Eikö TM testissä juuri BMW 530 D heittänyt häränpyllyä laskelmille, koska sen hankintahintakin on pienempi kuin bensiinimoottorilla varustetun. Ero taisi olla niin suuri, että katettiin 10 vuoden ajot pelkästään hintaerolla vs. dieselvero.
[SixPack muokkasi tätä viestiä 09.12.2004 klo 16:48]
Eikö TM testissä juuri BMW 530 D heittänyt häränpyllyä laskelmille, koska sen hankintahintakin on pienempi kuin bensiinimoottorilla varustetun. Ero taisi olla niin suuri, että katettiin 10 vuoden ajot pelkästään hintaerolla vs. dieselvero.
Minä en varsinaisesti verrannut bensa-BMW:tä dieselmalliin. Tarkoitin, että jos hankkii vaikkapa 63 000 eur auton, polttoainekulut eivät paljon näy pääomakustannusten "alta".
Juu se vanha rattivaihde Hiace on kyllä tosi mielenkiintoinen ajettava perä on tosi kevyt auto uraherkkä ja peräpää heittää komeasti poikittain todella helposti. Lisäksi renkaat tuppaa sutimaan herkästi vaikka yrittäis kuin nätisti lähteä liikkeelle. Ja totuus on se että takavetoisen auton peräpää on kevyt verrattuna etuvetoisen etupäähän sillä etuvetoisessa on enemmän painoa kun moottori on edessä. takana ei ole moottoria painona ja miksi ennen mersut ym muut takavetovehkeet esim Ford Scorpiot, Transitit oli kuljettaja varustellut takakontin osalta laittamalla sinne painoksi hiekkasäkkejä. No siksi koska takapää slaidasi ja suti herkästi ilman lisäpainoa. Kyllä varmaan takavetoinen on hyvä ajaa raskaalla kuormalla ja silloin kun kyydissä on viisi henkilöä. Luistoesto ja esp auttaa jonkin verran parantamaan takavetoisen ominaisuuksia mutta kyllä etuveto ja neliveto on helpompia ja varmempia käsitellä talvella. Kyllä se takapää vaan on herkempi lähtemään luisuun kuin etupää.Kesällä ajo-ominaisuuksissa ei ole varmaan suuremmin eroa ja takavetoinen voi olla silloin jopa parempi. Ainakin näin TM testeissään väittää että esim Bemut on kivoja ajaa kesällä takavedon takia. Isäni on ajanut autoja yli komekymmentä vuotta ja hänellä on ollut taka ja etuvetoisia biilejä, samoin kuin etuvetoja. Hän on sitä mieltä että kyllä etu ja neliveto on varmempia ja helpompia&luotettavempia käsitellä. Sitäpaitsi uudet esp:llä ja asr:lla varustetut autot ei kyllä kovin hirveästi puske. Kyllä se tekniikka on kehittynyt etuvetojenkin kohdalla.
Luistoesto ja esp auttaa jonkin verran parantamaan takavetoisen ominaisuuksia mutta kyllä etuveto ja neliveto on helpompia ja varmempia käsitellä talvella.
Takavetoisen käsittelyssä ei ole amatöörillekään luistoneston ja ajovakaudenhallinnan kanssa mitään vaikeata tai epävarmaa talvella. Kokeneemmalle takavetoinen on talvella kyllä hauskin: kun ottaa luistoneston pois päältä ja vähän polkaisee, pääsee nauttimaan kivoista luistoista joita on helppo hallita vastaohjauksella.
Nelivetoinen on talvella tietenkin nopein. Kun lähdetään jäisellä kelillä liikennevaloista, etuvetoiset jäävät sutimaan paikoilleen ja katsomaan nelivetoisen horisonttiin katoavia perävaloja.
Sen käsityksen olen saanut ainakin että takavetoinen Hiace (hieman eri tapaus tietysti kuin henkilöauto) on todella kamala talviauto (ehkä liioiteltua mutta pitänee osittain myös paikaansa). Pakettiauto ei ainakaan saisi olla takaveto, ei pakettiauton tarvitse olla ns.urheilullinen tai hauska ajettava.
Kuormaamaton takavetoinen pakettiauto on tietenkin huono ajettava talvella, koska perä on erittäin kevyt. Kun laitetaan tonnin kuorma päälle, ajettavuus muuttuu selvästi.
Juu, kevyt perä ei todellakaan ole vain hiasen erikoispiirre. Olin kerran Transitilla liikenteessä, kun alkoi satamaan alijäähtynyttä vettä. Sehän veti tienpinnat peilijäähän. Olipa kokemus ajaa tehottominta diisselitransiittia tyhjänä pitkin Kehä I:stä, kun itään päin ajettaessa Kivikon liittymän kohdalla lievästi vasempaan kaartuvassa ylämäessä kärry alkaa sutimaan ja kampeamaan kylkeä edelle 5. vaihteella. Onneksi oli pitkäakselinen malli, niin ei ehtinyt lähteä lapasesta.
Pakuissa takavetoisuuden huonot puolet korostuvat...
Pannaan veilä paremmaksi. 20 v. sitten minulla oli vm. -82 Toyota HJ60. Vasta -83 maillissa oli lukkoperä ja 5 vaihdetta. Kotipihan parkkipaikka oli hieman loiva ja alijäähtynyttä vettä satanut tehden siitä kuin lasipinnan. HJ60 sutii 1 pyörällä takavedolla paikallaan, keula raskas. 4-vetoa ei saanut kytkettyä sisältä, joten ulos kääntämään etupyörien navoista lukot kiinni. Sitten pääsi. Asuin eri paikassa silloin, ja tottakai olin ensinnäkin ulosmenotien tukkeena maasturilla, ja 3 naapuria jonossa takana irvailemassa!
Minustakin tuo etu/takaveto jäpätys on yhtä turhaa kuin säännöllisin väliajoin täällä esiintyvät keskustelut esim. aiheesta ranskalaiset autot on #&%£$!*ä, perusteluna, että "olen viime viikolla nähnyt kaksi Rellua tienposkessa".
Sensijaan hämmästelen väitettä 530D:n nopeasta lämpenemisestä verrattuna Volvoon. Itse vaihdoin vuosi sitten Volvo V70 AWD:n juuri BMW 530D:hen pääsyynä Volvon huono laatu. Ainoa ominaisuus joka Volvossa oli parempi oli juuri lämmitys. Se on toki luonnollista jo senkin takia että Volvossa oli bensakone ja Bemarissa dieseli jossa tunnetusti on parempi hyötysuhde ->vähemmän hukkalämpöä ja sitä kautta hitaampi lämpeneminen. Tiedän, että asiaa on Bemarissa yritetty korjata sähköisillä lämpövastuksilla, mutta silti olen melko varma, että mittaus armottomasti paljastaisi Bemarin häviävän tässä suhteessa.
Minustakin tuo etu/takaveto jäpätys on yhtä turhaa kuin säännöllisin väliajoin täällä esiintyvät keskustelut esim. aiheesta ranskalaiset autot on #&%£$!*ä, perusteluna, että "olen viime viikolla nähnyt kaksi Rellua tienposkessa".
Sensijaan hämmästelen väitettä 530D:n nopeasta lämpenemisestä verrattuna Volvoon. Itse vaihdoin vuosi sitten Volvo V70 AWD:n juuri BMW 530D:hen pääsyynä Volvon huono laatu. Ainoa ominaisuus joka Volvossa oli parempi oli juuri lämmitys.
Tämä TMnet-palsta on ymmärtäkseni aivan vapaaehtoinen mielipidepalsta, jonne kuka tahansa voi ja saa esittää mielipiteitä, tuntui se kuinka hullulta tahansa muiden silmissä/korvissa. Joku pitää yhdestä ominaisuudesta, toinen toisesta.
Kuitenkin hämmästelet samaan hengenvetoon itse välittömästi kahden eri auton lämpenemistä. Bensa- ja dieselkäyttöisen. No, se on mielipiteesi, mutta mikä on pointtisi?
Mielipiteitä saa toki olla, ja niitä esittääkin. Mutta hämmästelen miten heppoisin perustein jotkut vetävät johtopäätöksiä esim. joidenkin autojen laadusta tyyliin, näin kaksi rellua tienposkessa viime viikolla.
Sensijaan auton lämpiämisnopeus ei ole mikään mielipide asia, vaan mitattavissa. Vaikka en ole lukenut asiasta mittauksia uskaltaisin silti väittää että Volvo V70 bensa lämpiää nopeammin kuin BMV 530D. Väitettäni perustelen sillä että bensakone tuottaa enemmän hukkalämpöä, enkä ole vielä nähnyt mittausta jossa dieselkone hakkaisi bensakoneen tässä asiassa. Lisäksi väitettäni tukee omat kokemukseni, mutta koska en ole asiaa mitannut niin tämä on puhdas mutu mielipide.
Tämä oli pointtini jota en ilmeisesti tuonut tarpeeksi selvästi esille.
Minustakin tuo etu/takaveto jäpätys on yhtä turhaa kuin säännöllisin väliajoin täällä esiintyvät keskustelut esim. aiheesta ranskalaiset autot on #&%£$!*ä, perusteluna, että "olen viime viikolla nähnyt kaksi Rellua tienposkessa".
Sensijaan hämmästelen väitettä 530D:n nopeasta lämpenemisestä verrattuna Volvoon. Itse vaihdoin vuosi sitten Volvo V70 AWD:n juuri BMW 530D:hen pääsyynä Volvon huono laatu. Ainoa ominaisuus joka Volvossa oli parempi oli juuri lämmitys. Se on toki luonnollista jo senkin takia että Volvossa oli bensakone ja Bemarissa dieseli jossa tunnetusti on parempi hyötysuhde ->vähemmän hukkalämpöä ja sitä kautta hitaampi lämpeneminen. Tiedän, että asiaa on Bemarissa yritetty korjata sähköisillä lämpövastuksilla, mutta silti olen melko varma, että mittaus armottomasti paljastaisi Bemarin häviävän tässä suhteessa.
Takavetoinen on paljon hauskempi ajettava talviautona kuin puskeva etu- tai nelivetoinen. Takavetoinen menee takapyöräluisussa täysin kontrollissa kun säätelee sitä antamalla reippaasti kaasua. Etu- ja nelivetoiset vain ovat tylsiä ajettavia kun takavetoista voi sen sijaan heitellä "ovi edellä". Sillä, lämpeneekö 530D nopeammin kuin bensa-V70 AWD ei ole merkitystä, koska usean vuoden kokemusteni mukaan ainakin 530d:ssä (E39 korimalli) Webasto toimii hyvin ja sillä saa auton lämpimäksi sisätiloja myöten jo ennen matkaa lähtöä. Teit hyvän valinnan siirtyessäsi laatuongelmaisesta Volvo-traktorista kilpailijoitaan laadukkaampaan ja hiljaisempaan BMW-kyytiin.
Kyllä nykydiesel lämpiää nopeammin, kuin bensa! Se johtuu lisälämmittimistä.
Muistelen, että BMW olisi viritellyt dieselmalliensa lisälämmittimen (Webasto) siten, että se ei suostu käynnistymään yli 21 asteen pakkasissa - eli juuri silloin, kun sitä kipeimmin tarvitsisi. Webasto-tehdas kommentoi asiaa sanoen, että kyseessä on BMW:n oma viritys, lämmittimessä sinänsä on vain akkujännitteen laskuun perustuva käynnistyksenesto.
Joo, paitsi että 530D:ssä (E60) ei ole Webastoa. Kuten kerroin siinä on sähkövastukset joiden pitäisi nopeutta lämpimän ilman tuloa, mutta se on tehoton.
[shoeshine muokkasi tätä viestiä 12.12.2004 klo 12:58]
Minusta voi osoittaa auton lämmityslaitteen tehottomaksi, mikäli ajoneuvo ei puolen tunnin ajon jälkeen lämpiää kohtullisissa lämpötilalukemissa. Miten esilämmitys voi olla auton huono ominaisuus, jos lisätarvike Webasto, Eberspächer, Ardic, Calix tai Defa ei toimi kuten pitää? Saamme kiittää onneamme, että Saksa, (Ruotsi enää varauksin) ja USA valmistaa autoja. Heidän varassa olemme ajoneuvojen lämmityksen suhteen. Niille jotka heti haukkuvat esim. Jenkit kylmiksi, voisivat katsoa Automotorundsport lehden teksti&kuvareportaasin -03, "Dawson Creek" Canadassa, -63 pakkasta! Liikennettä oli kaduilla autoilla. Ei ne enää lämpimät ole, eivätkä täysin sulat, mutta liikkuivat. Vrt tätä jos Helsinkiin tulisi -63!Tietyt maat jotka suunnittelevat autoja myös pohjoisiin kylmiin olosuhteisiin, vetävät koko autoteollisuuden perässä. Muuten olisi paljon tehottomattomat lämiityslaitteet.
Tietääkseni mikään suomalainen yritys ei lisäeristä henkilöautoja lämpimimmiksi Suomessa, ei paranna lämmityskennostoa tai suunnittele sen kokonaan uusiksi, tai asenna tuplalaseja kuten Venäjällä on tehty Siperiassa pitämään kylmän ulkona ja lämpimän sisällä.
Jotta ei menisi aiheen ohi, niin viestiketjun aloittaja tosin totesi uuden Bemarin olevan erittäin hyvä, tasapainoinen ja turvallinen kaikissa olosuhteissa. Näin Saksalaisen laatuauton tuleekin tehdä. Saksalaiselta ajoneuvolta tämä vaaditaan, muille monesti voidaan katsoa joitakin ominaisuuksia sormien läpi, koska "se on ymmärrettävää". Mitä Saksalainen tekee, sitä muut tekevät perässä.
Ne "tehottomat" vastukset alkaa kuitenkin lähes heti puskea lämmintä ilmaa, jolloin diesel BMW:n lasit kirkastuu noin kymmenesosa ajassa siitä mitä T5-Volvoni. BMW:llä voi lähteä ajamaan heti, Volvolla piti odotella minuuttikaupalla (ja sitten putsata vielä puhaltimen sisäpuolellekin puihaltamat jäät ikkunasta). No, minulla on kokemusta toistaiseksi vain -23 asteen pakkasesta.
Kyllä nykydiesel lämpiää nopeammin, kuin bensa! Se johtuu lisälämmittimistä.
Muistelen, että BMW olisi viritellyt dieselmalliensa lisälämmittimen (Webasto) siten, että se ei suostu käynnistymään yli 21 asteen pakkasissa - eli juuri silloin, kun sitä kipeimmin tarvitsisi. Webasto-tehdas kommentoi asiaa sanoen, että kyseessä on BMW:n oma viritys, lämmittimessä sinänsä on vain akkujännitteen laskuun perustuva käynnistyksenesto.
Tämä on kyllä aika mielenkiintoinen ominaisuus ja olen sitä itse ihmetellytkin. Ainoastaan tuon rajan muistin olevan vähän suurempi pakkasmäärä, mutta voin olla väärässäkin. Ainut selitys, minkä tuohon olen keksinyt on akun säästäminen. Akku on tuota suuremmissa pakkasissa aika kovilla ja Webasto kuluttaa tuota lisää.
Kaveri oli toissa talvena samaan aikaan Levillä omalla 530d:llä ja jonkun kerran oli yli 20 asteen pakkasia. Hänellä tosin oli vehkeessä lohkokin, jota käytti aamulla, mutta päivällä rinteestä lähdettäessä Auto käynnistyi yllättävän helposti, mutta aikamoisen savun säestelemänä. Tosin autolla, jolla me olimme liikenteessä ei ollut webastoa ollenkaan, joten sama tilanne meillä.
Aikoinaan olin uudenvuoden Saariselällä Bemarin 320i Coupella ja onnistuin jättämään lohkolämmittimen piuhan kotiin. Auto seisoi viisi päivää yli 20 asteen pakkasessa, kunnes jouduin sen lyömään käyntiin, kun mittari näytti aamulla -32. Auto kyllä lähti käymään, mutta jokainen osa tuntui olevan todella kankea ja auto kuulosti ihan diesel vehkeelle. Nykyautot tuntuvat lähteä aika helpolla käyntiin, vaikkei se niille hyvää tekkään..
Aikoinaan olin uudenvuoden Saariselällä Bemarin 320i Coupella ja onnistuin jättämään lohkolämmittimen piuhan kotiin. Auto seisoi viisi päivää yli 20 asteen pakkasessa, kunnes jouduin sen lyömään käyntiin, kun mittari näytti aamulla -32. Auto kyllä lähti käymään, mutta jokainen osa tuntui olevan todella kankea ja auto kuulosti ihan diesel vehkeelle. Nykyautot tuntuvat lähteä aika helpolla käyntiin, vaikkei se niille hyvää tekkään..
Minulla oli vuosia sitten Saab 900 ("panssari-Vectra"-mallia); jouduin jättämään muutaman kerran auton Rovaniemen lentokentälle -35 asteen pakkaseen pariksi päiväksi - ilman lämmitystä; kuten kentällä käyneet tietävät, se sijaitsee vaaran laella, jossa tuulee aina. Aina sain Saabin käyntiin, mutta ei se mukava kokemus ollut. Moottori yleensä "lupasi" heti, mutta ei jäänyt käyntiin - sitten saikin pyörittää melkein akun tyhjäksi ennen käynnistymistä. Moottorin ääni oli aluksi kuin ilmahälytyksessä. Myöhemmin moottori alkoi syödä öljyä - syynä venttiilivarren tiivistekumit. Osasyyksi epäilen näitä kylmäkäynnistyksiä.
[MatLog muokkasi tätä viestiä 13.12.2004 klo 09:51]
Kylläpä on BMW:llä sitten epätasainen laatu lämppäreissään. Minulla kestää noin -10 asteen pakkasessa noin 15 minuuttia ennekuin puhallin alkaa puhaltaa lämmintä ilmaa.
Pyysin ensimmäisessä huollossa tarkastamaan lämppärin kunnon kun se tuntui niin tehottomalta. Huollossa kertoivat etten ollut ensimmäinen joka asiaa ihmetteli, ja valittivat ettei E60 malleissa ole Webastoa. Asensin autooni Webaston, ja nyt se lämpiää nopeammin.
Webaston ongelmana vaan on akun tyhjeneminen jos ajaa lyhyitä matkoja niinkuin minä, sen taas ratkaisin asentamalla akkulaturin joka kytketään tolppaan. On vaan turhan monimutkainen järjestelmä verrattuna bensakoneisiin jotka lämpenevät nopeammin.
En voi kuin onnitella Nunchakua joka on ilmeisesti saanut erityisen nopeasti lämpenevän yksilön. Kyseessä on ilmeisesti sitten jonkinsortin maailmanennätys jos dieselauto lämpiää kymmenen kertaa nopeammin kuin bensaVolvo V70, joka lämmityksen osalta lienee automaailman parhaimmistoa (muilta osin en kyllä autoa kehuisi).
Ne "tehottomat" vastukset alkaa kuitenkin lähes heti puskea lämmintä ilmaa, jolloin diesel BMW:n lasit kirkastuu noin kymmenesosa ajassa siitä mitä T5-Volvoni. BMW:llä voi lähteä ajamaan heti, Volvolla piti odotella minuuttikaupalla (ja sitten putsata vielä puhaltimen sisäpuolellekin puihaltamat jäät ikkunasta).
Kylläpä on epätasainen laatu Volvossa lämppärin osalta. Volvo V50 T5 AWD:ni lasit kirkastuvat noin 1/4 ajassa siitä mitä Audi A6 Allroad 2.7T:ni lasit.
Takavetoinen on paljon hauskempi ajettava talviautona kuin puskeva etu- tai nelivetoinen. Takavetoinen menee takapyöräluisussa täysin kontrollissa kun säätelee sitä antamalla reippaasti kaasua. Etu- ja nelivetoiset vain ovat tylsiä ajettavia kun takavetoista voi sen sijaan heitellä "ovi edellä".
Teit hyvän valinnan siirtyessäsi laatuongelmaisesta Volvo-traktorista kilpailijoitaan laadukkaampaan ja hiljaisempaan BMW-kyytiin.
Makuasia, mutta en näe "heittelyssä ovi edellä" juurikaan hauskuutta. Lisäksi näen tälle ajotyylille hyvin vähän käyttöä "urbaaneissa" olosuhteissa tai yleensäkin taajama-alueilla...
Mitä tulee Volvon traktorimaisuuteen, tämäkin on osittain makuasia, mutta enpä kyllä allekirjoita tätä varsinkaan uusimpien mallien (S40, V50,...) osalta. Hankin meidän perheeseen kakkosautoksi V50 T5 AWD:n. Koeajoin peräkkäisinä päivinä kyseisen Volvon, Audi A4 3.0 Quattron, BMW 330 -farmarin nelivetoisena sekä Jaguar X-type 3.0:n. Volvo V50 T5 AWD oli näistä mielestäni paras ajettava ja kaukana muinaisten Volvojen traktorimaisuudesta. Vanhat asenteet kuolevat hitaasti automaailmassa...
Neliveto ei ole kategorisesti aliohjaava, vaan löytyy niin puskevia kuin perää sivulle tarjoaviakin. Esim. VAG:n torsenit tarjoavat kauniisti perää karteessa, kun kaasulla käskee. Takavetoisia pidän kyllä hauskimpina ja kesällä parhaimpina. Suomen kesän lyhyyden takia olen kuitenkin kallistunut nelivetoon.
AWD: Etu- ja nelivetoiset vain ovat tylsiä ajettavia kun takavetoista voi sen sijaan heitellä "ovi edellä".
Mielestäni asia ei ole ihan noin yksiselitteinen. Vaikka takavetoisen vieminen tuntuu kuskista vauhdikkaalta, se useimmilla on vain sen NÄKÖISTÄ. Luisto aloitetaan kurvin jälkeen, jolloin siitä tullaan ulos kuin ihan oikeat rallikuskit. Kurviin mennään kuitenkin sisälle hiljaa auto suorassa ja luisto tehdään vain kaasua painamalla tilanteessa, jolloin olisi tärkeintä saada auto suoraan ja pyörät työntämään menosuuntaan, sehän se vain vauhtia tuo. Eron huomaa jos on käytössä jäärata ja sekuntikello, perstuntuma valehtelee roimasti.
Vauhdin kannalta sivuluisua pitäisi käyttää takavetoisessakin vain vähän ja jo kurviin mentäessä, mikä onnistuu tasaisesti, aina samalla tavalla hyvin harvalta. Ovi ei saa olla edellä enää kurvista ulos tultaessa takapyörät työntävät autoa eteenpäin sitä tehokkaammin, mitä pienempi on luistokulma.
Etuvetoisen ajaminen pitkissä luistoissa onnistuu, mutta se vaatii asiaan perehtymistä ennen kuin näyttää hyvältä, kuka vaan tumpelo saa takavetoisen näyttämään hienolta. Vasemmanjalanjarrutus, käsijarrun käyttö ja vastaheitto (etenkin kaikki yhtä aikaa käytettynä) ovat asioita, joiden harjoittelu refleksiksi asti tuo ihan uuden maailman etuvetokuskille. Tosin muutama rengaskerta siinä menee harjoitellessa.
Käytännössä etuvetoista voi viedä takavetoista leveämmässä luistossa ainakin liukkaalla alustalla. Kun tietää mitä tekee, saa nokan oikeaan suuntaan vaikka se olisi osoittanut jo tulosuuntaan.
Neliveto sen sijaan on ainakin minulle tylsä peli sikäli, että sitä en osaa heittää haluamaani luistoon. Sen saa hyvällä säkällä lievään sladiin, mutta jos säkä ei riitä, mennään nokka edellä pöpelikköön. Jääradalla tilanne on toinen, alusta on liukas eikä luiston tarve tule yllättäen. Nelivetoinenkin tottelee aika hyvin vasemmanjalanjarrutusta, mutta ei yhtä sähäkästi kuin etuvetoinen.
Jos joku aikoo opetella esim. vasemmanjalanjarrutusta etuvetoisellaan, kannattaa ottaa ensin selvää, soveltuuko auton tekniikka siihen. Ainakin jotkut VW:n automatisoidut vaihteistot irrottavat kytkimen kun jarrua ja kaasua painetaan yhtä aikaa, mistä seuraa tietysti hillitön puskeminen.
Kyllä omavalinta osuisi varmasti nelivetoiseen, jos ei olis rahapussista kiinni. Neliveto ei taida olla huono millään kelillä. (verrattuna etu- ja takavetoisiin).
Itsellä on Citroen Xantia, joka on kyllä talviautona aivan mahtava. Jousituksen korkeussäätö on talvella aivan mahtava, aina pääsee menemään lumivallien yli, toisin kuin rautajousisilla, joissa puskuri ja pohja ottaa äkkiä kiinni Ojasta on päästy montakertaa pois nostamalla jousitusta se 15cm ylös. Kyllä lähtee kummasti liikkumaan kun ei ota pohja kiinni, vaikka vain etuvetoinen onkin. (No ei tietenkään aina, mutta saa sen nelivedonkin kiinni jäämään). Takavetoista autoa ei kyllä varmaan talviautoksi tulisi ostettua, ilman ajonvakautuksia ja vetoluistonestoja.
Makuasia, mutta en näe "heittelyssä ovi edellä" juurikaan hauskuutta. Lisäksi näen tälle ajotyylille hyvin vähän käyttöä "urbaaneissa" olosuhteissa tai yleensäkin taajama-alueilla...
Vetotapaa todellakin perustellaan jopa täälläkin ajon hauskuudella, jolloin hauska auto perustellaan helposti myös muutenkin paremmaksi. Sama logiikka on esiintynyt liikennekeskusteluissa.
Onhan takavetoisella kivaa leikkiä marketin pihalla, mutta ajatellaanpa todellista liikennettä (sellaiseen tarkoitukseen kai useimmat autonsa hankkivat). Eipä näe maantiellä tarkoituksellisia takapyöräluistoja kurveissa tai ohituksissa toisin kuin em. parkkipaikoilla tai kotini edustan 90 asteen mutkassa 40 km/h rajoitetulla tiellä. Mielestäni on paljon hauskempaa ajaa liukasta maantietä 300 km vakaalla etuvetoautolla kuin perää sivulle tarjoavalla takavetoisella (nyt siis unohdetaan ajoa helpottavat järjestelmät). Tällaisen hauskuuden painoarvo on minulla paljon suurempi kuin takavetoisen tarjoamat ja yleensä nuorison hyödyntämät mahdollisuudet.
Ojasta on päästy montakertaa pois nostamalla jousitusta se 15cm ylös.
Ehkä kannattaisi panostaa kuitenkin ajotaitoon sen verran, ettei montaa kertaa tulisi ajettua ojaan puhumattakaan siitä, että korvaisi puutteen valitsemalla nelivetoisen.
Tunnustan olen ollut pitkään etuvetokuski ja ajanut Saab-Volvo-bensa-linjalla 12 vuotta. Ennakkoluulot BMW:tä ja takavetoa ja dieseliä kohtaan kohtaan olivat suuret. Kokemus on kuitenkin jälleen kerran osoittanut, kuinka tärkeää on jatkuva parantaminen. BMW on ollut 10 vuotta yleisin näky Ivalon talvitestiradalla. takavetoa ja lämmitystä on testattu ja testattu ja parannettu ja parannettu. Ajonhallintajärjestelmästä DSC on minun autossa versio 8.0. Samalla etuvetoja valmistavat tehtaat ovat levänneet laakereilla ja kieriskelleet ja piehtaroineet itsetyytyväisyydessä ja muistelevat kuten monet kirjoittajat 1980-lukua. Kuinka Saappi ja Volvo ja Pohjoismaiden Neuvosto oli kovia sanoja, Ruotsi vielä rikas maa ja Ruotsin lautat täynnä väkeä. No nyt Folkhemmet on köyhtynyt, Pohjoismaita ei ole, Saappi ja Volvo on amerikkalaisia brändejä, Ruotsin lautat kyntää tappiolla. Sentään Robert Collin muistaa ja kertaa Ruotsin suurvaltahistoriaa. Ja katso mitä on tapahtunut. Tänä päivänä takaveto diesel hakkaa etuveto bensakoneen talviautona.
Vetotapaa todellakin perustellaan jopa täälläkin ajon hauskuudella, jolloin hauska auto perustellaan helposti myös muutenkin paremmaksi. Sama logiikka on esiintynyt liikennekeskusteluissa.
Onhan takavetoisella kivaa leikkiä marketin pihalla, mutta ajatellaanpa todellista liikennettä (sellaiseen tarkoitukseen kai useimmat autonsa hankkivat). Eipä näe maantiellä tarkoituksellisia takapyöräluistoja kurveissa tai ohituksissa toisin kuin em. parkkipaikoilla tai kotini edustan 90 asteen mutkassa 40 km/h rajoitetulla tiellä. Mielestäni on paljon hauskempaa ajaa liukasta maantietä 300 km vakaalla etuvetoautolla kuin perää sivulle tarjoavalla takavetoisella (nyt siis unohdetaan ajoa helpottavat järjestelmät). Tällaisen hauskuuden painoarvo on minulla paljon suurempi kuin takavetoisen tarjoamat ja yleensä nuorison hyödyntämät mahdollisuudet.
Minä leikin takavetoisella muuallakin kuin marketin pihalla. Esim. kehäteillä voi edetä kaarteissa "ovi edellä" huomioiden tietysti muu liikenne. Nykyään 500-Bemarissa on niin hyvä luistonestojärjestelmä, että se vie pois kaikki luistelutaipumukset ja auto menee vakaasti. Juju on siinä, että sen luistoneston saa kytkettyä pois päältä ja silloin on hauskaa. Kyllä se hauskuus kelpaa tällaiselle keski-ikäiselle miehelle. Nuorempana oli onneksi tehottomia autoja; muuten olisin ajanut niillä metsään. Minua huvittavat Volvo-kuskit, jotka ajavat hapan ilme naamalla tylsillä kikottimillaan talvellakin.
Herbertille "Ehkä kannattaisi panostaa kuitenkin ajotaitoon sen verran, ettei montaa kertaa tulisi ajettua ojaan puhumattakaan siitä, että korvaisi puutteen valitsemalla nelivetoisen.
"
Koskaan en ole "maantiellä" penkalle mennyt mutta kapealla sivutiellä on pari kertaa penkkaan painunut. No ehkä ajotaidossakin on parantamista, niihän meillä kaikilla. 4m leveä mutkainen sivutie peilikirkkaalla jääpinnalla höystettynä vesikerroksella, niin kyllä niitä autoja saa hinata penkasta pois huolimatta kuskin ajotaidosta. Toinen esimerkki: 15cm yön aikana satanutta lunta ja aamu-uninen tien auraaja. Pito on aika huono. Kovin hiljaa ei voi ajaa, koska muuten ei pääse mäkiä ylös.
[-miksu- muokkasi tätä viestiä 16.12.2004 klo 01:45]
Näinhän se tuntuu olevan, että etuvetoisilla autoilla ajavat joutuvat useimmin ajamaan niillä taloudellisten reaaliteettien takia, jolloin niitä pitää sitten tuoda esiin haukkumalla takavetoisia ilman minkäänlaisia kokemuksia niistä.
Takavetoisen uuden auton ostaja yleensä maksaa autostaan korkean hinnan, johtuen siitä, että takavetoiset ovat yleensä keskimääräistä isompia ja kalliimpia, jolloin valinnan varaa olisi vaikka kuinka paljon. Silloin voidaan valita paras vetotapa omiin tarpeisiin, eikä täydy tyytyä etuvetoon ja puolustella sitä haukkumalla takavetoisia. Tämän on huomannut hyvin tuttavissa. Samat ihmiset, jotka aina selittivät minulle takavedon huonoja puolia ilman kokemuksia niistä, ovat nyt varallisuuden kasvun mukana monet siirtyneet taka- tai nelivetokuskiksi. Miksi, jos se etuveto nyt olisi niin mahdottoman hyvä ratkaisu, laittaa paljon enemmän rahaa kiinni ja saada muka huonompi? Aika monelta tuttavaltani on nimittäin vaihtunut Volvo tai Saab tähän Saksalais kolmikkoon, josta Auditkin ovat suurinosa quattroja. Yksi vannoutunut etuvetofriikki meni jopa vaihtamaan 9-5 Saabinsa Chrysler 300C:hen ja on enemmän kuin tyytyväinen.
Eikö TM testissä juuri BMW 530 D heittänyt häränpyllyä laskelmille, koska sen hankintahintakin on pienempi kuin bensiinimoottorilla varustetun. Ero taisi olla niin suuri, että katettiin 10 vuoden ajot pelkästään hintaerolla vs. dieselvero.
Minä en varsinaisesti verrannut bensa-BMW:tä dieselmalliin. Tarkoitin, että jos hankkii vaikkapa 63 000 eur auton, polttoainekulut eivät paljon näy pääomakustannusten "alta".
Juu se vanha rattivaihde Hiace on kyllä tosi mielenkiintoinen ajettava perä on tosi kevyt auto uraherkkä ja peräpää heittää komeasti poikittain todella helposti. Lisäksi renkaat tuppaa sutimaan herkästi vaikka yrittäis kuin nätisti lähteä liikkeelle. Ja totuus on se että takavetoisen auton peräpää on kevyt verrattuna etuvetoisen etupäähän sillä etuvetoisessa on enemmän painoa kun moottori on edessä. takana ei ole moottoria painona ja miksi ennen mersut ym muut takavetovehkeet esim Ford Scorpiot, Transitit oli kuljettaja varustellut takakontin osalta laittamalla sinne painoksi hiekkasäkkejä. No siksi koska takapää slaidasi ja suti herkästi ilman lisäpainoa. Kyllä varmaan takavetoinen on hyvä ajaa raskaalla kuormalla ja silloin kun kyydissä on viisi henkilöä. Luistoesto ja esp auttaa jonkin verran parantamaan takavetoisen ominaisuuksia mutta kyllä etuveto ja neliveto on helpompia ja varmempia käsitellä talvella. Kyllä se takapää vaan on herkempi lähtemään luisuun kuin etupää.Kesällä ajo-ominaisuuksissa ei ole varmaan suuremmin eroa ja takavetoinen voi olla silloin jopa parempi. Ainakin näin TM testeissään väittää että esim Bemut on kivoja ajaa kesällä takavedon takia. Isäni on ajanut autoja yli komekymmentä vuotta ja hänellä on ollut taka ja etuvetoisia biilejä, samoin kuin etuvetoja. Hän on sitä mieltä että kyllä etu ja neliveto on varmempia ja helpompia&luotettavempia käsitellä. Sitäpaitsi uudet esp:llä ja asr:lla varustetut autot ei kyllä kovin hirveästi puske. Kyllä se tekniikka on kehittynyt etuvetojenkin kohdalla.
Takavetoisen käsittelyssä ei ole amatöörillekään luistoneston ja ajovakaudenhallinnan kanssa mitään vaikeata tai epävarmaa talvella. Kokeneemmalle takavetoinen on talvella kyllä hauskin: kun ottaa luistoneston pois päältä ja vähän polkaisee, pääsee nauttimaan kivoista luistoista joita on helppo hallita vastaohjauksella.
Nelivetoinen on talvella tietenkin nopein. Kun lähdetään jäisellä kelillä liikennevaloista, etuvetoiset jäävät sutimaan paikoilleen ja katsomaan nelivetoisen horisonttiin katoavia perävaloja.
Kuormaamaton takavetoinen pakettiauto on tietenkin huono ajettava talvella, koska perä on erittäin kevyt. Kun laitetaan tonnin kuorma päälle, ajettavuus muuttuu selvästi.
Juu, kevyt perä ei todellakaan ole vain hiasen erikoispiirre. Olin kerran Transitilla liikenteessä, kun alkoi satamaan alijäähtynyttä vettä. Sehän veti tienpinnat peilijäähän. Olipa kokemus ajaa tehottominta diisselitransiittia tyhjänä pitkin Kehä I:stä, kun itään päin ajettaessa Kivikon liittymän kohdalla lievästi vasempaan kaartuvassa ylämäessä kärry alkaa sutimaan ja kampeamaan kylkeä edelle 5. vaihteella. Onneksi oli pitkäakselinen malli, niin ei ehtinyt lähteä lapasesta.
Pakuissa takavetoisuuden huonot puolet korostuvat...
Pannaan veilä paremmaksi.
20 v. sitten minulla oli vm. -82 Toyota HJ60. Vasta -83 maillissa oli lukkoperä ja 5 vaihdetta. Kotipihan parkkipaikka oli hieman loiva ja alijäähtynyttä vettä satanut tehden siitä kuin lasipinnan. HJ60 sutii 1 pyörällä takavedolla paikallaan, keula raskas. 4-vetoa ei saanut kytkettyä sisältä, joten ulos kääntämään etupyörien navoista lukot kiinni. Sitten pääsi. Asuin eri paikassa silloin, ja tottakai olin ensinnäkin ulosmenotien tukkeena maasturilla, ja 3 naapuria jonossa takana irvailemassa!
Minustakin tuo etu/takaveto jäpätys on yhtä turhaa kuin säännöllisin väliajoin täällä esiintyvät keskustelut esim. aiheesta ranskalaiset autot on #&%£$!*ä, perusteluna, että "olen viime viikolla nähnyt kaksi Rellua tienposkessa".
Sensijaan hämmästelen väitettä 530D:n nopeasta lämpenemisestä verrattuna Volvoon. Itse vaihdoin vuosi sitten Volvo V70 AWD:n juuri BMW 530D:hen pääsyynä Volvon huono laatu. Ainoa ominaisuus joka Volvossa oli parempi oli juuri lämmitys. Se on toki luonnollista jo senkin takia että Volvossa oli bensakone ja Bemarissa dieseli jossa tunnetusti on parempi hyötysuhde ->vähemmän hukkalämpöä ja sitä kautta hitaampi lämpeneminen. Tiedän, että asiaa on Bemarissa yritetty korjata sähköisillä lämpövastuksilla, mutta silti olen melko varma, että mittaus armottomasti paljastaisi Bemarin häviävän tässä suhteessa.
Sensijaan hämmästelen väitettä 530D:n nopeasta lämpenemisestä verrattuna Volvoon. Itse vaihdoin vuosi sitten Volvo V70 AWD:n juuri BMW 530D:hen pääsyynä Volvon huono laatu. Ainoa ominaisuus joka Volvossa oli parempi oli juuri lämmitys.
Tämä TMnet-palsta on ymmärtäkseni aivan vapaaehtoinen mielipidepalsta, jonne kuka tahansa voi ja saa esittää mielipiteitä, tuntui se kuinka hullulta tahansa muiden silmissä/korvissa. Joku pitää yhdestä ominaisuudesta, toinen toisesta.
Kuitenkin hämmästelet samaan hengenvetoon itse välittömästi kahden eri auton lämpenemistä. Bensa- ja dieselkäyttöisen. No, se on mielipiteesi, mutta mikä on pointtisi?
Mielipiteitä saa toki olla, ja niitä esittääkin. Mutta hämmästelen miten heppoisin perustein jotkut vetävät johtopäätöksiä esim. joidenkin autojen laadusta tyyliin, näin kaksi rellua tienposkessa viime viikolla.
Sensijaan auton lämpiämisnopeus ei ole mikään mielipide asia, vaan mitattavissa. Vaikka en ole lukenut asiasta mittauksia uskaltaisin silti väittää että Volvo V70 bensa lämpiää nopeammin kuin BMV 530D. Väitettäni perustelen sillä että bensakone tuottaa enemmän hukkalämpöä, enkä ole vielä nähnyt mittausta jossa dieselkone hakkaisi bensakoneen tässä asiassa. Lisäksi väitettäni tukee omat kokemukseni, mutta koska en ole asiaa mitannut niin tämä on puhdas mutu mielipide.
Tämä oli pointtini jota en ilmeisesti tuonut tarpeeksi selvästi esille.
Sensijaan hämmästelen väitettä 530D:n nopeasta lämpenemisestä verrattuna Volvoon. Itse vaihdoin vuosi sitten Volvo V70 AWD:n juuri BMW 530D:hen pääsyynä Volvon huono laatu. Ainoa ominaisuus joka Volvossa oli parempi oli juuri lämmitys. Se on toki luonnollista jo senkin takia että Volvossa oli bensakone ja Bemarissa dieseli jossa tunnetusti on parempi hyötysuhde ->vähemmän hukkalämpöä ja sitä kautta hitaampi lämpeneminen. Tiedän, että asiaa on Bemarissa yritetty korjata sähköisillä lämpövastuksilla, mutta silti olen melko varma, että mittaus armottomasti paljastaisi Bemarin häviävän tässä suhteessa.
Takavetoinen on paljon hauskempi ajettava talviautona kuin puskeva etu- tai nelivetoinen. Takavetoinen menee takapyöräluisussa täysin kontrollissa kun säätelee sitä antamalla reippaasti kaasua. Etu- ja nelivetoiset vain ovat tylsiä ajettavia kun takavetoista voi sen sijaan heitellä "ovi edellä". Sillä, lämpeneekö 530D nopeammin kuin bensa-V70 AWD ei ole merkitystä, koska usean vuoden kokemusteni mukaan ainakin 530d:ssä (E39 korimalli) Webasto toimii hyvin ja sillä saa auton lämpimäksi sisätiloja myöten jo ennen matkaa lähtöä. Teit hyvän valinnan siirtyessäsi laatuongelmaisesta Volvo-traktorista kilpailijoitaan laadukkaampaan ja hiljaisempaan BMW-kyytiin.
Kyllä nykydiesel lämpiää nopeammin, kuin bensa! Se johtuu lisälämmittimistä.
Muistelen, että BMW olisi viritellyt dieselmalliensa lisälämmittimen (Webasto) siten, että se ei suostu käynnistymään yli 21 asteen pakkasissa - eli juuri silloin, kun sitä kipeimmin tarvitsisi. Webasto-tehdas kommentoi asiaa sanoen, että kyseessä on BMW:n oma viritys, lämmittimessä sinänsä on vain akkujännitteen laskuun perustuva käynnistyksenesto.
Joo, paitsi että 530D:ssä (E60) ei ole Webastoa. Kuten kerroin siinä on sähkövastukset joiden pitäisi nopeutta lämpimän ilman tuloa, mutta se on tehoton.
Minusta voi osoittaa auton lämmityslaitteen tehottomaksi, mikäli ajoneuvo ei puolen tunnin ajon jälkeen lämpiää kohtullisissa lämpötilalukemissa. Miten esilämmitys voi olla auton huono ominaisuus, jos lisätarvike Webasto, Eberspächer, Ardic, Calix tai Defa ei toimi kuten pitää? Saamme kiittää onneamme, että Saksa, (Ruotsi enää varauksin) ja USA valmistaa autoja. Heidän varassa olemme ajoneuvojen lämmityksen suhteen. Niille jotka heti haukkuvat esim. Jenkit kylmiksi, voisivat katsoa Automotorundsport lehden teksti&kuvareportaasin -03, "Dawson Creek" Canadassa, -63 pakkasta! Liikennettä oli kaduilla autoilla. Ei ne enää lämpimät ole, eivätkä täysin sulat, mutta liikkuivat. Vrt tätä jos Helsinkiin tulisi -63!Tietyt maat jotka suunnittelevat autoja myös pohjoisiin kylmiin olosuhteisiin, vetävät koko autoteollisuuden perässä. Muuten olisi paljon tehottomattomat lämiityslaitteet.
Tietääkseni mikään suomalainen yritys ei lisäeristä henkilöautoja lämpimimmiksi Suomessa, ei paranna lämmityskennostoa tai suunnittele sen kokonaan uusiksi, tai asenna tuplalaseja kuten Venäjällä on tehty Siperiassa pitämään kylmän ulkona ja lämpimän sisällä.
Jotta ei menisi aiheen ohi, niin viestiketjun aloittaja tosin totesi uuden Bemarin olevan erittäin hyvä, tasapainoinen ja turvallinen kaikissa olosuhteissa. Näin Saksalaisen laatuauton tuleekin tehdä. Saksalaiselta ajoneuvolta tämä vaaditaan, muille monesti voidaan katsoa joitakin ominaisuuksia sormien läpi, koska "se on ymmärrettävää". Mitä Saksalainen tekee, sitä muut tekevät perässä.
Ne "tehottomat" vastukset alkaa kuitenkin lähes heti puskea lämmintä ilmaa, jolloin diesel BMW:n lasit kirkastuu noin kymmenesosa ajassa siitä mitä T5-Volvoni. BMW:llä voi lähteä ajamaan heti, Volvolla piti odotella minuuttikaupalla (ja sitten putsata vielä puhaltimen sisäpuolellekin puihaltamat jäät ikkunasta).
No, minulla on kokemusta toistaiseksi vain -23 asteen pakkasesta.
Tämä on kyllä aika mielenkiintoinen ominaisuus ja olen sitä itse ihmetellytkin. Ainoastaan tuon rajan muistin olevan vähän suurempi pakkasmäärä, mutta voin olla väärässäkin. Ainut selitys, minkä tuohon olen keksinyt on akun säästäminen. Akku on tuota suuremmissa pakkasissa aika kovilla ja Webasto kuluttaa tuota lisää.
Kaveri oli toissa talvena samaan aikaan Levillä omalla 530d:llä ja jonkun kerran oli yli 20 asteen pakkasia. Hänellä tosin oli vehkeessä lohkokin, jota käytti aamulla, mutta päivällä rinteestä lähdettäessä Auto käynnistyi yllättävän helposti, mutta aikamoisen savun säestelemänä. Tosin autolla, jolla me olimme liikenteessä ei ollut webastoa ollenkaan, joten sama tilanne meillä.
Aikoinaan olin uudenvuoden Saariselällä Bemarin 320i Coupella ja onnistuin jättämään lohkolämmittimen piuhan kotiin. Auto seisoi viisi päivää yli 20 asteen pakkasessa, kunnes jouduin sen lyömään käyntiin, kun mittari näytti aamulla -32. Auto kyllä lähti käymään, mutta jokainen osa tuntui olevan todella kankea ja auto kuulosti ihan diesel vehkeelle. Nykyautot tuntuvat lähteä aika helpolla käyntiin, vaikkei se niille hyvää tekkään..
Minulla oli vuosia sitten Saab 900 ("panssari-Vectra"-mallia); jouduin jättämään muutaman kerran auton Rovaniemen lentokentälle -35 asteen pakkaseen pariksi päiväksi - ilman lämmitystä; kuten kentällä käyneet tietävät, se sijaitsee vaaran laella, jossa tuulee aina. Aina sain Saabin käyntiin, mutta ei se mukava kokemus ollut. Moottori yleensä "lupasi" heti, mutta ei jäänyt käyntiin - sitten saikin pyörittää melkein akun tyhjäksi ennen käynnistymistä. Moottorin ääni oli aluksi kuin ilmahälytyksessä. Myöhemmin moottori alkoi syödä öljyä - syynä venttiilivarren tiivistekumit. Osasyyksi epäilen näitä kylmäkäynnistyksiä.
Kylläpä on BMW:llä sitten epätasainen laatu lämppäreissään. Minulla kestää noin -10 asteen pakkasessa noin 15 minuuttia ennekuin puhallin alkaa puhaltaa lämmintä ilmaa.
Pyysin ensimmäisessä huollossa tarkastamaan lämppärin kunnon kun se tuntui niin tehottomalta. Huollossa kertoivat etten ollut ensimmäinen joka asiaa ihmetteli, ja valittivat ettei E60 malleissa ole Webastoa. Asensin autooni Webaston, ja nyt se lämpiää nopeammin.
Webaston ongelmana vaan on akun tyhjeneminen jos ajaa lyhyitä matkoja niinkuin minä, sen taas ratkaisin asentamalla akkulaturin joka kytketään tolppaan. On vaan turhan monimutkainen järjestelmä verrattuna bensakoneisiin jotka lämpenevät nopeammin.
En voi kuin onnitella Nunchakua joka on ilmeisesti saanut erityisen nopeasti lämpenevän yksilön. Kyseessä on ilmeisesti sitten jonkinsortin maailmanennätys jos dieselauto lämpiää kymmenen kertaa nopeammin kuin bensaVolvo V70, joka lämmityksen osalta lienee automaailman parhaimmistoa (muilta osin en kyllä autoa kehuisi).
Kylläpä on epätasainen laatu Volvossa lämppärin osalta. Volvo V50 T5 AWD:ni lasit kirkastuvat noin 1/4 ajassa siitä mitä Audi A6 Allroad 2.7T:ni lasit.
AWD
Minulla on firman bensakortti, jota vinguttelen, joten polttoainekulutus ei ole minulle ensisijainen auton valintakriteeri. Ymmärrän toki pointtisi.
AWD
Takavetoinen on paljon hauskempi ajettava talviautona kuin puskeva etu- tai nelivetoinen. Takavetoinen menee takapyöräluisussa täysin kontrollissa kun säätelee sitä antamalla reippaasti kaasua. Etu- ja nelivetoiset vain ovat tylsiä ajettavia kun takavetoista voi sen sijaan heitellä "ovi edellä".
Teit hyvän valinnan siirtyessäsi laatuongelmaisesta Volvo-traktorista kilpailijoitaan laadukkaampaan ja hiljaisempaan BMW-kyytiin.
Makuasia, mutta en näe "heittelyssä ovi edellä" juurikaan hauskuutta. Lisäksi näen tälle ajotyylille hyvin vähän käyttöä "urbaaneissa" olosuhteissa tai yleensäkin taajama-alueilla...
Mitä tulee Volvon traktorimaisuuteen, tämäkin on osittain makuasia, mutta enpä kyllä allekirjoita tätä varsinkaan uusimpien mallien (S40, V50,...) osalta. Hankin meidän perheeseen kakkosautoksi V50 T5 AWD:n. Koeajoin peräkkäisinä päivinä kyseisen Volvon, Audi A4 3.0 Quattron, BMW 330 -farmarin nelivetoisena sekä Jaguar X-type 3.0:n. Volvo V50 T5 AWD oli näistä mielestäni paras ajettava ja kaukana muinaisten Volvojen traktorimaisuudesta. Vanhat asenteet kuolevat hitaasti automaailmassa...
AWD
Ihan kommenttina.
Neliveto ei ole kategorisesti aliohjaava, vaan löytyy niin puskevia kuin perää sivulle tarjoaviakin. Esim. VAG:n torsenit tarjoavat kauniisti perää karteessa, kun kaasulla käskee. Takavetoisia pidän kyllä hauskimpina ja kesällä parhaimpina. Suomen kesän lyhyyden takia olen kuitenkin kallistunut nelivetoon.
AWD: Etu- ja nelivetoiset vain ovat tylsiä ajettavia kun takavetoista voi sen sijaan heitellä "ovi edellä".
Mielestäni asia ei ole ihan noin yksiselitteinen. Vaikka takavetoisen vieminen tuntuu kuskista vauhdikkaalta, se useimmilla on vain sen NÄKÖISTÄ. Luisto aloitetaan kurvin jälkeen, jolloin siitä tullaan ulos kuin ihan oikeat rallikuskit. Kurviin mennään kuitenkin sisälle hiljaa auto suorassa ja luisto tehdään vain kaasua painamalla tilanteessa, jolloin olisi tärkeintä saada auto suoraan ja pyörät työntämään menosuuntaan, sehän se vain vauhtia tuo. Eron huomaa jos on käytössä jäärata ja sekuntikello, perstuntuma valehtelee roimasti.
Vauhdin kannalta sivuluisua pitäisi käyttää takavetoisessakin vain vähän ja jo kurviin mentäessä, mikä onnistuu tasaisesti, aina samalla tavalla hyvin harvalta. Ovi ei saa olla edellä enää kurvista ulos tultaessa takapyörät työntävät autoa eteenpäin sitä tehokkaammin, mitä pienempi on luistokulma.
Etuvetoisen ajaminen pitkissä luistoissa onnistuu, mutta se vaatii asiaan perehtymistä ennen kuin näyttää hyvältä, kuka vaan tumpelo saa takavetoisen näyttämään hienolta. Vasemmanjalanjarrutus, käsijarrun käyttö ja vastaheitto (etenkin kaikki yhtä aikaa käytettynä) ovat asioita, joiden harjoittelu refleksiksi asti tuo ihan uuden maailman etuvetokuskille. Tosin muutama rengaskerta siinä menee harjoitellessa.
Käytännössä etuvetoista voi viedä takavetoista leveämmässä luistossa ainakin liukkaalla alustalla. Kun tietää mitä tekee, saa nokan oikeaan suuntaan vaikka se olisi osoittanut jo tulosuuntaan.
Neliveto sen sijaan on ainakin minulle tylsä peli sikäli, että sitä en osaa heittää haluamaani luistoon. Sen saa hyvällä säkällä lievään sladiin, mutta jos säkä ei riitä, mennään nokka edellä pöpelikköön. Jääradalla tilanne on toinen, alusta on liukas eikä luiston tarve tule yllättäen. Nelivetoinenkin tottelee aika hyvin vasemmanjalanjarrutusta, mutta ei yhtä sähäkästi kuin etuvetoinen.
Jos joku aikoo opetella esim. vasemmanjalanjarrutusta etuvetoisellaan, kannattaa ottaa ensin selvää, soveltuuko auton tekniikka siihen. Ainakin jotkut VW:n automatisoidut vaihteistot irrottavat kytkimen kun jarrua ja kaasua painetaan yhtä aikaa, mistä seuraa tietysti hillitön puskeminen.
Kyllä omavalinta osuisi varmasti nelivetoiseen, jos ei olis rahapussista kiinni.
Neliveto ei taida olla huono millään kelillä. (verrattuna etu- ja takavetoisiin).
Itsellä on Citroen Xantia, joka on kyllä talviautona aivan mahtava.
Jousituksen korkeussäätö on talvella aivan mahtava, aina pääsee menemään lumivallien yli, toisin kuin rautajousisilla, joissa puskuri ja pohja ottaa äkkiä kiinni
Ojasta on päästy montakertaa pois nostamalla jousitusta se 15cm ylös. Kyllä lähtee kummasti liikkumaan kun ei ota pohja kiinni, vaikka vain etuvetoinen onkin. (No ei tietenkään aina, mutta saa sen nelivedonkin kiinni jäämään).
Takavetoista autoa ei kyllä varmaan talviautoksi tulisi ostettua, ilman ajonvakautuksia ja vetoluistonestoja.
Makuasia, mutta en näe "heittelyssä ovi edellä" juurikaan hauskuutta. Lisäksi näen tälle ajotyylille hyvin vähän käyttöä "urbaaneissa" olosuhteissa tai yleensäkin taajama-alueilla...
Vetotapaa todellakin perustellaan jopa täälläkin ajon hauskuudella, jolloin hauska auto perustellaan helposti myös muutenkin paremmaksi. Sama logiikka on esiintynyt liikennekeskusteluissa.
Onhan takavetoisella kivaa leikkiä marketin pihalla, mutta ajatellaanpa todellista liikennettä (sellaiseen tarkoitukseen kai useimmat autonsa hankkivat). Eipä näe maantiellä tarkoituksellisia takapyöräluistoja kurveissa tai ohituksissa toisin kuin em. parkkipaikoilla tai kotini edustan 90 asteen mutkassa 40 km/h rajoitetulla tiellä. Mielestäni on paljon hauskempaa ajaa liukasta maantietä 300 km vakaalla etuvetoautolla kuin perää sivulle tarjoavalla takavetoisella (nyt siis unohdetaan ajoa helpottavat järjestelmät). Tällaisen hauskuuden painoarvo on minulla paljon suurempi kuin takavetoisen tarjoamat ja yleensä nuorison hyödyntämät mahdollisuudet.
Itsellä on Citroen Xantia...
Ojasta on päästy montakertaa pois nostamalla jousitusta se 15cm ylös.
Ehkä kannattaisi panostaa kuitenkin ajotaitoon sen verran, ettei montaa kertaa tulisi ajettua ojaan puhumattakaan siitä, että korvaisi puutteen valitsemalla nelivetoisen.
Tunnustan olen ollut pitkään etuvetokuski ja ajanut Saab-Volvo-bensa-linjalla 12 vuotta. Ennakkoluulot BMW:tä ja takavetoa ja dieseliä kohtaan kohtaan olivat suuret.
Kokemus on kuitenkin jälleen kerran osoittanut, kuinka tärkeää on jatkuva parantaminen. BMW on ollut 10 vuotta yleisin näky Ivalon talvitestiradalla. takavetoa ja lämmitystä on testattu ja testattu ja parannettu ja parannettu. Ajonhallintajärjestelmästä DSC on minun autossa versio 8.0.
Samalla etuvetoja valmistavat tehtaat ovat levänneet laakereilla ja kieriskelleet ja piehtaroineet itsetyytyväisyydessä ja muistelevat kuten monet kirjoittajat 1980-lukua. Kuinka Saappi ja Volvo ja Pohjoismaiden Neuvosto oli kovia sanoja, Ruotsi vielä rikas maa ja Ruotsin lautat täynnä väkeä. No nyt Folkhemmet on köyhtynyt, Pohjoismaita ei ole, Saappi ja Volvo on amerikkalaisia brändejä, Ruotsin lautat kyntää tappiolla. Sentään Robert Collin muistaa ja kertaa Ruotsin suurvaltahistoriaa.
Ja katso mitä on tapahtunut.
Tänä päivänä takaveto diesel hakkaa etuveto bensakoneen talviautona.
Vetotapaa todellakin perustellaan jopa täälläkin ajon hauskuudella, jolloin hauska auto perustellaan helposti myös muutenkin paremmaksi. Sama logiikka on esiintynyt liikennekeskusteluissa.
Onhan takavetoisella kivaa leikkiä marketin pihalla, mutta ajatellaanpa todellista liikennettä (sellaiseen tarkoitukseen kai useimmat autonsa hankkivat). Eipä näe maantiellä tarkoituksellisia takapyöräluistoja kurveissa tai ohituksissa toisin kuin em. parkkipaikoilla tai kotini edustan 90 asteen mutkassa 40 km/h rajoitetulla tiellä. Mielestäni on paljon hauskempaa ajaa liukasta maantietä 300 km vakaalla etuvetoautolla kuin perää sivulle tarjoavalla takavetoisella (nyt siis unohdetaan ajoa helpottavat järjestelmät). Tällaisen hauskuuden painoarvo on minulla paljon suurempi kuin takavetoisen tarjoamat ja yleensä nuorison hyödyntämät mahdollisuudet.
Minä leikin takavetoisella muuallakin kuin marketin pihalla. Esim. kehäteillä voi edetä kaarteissa "ovi edellä" huomioiden tietysti muu liikenne. Nykyään 500-Bemarissa on niin hyvä luistonestojärjestelmä, että se vie pois kaikki luistelutaipumukset ja auto menee vakaasti. Juju on siinä, että sen luistoneston saa kytkettyä pois päältä ja silloin on hauskaa. Kyllä se hauskuus kelpaa tällaiselle keski-ikäiselle miehelle. Nuorempana oli onneksi tehottomia autoja; muuten olisin ajanut niillä metsään.
Herbertille
""Ehkä kannattaisi panostaa kuitenkin ajotaitoon sen verran, ettei montaa kertaa tulisi ajettua ojaan puhumattakaan siitä, että korvaisi puutteen valitsemalla nelivetoisen.
Koskaan en ole "maantiellä" penkalle mennyt mutta kapealla sivutiellä on pari kertaa penkkaan painunut. No ehkä ajotaidossakin on parantamista, niihän meillä kaikilla.
4m leveä mutkainen sivutie peilikirkkaalla jääpinnalla höystettynä vesikerroksella, niin kyllä niitä autoja saa hinata penkasta pois huolimatta kuskin ajotaidosta. Toinen esimerkki: 15cm yön aikana satanutta lunta ja aamu-uninen tien auraaja. Pito on aika huono. Kovin hiljaa ei voi ajaa, koska muuten ei pääse mäkiä ylös.
Näinhän se tuntuu olevan, että etuvetoisilla autoilla ajavat joutuvat useimmin ajamaan niillä taloudellisten reaaliteettien takia, jolloin niitä pitää sitten tuoda esiin haukkumalla takavetoisia ilman minkäänlaisia kokemuksia niistä.
Takavetoisen uuden auton ostaja yleensä maksaa autostaan korkean hinnan, johtuen siitä, että takavetoiset ovat yleensä keskimääräistä isompia ja kalliimpia, jolloin valinnan varaa olisi vaikka kuinka paljon. Silloin voidaan valita paras vetotapa omiin tarpeisiin, eikä täydy tyytyä etuvetoon ja puolustella sitä haukkumalla takavetoisia. Tämän on huomannut hyvin tuttavissa. Samat ihmiset, jotka aina selittivät minulle takavedon huonoja puolia ilman kokemuksia niistä, ovat nyt varallisuuden kasvun mukana monet siirtyneet taka- tai nelivetokuskiksi. Miksi, jos se etuveto nyt olisi niin mahdottoman hyvä ratkaisu, laittaa paljon enemmän rahaa kiinni ja saada muka huonompi? Aika monelta tuttavaltani on nimittäin vaihtunut Volvo tai Saab tähän Saksalais kolmikkoon, josta Auditkin ovat suurinosa quattroja. Yksi vannoutunut etuvetofriikki meni jopa vaihtamaan 9-5 Saabinsa Chrysler 300C:hen ja on enemmän kuin tyytyväinen.