(Käyrä on muuten siitä hauska, että siinä on erotettu kaksi eri hiililajia ja unohdettu kaasu...)
Eli käyrät kuvaavat juuri niitä asioita mitä otsikossa lukee. Päivitetty käyrä, jossa kaasu on mukana:
Uusiutuvat ovat jatkaneet nousuaan. Tuuli ja aurinkoenegria tulee myös maailman laajuisesti jatkamaan nousuaan:
Lopputulema tästä kaikesta monimutkaisesta on kuitenkin se, että on hyvin vaikea nähdä sellaista skenaariota, jossa sähköauton teknisen eliniän (15 vuotta) aikana sähköntuotanto Euroopassa muuttuisi niin paljon, että lisätuotannon päästötaso putoaisi olennaisesti nykyisestä.
Esimerkiksi tässä on kaksi skenaariota, joissa molemmat puhuvat merkittävän muutoksen puolesta:
Siinä sähköautojen akuista kyllä voi olla iloa, jos niiden latausaikaa saadaan sovitettua tuotannon kannalta suotuisaksi. Nykyisillä akuilla pelivaraa on vähän, mutta isommat akut auttavat tuossa. Mitään älyä verkkoon tuohon ei tarvita. Riittää, että sähköyhtiö laskuttaa sähköstä hetkellisen markkinahinnan ja laturi tietää tuon verkon kautta. Markkinatalous hoitaa.
Aurinkoenergia sopii hyvin valoisaan aikaan keskittyvään valtakunnalliseen sähkönkulutukseen, mutta heikosti kotitalouksien kulutukseen. Latauspisteet pitää sijoittaa työpaikkojen parkkipaikoille.
Siinä sähköautojen akuista kyllä voi olla iloa, jos niiden latausaikaa saadaan sovitettua tuotannon kannalta suotuisaksi. Nykyisillä akuilla pelivaraa on vähän, mutta isommat akut auttavat tuossa. Mitään älyä verkkoon tuohon ei tarvita. Riittää, että sähköyhtiö laskuttaa sähköstä hetkellisen markkinahinnan ja laturi tietää tuon verkon kautta. Markkinatalous hoitaa.
älyä tarvitaan siihen että esim tuulen lähestyessä tuulipuistoa tehdään tilaa akkuihin, joihin tilaa voidaan tehdä. siitä pitää tietty maksaa auton omistajalle. samoin verkon pitää käytännössä säädellä latauksia, sillä ei ole järkevää vetää esim taloyhtöän parkkikselle (100 autoa, vaikkapa 80kWh/auto (400-500km), pikalatausaika 30 min, pikalataushyötysuhde ihan hihasta 70%) olisi 230 kW/auto, 23MW/parkkis. tällöin tulisi aika paksut piuhat... käytännössä tällöin pikalataus omalla parkkiksella tarttee tehdä siten että naapurin autosta otetaan energiaa jos jollakin on kiire samaan aikaa kuin muillakin on lataustarvetta. naapurin tilille ropisee tällöin crediittiä.
NHB:
Aurinkoenergia sopii hyvin valoisaan aikaan keskittyvään valtakunnalliseen sähkönkulutukseen, mutta heikosti kotitalouksien kulutukseen. Latauspisteet pitää sijoittaa työpaikkojen parkkipaikoille.
aurinkoenergia noin yleensä tulee valoisaan aikaan ja lämpimällä kelillä, eli milloin maailmalla yleensä on suurin tarve jäähdytysteholle ja toimisto/kauppavalaistukselle tms ja koneiden pyörittämiseen. saksassakin jo taisi päivä/yö kulutussuhde olla 3, eli kulutus olisi kolminkertainen valoisaan aikaan. itsesäätyvä systeemi siis, paitsi sunnuntaiaamuisin. kulutushuippu kesällä, kuumimpaan aikaan.
kylmässä pohjolassahan tämä ei oikein toimi näin kun kulutushuippu on silloin kun lunta on paneeleiden päällä ja aurinko paistaa matalalta, jos paistaa.
autoilu itsessään ei ole kovin energiasyöppö systeemi, jos vaikka ajaa 20 000km vuodessa ja lataussähköä menisi 20kWh/100km niin vuodessa menisi 4000kWh, eli parin saunattoman kerrostalokaksion sähkönkulutuksen verran tai viidesosa sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksesta. se mikä noissa energiapolittisesti kiinnostaa on että kulutuksen ajankohtaa voi säädellä ja tuo korvaa (tuonti)öljyn kulutusta suoraan esim "kotimaisella tuulella" tai vaikkapa vakaalla hiilivoimalla. tai yöllisellä ydinvoimalla. hyötysuhdehan paranisi kanssa kivasti, jos nyt menee vaikkapa 5 litraa dieseliä satkulla niin se tarkoittaa 50kWh energiaa.
öljylämmityksessä 20MWh lämpöenergiaa saadaan noin 2200 litrasta dieseliä (~22MWh), joka voidaan korvata kylmään aikaan polttamalla 60-70 MWh hiiltä tai öljyä josta saadaan 20 MWh sähköä. tämä tosin voitaisiin tehdä koska tahansa, yleensä öljylämmitteisissä on varajärjestelmänä sähkövastukset (ja/tai puunpolttomahdollisuus)
Muistan jostain lukeneeni että betonin tekeminen tai sen kovettuminen tuottaisi enemmän päästöjä kuin autot. Eipä tästä juuri meteliä kukaan ole pitänyt.
Muistan jostain lukeneeni että betonin tekeminen tai sen kovettuminen tuottaisi enemmän päästöjä kuin autot. Eipä tästä juuri meteliä kukaan ole pitänyt.
Betonin tekeminen tuottaa päästöjä noin 200 kgCO2/t, kun koko ketju otetaan huomioon. Kokonaisuudessaan sementti vastaa noin 5 %:sta maailman kasvihuonekaasupäästöjä. Kevyet moottoriajoneuvot tuottavat noin 10 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, joten sementintuotanto tuottaa vähemmän, mutta suuruusluokka on sama.
Onko betoni sitten hyvä vai paha? Asia ei ole ihan yksinkertainen, koska betoni menee rakentamiseen, jolloin pitää ottaa huomioon koko elinkaari. Jos betonin käyttäminen rakenteessa esimerkiksi parantaa rakenteen energiatehokkuutta jollain tavalla, betonin päästöt ovat pieni tekijä (lämmityksen päästöt ovat suuruusluokkaa 20 % kokonaisuudesta). Muutkaan rakennusmateriaalit eivät ilmiinny paikalle ilman energiankulutusta.
Mutta tietysti siinä mielessä päästöt eivät ole ylläteys, että usein päästöjen määrä näkyy ihan omassa kukkarossa. Asumiseen käytetään paljon rahaa, joten on aika luonnollista, että siitä myös lähtee paljon päästöjä.
Jos yksityisen kulutuksen hiilipäästöjä haluaa vähentää, huomio kannattaa kohdistaa asumiseen, liikkumiseen (päivittäisliikkuminen ja matkailu) ja ruokaan. Ruoan osalta tilanne on siinä mielessä hankalin, että eri tuotteiden hiilijalanjäljen määrittäminen on erittäin hankalaa. Yksilötasolla filosofointi sähköauton ja hybridin välillä on vähän turhaa, jos talo lämpiää suoralla sähkölämmityksellä ja vuosiohjelmaan kuuluu pari viikkoa Thaikuissa.
Sekin on ihan oikea tunne, jos autoilu tuntuu joskus saavan näissä talkoissa kovin suuren osan. Kustannustehokkaimmin yksityisen kulutuksen päästöt vähenevät elintapoja muuttamatta, jos katse käännetään asumiseen ja erityisesti lämmitysjärjestelmiin. Oikeastaan kaikessa muussa isot säästöpotentiaalit ovat joko hyvin kalliita tai vaativat sellaisia elintapamuutoksia, joihin ihmiset eivät yleensä ole valmiita (pienempi asunto, viileämpi asunto, vähemmän suihkuja, vähemmän lihaa, kausittain rajoitettu kasvisvalikoima, vähemmän konevoimaista liikkumista).
Jos yksityisen kulutuksen hiilipäästöjä haluaa vähentää, huomio kannattaa kohdistaa asumiseen, liikkumiseen (päivittäisliikkuminen ja matkailu) ja ruokaan. Ruoan osalta tilanne on siinä mielessä hankalin, että eri tuotteiden hiilijalanjäljen määrittäminen on erittäin hankalaa.
Ruoka nyt kyllä on kaikkein helpoin kohde vähentää hiilipäästöjä. Vähentämällä lihan ja kalan syöntiä hiilipäätöt vähenee huomattavasti.
Lihan ja kalankin tapauksessa päästöt vaihtelevat valtavasti. Jos heitän verkot kotirantaan ja pyydän kalani siitä, niin päästöjä syntyy lähinnä kalan säilömisestä. Sitten jos ostaa pussikalaa marketista, niin päästöjä syntyy monessa vaiheessa. Riista ja esimerkiksi vapaana luonnontilassa olevalla aluella kasvanut lammas ovat myös päästöiltään vähäisiä, mutta oluen ja haiku-runojen voimalla toisella puolen maapalloa erityisen rasvaiseksi kasvatettu naudan sisäfilee edustaa todella kovaa päästökuormaa.
Samalla tavalla kasviksetkaan eivät ole samoilla päästöillä kasvaneet. Takapihalla lapiolla käännetyssä kasvimaassa kasvanut porkkana ei juuri päästöjä aiheuta, mutta kaamoksen keskellä paukkupakkasilla fossiilisilla lämpimänä ja kuivana pidetty kotimainen tomaatti on melkoinen päästelijä.
Niin kauan kuin energia on halpaa, ihmiset käyttelevät sitä surutta. Toiset lennättävät mautonta pussikalaa tuhansien järvien maahan ja joku toinen viljelee artisissa olosuhteissa tomaatteja. Sitten on vielä se tyyppi, jonka kalastusharrastus vaatii kolminomeroisen määrän kilowatteja venemoottoriin ja metsässä liikuttaessa on päästävä joka paikkaan istuen.
Olisiko vanteen sisään rakennetuista moottoreista tulossa sähköautotekniikkaa eteenpäin vievä ratkaisu? Lupauksen ainakin ovat suuret. 30 prosenttia lisää ajomatkaa latauksella olisi jo aika kova juttu. Kun moottorit ja voimansiirto eivät vie tilaa, niin autojen tilankäyttökin voidaan suunnitella uusiksi.
Jos yksityisen kulutuksen hiilipäästöjä haluaa vähentää, huomio kannattaa kohdistaa asumiseen, liikkumiseen (päivittäisliikkuminen ja matkailu) ja ruokaan. Ruoan osalta tilanne on siinä mielessä hankalin, että eri tuotteiden hiilijalanjäljen määrittäminen on erittäin hankalaa.
Ruoka nyt kyllä on kaikkein helpoin kohde vähentää hiilipäästöjä. Vähentämällä lihan ja kalan syöntiä hiilipäätöt vähenee huomattavasti.
Tässä kohdassa komppaan kyllä NHB:tä. Ruoka on sellainen tuote, jossa kaksi vierekkäistä samalla nimellä kulkevaa olennaisesti saman funktion täyttävää kapistusta voi olla hiilijalanjäljeltään täysin erilaisia. Kotimainen kasvihuonetomaatti ja Espanjasta lentokyydin saanut tomaatti ovat tässä suhteessa hyvä esimerkki.
Lihassakin on suuria eroja riippuen elukasta ja sen ruokinnasta. Riisi on metaanipäästöiltään paha, mutta silloin sen käyttämisen hiilijalanjäljen muutos ajan funktiona on tyystin erilainen kuin vaikkapa vehnällä.
Liikenne on hiilijalanjälen osalta helpoimmasta päästä, koska päästöt tulevat polttoaineesta. Sama koskee energiantuotantoa. Maankäyttö ja rakentaminen ovat jo pykälää kimurantimpia erityisesti maankäytön osalta. Ruoka on kuitenkin vielä paljon monimutkaisempi. Ruuassa eteen tulevat myös monenlaiset muut eko-alkuliitteiset ongelmat liittyen biodiversiteettiin ja muihin ekologisiin tekijöihin.
Jos hiilijalanjäljen pienentämistä ajatellaan, niin ruuan kohdalla se on kyllä helppoa. Ihmiset kuitenkin usein kokevat ruokavalioonsa puuttumisen varsin paljon elämisen mukavuuteen vaikuttavaksi tekijäksi. Kauden kotimainen lähikasvisruoka on hiilijalanjäljeltään lähes poikkeuksetta pientä, mutta edelliskauden lanttu, peruna ja porkkana alkavat herkästi kyllästyttää toukokuuhun mennessä. (Monipuolinen ja vivahteikas kasvis-gourmet on kyllä hyvää muttei mitenkään erityisen pientä hiilijalanjäljeltään.)
Olisiko vanteen sisään rakennetuista moottoreista tulossa sähköautotekniikkaa eteenpäin vievä ratkaisu? Lupauksen ainakin ovat suuret. 30 prosenttia lisää ajomatkaa latauksella olisi jo aika kova juttu. Kun moottorit ja voimansiirto eivät vie tilaa, niin autojen tilankäyttökin voidaan suunnitella uusiksi.
Vannemoottorissa on monta hyvää puolta. Se ei vie tilaa, ja joka pyörään asennettu vannemoottori mahdollistaa unelmanelivedon ja ajonvakautuksen, kun pyöräkohtainen teho on tarkasti säädettävissä ja momentti ja pyörimisnopeus mitattavissa. Kevyemmissä hybridiratkaisuissa (etupää polttomoottorilla, takapää sähköllä ) vannemoottori toimii myös hyvin.
Huonoja puolia vannemoottorilla on käytännössä kolme. Se vie tilaa, se lisää jousittamatonta massaa ja se maksaa. Viimeinen lienee suurin ongelma nykyisellään.
En usko 30 %:n parannukseen ajomatkassa, mutta kyllähän hyvin tehty napamoottori jonkin verran säästää perinteiseen vetoakseli- ja vaihteistoratkaisuun verrattuna. Yleensä valmistajien ilmoittaman energiansäästölukemat on tehty vertaamalla johonkin huonoon jollakin vaihtoehdolle epäedullisella tavalla.
Joka tapauksessa Proteanin teknologiaa kannattaa pitää silmällä. Siinä on ihan merkittävää potentiaalia, vaikka ei se ihan heti perinteisempää teknologiaa syrjäytä.
(Sivukommenttina: Ovat nuo hauskoja nuo numerot. Moottorissa on 1000 Nm vääntöä ja 75 kW tehoa. Näyttää niin kummalliselta, mutta ihan looginen tuo on ilman vaihteistoa.)
Hiilipäästö:
Eli käyrät kuvaavat juuri niitä asioita mitä otsikossa lukee. Päivitetty käyrä, jossa kaasu on mukana:
Uusiutuvat ovat jatkaneet nousuaan. Tuuli ja aurinkoenegria tulee myös maailman laajuisesti jatkamaan nousuaan:
Esimerkiksi tässä on kaksi skenaariota, joissa molemmat puhuvat merkittävän muutoksen puolesta:
http://visualization.geblogs.com/visualization/germanenergy/
Hiilipäästö:
Aurinkoenergia sopii hyvin valoisaan aikaan keskittyvään valtakunnalliseen sähkönkulutukseen, mutta heikosti kotitalouksien kulutukseen. Latauspisteet pitää sijoittaa työpaikkojen parkkipaikoille.
Suomessa vaikka kaupunkilainen lopettaisi autoilun kokonaan, olisi hiilipäästöistä jäljellä edelleen 80%.
Suurin päästöjen aiheuttaja on asuminen ja siitä erityisesti lämmitys.
http://lehti.tek.fi/content/hiilip%C3%A4%C3%A4st%C3%B6jen-j%C3%A4ljill%C3%A4
Kulutus, ostokset ja matkailu tuottaa tuplasti ne päästöt mitä autoilu tämän mukaan.
Hiilipäästö:
älyä tarvitaan siihen että esim tuulen lähestyessä tuulipuistoa tehdään tilaa akkuihin, joihin tilaa voidaan tehdä. siitä pitää tietty maksaa auton omistajalle. samoin verkon pitää käytännössä säädellä latauksia, sillä ei ole järkevää vetää esim taloyhtöän parkkikselle (100 autoa, vaikkapa 80kWh/auto (400-500km), pikalatausaika 30 min, pikalataushyötysuhde ihan hihasta 70%) olisi 230 kW/auto, 23MW/parkkis. tällöin tulisi aika paksut piuhat... käytännössä tällöin pikalataus omalla parkkiksella tarttee tehdä siten että naapurin autosta otetaan energiaa jos jollakin on kiire samaan aikaa kuin muillakin on lataustarvetta. naapurin tilille ropisee tällöin crediittiä.
NHB:
aurinkoenergia noin yleensä tulee valoisaan aikaan ja lämpimällä kelillä, eli milloin maailmalla yleensä on suurin tarve jäähdytysteholle ja toimisto/kauppavalaistukselle tms ja koneiden pyörittämiseen. saksassakin jo taisi päivä/yö kulutussuhde olla 3, eli kulutus olisi kolminkertainen valoisaan aikaan. itsesäätyvä systeemi siis, paitsi sunnuntaiaamuisin. kulutushuippu kesällä, kuumimpaan aikaan.
kylmässä pohjolassahan tämä ei oikein toimi näin kun kulutushuippu on silloin kun lunta on paneeleiden päällä ja aurinko paistaa matalalta, jos paistaa.
autoilu itsessään ei ole kovin energiasyöppö systeemi, jos vaikka ajaa 20 000km vuodessa ja lataussähköä menisi 20kWh/100km niin vuodessa menisi 4000kWh, eli parin saunattoman kerrostalokaksion sähkönkulutuksen verran tai viidesosa sähkölämmitteisen omakotitalon kulutuksesta. se mikä noissa energiapolittisesti kiinnostaa on että kulutuksen ajankohtaa voi säädellä ja tuo korvaa (tuonti)öljyn kulutusta suoraan esim "kotimaisella tuulella" tai vaikkapa vakaalla hiilivoimalla. tai yöllisellä ydinvoimalla. hyötysuhdehan paranisi kanssa kivasti, jos nyt menee vaikkapa 5 litraa dieseliä satkulla niin se tarkoittaa 50kWh energiaa.
öljylämmityksessä 20MWh lämpöenergiaa saadaan noin 2200 litrasta dieseliä (~22MWh), joka voidaan korvata kylmään aikaan polttamalla 60-70 MWh hiiltä tai öljyä josta saadaan 20 MWh sähköä. tämä tosin voitaisiin tehdä koska tahansa, yleensä öljylämmitteisissä on varajärjestelmänä sähkövastukset (ja/tai puunpolttomahdollisuus)
Muistan jostain lukeneeni että betonin tekeminen tai sen kovettuminen tuottaisi enemmän päästöjä kuin autot. Eipä tästä juuri meteliä kukaan ole pitänyt.
Aika nopesti tapahtuu lataus...
http://www.abb.com/cawp/seitp202/9315e568e4c6a1f8c1257b7400302fcd.aspx
tilastokeskuksen sivuiltahan löytyy dataa vaikka kuinka, esim:
https://www.tilastokeskus.fi/til/ene.html
osaankohan... liikenteeseen kuuluu ainakin lento, paatit, tierahti ja tiehenkilöliikenne.
kello68:
Betonin tekeminen tuottaa päästöjä noin 200 kgCO2/t, kun koko ketju otetaan huomioon. Kokonaisuudessaan sementti vastaa noin 5 %:sta maailman kasvihuonekaasupäästöjä. Kevyet moottoriajoneuvot tuottavat noin 10 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä, joten sementintuotanto tuottaa vähemmän, mutta suuruusluokka on sama.
Onko betoni sitten hyvä vai paha? Asia ei ole ihan yksinkertainen, koska betoni menee rakentamiseen, jolloin pitää ottaa huomioon koko elinkaari. Jos betonin käyttäminen rakenteessa esimerkiksi parantaa rakenteen energiatehokkuutta jollain tavalla, betonin päästöt ovat pieni tekijä (lämmityksen päästöt ovat suuruusluokkaa 20 % kokonaisuudesta). Muutkaan rakennusmateriaalit eivät ilmiinny paikalle ilman energiankulutusta.
Mutta tietysti siinä mielessä päästöt eivät ole ylläteys, että usein päästöjen määrä näkyy ihan omassa kukkarossa. Asumiseen käytetään paljon rahaa, joten on aika luonnollista, että siitä myös lähtee paljon päästöjä.
Jos yksityisen kulutuksen hiilipäästöjä haluaa vähentää, huomio kannattaa kohdistaa asumiseen, liikkumiseen (päivittäisliikkuminen ja matkailu) ja ruokaan. Ruoan osalta tilanne on siinä mielessä hankalin, että eri tuotteiden hiilijalanjäljen määrittäminen on erittäin hankalaa. Yksilötasolla filosofointi sähköauton ja hybridin välillä on vähän turhaa, jos talo lämpiää suoralla sähkölämmityksellä ja vuosiohjelmaan kuuluu pari viikkoa Thaikuissa.
Sekin on ihan oikea tunne, jos autoilu tuntuu joskus saavan näissä talkoissa kovin suuren osan. Kustannustehokkaimmin yksityisen kulutuksen päästöt vähenevät elintapoja muuttamatta, jos katse käännetään asumiseen ja erityisesti lämmitysjärjestelmiin. Oikeastaan kaikessa muussa isot säästöpotentiaalit ovat joko hyvin kalliita tai vaativat sellaisia elintapamuutoksia, joihin ihmiset eivät yleensä ole valmiita (pienempi asunto, viileämpi asunto, vähemmän suihkuja, vähemmän lihaa, kausittain rajoitettu kasvisvalikoima, vähemmän konevoimaista liikkumista).
Hiilipäästö:
Ruoka nyt kyllä on kaikkein helpoin kohde vähentää hiilipäästöjä. Vähentämällä lihan ja kalan syöntiä hiilipäätöt vähenee huomattavasti.
Lihan ja kalankin tapauksessa päästöt vaihtelevat valtavasti. Jos heitän verkot kotirantaan ja pyydän kalani siitä, niin päästöjä syntyy lähinnä kalan säilömisestä. Sitten jos ostaa pussikalaa marketista, niin päästöjä syntyy monessa vaiheessa. Riista ja esimerkiksi vapaana luonnontilassa olevalla aluella kasvanut lammas ovat myös päästöiltään vähäisiä, mutta oluen ja haiku-runojen voimalla toisella puolen maapalloa erityisen rasvaiseksi kasvatettu naudan sisäfilee edustaa todella kovaa päästökuormaa.
Samalla tavalla kasviksetkaan eivät ole samoilla päästöillä kasvaneet. Takapihalla lapiolla käännetyssä kasvimaassa kasvanut porkkana ei juuri päästöjä aiheuta, mutta kaamoksen keskellä paukkupakkasilla fossiilisilla lämpimänä ja kuivana pidetty kotimainen tomaatti on melkoinen päästelijä.
Niin kauan kuin energia on halpaa, ihmiset käyttelevät sitä surutta. Toiset lennättävät mautonta pussikalaa tuhansien järvien maahan ja joku toinen viljelee artisissa olosuhteissa tomaatteja. Sitten on vielä se tyyppi, jonka kalastusharrastus vaatii kolminomeroisen määrän kilowatteja venemoottoriin ja metsässä liikuttaessa on päästävä joka paikkaan istuen.
Olisiko vanteen sisään rakennetuista moottoreista tulossa sähköautotekniikkaa eteenpäin vievä ratkaisu? Lupauksen ainakin ovat suuret. 30 prosenttia lisää ajomatkaa latauksella olisi jo aika kova juttu. Kun moottorit ja voimansiirto eivät vie tilaa, niin autojen tilankäyttökin voidaan suunnitella uusiksi.
http://www.sae.org/mags/aei/saewc/12078
Kale_tm:
Tässä kohdassa komppaan kyllä NHB:tä. Ruoka on sellainen tuote, jossa kaksi vierekkäistä samalla nimellä kulkevaa olennaisesti saman funktion täyttävää kapistusta voi olla hiilijalanjäljeltään täysin erilaisia. Kotimainen kasvihuonetomaatti ja Espanjasta lentokyydin saanut tomaatti ovat tässä suhteessa hyvä esimerkki.
Lihassakin on suuria eroja riippuen elukasta ja sen ruokinnasta. Riisi on metaanipäästöiltään paha, mutta silloin sen käyttämisen hiilijalanjäljen muutos ajan funktiona on tyystin erilainen kuin vaikkapa vehnällä.
Liikenne on hiilijalanjälen osalta helpoimmasta päästä, koska päästöt tulevat polttoaineesta. Sama koskee energiantuotantoa. Maankäyttö ja rakentaminen ovat jo pykälää kimurantimpia erityisesti maankäytön osalta. Ruoka on kuitenkin vielä paljon monimutkaisempi. Ruuassa eteen tulevat myös monenlaiset muut eko-alkuliitteiset ongelmat liittyen biodiversiteettiin ja muihin ekologisiin tekijöihin.
Jos hiilijalanjäljen pienentämistä ajatellaan, niin ruuan kohdalla se on kyllä helppoa. Ihmiset kuitenkin usein kokevat ruokavalioonsa puuttumisen varsin paljon elämisen mukavuuteen vaikuttavaksi tekijäksi. Kauden kotimainen lähikasvisruoka on hiilijalanjäljeltään lähes poikkeuksetta pientä, mutta edelliskauden lanttu, peruna ja porkkana alkavat herkästi kyllästyttää toukokuuhun mennessä. (Monipuolinen ja vivahteikas kasvis-gourmet on kyllä hyvää muttei mitenkään erityisen pientä hiilijalanjäljeltään.)
NHB:
Vannemoottorissa on monta hyvää puolta. Se ei vie tilaa, ja joka pyörään asennettu vannemoottori mahdollistaa unelmanelivedon ja ajonvakautuksen, kun pyöräkohtainen teho on tarkasti säädettävissä ja momentti ja pyörimisnopeus mitattavissa. Kevyemmissä hybridiratkaisuissa (etupää polttomoottorilla, takapää sähköllä ) vannemoottori toimii myös hyvin.
Huonoja puolia vannemoottorilla on käytännössä kolme. Se vie tilaa, se lisää jousittamatonta massaa ja se maksaa. Viimeinen lienee suurin ongelma nykyisellään.
En usko 30 %:n parannukseen ajomatkassa, mutta kyllähän hyvin tehty napamoottori jonkin verran säästää perinteiseen vetoakseli- ja vaihteistoratkaisuun verrattuna. Yleensä valmistajien ilmoittaman energiansäästölukemat on tehty vertaamalla johonkin huonoon jollakin vaihtoehdolle epäedullisella tavalla.
Joka tapauksessa Proteanin teknologiaa kannattaa pitää silmällä. Siinä on ihan merkittävää potentiaalia, vaikka ei se ihan heti perinteisempää teknologiaa syrjäytä.
(Sivukommenttina: Ovat nuo hauskoja nuo numerot. Moottorissa on 1000 Nm vääntöä ja 75 kW tehoa. Näyttää niin kummalliselta, mutta ihan looginen tuo on ilman vaihteistoa.)