«12»
Tämä autojen kopiointi alkaa mennä jo melko mielenkiintoiseksi. Nähtävästi PSA on päättänyt toimia japanilaisvalmistajien porttina länteen, kun kyseessä on pikkuautot. Toyota sai mukavan pelinavauksen Aygo, C1 ja 1007 kolmikolla ja nyt Mitsun i MiEV kopioidaan. Sähköautojen kohdalla tietysti saattaa olla ihan mielekästäkin, että samaa tekniikkaa saa hiukan eri kuorissa.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Reimanen:
Samalla nähdään miten "luotettavasta japanilaisesta" tulee yhtäkkiä "paska ranskis", vai mitä?
Viittaat tähän, että saman tekniikan autoja käsitellään sujuvasti ennakkoluulojen pohjalta?
Kaipa tuossa sitäkin voi käydä, mutta laajemmassa Ranska-Japani yhteistyössä on tainnut joskus käydä oikeastikin hiukan suunnitelmista poikkeavalla tavalla. Nissanilla oli ainakin pari vuotta sitä ongelmaa, että autoissa oli japanilainen muotoilu ja ranskalainen luotettavuus. Ihan viimeisintä tietoa ei tietty ole, onhan tuo voinut alkaa luonnistuakin.
Kaiken kaikkiaan on tietysti melko huvittavaa, että samat alihankkijat ovat kasaavat isoja kokonaisuuksia eri autoihin ja sitten nämä lopputuotteet ovat niin "erilaisia".
Sähköautoist näyttää tulevan muitaki pelii. Mut toi intialainen pyrkijä ei oo iha feministikaartin mieleen nimetty
http://www.tmnet.fi/uutiset/intialainen-reva-esittelee-sahkoauto-osaamistaan
Reimanen:
Samalla tai eri tekniikalla, yleisiin mielikuviin viittasin.
Ranskishan ei voi olla luotettava, japski taas on, mutta tylsä. Jne jne. onhan noita.
No niin... Nyt sitten i MiEV olikin jo pienessä ensitestissä. Heräsikö ajatuksia? Toimintamatka näyttäisi olevan kaupungissa aika odotetun kaltainen lupauksiin nähden.
Reimanen:
Niin kuin TM:kin toteaa "suurin mutta on talvi". Ainakin toimintamatka talvella lyhenee. Miten sisätilan lämmitys, riittääkö vesikiertoinen sähkömoottorin jäähdytys lämmittämään sisätilat. Ilmeisesti ei, jolloin tarvitaan sähkövastuksia ja ne syövät akkuenergiaa.
Niin, näin on ainakin i MiEV:n kohdalla.
Muistaakseni tuota iMieviä on testattu talviolosuhteissakin, onhan Japanissakin lunta ja kylmää tietyissä osissa.
Mutta tuo on sitten eri juttu, että miten paljon se vaikuttaa. Varmasti käyttömatka lyhenee jonkin verran, se vain että kuinka merkittävästi.
Toisaalta jos sitä pitää tuollaisessa lataustolpassa yön, niin samallahan ne sisätilat lämmittää. Sitten matkan aikana vain lämpötilan ylläpito riittäisi.
Matti-:
Tästä oli toisessa ketjussa juttua. Skotlannissa ajettuna vehje suostui kulkemaan sikäläisessä viileässä syksyssä 60 km akullisella (normi 130 km). Maasto on kuitenkin aika mäkistä, joten ei pudotus normiviileässä säässä noin paha ole.
Sähkölämmitys vie valitettavasti paljon sähköä. iMievin akuissa on 16 kWh mehua. Jos sillä ajetaan 130 km, normikulutus on 123 Wh/km. Reippaahkossa kaupunkiajossa (keskinopeus 40 km/h) keskimääräinen tehonkulutus on noin 5 kW. Jos tuohon lisätään pari kilowattia lämmitystä ja muita sähköhilppeitä, kulutus lisääntyy 40 %.
Kun siihen samaan lisää vähän märkää ja loskaista maantietä ja kylmän sään aiheuttaman korkeamman ilmanvastuksen ynnä muut kylmyyden pulmat, niin talvi syö kymmeniä kilometrejä toimintamatkaa.
Kylmemmillä keleillä nykyautojen lämmön ylläpitoonkin menee yllättävän paljon energiaa. Se ei ole aikaisemmin ollut isokaan ongelma, kun sieltä padastahan sitä on saanut. Mutta jo nykyiset pihimmät koneet alkavat olla vähän haasteen puolella; jotta koneen lämpiäminen ei häiriintyisi, sieltä ei kovin paljon lämpöä voi ottaa.
Jonkinlaista osviittaa tarvittavista tehoista saa siitä, että sisätilalämppärit ovat tuollaisia kilowattipelejä, ja niillä ei autoa pakkasella mitenkään nopeasti saada lämpimäksi.
Ratkaisuja asiaan toki olisi olemassa; parempi eristäminen, täsmälämmittäminen (lasit, penkit, kädet), lämpöpumppujen käyttäminen. Maksavat kuitenkin rahaa, eivätkä asiakkaat ole vielä valittaneet.
Tarvitaanko noissa sähköautoissa moottoriöljyjä tai vastaavia voitelunesteitä tms ? Tuossa teknarin testissä luki että sähkömoottorista ei annettu paljoakaan tietoja ja rakenne oli sinetöity.
Ympäristönäkökulmasta katsoen tuo moottoriöljyjen poistuminen kulkuvälineistä ( sähköautot tässä tapauksessa ) maailmanlaajuisesti aiheuttaisi todella merkittäviä muutoksia öljy-yhtiöiden toimintaan.
Sähkömoottori ei tarvitse muuta voitelua kuin hitusen rasvaa pariin laakeriin.
punto05:
Nesteitä taitaa olla ainoastaan pissapojassa ja hydrauliikassa, jarruöljy, sekä tietysti akkunesteet.
Jees ja litkuista tarvitaan vielä jäähdytysnestettä, jos on nestejäähdytetty moottori. Akkupuolella on myös nestejäähdytystä, mutta se lienee poistumassa.
Tuo pointti öljyttömyydestä on hyvä, sillä öljyä kuluu kuitenkin jonkun verran autoissa. Toinen ääripää moottoriöljyn kulutuksessa lienevät etanoliautot, joiden moottoreiden öljynvaihtoväliä jouduttiin ainakin aikaisemmin lyhentämään ohipuhalluksen mukana öljyn joukkoon joutuneiden hapettimien yms. sälän vuoksi.
Ja tämä auto välittää voimaa renkaille tavanomaisen tasauspyörästön kautta, joten sielläkin on öljyä. Mutta moottoriöljyt toki puuttuvat.
punto05:
Sähkömoottorissa ei ole öljynvaihtoa. Muuten voimansiirto toimii ihan samalla tavalla kuin nykyautoissa, jotain liukasta siellä tarvitaan hampaiden väliin.
Nesteettömiä jarruja on kovasti kehitelty, mutta vielä kestää. Jonkinlaista jäähdytysnestettä tarvitaan lämmitykseen ja ilmastointiin sekä hukkalämmön poissiirtoon ja hyötykäyttöön.
Kyllä se polttoaineen poistuminen on kuitenkin isompi juttu. Jos tavallisen autoilijan moottoriöljyjä ajatellaan, niin niistä ei öljy-yhtiö saa kuin kymmenesosasentin kilometriltä, jos sitäkään. Polttoaineesta saatava raha on monikymmenkertainen.
Ympäristönäkökulmasta tietysti ongelma on se, että käytetty moottoriöljy on ongelmajäte. Se ei kuitenkaan ole kovin paha ongelmajäte, kyse on vain kierrätyksen järjestämisestä.
Ajattelin moottoriöljyjen käytön vähenemistä ympäristön näkökulmasta, en rahatalouden kannalta. Öljyhtiöiden voitot/tappiot voi sivuuttaa näissä spekuloinneissa.
Mikäli sähkömoottorit yleistyvät henkilöautoissa vaikka vain 1-5 % autokannasta, oli virtalähteenä sitten ladattu akku tai polttokenno, vähentää se moottoriöljyjen käyttöä valtavan paljon vuositasolla. Sitä samaa voiteluöljymäärää ei teollisuus pysty markkinoille työntämään muihin käyttötarkoituksiin. Siitä voi helposti laskea öljyn tuotannon hiilijalanjäljestä, kuinka paljon co2 tonneja vuosittain jää ilmakehään päästämättä.
Tässä tarkastellaan tietysti koko maapallon autokantaa ja niissä kertaluokissa jo 1-5% merkitsisi hyvin paljon. Voi tietysti olla että sähköautoilu osuus nousee henkilöautojen kategoriassa jopa 60-80% tasolle.
Itselle ainakin sähköauto kelpaisi, ne ovat hyvin vähän ympäristöä kuluttavia, hiljaisia ja ajo-ominaisuudet saadaan varmasti yhtä hyviksi kuin nykyisissäkin autoissa. Esimerkiksi useat akut voidaan sijoitella painopisteen kannalta paremmin kuin yksi polttoainesäilö. Siinä ovat nykyisetkin auton ostokriteerini tärkeysjärjestyksessä, joten sähköautoilussa ei tarvitsisi luopua mistään vaan saisi entistä paremmilla ominaisuuksilla varustettuja autoja.
Tulipahan kehuttua ..
Lähinnä noissa sähköautoratkaisuissa arveluttaa tuo akkujen turvallisuus. Vain muutamia päiviä sitten uutisoitiin viimeksi Nokian kännykän akun räjähtäneen työpöydällä oikosulkuun jouduttuaan.
Voisi olla melkoinen mojaus ajaa sähköautoa ja yhtäkkiä joutua akkuräjähdyksen kohteeksi. Lopputulos kelpaisi varmaan kansainväliseen uutislevitykseen ainakin kuvien perusteella.
Onhan sitä nykyautoissakin akku mukana, mutta tuo kokoluokkaero sähköautojen vaatimaan akustoon nähden on aika hulppea.
Torpparin poika:
Mikä mahtoi aiheuttaa sähköauton palon? Tuleeko näitä lisää?
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=1728870
Jätin bensan ja dieselin käytön vähenemisen pois, koska ilmeisesti sellaisia sähkömääriä ei pystytä tuottamaan että maapallon autoista esim. 20 % tai enemmän alkaisi toimimaan verkkovirtalatauksella.
Jos sähköautot yleistyvät laajemminkin, on sähköauton käyttövoima ratkaistavissa Chevrolet Volt:in tapaan pienellä polttomoottorilla.
eipä tuo akkujen tekokaan ole ympäristöyställistä koska siinä kuljetetaan ennen valmista akkua materiaaleja myös pitkiä matkoja esim. materiali kanada ,teko eurooppa ,asennus japani näin oli ainakin eräässä vaiheessa priuksen akun matka
ja suomeen tulee litum kaivos...
http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/article24989.ece
mutta onko kuinka paljon ekolompisempaa kun myös huomioidaan että akuista tulee ongelmajätettä ja miten ne kierretetään
Penteles:
pystytäänkö selvittämään mikä aiheutti palon ?
miten vakuutus yhtiöt suhtautuvat sähkö-autoon kun tuon fiiun hinta tullin arvio 92000e nostekaanko maksuja kasvanneen riskin takia??
Palaahan niitä polttomoottoriautojakin aivan samalla tavalla. Eikä sähköautossa ole mitään enempää, päinvastoin, siinä on vähemmän. Polttomoottoriautossakin on tehokkaita sähkömoottoreita, kuten startti.
Noihin legendoihin sen verran, että Suomessa henkilöautoliikenteen hoitaminen sähköllä nostaisi sähkönkulutusta luokkaa 10 prosenttia. Tai jotain sellaista muistan lukeneeni.
Oletuksena taitaa olla se, että kuljetaan tuollaisia Mitsun tapaisilla. Jos jollakin riittää ruutia, niin sen saanee laskettuakin. Mitsu taisi viimeisessä teknarissa viedä kaupungissa noin 20 kWh/100 km. Sillä kun laskee suomalaisen ajosuoritteen ja vertaa nykyiseen kulutukseen.
Vaihtotase taisi parantua jotain 2 mrd euroa, jos öljy vaihtuisi sähköön. Asioita on nyt tongittu suomalaisen sähköautobuumin myötä.
Mikä on sähköauton huoltoväli?
Kilometri vai aikaan perustuva?
Mikä tekniikka ensimmäisenä vaatii auton määräaikaishuoltoon viemiseksi?
En löytänyt tätä tietoaTM:n iMiEV'in ensitestin tiedoista.
Jos hommaa lähtee purkamaan siitä, mitä nykyautoille tehdään huollossa.
Tällöin huomaa, että jäljelle jää läjä tarkistuksia. Suodattimista jäljelle taitaa jäädä vain sisäilman suodatin. Nestepuolella jarruneste taitaa tulla ensimmäisenä vaihtoon ja hiukan sen jälkeen jäähdytysneste.
Jarrulaitteet ja iskarit ovat luonnollisesti kuluvaa tavaraa, mutta palathan kestävät jarruissa luokkaa 60-100 tkm, ellei sitten ole todella kovaa käyttöä.
Sähkökomponentit ovat melko huoltovapaita, ja korjauspuolella homma on vaihtokeikkaa. Tehdaskunnostetut osat voisivat olla mielekäs tapa korjata, vaikka nykymaailmassa tehdaskunnostetut kalikat tahtovat olla aika vaihtelevia laadultaan - ainakin polttomoottoriautoissa.
Tuota korkeaa hankinta hintaa kompensoi ainakin se seikka, että sähköllä ajaminen on lähes ilmaista bensaan tai dieseliin verrattuna.
Tähän kaipaisin vähän enempi perusteluita. Esimerkiski Pekkarinen antoi viime viikolla Suomen sähköntuotantoa käsittelevässä haastattelussaan sellaisen kuvan, että vaikka osa autoista kulkisikin sähköllä, niiden vaatima sähkön tarve olisi edeleen aika mitätön vrt. teollisuuden tarpeisiin.
Pitäisi kaiketi vähän laskeskella, mitä tuollainen sähköauto sitten kuluttaa vrt. muihin sähkönkuluttajiin. Tai jos joku tietää näitä laskemlmiä ennestään jostain. Veikkaisin, ettei tuo välttämättä niin paljoa silti loppujen lopuksi kuluta.
Matti-:
Pekkarinen sanoi että Suomessa on arvioitu vuonna 2030 sähköautojen sähkönkulutukseksi 1,5-2 TWh, joka on noin 2% tämän hetken Suomen sähkönkulutuksesta, eli ei tule olemaan mikään ongelma.
Vertailun vuoksi: Suomen koko sähkönkulutus on noin 82,5 TWh ja metsäteollisuus käyttää siitä 27 TWh.
Penteles:
Kuulostaa uskottavalta, jos sähköautojen osuus Suomessa v.2030 on se 2% vs. öljypohjaisilla polttoaineilla toimivat 98%.
No juu... Kyllä nuo kuulopuheet aika lähellä olivat.
Suomessa ajettiin 2008 pyöreästi 45 biljoonaa henkilöautokilometriä. Jos kulutus tuolla matkalla olisi i MiEVin kaupunkikulutuksen luokkaa, eli 200 Wh/km, koko sähköpotti olisi 9 terawattituntia.
Koko kulutuksesta Suomessa tuo on reilu kymmenen prosenttia ja Pekkarinen näemmä arvioi, että 2030 luokkaa 20 prosenttia ajosta mennään sähköllä (miten tuo ajosuorite sitten kehittyykään).
Poliitikoilla tuntuu olevan jo vaikeuksia takin käännön kanssa, kun maakaasulle, sähkölle, vedylle ja etanolille pitäisi kullekin olla oma nuttu. Vaalipuheissa oletetaan, että autokanta vaihtuu sormia napsauttamalla, vaikka nytkin nämä romut pyörivät liikenteessä sen 18 vuotta. Tekniikan todellisesta tilasta ei tietty olla sen enempää murheellisia kuin jakeluketjujen järjestämisestäkään.
Okei, viimeinen kappale ei kuulu aiheeseen.
finman:
Yksittäisen akkupaketin kuljettaminen meriteitse mantereelta toiselle ei kovin paljoa saastuta, varsinkin jos mantereella kontteja rahdataan rautateillä.
Täysin samalla tavoin rahdataan myös polttomoottoriautojen komponentteja ja kokonaisia autoja maapallon puolelta toiselta. Tältä osin sähköauto ei ole sen ekologisempi kuin polttomoottoriautokaan.
finman:
Käytetyt akut tuskin ovat suurikaan uhka luonnolle, koska niissä on satojen eurojen edestä harvinaisia metalleja. Näin ollen akut päätyvät varmasti asianmukaiseen käsittelyyn eikä verkonpainoiksi kesämökille.
Jotkut pitävät sähköautoja jotenkin erityisen ekologisina, vaikka niiden valmistus ei vaikutuksiltaan juurikaan eroa polttomoottoriautoista.
Se suurin ero syntyy käytön aikana, jolloin ei polteta fossiilisia polttoaineita, eikä tupruteta pakokaasuja ilmakehään. Sähkön tuotannossa on toki päästöjä, mutta isojen voimalaitosten päästöjen hallinta on paljon helpompaa ja kehittyneempää. Toiseksi sähköstä valmistetaan kohtuullisen suuri osa ilman fossiilisia polttoaineitakin.
sjvirt:
Ennenkuin besiiniä tai dieselöljyä päästään auton moottorissa polttamaan on sen valmistamisessa aiheutettu myös päästöjä.
Öljynporaus-kuljetus jalostamolle-valmistus-kuljetus jakeluasemille.