kaipaan kunnon perusteluita: testituloksia ja kovaa faktaa.
Ilmaisjakelulehtien moottoritoimittajien kolumneissa ja Esson baarikeskusteluissa esintyy paljonkin tietoa, mutta TM:n kaltaisen lehden odottaisi perustavan väitteensä johonkin todelliseen. Jos tämä todellinen tieto on olemassa, niin miksi sitä ei julkaista talvirengastesteissä? Kuten Fabio totesi, talvirenkaan asfalttiominaisuudet eivät ole täysin yhdentekevät.
Kuivan asfalttikelin talvirengastesteistä löysin tähän hätään jotain tietoa ruotsalaisen Auto Motor und Sport:in verkkosivuilla (www.automotorsport.se/specialmall.asp?version=14173). Tämän mukaan Nokian Hakka 4:n jarrutusmatka kuivalla asfaltilla 100 km/h:sta on 10% lyhyempi kuin Nokian Hakka Q:n, eli tässä vertailussa nastarengas oli parempi. Tiedä häntä, voidaanko tämä tulos yleistää, tuskin...
Löytääkö joku hyvän lähteen josta saisi vähän valaistusta tähän ongelmaan vai pitääkö luottaa tietoon?
Ja kuinka suuri osa pölystä todella aiheutuu nastoista, kuinka suuri osa hiekoitushiekasta ja sen aiheuttamasta hiekkapaperi-ilmiöstä?
Ruotsalainen tutkimusorganisaatio VTI on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan nastat tietysti kuluttavat tietä, mutta kitkarenkaat nostavat pölyä tehokkaammin ilmaan. Tutkimus maksaa VTI:n sivuilla 250 kr, joten en sitä ole lukenut, ainoastaan Teknikens Världistä artikkelin aiheesta.
Martti kirjoittaa, että "Kitkarenkaalla ajaminen edellyttää kokemusta."
Kokemus (eli kuljettajien ajotaitotaso) on yhteiskunnan tasolla vakio, johon kyllä voidaan vaikuttaa. Tällä hetkellä ainakaan yhteiskunnan toiminta ei tähtää ajotaidon parantamiseen. Vastuu jää yksilöille. Odotettavissa on siis, että ajotaidossa ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Onko nykyinen taso siis riittävä hallitsemaan joissain olosuhteissa kasvanut vaikeusaste?
Ehkä meidän Martti ottaa kysymyksiin kitkojen paremmuudesta tavalla tai toisella kantaa.
Hyvin kirjoitettu TM:n päätoimittajalta.
Olenkin huolestuneena seurannut kuinka negatiivisesti lehdistö on viime vuosina kirjoittanut kitkarangaista - jopa TM. Tuo Merilinnan kirjoitus oli päällisinpuolin neutraali, mutta rivien välissä oli selvä kannanotto kitkojen puolesta. Siinä vihjattiin melko suoraan kuinka tyhmää on ajaa PK-seudulla asfaltit puhki nastoilla ja pilata meidän kaikkien hengitysilma.
Hyvä TM! Viimeinkin suoraselkäinen kritiikki suomalaista pyhää lehmää (nastarengasta) vastaan.
[quote title="05.04.2007 klo 14:52 Herbert kirjoitti"]
Ja kuinka suuri osa pölystä todella aiheutuu nastoista, kuinka suuri osa hiekoitushiekasta ja sen aiheuttamasta hiekkapaperi-ilmiöstä?
Suuri osa pölystä aiheutuu todennäköisesti hiekoitushiekasta ja busseista + kuormureista, jotka sen ilmaan nostattavat.
Nastat kyllä kuluttavat teitä, varsinkin vilkkaissa kaupunkiristeyksissä joihin jarrutellaan ja joista "raavitetaan" samaa uraa liikkeelle koko talvi. Nykynastojen kuluttava vaikutus kohtuullisilla tasaisilla nopeuksilla ei liene enää kovin suuri.
Ruotsalainen tutkimusorganisaatio VTI on tehnyt tutkimuksen, jonka mukaan nastat tietysti kuluttavat tietä, mutta kitkarenkaat nostavat pölyä tehokkaammin ilmaan.
Ruotsalaisille voi sanoa tiedoksi, että paremmat nastarenkaat ovat nykyään samalla myös kitkarenkaita, joten eroa nastojen eduksi tuskin on. Vaikea olisi ainakaan uskoa, että ne muutamat kitkarenkaan päälle lyödy metallipiikit jotenkin pölyä vähentäisivät
Suomen talvinopeuksissa molemmat pysähtyvät kuivalla hyvin, mutta kiinnostaisi tosiaan tietää tilanne märällä asvaltilla?
Enpä sanoisi, että molemmat pysähtyvät talvinopeuksissa riittävän hyvin. Kesärenkaiden välilläkin voi olla metreissä laskettavia eroja kuivalla asfaltilla, ja ero voi olla jopa useita metrejä jos verrataan eri kokoisia renkaita. Se on paljon kun puhutaan yleensä noin 40 metrin matkasta 100 km/h - 0 km/h. Kyllä näkisin aiheelliseksi verrata kuivan kelin hidastuvuuksiakin eri talvirengastyyppien välillä..
Nastat kyllä kuluttavat teitä, varsinkin vilkkaissa kaupunkiristeyksissä joihin jarrutellaan ja joista "raavitetaan" samaa uraa liikkeelle koko talvi. Nykynastojen kuluttava vaikutus kohtuullisilla tasaisilla nopeuksilla ei liene enää kovin suuri.
Kyllä nastakuskit jaksatte selittää. Miksi ette voi hyväksyä tosiasioita: nastat kuluttavat tiet ja pilaavat hengitysilman. En minäkään väitä että kitka pitää nastaa paremmin vetisellä jäällä.
Täällä PK-seudulla nekin tiet, joita ei ole hiekoitettu viime "talvena" pölyävät niin pahasti ettei lähellä voi kävellä tai fillaroida. Keskimäärin nastat kuluttavat 2 mm asfalttia vuodessa. PK-seudun vilkkailla väylillä huomattavasti enemmän. Johonkin se irronnut aines päätyy. Lisäksi se jauhaa renkaiden alla lisää asfalttia.
Nastarenkaat verolle PK-seudulla. Ihan ihmisten terveyden vuoksi.
Minun ei ainakaan tarvitse selittää. Ajan nastoilla, vaikka tiedän sen kuluttavan tietä ja pilaavan hengitysilmaa. Hengitysilmaa tosin pilaa kyllä myös se hiekoitushiekka ja dieselpökä.
Myönnä sinäkin nyt, että nastarengas pitää kitkaa paremmin muissakin OIKEISSA TALVIOLOSUHTEISSA eikä pelkästään "vetisellä jäällä". Turhaa haraat vastaan, kun testit osoittavat toisin.
Talvirengas testissä pääpaino pitää olla lumen ja jään kanssa pärjääminen eikä sulalla asfaltilla ajelu. Mielestäni selvää pitäisi olla, että nastarengas pitää kuivalla asfaltilla riittävän hyvin ja varmasti paremmin kuin lumella tai jäällä kumpikaan rengas.
Noh, pääkaupunkiseudun pölyisimpiä teitä ovat ehkä kehät ja moottoritiet, enkä ainakaan itse ole kertaakaan päässyt todistamaan hiekkaa kipattavan näille teille. Johan siitä mökä nousisi, kun kohta olisivat kaikki autot läpeensä kiveniskemillä.
Itse ajan talvet kitkoilla (joskus kesätkin) ja olen todennut ne aivan riittäviksi talvikelin pidoltaan. Ja kesäkelillä pito vaan paranee. Jää on joskus liukasta, mutta ei niiden nastojenkaan voi kuvitella autoa raiteilla pitävän. Hankalimmat talvikelit ovat mielestäni lumi/loskapöperöt, ja niissä ei paljon nastat auta.
Kitkat on tuplasti kalliimmat kuin nastat, siis yksi syy valita nastat, toinen syy on ajelu paljon maaseudulla pohjoisessa.
Ketjun alkuperäinen aihe koski sitä, miten Martti Merilinna päätyi tulokseen, että kitkat on yleensä nastoja paremmat. Mutta koska Martti ei osallistu tähän keskusteluun, kinataan sitten itse. Ehkä viesti Martille on jo mennyt perille.
Kitkakalle: "Kyllä nastakuskit jaksatte selittää. Miksi ette voi hyväksyä tosiasioita: nastat kuluttavat tiet ja pilaavat hengitysilman.
...
Täällä PK-seudulla nekin tiet, joita ei ole hiekoitettu viime "talvena" pölyävät niin pahasti ettei lähellä voi kävellä tai fillaroida."
No voitko osoittaa väitteesi toteen? Tai no ei tarvitse. Nastat kuluttavat tiet ja pilaavat hengitysilman. Tuota ei voi kiistää. Mutta mikä muu kuluttaa tiet ja pilaa hengitysilman? Siihen voisi etsiä vastausta seuraavasta tutkimuksesta.
http://www.hel2.fi/ymk/ymparistotila/ilma/KATUPOLY_LOPPURAPORTTI.pdf
Sen mukaan hiekoitus lisää hienojakoisen pölyn määrää, mutta pääosa pölystä voi usein olla asvaltista. Renkaan ja asvaltin välissä oleva hiekka jauhaa hienojakoista pölyä asvaltista. Oleellinen merkitys katupölyn muodostumiseen on hiekoitushiekan rakeisuuskäyrällä sekä mineraalikoostumuksella (ks. sivut 3-4).
Jos verrataan tilannetta nastat + hiekoitus ja kitkat + hiekoitus, tutkimuksen mukaisessa tilanteessa pölyä aiheutui ensinmainitussa tapauksessa noin 2,25 mg/m3. Jälkimmäisesssä noin 1,5 mg/m3. Ero on suuri, muttei vielä ratkaise pölyämisongelmaa. Tämä huomataan hyvin tutkimuksen kolmannesta pylväästä, jossa mainitaan hienojakoisen hiekan ja nastarenkaiden yhdistelmän aiheuttavan katupölyä lähes 7 mg/m3. Suurin merkitys siis on hiekoistushiekan laadulla ja käytettävällä määrällä (ks. sivu 8 ).
K10: "Noh, pääkaupunkiseudun pölyisimpiä teitä ovat ehkä kehät ja moottoritiet, enkä ainakaan itse ole kertaakaan päässyt todistamaan hiekkaa kipattavan näille teille."
Minäkään en ole huomannut valtaväylillä käytettävän hiekkaa kuin Ruotsissa. Se olikin karmea kokemus. Jokaisen vastaantulijan kohdalla sai jännittää, millaiseen kivisateeseen joutuu. Mutta kehäteiden pölyn määrästä olisi kiva nähdä jotain mittaustuloksia ja verrata niitä Helsingin keskustan tuloksiin. Tosin niiden vertaileminen olisi vaikeata, koska liikenteen nopeus on ihan eri suuruusluokkaa. Itse silti veikkaisin keskustan pölyn määrää suuremmaksi. Se on kuitenkin toisarvoinen juttu, koska kiinnostavaa on se, mistä pöly muodostuu.
Edellä linkitetyssä tutkimuksessa sivulla 9 todetaan, että hiekoittamattomille tieosuuksille leviää hiekkaa monilla eri tavoilla. Näin ollen edes kehäteiden pölyämisestä ei voi syyttää yksin nastarenkaita.
Ennenkuin syyttää nastoja pölyn aiheuttamisesta, kannattaisi selvittää, mikä niiden osuus todellisuudessa on. Tätä en ole nastojen vastustajien vielä huomannut tekevän. Hihasta vedettyjä väitteitä on esitetty sitäkin enemmän.
Näyttää että tää nasta/kitka kinastelu on kun kristitty ja ählämi laitettais keskustelemaan kumman jumala on se oikea.
Itse olen vakuuttunut että kitkat on omaan käyttöön paremmat kun nastat. Ihan sama mitä joku lehden testi sanoo jarrutusmatkoista jäällä, ei se saa mua ostamaan nastoja.
Eli ilmeisesti omalla kohdalla mukavuudenpaino sitten menee turvallisuuden edelle, en tiiä varmuudella sanoa.Siinä asiassa on monta muutakin puolta. Toisaalta kun jengi rapistelee liikenteessä ohi nastat alla, ei se saa aikaan mitään reaktiota että KAH; siinä vääräuskoinen menee kohti pimeyttä mutta minä kitkoilla kohti valoa. Aivan sama mulle, jos se on onnellinen/ tuntee olevansa turvassa nastoilla, ajakoon niillä.
Toki jos nyt joku muutama todellinen tiedepulju tekis tutkimuksen ja kaikilla johtopäätös että nastakumit aiheuttaa kamalia ja kalliita ongelmia ilmalle ja tien pinnalle, varmaa vähä ottais kaalii nastakuskit. Mutta se että lauma jotai viherpiiperoita menee jonku pölymittarin kanssa päiväks Mannerheimintielle istuskelee ja tussilla vetää viivaa asfalttiin ja siitä arvoi kulumiset ja sit kirjottaa lehteen johtopäätöksen "nastat tuhoaa terveyden ja tien", ei kyllä vaikuta mun mielipiteisiin. Tiedän että nastat ovat joissain olosuhteissa "paremmat" talvirenkaat mutta ei vaan nastoja tule omaan lullaan.
Eli te vannoutuneet nastapäät jotka kiroatte kitkat alimpaan helvettiin, olette oikeassa. Paskat ovat. Fine. Itselle vaan kitkakumit on kokonaisuutena paremmat omaan käyttöön.
J100, harvinaisen asiallinen kirjoitus. Minä taas tykkään nastoista silloin kun on oikeasti talvi eli tiet on lumella tai jäällä. Eihän niillä keväisin sulilla asfalteilla tee mieli ajella. Minullekkin on aivan sama, millä muut ajaa, mutta toki ei niillä nastoillakaan Juhannukseen asti tarvis ajella.
Schöön! Ilmeisesti kumpikaan ei ole uskovaista sorttia. Jos nastat palvelee hyvin niin sellaiset alle vaan.
Tuli torstaina reilussa tunnissa yli 20cm lunta, siis arvaamattomat on herran kelit vielä?
Olisihan sen pitänyt arvata! Juupas-eipäs-väittelyksi tämä meni...
Kerran vielä: onko kellään tiedossa testiä/vastaavaa jossa on verrattu nastarenkaiden ja kitkarenkaiden ajo-ominaisuuksia paljaalla asfaltilla? Tämä oli se asia mikä pääkirjoituksessa herätti huomioni. Niiden testitulosten perusteella mitkä olen tähän asti nähnyt, näyttää siltä, että nastat olisivat ajo-ominaisuuksiltaan kitkoja parempia paljaalla asfaltilla (nyt ei puhuta melusta eikä kuluttavuudesta paljaalla asfaltilla, eikä jää-/lumipidosta).
Joko Martti Merilinnan väite Kitkarenkaat..., paljailla tienpinnoilla jopa selvästi paremmat ei koske ajo-ominaisuuksia (ja turvallisuutta), vaan jotain muuta, tai sitten hänellä on tiedossaan asiaan liittyvää tutkimustulosta mitä ei ole julkaistu esimerkiksi TM:ssä. Tämä taas ainakin osaksi mitätöisi TM:n talvirengasvertailun tulosten käyttöarvon. Lehdellä (ainakin pääkirjoittajalla) on hallussaan olennaista tietoa jota ei julkaista...
Olettaisin nykyisten parempien kitkojen ja nastojen olevan jotakuinkin samanlaisia paljaan asfaltin pidoltaan, onhan niissä usein suht samanlainen rengas pohjana. Nastat ei tosin tykkää hyvää maksimijarrutuksista sulalla, joten kovin montaa kertaa ei kannata itse testata uusilla renkailla.
M.M. on varmasti siinä oikeassa, että kokonaisuutena olisi järkevämpää ajaa sulilla teillä kitkoilla - tuottavathan kitkat selvästi vähemmän ainakin melusaastetta ja vallitsevan teorian mukaan myös muita haittoja.
Tuohon hiekkapaperi-ilmiöön en laajemmin usko. Aika harvalla tieosuudella kun on hiekkaa ajourilla. Vaikka olisikin, niin hetki hiekoituksen jälkeen se on joka tapauksessa lentänyt pois. Ja jos siihen sitten syntyy pientä kivenmurua tiestä, niin se on varmaan nastojen irroittamaa tavaraa, jota ei olisi jos ajettaisiin kaikki kitkoilla?
Pieni ristiriita tässä on havaittavissa: Kitkat kiillottaisivat tiet peilijäähän vs. kitkat kuluttavat tiet hiekkapaperi-ilmiön ansiosta. Siis kummin se on, onko ne tiet kitkoilla koko talven peilijäässä vai kuluttaako ne kitkat nastoja tehokkaammin sen jään pois ja sen jälkeen myös tien?
Nastat oli alla viime talven, monen kitkatalven jälkeen. Olen ollut ihan tyytyväinen kokonaisuutena. Tosin nyt keväällä tuli hinku vaihtaa kesäkumit alle ajoissa, tätä ilmiötä ei ollut kun ajoin kitkoilla.
Täällä saattaa olla jotain, jos jaksaa perehtyä. Testi on jaettu kahteen eri osaan, joten luettavuus on vaikeata. Paras kai tulostaa koko juttu.
En ole lukenut testiä, mutta nopeasti katsottuna siellä ainakin oli arvostelukohdat ajovakavuus kuivalla, käsittely märällä sekä jarrutus kuivalla ja märällä.
Toivottavasti testit ovat keskenään vertailukelpoisia.
http://www.vibilagare.se/produkttester.asp
Näyttäisi siltä että jarrutettaessa 60-4km kuivalla ja märällä on nastarenkaan jarrutusmatka noin metrin pidempi, nastat n.18m nastattomat n.17m
Mielenkiintoiseksi menee kun vertaa jarrutusmatkoja jäällä nastat 38-4km n.17m Nastattomat 28-4km n.18m miksi eri lähtönopeus peitelläänkö tässä nastattomien huonoa tulosta ja olisiko jarrutusmatkat olleet samalla nopeudella 10m pidempiä?
Teknikens Världin numerossa 22-06 on uusin talvirengastesti. Mukana on 7 kitka- ja 7 nastarengasta kokoa 205-55-16. Mukana ei ollut yhtään varsinaista halparengasta. Fulda ja Kumho edustavat halvinta päätä.
Mittaustuloksia ei ole ilmoitettu, ainoastaan arvosanat kustakin kokeesta, joten erojen merkitys jää hämäräksi. Jarrutus on mitatu sekä kuivalla että märällä, väistökoe ainoastaan kuivalla asvaltilla.
Nastarenkaiden arvosanojen keskiarvo jarrutuksesta kuivalla on 6,0. Kitkoilla vastaava luku on 5,9 eli ei eroja. Märällä asvaltilla luvut on 8,1 ja 5,3, joten tässä kokeessa nastarenkaat pärjäävät paremmin.
Väistökokeen arvosanat ovat nastarenkaiden eduksi 8,1 ja 6,4.
Näiden lukujen valossa voi pääkirjoitusta ihmetellä yhä enemmän.
Testi ei taida olla netissä, ainoastaan lehdessä.
[quote title="10.04.2007 klo 16:28 misar kirjoitti"]
Näyttäisi siltä että jarrutettaessa 60-4km kuivalla ja märällä on nastarenkaan jarrutusmatka noin metrin pidempi, nastat n.18m nastattomat n.17m
En tiedä mistä otit nuo lukemat... Itse laskin testituloksien keskiarvot (www.vibilagare.se/Tyretest/Dubbat_2006.pdf ja www.vibilagare.se/Tyretest/Dubbfritt_2006.pdf) ja päädyin seuraaviin lukemiin:
Nastat (poislukien run-flat-renkaat, joita kitkoissa ei ollut ollenkaan), keskiarvot: jarrutus kuivalla asfaltilla 18.05 m, jarrutus märällä asfaltilla 18.6 m, ajettavuus märällä asfaltilla: 3.5 pistettä.
Kitkat (poislukien eri kokoa oleva Hakka RSi 225), keskiarvot: jarrutus kuivalla 17.6 m, jarrutus märällä 19.6 m, ajettavuus märällä: 3 pistettä.
Ja tilanne muuttu jonkin verran jos jättää laskuista T-luokan kitkat jotka ovat kai suunniteltu enemmän keskieuroopan talvikeleille ja jotka eivät oikein vakuuta lumi- eikä varsinkaan jääpidolla.
Kitkat (poislukien Hakka RSi 225 ja T-nopeusluokan renkaat), keskiarvot: jarrutus kuivalla 17.8 m, jarrutus märällä 20.5 m, ajettavuus märällä: 2.6 pistettä.
Näissä testeissä kitkat pysähtyvät siis hieman nopeammin kuivalla asfaltilla kuin nastat (ero keskiarvoissa on noin 0.5 m (2.6%) tai 0.3 m (1.4%) riippuen nopeisluokituksesta), mutta kitkojen jarrutusmatkat venyvät märällä asfaltilla (ero keskiarvoissa on noin 1.0 m (5.4%) tai 1.9 m (10.2%), taas riippuen nopeusluokituksesta). Nastat ovat myös ajettavuudeltaan kitkoja parempia märällä asfaltilla (ero pisteiden keskiarvoissa on 0.5 pistettä (16.7%) tai jopa 0.9 pistettä (34.6%), riippuen nopeusluokituksesta).
Asfalttikokeiden testitulosten perusteella kitkarenkaissa näyttäisi olevan kaksi toisistaan melko selkeästi erottuvaa ryhmää: keskieurooppalaiseen talveen ja pohjolan talveen suunnitellut kitkarenkaat. Nastarenkaat taas näyttäisi muodostavan suuhteellisen yhteneväisen ryhmän asfalttikokeissa (eihän keskieurooppalaiseen talveen suunniteltuja nastarenkaita ole olemassakaan...).
Onko niin, että kitkojen paremmuus asfaltilla (kaikki kitkat verrattuna kaikkiin nastoihin) olisi seurausta talvirengastesteissa olevien keskieurooppalaisten kitkarenkaiden hyvistä suorituksista nimenomaan asfalttikokeissa?
Varmasti kitka pitää heikommin muuallakin, esim. pienillä pakkasilla sileällä jäällä. Heitin tuon märän jään koska se on mielestäni kitkojen vaikein alusta.
Kitkarengas sensijaan on juuri oikean talven rengas. Kitka pitää kaikkein huonoiten suhteessa nastaan nollan tuntumassa olevilla keleillä. Kun kelit kylmenevät, alkaa erot kaventua.
TV:stä tuli muutama vuosi sitten ohjelma, jossa haastateltiin rengastestaajaa. Hänen mukaan pakkasen kiristyessä jää kovenee ja nasta puree siihen yhä huonommin. Kitkan pito jäähän sensijaan paranee lämpötilan laskiessa. Tarpeeksi kovalla pakkasella kitka alkaakin pitämään nastaa paremmin myös sileällä jäällä.
Lapin oikeassa talvessa kitkarengas onkin parhammillaan.
Juu, varmaan myös tunturirallissa kilpailijat ajavat kitkoilla, heh heh
No eipä noilla tunturirallin nastarenkailla ole mitään muuta kuin nimi yhteistä liikenteessä käytettyjen vastaavien kanssa.
Rallissa on myöskin käsittääkseni tavoitteena ajaa mahdollisimman kovaa, liikenteessä voi passata menonsa renkailleen sopivaksi.
Muutama kysymys:
1. Heikkeneekö nastarenkaan pito pakkasen kiristyessä?
2. Sanoiko haastattelun kaveri, että tarpeeksi kovalla pakkasella kitka pitää nastaa paremmin sileällä jäällä vai teitkö sinä sen johtopäätöksen?
3. Kuinka kova pakkanen tarvitaan, jotta kitkarenkaan pito on sileällä jäällä nastallista parempi?
4. Uskotko haastatellun kaverin kommenttiin?
En keksinyt mitään itse. Kaikki ovat rengasvalmistajan koeajajan suusta.
1. Nastan pito heikkenee. Lämpötilan laskiessa jää kovenee. Nasta ei enää pure siihen niin hyvin. Tarpeeksi kovilla pakkasilla ollaan suurelta osin pelkän lamellien varassa. Kitkan tiheämmät ja pehmeämmät lamellit tuovat tuolloin paremman pidon. En muista tarkkaa sananmuotoa, mutta periaate oli tuo.
2. Kaveri sanoi juuri noin.
3. Sitä ei kerrottu. Sanoi vain "tarpeeksi kovalla pakkasella"
4. Uskon. Omat kokemukset ovat juuri samanlaiset. Lapissa kovilla pakkasilla pito on jopa epätodellisen hyvä. Keväällä etelän mökkireissuilla vetisellä jäällä kehno.
Kitkakalle: "1. Heikkenee. Lämpötilan laskiessa jää kovenee. Nasta ei enää pure siihen niin hyvin."
Kitkarenkaan parantunut pito perustuu kai siihen, että kovalla pakkasella jää ei ole yhtä liukas kuin lähempänä nollaa. Vaikka nasta ei pureutuisikaan kovaan jäähän yhtä hyvin kuin pehmeään, voi nastarengas silti pitää paremmin kovalla eli kylmässä kuin vähän pehmeämmällä jäällä. Ei nasta ole ainoa renkaan pitävä osa.
Ehkä kitkarenkaan kumi toimii oikein kylmässä paremmin kuin nastarenkaan, joten kitkarenkaan pito paranee enemmän kuin nastarenkaan. Osaatko kumota tai vahvistaa tämän?
Kyllä. Molempien pito varmasti paranee lämpötilan laskiessa, mutta kitkan nopeammin. Tietyssä pisteessä osat vaihtuvat. Minua on monesti askarruttanut tuon ohjelman jälkeen mikä on vaadittava lämpötila?
Tarvitaanko Siperian pakkaset (-50 C), vai riittääkö kotoinen -30C? Varmasti riippuu ilman kosteudesta ja siitä laskeeko vai nouseeko lämpötila.
Kannattaa muistaa, että mm. Nokian nykyiset nastarenkaat ovat nk. "kitkanastoja" eli niissä on SEKÄ kitkarenkaiden pintakumi ETTÄ nastat. Eli siis pidoltaan joka suhteessa ja kaikissa oloissa paremmat kuin kitkat.
Kitkarenkaiden pito-ongelmia löytyy PAITSI jääpinnalla (jolloin mm. ABS-jarruilla olevan auton jarrutusmatka pitenee hirvittävästi, kuten TM on testannut) MYÖS paljaalla asfalttipinnalla jolloin kitkarenkaiden väistöominaisuudet ovat välillä välttävä -ala-arvoinen merkistä riippuen.