Uusien autojen ilmoitetut kulutuslukemat pelkkää satua
Hyundai/Kia tuomittiin ilmoitetuista kulutuslukemista Pohjois-Amerikassa.
Tuomion seurauksena korealaiset konsernikumppanit Hyundai ja Kia joutuvat korvaamaan 1,1 miljoonalle autonomistajalle, koska autojen kulutus on osoittautunut ilmoitettua korkeammaksi. Hyundai/Kia ovat ilmoittaneet 13 automallin polttoainekulutukset, jotka eivät lainkaan pidä paikkaansa todellisten lukemien kanssa ja käyttäneet lukemia markkinoinnissaan ja kauppiaiden autotarroissa.
EPA (Environment Protection Agency) pakottaa Hyundain ja Kian korvaamaan runsaalle 900 tuhannelle autonomistajalle USA:ssa ja 172 tuhannelle Kanadassa todellisen ja ilmoitetun kulutuksen välisen eron lisättynä 15 prosenttilla hyvityksenä.
Näin Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Olisi tarvetta tehdä aloite myös EU:n taholta. Näin saataisiin pois valheellinen automainonta myös Euroopassa.
Mistä sinä tiedät, onko mainonta virheellistä Euroopassa?
Eikös lehdissä taannoin julkaistu tutkimus useiden eri automerkkien kulutuksista, jotka kaikki olivat kaunisteltuja. Oliko peräti TM:ssä?
Sinänsä tämä on nollauutinen, sillä jo yleisen autoilijakokemuksen valossa jokaisen pitäisi tietää, ettei ilmoitettuihin kulutuslukemiin pääse kuin korkeintaan satunnaisesti.
Omalla kohdallani on toteutunut nyrkkisääntö 1-1,3 litraa lisää normikulutuksiin.
Kuka muuten muistaa 1980-luvun lehtimainokset, joissa Audi 80:lla oltiin päästy hämmästyttävän pieniin kulutuslukemiin, ajettu toista tuhatta kilometriä tankillisella.
Pienellä präntillä kerrottiin alareunassa, että matkanopeus oli 60 kmh ja rengaspaineet jotain reilut 2,5 kiloa. Että jokapojan arkispeksit...
kello68:
Jos Kello68 tutustuisi muihinkin kuin suomalaisiin "objektiivisesti" kirjoittaviin lähteisiin netissä tai kirjastoissa - mikäli ei halua ostaa niitä, niin taustaa autotehtailijoiden markkinaosastojen rikollisiin lukemiin osaa suhtautua suurella varauksella.
Useimmiten valmistajat näyttävät keskittyvän ajotietokoneiden trimmaukseen kuin todellisiin kulutuksiin.
Eurooppalaiset lukemat poikkeavat amerikkalaisista laskentamuodossa - montako mailia gallonalla selviää ja ovat muunnettavissa eurooppalaiseen muotoon.
Ainakaan USA:ssa dieselit eivät ole vielä merkittävä autoryhmä.
kello68:
Ruotsalaisen autolehden ViBilägare'n testitallin, (långteststallet) autoista Hyundai i40 on juuri nyt rohmuin verrattuna ilmoitettuista lukemista poikkeavasti 44 prosentilla.
(Lähde ViBilägare nro 16/2012)
Itse olen ollut huomaavinani, että Hyundai on huonoimmasta päästä vertailkulutusten vastaavuudessa normikulutuksiin. Samoin suorituskyky on monesti yllättävän heikko tehoihin nähden.
Minulla ilmoitetut EU-lukemat ovat pitäneet hyvin paikkaansa kaikilla autoillani. Olen kirjannut tankkaukset ylös usean vuoden ajan. Mittarivirhe on tarkisettu ja ollut luokkaa +/- 1%. Laskettu kulutus on jäänyt noin 5% alle yhdistetyn EU-kulutuksen. EU-kulutusnormi on hyvin todenmukainen.
Tuntuu olevan isot erot autojen välillä, itselläni käytössä kolme autoa joista näin:
Keskikokoinen robottivaihteistoinen bensiinikäyttöinen tila-auto (129hp): Pääsee helposti ilmoitettuihin lukuihin, huomionarvoista moottorin nopea lämpeneminen ja kulutuksen pieni kasvu kylmänä vuodenaikana.
Golf-kokoluokan bensiiniautomaatti (136hp): Ei pääse ilmoitettuihin lukuihin, kuluttaa 2 litraa sadalla enemmän kuin tuo äskeinen, vaikka normin mukaan pitäisi mennä vain vajaan litran enemmän ja on selkeästi pienempi auto, huomionarvoista kulutuksen suuri kasvu kylmänä. Jos liikkeelle lähtiessä on viisikin astetta pakkasta, momentinmuunnin ei edes lukkiudu ensimmäisen viiden kilometrin matkalla.
Saman kokoluokan manuaali diesel (120hp): Kaikkein kauimpana ilmoitetuista lukemista. Varsinkin talvi lisää kulutusta törkeän paljon (moottori lämpenen hyvin hitaasti). Käytännön kulutus tuon ensimmäisen tasolla normaalissa pikkupyörityksessä. Pääseen loistamaan vasta pitkänmatkan (nopeassa) maantieajossa, sillä nopeus tuntuu lisäävän muita hitaammin kulutusta.
Eikö dieselin pitäisi olla vähiten herkkä lämpötilan muutoksille ja siten kulutuslisään? Tämä on ihan esson baarin uskomus ja en näin väitä. On vain kansanuskomus tiukassa.
Omat kokemukset ovat olleet niin että pääsen kyllä matka-ajossa kulutettuun lukemaan nykyisilla (diesel) autoillani, mutta kaupungissa löpöä palaa reippaasti. Koska ajo on peräkärryn vetoa ja kaupunkiajoa, niin ei tietty pääse tuohon yhdistettyyn kulutukseen.
Ajotietokoneen lukema ei ainakaan edellisessä Saabissa ja nykyisessä Volvossa pidä kutiansa, BMW'stä ei ole vielä tarpeeksi kokemusta jotta osaisin sitä kommentoida (merkkaan kaikki kilometrit/litrat aina ylös).
Kannattaa huomioida myös se että minkä ikäisestä autosta on kyse, EU-kulutus normin tullessa n. 10 vuotta sitten olevien autojen kulutukset olivat lähes yksi yhteen todenmukaiset kun taas nykyisin niihin ei pääse lähes millään autolla.
Bugracer:
Tuo pitää kyllä paikkansa, mutta vain hyvin lyhyellä ajomatkalla. Jos noilla bensa-autoilla nollaa keskikulutuksen kylmänä liikkeelle lähtiessä, kulutus on ensimmäisten satojen metrien matkalla huimaa verrattuna dieseliin. Pidemmällä matkalla dieselin hidas lämpeneminen lisälämmittimineen kyllä tuntuu nostavan kulutusta varsinkin tuota ensimmäistä bensa-autoa huomattavan paljon enemmän.
Sanoisin, ettei tätä kuitenkaan kannata yleistää, sillä kolmen auton otos on kyllä aivan liian pieni. Toinen juttu on tietenkin sekin, että kaikkina vuodenaikoina auto kuluttaa eniten kylmänä ja kulutus pienenee "normin mukaiseksi" jossain nopeammin ja jossain hitaammin.
LMJ:
LMJ kuuluu juuri autonvalmistajien ihailemaan käyttäjäryhmään, joka tarkistaa kulutuksen juuri nollaamastaan ajotietokoneesta. TÄYSIN VÄÄRIN.
Kuten jo edellä kirjoitin niin VALMISTAJAT ovat keskittyneet TRIMMAAMAAN AJOTIETOKONEITA VASTAAMAAN PAREMMIN ILMOITETTUJA KULUTUSLUKEMIA - eikä todellisia.
Lukekaa, hyvät ihmiset, lokakuussa ilmestyneestä AUTO MOTOR UND SPORT-lehdestä lehden tilastollisesti tarkkoja tietoja nykyautojen käytännön kulutuksista. Myös TM julkaisi äskettäin tietoja. Ruotsalaiset autolehdet alkavat olla tosi kärmeissään kaupallisesti edullisiin, mutta täysin valheellisiin lukemiin.
Ajotietokone toimii melko tarkasti nykyisin. Edellisessä autossa (vm 2011) ajotietokone näytti aina samaa kuin mitä mittasin tankilta. Nykyisellä autollaa, joka on eri merkkiä kuin edellinen (myös vm 2011) olen ajanut pari tankillista, ja toisella kerralla meni ajotietokoneen näyttämään ja toisella kulutti desin enemmän kuin ajotietokone näytti. Joskus 10 vuotta sitten eroa saattoi olla paljon enemmän, mutta nykyisin vaikuttaa siltä, että ajotietokone pitää paikkansa kulutuksen suhteen aika hyvin.
Fabio:
Olen kyllä omistanut 80- ja 90-luvun autojakin joissa ajotietokoneen näyttämä keskikulutus on olut lähes sama tankkauksiin nähden, ehkä muutamien kymmenyksien ero.
Eihän kulutuksen mittaaminen mitään rakettitiedettä ole ennenkään ollut. Suuttimien painehäviön ollessa vakio tarvitsi mitata vain niiden aukioloaika, niin saatiin hetkellinen kulutus, tuohon sitten kello ja auton nopeus mukaan, niin homma on valmis.
En epäile, ettetkö olisi voinut omistaa autoa, jossa ajotietokone näytti kohdilleen jo 10 vuotta sitten, mutta kyllä se oli enemmän sääntö kuin poikkeus, että ajotietokone näytti reilusti sivuun todellisesta kulutuksesta. Eroa saattoi olla satunnaisesti olla jopa puoli litraa/100km todellisen ja näyttämän välillä joissakin autoissa. Nykyään tuo on ainakin omien kokemusten mukaan kuitenkin parantunut.
Veikkaanpa, että kulutuksen mittaaminen tuolla mainitsemallasi tekniikalla ei onnistu kovin tarkasti ainakaan helpolla, jo mittauksen virhemarginaalinkin vuoksi. Esimerkiksi monissa dieseleissä polttoainetta ruiskutetaan palotilaan 2000 barin paineella, jolloin kellon virhemarginaali kasvaa liian isoksi suhteessa suuttimen aukioloaikaan, jotta saataisiin luotettava mittaustulos. Lisäksi ruiskutuspaine saattaa vaihdella moottorissa tarpeen mukaan, joten jo näistä kahdesta muuttujasta saadaan yhdessä sellainen yhtälö, että jos ajotietokone mittaa kulutusta tuolla tavoin kuin mainitset, niin en ihmettele, että tulee pientä heittoa todellisen kulutuksen ja ajotietokoneen näyttämän välille.
Fabio:
Pahoittelen, että en tarkentanut aiemmin. Puhuin luonnollisesti noista edellä mainituista vanhoista autoista ja bensakoneista... Näin nopeasti ajatellen en edes heti keksi miten vanhoista dieseleistä on kulutusta mitattu ja nyt kun tuli puheeksi, niin joku viisaampihan voisi kertoa miten se tapahtui?
En tiedä kuinka nuo oikeasti toimivat, mutta jos nykyauton kulutusseurannan joutuisin toteuttamaan, en lähtisi mittaamaan yhtään mitään, vaan kysyisin syöttömäärät ruiskua ohjaavalta tietokoneelta ja ynnäisin niitä luottaen suuttimien toteuttavan saamansa komennot?
Vuoden 2000 V70 I Classic piti hyvin kirjaa litroista ja kilometreistä. Trippi ja keskikulutus nollautuvat 10.000 jälkeen ja siihen tultaessa on kulutuslukema parin desin päässä tankkikirjasta lasketusta.
Sitä uudempi Volvo pitää mukamas kirjaa pidempään, mutta ne lukemat ovat ihan samaa huuhaata lähes 10% toleranssilla kuin W204 Ceenkin.
Zagarat:
Kuruma:
LMJ:
KAP1936:
Kenen normaalia ajoa mittausnormin pitäisi simuloida?
Minunkin kokemukseni mukaan kulutus vaihtelee, vanhemmilla autoilla on helpompi ajaa vuoden keskikulutus normilukemaan tai alle. Vaikeinta on päästä normilukemaan perheen ainoalla vetokoukullisella ja kattokaiteellisella autolla.
Minun normaaliin ajooni kuuluu sen verran paljon urheiluvälineiden kuskaamista ja perävaunun vetoa, että ne näkyvät ympärivuotisessa keskikulutuksessa. En jaksa riidellä tiilikärryn hinaamisen ja suksilaatikon ja kanadalaisen retkikanootin kuskaamisen lisäämistä mittausnormiin, vaikka se tekisikin normista minulle "normaalimman".
Mutta olisi kohtuullista odottaa, ettei normi salli niin suurta liikkkumavaraa, että normin mukaisellakin mittaustavalla tulee olennaisesti erilaisia tuloksia.
Zagarat:
Tätä olen miettinyt itsekin. Kuinka hirveä tekninen loikka on tärvelty ihan puhtaasti näyttävämpiin vanteisiin, parempaan äänieristykseen, kovempaan kiihtyvyyteen ja törmäyvyöhykkeisiin.
Ja nykyajan muka taloudelliset autot silti kuluttavat saman kuin Tippa-Rellu tai Sätkä jo vuosikymmeniä sitten.
Helsingin Hard Rock Cafe on avattu, lasi puuttuu kokoelmasta. Oli tarkoitus käydä syömässä hampurilaiset ja katsoa samalla käykö Mersu 66 litran tankillisella Oulusta Helsingissä? 66 litraa tarkoittaa siis että pellin alla ei ole BE diesel. Haaste voisi BlueEfficiency moottorille olla yhtä kova, koska litroja on käytettävissä vain 59?
Tien tukkona ei aleta olemaan, me tiedetään kyllä tuon kevarikuskin kanssa, miten valtatiellä ajetaan mittarisatasta muita häiritsemättä.
Saa nähdä miten äijien käy...voi joutua odottelemaan kesärenkaita?
740 GLE:
Niin, tokihan se uudemmissa dieseleissä tiedetään, tarkoitin mekaanisesti ohjattavia dieseleitä.
Enkä minä meinannut, että vanhoissa bensakoneissakaan sitä erikseen laskettiin ajotietokoneessa. Tokihan moottorinohjain tietää tai luulee tietävänsä polttoaineen määrän
Fabio:
Fabiolle vihjeenä ruotsalainen kuluttajaystävällinen autolehti ViBilägare, joka julkaisi eräässä syksyn numerossa tilastotiedot kaikista testitallinsa (långteststallet) autoista 20 vuoden ajalta. Se on todella synkkää tilastoa viimeisten 4 - 5 vuoden osalta.
Poikkeamat ilmoitetuista kulutuslukemista ovat kasvaneet sitä enemmän mitä lähemmäksi nykypäivää tullaan. 15 - 20 vuotta sitten lukemat poikkesivat "vain" kymmenisen prosenttia ylöspäin ilmoitetuista, kun nykyisin ylitykset ovat vähintään 20 prosenttia ja tyypillisimmillään n. 30%.
Ford C-Max ja S-Max poikkeavat n. 35 % ja nyt Hyundai i40 D n. 45 prosenttia.
Syy-yhteys löytyy tietenkin autoverotuksen muutoksista eri maissa "vähäpäästöisten" eduksi. Näin myös eräissä USA:n osavaltioissa - esim. California.
Parempi jos normin mukainen päästö/kulutus olisi vielä pienempi, hyötyjinä siinä olisi autoveron poistoa vastustava suomen kansalainen
olisin huolestuneempi tästä asiasta.
Vapaassa maassa(jossa rekisteröintiveroa/autoveroa ei peritä
Haloo.
KAP1936:
Taidat puhua ihan eri asiasta kuin minä. Minä vertailin todellista tankkausmääristä mitattua kulutusta ajotietokoneen näyttämään, ja sinä ilmeisesti vertaat todellista kulutusta valmistajan ilmoittamaan kulutukseen. Ilmeisesti ViBilägare on myös vertaillut jälkimmäistä.
Lista TM:n ajamien autojen kulutuksista.
Koska TM ei ilmoita mitattua yhteiskulutusta olen laskenut sen maantiekulutuksen ja kaupunkikulutuksen keskiarvona, joka ei tietysti vastaa valmistajan ilmoittamaa yhteiskulutusta, mutta on vertailukelpoinen.
Eli listan erotus tulee kaavalla: (maantiekulutus+kaupunkikulutus)/2-valmistajan ilmoittama yhteiskulutus.
Listan 221 autosta 21 autoa pääsee alle valmistajan ilmoittaman yhteiskulutuksen.
Merkki, vaihteisto, erotus, valmistajan ilmoittama yhteiskulutus,TM:n maantiekulutus,TM:n kaupunkikulutus, TM numero (vuosi/no).
>> Lähde <<
KAP1936:
Tietenkin olen verrannut todellista ja ajotietokoneen näyttämää kulutusta keskenään ja tiedän onko kulutuksissa systemaattista virhettä. Tuolla enemmän kuluttavalla bensiiniautolla olen kuitenkin ajanut vielä niin vähän, ettei kunnollista lukemaa tankkauksista ole, jota voisi verrata ajotietokoneen lukemaan. En kuitenkaan usko senkään vievän vähemmän kuin mitä ajotietokoneen lukema on.
Ajotavan vaikutukset kulutukseen ovat paljon suurempia kuin nykyisten autojen kulutuserot.
Ei mikään normi pysty kuvaamaan kulutusta kaikkien ajajien osalta, se on selvä. Tottakai auton pitäisi tietysti normin mukaisessa ajossa viedä suunnilleen se mitä on normikulutukseksi ilmoitettu ja siitä on kyse tuossa Amerikan tapauksessa.
En tiedä kuinka moni on kokeillut ajaa autollaan normin mukaisilla nopeuksilla ja ajotavalla. EU-normi vaatii kuitenkin aika taloudellista ajotapaa ja maltillisia nopeuksia. Ei minulla ole ollut ongelmia päästä uusillakin autoilla suunnilleen normikulutuksiin, mutta on niiden ylittäminenkin helppoa jos nostaa nopeutta ja muuttaa ajorytmiä.
KAP1936:
Oikein hymyilyttä
Eihän mainonta välttämättä ole virheellistä. Euvostoliittolainen mittausstandardi vaan on täysin susi.
Mainonta perustuu normiin josta auton valmistajat eivät vastaa.
Kannattaa osoittaa syyttävä sormi standardointiin. Toki sen jäseninä oletettavasti on myös autovalmistajia.
Kyse on ihan sama kuin aina 80-luvulle asti tehon mittauksesta. Oli jissiä jassia diniä ja ties mitä normia.
Myös audiopuolella tehon mittaukseen löytyy useita eri normeja joilla lukemat on täysin eri ja erot voi olla moninkertaisia.