Minun ihmettelyni aihe ei ole uuden Renaultin ostajat koska mm. TM testeissä on ollut menestymisiä (Megane III; talviauto 2009, 5-oviset ja farmari ) ja autoissa on 4 vuoden takuu. Lähinnä ihmettelen ostajien puuttumista, tosin onhan Suomessa myynnissä oleva mallisto suppea.
Arvon alenema kirpaisee vasta vaihtovaihteessa, eli jos vaihtaa autoa usein niin silloin valinta on taloudellisesti huono. Käänteisesti Toyotan ostaja on valmis maksamaan autosta enemmän käytettynä, eli kyllä siinäkin ostajakunnassa on jonkinlainen peiliin katsomisen paikka.
Polttoaineensäästöasiaa puolestaan voidaan ajatella pelkästään euroina, tai myöskin siten että uusiutumatonta polttoainetta ei kuluta tarpeellista enempää (vrt. hybridi tai sähköauto ) ja siitä syntyy rahallinen hyöty. Polttoaineen hinnassa on melkoisesti veroa kannustamassa vähäisempään käyttöön.
Renault Megane II:n heikko ominaisuus oli ohjaus nopeassa mutkatieajossa, toisaalta hiljaisuutta ja mukavuutta arvostava ei ko. ominaisuutta ehkä edes tiedostanut.
Henkilökohtaisesti en tunne ketään Renaultilla ajavaa, joten en voi kysellä huoltoaseman kahvilasta vikalistaa. Katsastustilasto puolestaan kertoo vain katsastuksessa havaitut viat, ei niiden välillä tehtyjä korjauksia.
Tuon mukaan en ostaisi Corollaa tai Aurista siihen hintaan mitä niistä käytettynä pyydetään. Mieluummin ajan uudemmalla - tosin tiedostan kuuluvani vähemmistöön.
Kannatan kyllä mediakriittisyyttä, ei siinä mitään. Mutta tuosta Mediaviikon tutkimuksen tuloksesta ei kyllä voi vetää mitään johtopäätöksiä, jos sitä tarkoitat. Mitä merkitystä on tuollaisella kyselyllä, jossa on vain mutua tentattu ulkopuolisilta?
Pah, sehän oli tehty pelkästään vastaajien arvailun pohjalta:
Mediaviikon kyselyssä pyydettiin arvioimaan, mitä puoluetta vastaaja arvelee Yleisradion toimittajien enemmistön äänestävän.
Vastaavasti HS:n toimittajien enemmistön arvellaan äänestäneen eniten
Kun lukijoilta kysyttiin, mitä puoluetta ylipäätään suomalaisten toimittajien enemmistön arvellaan äänestävän
Kyselyssä tiedusteltiin, millainen vaikutus toimittajan poliittisella kannalla on hänen laatimansa uutisen sisältöön.
Mistäs lähtien sinun, MMS:n ja Warcraftin, tai kenenkään veikkaukset on totuudeksi muuttuneet? Eiköhän tuollaiseen vastaamisessa vaikuta vain se, että sinustakin jonkun toimittajan täytyy olla kallellaan (valitse sopiva) vas/kesk/oik, jos näyttää siltä, ettei ole jostakin syystä samaa mieltä kuin sinä. Vai mistä siinä olisi kyse?
Paremmin voi tosiaan arvailla kallistumista puolukartalla, jos ko. sanomalehti ilmoittaa suoraan olevansa jonkun puolueen äänenkannattaja. Sehän muuttuu oikeastaan tiedoksi!
Jos Maaseudun tulevaisuus ilmoittaa olevansa Keskustan äänenkannattaja, niin voidaan sanoa lehden juttujen olevan poliittisesti värittyneita ko. puolueen näkövinkkeliin, kyllä. Vai voidaanko, aina ja 100%? Miksei ko. lehti esittäisi myös puolueetonta uutisointia?
Onko HS jonkun puolueen äänenkannattaja esim. tai joku muu "kaupunkilehti"? Onko YLE?
Miksei kysytty ko. medioiden toimittajilta suoraan, onko heillä puoluekirja tms? Ja jos olisikin yksittäisellä toimittajalla, niin tarkoittaako se, että koko media on kallellaan vas/kesk/oik? Tai jos kysellään, äänestikö toimittaja minkä puolueen ehdokasta, niin äänestikö hän ehdokasta, vai puoluetta, vai sekä että?
Jos mikä tahansa näistä esittäisi tuon saman jutun lehdessään, jonka Mediaviikko teki, niin ei se minusta "värity" mitenkään oletuksena. Sinusta ilmeisesti niin tapahtuisi?
Mistä sinusta kertoo tämä huikaiseva johtopäätelmä Mediaviikon "tutkimuksesta":
Paavo Vasalan kommentti: Tulos vahvistaa demarihegemonian, ja todistaa, että puoluekanta vaikuttaa sisältöön
Minusta tuo on vain hyvä arvaus. Eikä oikeastaan edes hyvä, vaan paska, jos on olevinaan tehnyt tutkimuksen, jota sitten esittelee "vahvistuksena" ja "todistuksena" sille, että mediat on puoluesidonnaisia ja jutut sen mukaan värittyneitä.
Tuosta kun otetaan taksikäytössä 350tkm palvelleet. Siitä käytöstä poistetut jo tehtävänsä suorittaneet. Ja sitä kautta myyntiin tulleet MB:it ja Volvot (yleisimmät merkit taksikäytössä ollaankin jo BMW:n ja Toyotan lukemissa.
Taksit ovat yleensä hyvässä pidossa olleita onhan ne omistajilleen elintärkeitä työkaluja. Joten tuossa kohtaa hylätty taksi on vielä jollekin hyvinkin elämäänsä jatkava auto, mutta korit rupeavat toki tuossa kohtaa jo hieman väsähtämään merkistä riippumatta.
Takseja varmasti pidetään hyvin (paitsi asiakkaat pilaavat sisustuksen), mutta toisaalta niillä ajetaan jatkuvasti kaupungissa, mikä rasittaa autoa huomattavasti enemmän kuin tasainen maantieajo. Tavallinen suuren auton ostaja ajanee kuitenkin pääosan kilometreistään maantiellä.
Tuo on totta. Kulutusosat noissa kaupunkikieputtimissa menee useimmin vaihtoon (nivelet) tottakai, kuin suoraa tietä enimmäkseen ajettavissa näinhän tuo on. Alkuperäisillä kulutusosilla ei keston suhteen eroja ainakaan premiumeissa juurikaan ole kilometrit, kun tulee täyteen välykselliset, vaihdetaan merkkihuollossa uusiin. Näinhän tämä menee.
Kannatan kyllä mediakriittisyyttä, ei siinä mitään. Mutta tuosta Mediaviikon tutkimuksen tuloksesta ei kyllä voi vetää mitään johtopäätöksiä, jos sitä tarkoitat. Mitä merkitystä on tuollaisella kyselyllä, jossa on vain mutua tentattu ulkopuolisilta
Nyt on kyllä eksytty aiheesta. Vaikuttaakohan tuo puoluekanta arviointiin eri autoista? Jatketaan siis mutuleikkiä. Leikin nimi on: Mikä auto, mikä puolue? Minä aloitan:
MMS:ää ei miellyttänyt lista, josta tämä otsikko sai lähtönsä. Hän otti puolueasiat esille 19.1. klo 15:04. Sano sinä sillekin, että taisi eksyä aiheesta!
Sodomka:
Vaikuttaakohan tuo puoluekanta arviointiin eri autoista? Jatketaan siis mutuleikkiä. Leikin nimi on: Mikä auto, mikä puolue? Minä aloitan:
Kokoomus: Audi
Demarit: Skoda
Perussuomalaiset: Toyota
Keskusta: Nissan
Vihreät: Renault
Ruotsalaiset: Volvo
Vasemmistoliitto: Kia
Kristilliset: Opel
Tämä ei perustu mihinkään tutkimukseen.
Teit itsellesi mediakritiikittömän Mediaviikko tasoisen kyselyn, joka on varmasti luotettava, koska ihan itse arvasit nuo merkit / puolue. Vai aloititko hillittömän olen väärässä kehityskeskustelun keskenäsi?
Suomessa alempi keskiluokka on säilynyt suosituimpana (n. 40%), kakkosena on ylempi keskiluokka (n. 30%), kolmantena pikkuautot (n. 15%) ja neljäntenä isot autot (n. 10%).
Tämä Herbertin esittämä fakta toisella palstalla on kiinnostava myös tämän palstan aiheen kannalta. Sen mukaan isoja autoja ja ylemmän keskiluokan autoja myydään liki yhtä paljon kuin pikkuautoja ja alemman keskiluokan autoja. Tämän ensimmäisen ryhmän hintahaarukka suurin piirtein 30000-100000 euroa, toisen yhtä karkeasti ottaen 10000-30000 euroa. Kalliimman luokan autojen eri mallien hintojen ero jopa samassa merkissä voi olla euromääräisesti pikkuauton hintaa suurempi.
Arvonalennuksesta käytävän keskustelun kärki kohdistuu kuitenkin tähän halvimpaan hintaluokkaan, vaikka jokainen käsittää, että arvonalennus on euromääräisesti suurempi kalliimmissa autoissa. Tästäkö syntyy tarve ilmaista asia prosentteina? Kun asia ilmaistaan prosentteina, muuttuvat eri suuruusluokan kuluerät kuin taikaiskusta vertailukelpoisiksi. Tällöin vältytään kokonaan keskustelulta, joka kyseenalaistaisi suurien summien sijoittamisen autoilun investointikustannuksiin. No, kuluuhan siinä köyhien aika mukavasti, kun kyykyttävät toisiaan vääränmerkkisten autojen valitsemisesta.
En lukenut koko ketjua läpi, mutta noin kymmenen uutta autoa ostaneena voisin sanoa että arvo tippuu:
* eka vuosi -15%
* seuraava vuosi -10%
* kolmas vuosi -10%
Edellinen autoni maksoi uutena 30tonnia. Ekan katsastuksen jälkeen sain siitä 90tkm ajettuna 26, mikä oli maailmanennätystulos! Nykyisestä maksoin 33 ja sillä on nyt menty kahdessa vuodessa 55tkm. Alustava arvio autosta oli tuo sama 26...
Mitä paremmin varustellun auton ostat, sitä enemmän tulee takkiin.
Autokauppias aina vertaa siihen halvimpaan ja sanoo vain, "mutta kun uuden vastaavan saa sillä ja sillä hintaa.."
Maks. kolme vuotta ja alle 150tkm kun on vaihdokissa niin ei tule kovin rankasti turpaan, mutta aina köyhtyy....
Tiedoksi "kumppanille", eihän tässä puolue-sidonnaisuutta haettu. Vaan Tämän "tutkimuksen" taustoja, eli valtiovallan toiveita ihmisten kulutustapoihin. Nykyään ei valtalehdet kovin kriittisiä juttuja kirjoita päättäjien esityksistä. Voi kysyä miksi näin? päättäjät haluaa myös, että nämä heidän esitykset tuodaan esiin lehdissä siten että ne tukevat heidän päätöksiään. Esim. vähän kuluttavia, pienipäästöisiä autoja. Vuosia sitten eräs valtalehden toimittaja pakotettiin eroamaan koska oli kirjoittanut kirjan "Tamminiemen pesänjakajat" se ei ollut sopivaa päättäjien mielestä."Herran pelko on viisauden alku" pätee tänäkin päivänä riippumatta puoluekannasta.
Kumppani, hengitä rauhallisesti ja laske kymmeneen. Laitoin linkin siksi, että ymmärtäisit median taustalla olevan monenlaisia voimia ja että valtakunnan päälehden jutut ovat joskus hyvinkin värittyneitä. Hesarissa minua eniten vaivaa vihreiden vaikutus.
Epäiletkö, että olisi tarpeen sekä hengittäminen, että ymmärtämistarve? Ei tuota sinun linkkisi laittamisesta tarvitse kuohahtaa, mutta hämmästyä kyllä voi. Vai eikö saa?
Epäiletkö, että olisi tarpeen sekä hengittäminen, että ymmärtämistarve? Ei tuota sinun linkkisi laittamisesta tarvitse kuohahtaa, mutta hämmästyä kyllä voi. Vai eikö saa?
En sen enempää kuin sinäkään, jonka piti laittaa se linkki minun "ojentamisekseni".
Hämmästynyt kyllä olin.
Herbert:
Sinä saat itse päättää, mikä sinua vaivaa. Minä tiedostan Hesarin uutisointiin liittyvät piirteet, enkä anna sen vaivata. Mediaviikon artikkelin linkittämisen tarkoitus oli herättää sinut ajattelemaan.
Mistä päättelet, että sinun piti se tehdä ylipäätään?
Ja miten kuvittelit, että tuollaisella hömpänpömppä "mutu" -tutkimuksella, sanan varsinaisessa merkityksessä, voisit mitään vaikuttaa minuun? Aivan kun en tietäisi ennestään, että lukijoilla on tuollaisia käsityksiä lehtien / median puolueellisuudesta, tai puolueettomuudesta, höh.
Tiedoksi "kumppanille", eihän tässä puolue-sidonnaisuutta haettu. Vaan Tämän "tutkimuksen" taustoja, eli valtiovallan toiveita ihmisten kulutustapoihin.
Eikä vain Suomen valtiovallan, vaan hallitusten nakkilistalla tämä lienee ympäri maailman. Tai ainakin maissa joissa voimallisesti keskustellaan ilmastonmuutoksesta ja sen pienentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Olisiko sitten ne ns. kehittyneet maat.
Ja tuo päästöjen pienentäminen ohjaa jopa valmistajiakin parantamaan, eli vähentämään autojensa kulutusta.
MMS:
Nykyään ei valtalehdet kovin kriittisiä juttuja kirjoita päättäjien esityksistä. Voi kysyä miksi näin? päättäjät haluaa myös, että nämä heidän esitykset tuodaan esiin lehdissä siten että ne tukevat heidän päätöksiään. Esim. vähän kuluttavia, pienipäästöisiä autoja.
Siihen ne ovat ohjanneet jopa ajoneuvoverotuksellakin. Onko se sitten jotenkin kummallista, että jopa TM kirjoittaa ja listaa autoja CO2-päästöjen mukaan, tai Moottori tms? Miksei siis Hesarikin?
Muuttuuko ilmasto, vai ei, se ei ole yksiselitteistä, mutta miksi minusta tuntuu, ettet ole varauksetta päästöjen vähentämisen kannalla? Miksei autonvalmistajilla voisi olla vaikka tämän varjolla olla pontimena saada autojensa suorituskyvyn paremmaksi?
Kyllä minulla nyt olevista autoista juuri Toyota on säilyttänyt niin huonosti arvonsa, että en näe mitään järkeä vaihtaa sitä mihinkään uuteen autoon. Välirahalle ei saa millään riittävää katetta, joten auto pysyy minulla hamaan tulevaisuuteen.
Kyllä minulla nyt olevista autoista juuri Toyota on säilyttänyt niin huonosti arvonsa, että en näe mitään järkeä vaihtaa sitä...
Vaihtoon tyrkytettävien autojen iällä, kilometreillä, yleiskunnolla, huoltokirjalla ja muilla ei ole tietenkään mitään vaikutusta tarjottuun välirahaehdotukseen... Ei ne kyllä tässä selviäkään.
Samaa mieltä ollaan varmaan monien muidenkin kanssa, että tuntuu siltä kuin koskaan vaihtoarvo ei kohtaisi omia tavoitteita.
Aika pätevä laskelma Ryneltä ja veikkaan, että paikkansa myös pitää.
Ainut vaan, että sen Renun tunnistaa sieltä parkkipaikalta paremmin joten kyllähän siitä ilosta voi joku sen reilut 6000,- maksaa.
Toki nyt sitten seuraava omistaja miettii, että ostaisiko tuon puolet halvamman Renun ja jäisi silloin sitä remonttirahaakin..
Tosin 4 vuoden päästä tilanne on taas varmaan sama. Yariksella saa vielä 8000,- vaihdossa, mutta Renulla enää 3000,-. Tämän lisäksi jälkimmäistä on varmaan korjailtu jo parilla tonnilla kun hybridi-Yaris ei ole vaatinut kuin niitä polttimoiden vaihtoja.
Tuupataan nyt sitten vielä taas 4v lisää. Autot on 12v ikäisiä. Renun arvo on vajonnut 1000-2000,- korville jos on yhä liikenteessä. Yariksen hinta on yhä yli tuplaten ollen 4000,- luokkaa. Vieläkin menee Yaris halvemmilla käyttökuluilla ja ilman isompia ongelmia, vaikka autolla on tässä vaiheessa ajeltu yli 200tkm. Renussa taas vetarit, taka-akseliston tuenta ja ahdin alkavat olla finaalissa ja auto menee paaliin siellä 15v korvilla, koska korjaaminen on auton arvoa kalliimpaa. Auto menee kierrätykseen koska se ei mennyt kaupaksi pitkään myynnissä oltuaan.
Joku ostaa tuon vanhan hybridi-Yariksen ajelee sillä vielä 10v ja toiset 200tkm varsin vaivatta. Tämän jälkeen kun Yariksessa on kilsoja 400tkm ja ikää 22v alkaa auto olla jo aika rähjäinen ja kaipailla peltien fiksausta. Niinpä joku laittaa sen myyntiin ja kappas... auto menee kaupaksi 1000,- hinnalla ja se laivataan vielä seuraavaksi 10 vuodeksi taksiksi Afrikkaan, koska Toyotat ovat kestäviksi havaittuja sielläkin ja nyt hinta alkoi olla sopiva auton uittamiselle Euroopasta.
Ts. vaikka stoori on kärjistetty niin näinhän tämä homma osapuilleen menee. Ehkä sillä Renulla saisi ne halvimmat kilsat ensimmäisten vuosien jälkeen, mutta lopputulos viivan alla menee kyllä Toyotalle selvästi - ainakin jos yhtään historiaan on katsominen. Arvo säilyy, koska auto on haluttu, kestävä ja vähävikainen. Ja vaikka se Renu olisi lähes yhtä hyvä niin sitä ei haluta Afrikkaan ja sen mahdolliset vikakohteet ovat todennäköisesti jo 10v jälkeen kalliimpia korjata kuin hävittää koko auto.
Jos automaailmaa on yhtään seurannut niin näin nämä merkkien erot ovat syntyneet ja jatkuneet jo vuosikymmeniä. Ja lähes vuosittain joku eurooppalainen autotehdas julistaa tavoittelevan japanilaisten laatua - ja silti autojen vikatilastot ovat olleet samankaltaisia 70-luvulta lähtien. Parina ekana vuonna kärjessä on ollut joku Escort, Focus, Meriva tai Audi - mutta katsokaapas aina niitä 10v tilastojakin.
No minulle tällä nyt ei ole suurta merkitystä kun autokuume iskee usein ennen kuin autoon tulee edes mitään vikaa.
Ihan oikeasti! Älkää nyt viitsikö! Tuo ensimmäinen laskelma pitänee paikkansa, mutta nuo A Tapion jälkimmäiset ovat ihan sitä itseään! 4-8 vuotiasta Renua ei todellakaan automaattisesti korjata 2 tonnilla! Samaten on aivan turha esittää ettei Yarista muka automaattisesti tarvitse lainkaan korjata, koska se on Toyota. Nyt jotain rajaa näihin höpinöihin. Ja kun jopa erittäin huonomaineisesta cliosta saa maksaa vielä tänä päivänä noin 8 vuotiaana sen 5000 euroa, niin kuinkas ihmeessä se nyt yhtäkkiä olisi lunastettavissa 3000 eurolla??? Tutustu hintoihin äläkä trollaile! Eli toinen laskelma muuttuu jo lähtökohtaisesti siten, että Yariksen arvo laskee välillä 4-8 vuotta 7000 euroa ja renun hinta laskee n. 3000 euroa. Siitä vain nyt sitten keksimään mitä renusta hajoaa, jotta tuo 4000 euron erotus tulee katettua. Ei taida edes moottorin ja laatikon totaalituho riittää...
Alkaa hivenen ärsyttää tämä A Tapion höpötys! Clion myyminenkään ei ole erityisen vaikeaa, eikä auto todellakaan ole niin monimutkainen, että se koko ajan hajoaisi jostakin. Kokemusta on kahdesta citroenista, kahdesta peugeotista ja yhdestä renaultista eikä tuollaisiin laskelmiin olisi päässyt kuin huumeiden vaiutuksen alaisena...
http://www.nettiauto.com/renault/clio/5993173 siinäpä olisi yksi HALVIMMISTA tuon korimallin 8 vuotiaista renuista, ei mitään erityisvarusiteita ja peruskone. Missä ne 8 vuotiaat kolmen tonnin cliot ovat??? Kerro ihmeessä niin ostan sellaisen!
http://www.nettiauto.com/renault/clio/5833724 ja tässä se halvin. Pienin kone ja heikot varusteet. Toki voit vetää hihasta niitä vanhempikorisia Clio storioita, joita myytiin pilkkahinnalla uuden rinnalla, mutta se ei Clion arvon säilymisestä kerro kyllä mitään...
Tuossa muuten on tuon ensimmäisen linkin Renun kanssa vertailukelpoinen Yaris myynnissä: http://www.nettiauto.com/toyota/yaris/6160285 Mites se nyt noin??? Eikös hintaeroa pitänyt olla paljon enemmän??? Vaivaiset 1600 euroa?!? Ja hintaa vielä laskettukin! Eikös Yariksen pitäisi olla helppo myydä??? Pitäisiköhän sitä ensimmäistäkin laskelmaa jotenkin tarkistella???
2010 Clio näkyy olevan nettiautossa 9900-12900 euroa. Siinä menee jo joku tonni tojopojan tienisteistä, Ryne kun yrittää summaa 7900 laskelmissaan. Auriksen varustelistaan pitää liittää integroitu navigaattori, mitähän se maksaa? Mikähän se Easy-paketti muuten mahtaa olla Clion hintaa nostamassa?
Vuosimallin 2010 Yariksia (ei hybridi) tosiaan löytyy myynnissä 13 kpl 14000 euron hintaisina. Itse päätyisin siinä tapauksessa vuoden 2014 TCe-navi-Clioon (16 450 euroa, 1 kpl), en 4 vuotiaaseen Toyotaan. Renaultissa on 4 vuoden takuu, Toyotan 3 vuoden takuu on jo päättynyt.
Uusi laskelma. Jätän talvirengas- yms. tarjoukset Toyotalta pois, koska niitä tulee ja menee molemmilla merkeillä. Toyota ei anna alennuksia Renaultia paremmin. Lisäksi tarjoukset vaikuttaa käteisalennukseen, joten ilmaisia renkaita tuskin on olemassa. Käytän Hesarin lukuja arvon alenemisesta ja molemmille autoille samat kulut, kuten renkaat ja toimituskulut, jätän pois. Cliota ei listalla ole, joten oletan luvuksi 62%. Yariksen prosenttiin ei hybridi-malli vielä vaikuta, joten käytän Priuksen lukua 72,3%.
Renault em. varusteilla: 18400
Bensat: 60 tkm6l/100 km = 5760
Korjaukset: 150
Arvon alenema 4v/60 tkm 62% mukaan: 7000
Kustannukset yhteensä: 12900
Yaris em. varusteilla ja Renaultia vastaavalla hinnoittelulla: 23900
Bensat 60 tkm 4,5 l/100 km = 4320
Korjaukset 50
Arvon alenema 4v/60 tkm 72,3% mukaan: 6600
Kustannukset yhteensä: 11000
Renaultin kanssa paloi rahaa 1900 enemmän eli pyöreästi 500 /vuosi. Vastaavasti Toyotan ostaja sitoo pääomaa 5500 enemmän autoon, jossa se on poissa muusta kulutuksesta.
Kiitos Herbert, kun vaivauduit. Laskelma näyttää nyt uskottavalta. Tuolle 5500 pääomalle voi laskea koronkin. Clion arvonalenema on prosentteina yleensä ollut hieman kalliimpia malleja pienempi. Neljän vuoden takuu (Toyota 3)vähentänee tapauksesta riippuen Clion korjauskuluja. Epäilen, että lopputulema voi olla autosta/omistajasta riippuen voitollinen ihan kummalle tahansa. Ostajan kannattaneekin keskittyä auton ominaisuuksiin ja niiden sopivuuteen itselleen autoa valitessaan.
Minun ihmettelyni aihe ei ole uuden Renaultin ostajat koska mm. TM testeissä on ollut menestymisiä (Megane III; talviauto 2009, 5-oviset ja farmari ) ja autoissa on 4 vuoden takuu. Lähinnä ihmettelen ostajien puuttumista, tosin onhan Suomessa myynnissä oleva mallisto suppea.
Arvon alenema kirpaisee vasta vaihtovaihteessa, eli jos vaihtaa autoa usein niin silloin valinta on taloudellisesti huono. Käänteisesti Toyotan ostaja on valmis maksamaan autosta enemmän käytettynä, eli kyllä siinäkin ostajakunnassa on jonkinlainen peiliin katsomisen paikka.
Polttoaineensäästöasiaa puolestaan voidaan ajatella pelkästään euroina, tai myöskin siten että uusiutumatonta polttoainetta ei kuluta tarpeellista enempää (vrt. hybridi tai sähköauto ) ja siitä syntyy rahallinen hyöty. Polttoaineen hinnassa on melkoisesti veroa kannustamassa vähäisempään käyttöön.
Renault Megane II:n heikko ominaisuus oli ohjaus nopeassa mutkatieajossa, toisaalta hiljaisuutta ja mukavuutta arvostava ei ko. ominaisuutta ehkä edes tiedostanut.
Henkilökohtaisesti en tunne ketään Renaultilla ajavaa, joten en voi kysellä huoltoaseman kahvilasta vikalistaa. Katsastustilasto puolestaan kertoo vain katsastuksessa havaitut viat, ei niiden välillä tehtyjä korjauksia.
http://www.used-car-report.com/index.php?id=12&no_cache=1
Tuon mukaan en ostaisi Corollaa tai Aurista siihen hintaan mitä niistä käytettynä pyydetään. Mieluummin ajan uudemmalla - tosin tiedostan kuuluvani vähemmistöön.
Herbert:
Kannatan kyllä mediakriittisyyttä, ei siinä mitään. Mutta tuosta Mediaviikon tutkimuksen tuloksesta ei kyllä voi vetää mitään johtopäätöksiä, jos sitä tarkoitat. Mitä merkitystä on tuollaisella kyselyllä, jossa on vain mutua tentattu ulkopuolisilta?
Pah, sehän oli tehty pelkästään vastaajien arvailun pohjalta:
Mediaviikon kyselyssä pyydettiin arvioimaan, mitä puoluetta vastaaja arvelee Yleisradion toimittajien enemmistön äänestävän.
Vastaavasti HS:n toimittajien enemmistön arvellaan äänestäneen eniten
Kun lukijoilta kysyttiin, mitä puoluetta ylipäätään suomalaisten toimittajien enemmistön arvellaan äänestävän
Kyselyssä tiedusteltiin, millainen vaikutus toimittajan poliittisella kannalla on hänen laatimansa uutisen sisältöön.
Mistäs lähtien sinun, MMS:n ja Warcraftin, tai kenenkään veikkaukset on totuudeksi muuttuneet? Eiköhän tuollaiseen vastaamisessa vaikuta vain se, että sinustakin jonkun toimittajan täytyy olla kallellaan (valitse sopiva) vas/kesk/oik, jos näyttää siltä, ettei ole jostakin syystä samaa mieltä kuin sinä. Vai mistä siinä olisi kyse?
Paremmin voi tosiaan arvailla kallistumista puolukartalla, jos ko. sanomalehti ilmoittaa suoraan olevansa jonkun puolueen äänenkannattaja. Sehän muuttuu oikeastaan tiedoksi!
Jos Maaseudun tulevaisuus ilmoittaa olevansa Keskustan äänenkannattaja, niin voidaan sanoa lehden juttujen olevan poliittisesti värittyneita ko. puolueen näkövinkkeliin, kyllä. Vai voidaanko, aina ja 100%? Miksei ko. lehti esittäisi myös puolueetonta uutisointia?
Onko HS jonkun puolueen äänenkannattaja esim. tai joku muu "kaupunkilehti"? Onko YLE?
Miksei kysytty ko. medioiden toimittajilta suoraan, onko heillä puoluekirja tms? Ja jos olisikin yksittäisellä toimittajalla, niin tarkoittaako se, että koko media on kallellaan vas/kesk/oik? Tai jos kysellään, äänestikö toimittaja minkä puolueen ehdokasta, niin äänestikö hän ehdokasta, vai puoluetta, vai sekä että?
Jos mikä tahansa näistä esittäisi tuon saman jutun lehdessään, jonka Mediaviikko teki, niin ei se minusta "värity" mitenkään oletuksena. Sinusta ilmeisesti niin tapahtuisi?
Mistä sinusta kertoo tämä huikaiseva johtopäätelmä Mediaviikon "tutkimuksesta":
Paavo Vasalan kommentti: Tulos vahvistaa demarihegemonian, ja todistaa, että puoluekanta vaikuttaa sisältöön
Minusta tuo on vain hyvä arvaus. Eikä oikeastaan edes hyvä, vaan paska, jos on olevinaan tehnyt tutkimuksen, jota sitten esittelee "vahvistuksena" ja "todistuksena" sille, että mediat on puoluesidonnaisia ja jutut sen mukaan värittyneitä.
Musta tuntuu -pohjalta?!?!
Ajattelija:
Tuo on totta. Kulutusosat noissa kaupunkikieputtimissa menee useimmin vaihtoon (nivelet) tottakai, kuin suoraa tietä enimmäkseen ajettavissa näinhän tuo on. Alkuperäisillä kulutusosilla ei keston suhteen eroja ainakaan premiumeissa juurikaan ole kilometrit, kun tulee täyteen välykselliset, vaihdetaan merkkihuollossa uusiin. Näinhän tämä menee.
Kumppani:
Kannatan kyllä mediakriittisyyttä, ei siinä mitään. Mutta tuosta Mediaviikon tutkimuksen tuloksesta ei kyllä voi vetää mitään johtopäätöksiä, jos sitä tarkoitat. Mitä merkitystä on tuollaisella kyselyllä, jossa on vain mutua tentattu ulkopuolisilta
Nyt on kyllä eksytty aiheesta. Vaikuttaakohan tuo puoluekanta arviointiin eri autoista? Jatketaan siis mutuleikkiä. Leikin nimi on: Mikä auto, mikä puolue? Minä aloitan:
Kokoomus: Audi
Demarit: Skoda
Perussuomalaiset: Toyota
Keskusta: Nissan
Vihreät: Renault
Ruotsalaiset: Volvo
Vasemmistoliitto: Kia
Kristilliset: Opel
Tämä ei perustu mihinkään tutkimukseen.
Sodomka:
MMS:ää ei miellyttänyt lista, josta tämä otsikko sai lähtönsä. Hän otti puolueasiat esille 19.1. klo 15:04. Sano sinä sillekin, että taisi eksyä aiheesta!
Sodomka:
Teit itsellesi mediakritiikittömän Mediaviikko tasoisen kyselyn, joka on varmasti luotettava, koska ihan itse arvasit nuo merkit / puolue. Vai aloititko hillittömän olen väärässä kehityskeskustelun keskenäsi?
Herbert:
Suomessa alempi keskiluokka on säilynyt suosituimpana (n. 40%), kakkosena on ylempi keskiluokka (n. 30%), kolmantena pikkuautot (n. 15%) ja neljäntenä isot autot (n. 10%).
Tämä Herbertin esittämä fakta toisella palstalla on kiinnostava myös tämän palstan aiheen kannalta. Sen mukaan isoja autoja ja ylemmän keskiluokan autoja myydään liki yhtä paljon kuin pikkuautoja ja alemman keskiluokan autoja. Tämän ensimmäisen ryhmän hintahaarukka suurin piirtein 30000-100000 euroa, toisen yhtä karkeasti ottaen 10000-30000 euroa. Kalliimman luokan autojen eri mallien hintojen ero jopa samassa merkissä voi olla euromääräisesti pikkuauton hintaa suurempi.
Arvonalennuksesta käytävän keskustelun kärki kohdistuu kuitenkin tähän halvimpaan hintaluokkaan, vaikka jokainen käsittää, että arvonalennus on euromääräisesti suurempi kalliimmissa autoissa. Tästäkö syntyy tarve ilmaista asia prosentteina? Kun asia ilmaistaan prosentteina, muuttuvat eri suuruusluokan kuluerät kuin taikaiskusta vertailukelpoisiksi. Tällöin vältytään kokonaan keskustelulta, joka kyseenalaistaisi suurien summien sijoittamisen autoilun investointikustannuksiin. No, kuluuhan siinä köyhien aika mukavasti, kun kyykyttävät toisiaan vääränmerkkisten autojen valitsemisesta.
En lukenut koko ketjua läpi, mutta noin kymmenen uutta autoa ostaneena voisin sanoa että arvo tippuu:
* eka vuosi -15%
* seuraava vuosi -10%
* kolmas vuosi -10%
Edellinen autoni maksoi uutena 30tonnia. Ekan katsastuksen jälkeen sain siitä 90tkm ajettuna 26, mikä oli maailmanennätystulos! Nykyisestä maksoin 33 ja sillä on nyt menty kahdessa vuodessa 55tkm. Alustava arvio autosta oli tuo sama 26...
Mitä paremmin varustellun auton ostat, sitä enemmän tulee takkiin.
Autokauppias aina vertaa siihen halvimpaan ja sanoo vain, "mutta kun uuden vastaavan saa sillä ja sillä hintaa.."
Maks. kolme vuotta ja alle 150tkm kun on vaihdokissa niin ei tule kovin rankasti turpaan, mutta aina köyhtyy....
Tiedoksi "kumppanille", eihän tässä puolue-sidonnaisuutta haettu. Vaan Tämän "tutkimuksen" taustoja, eli valtiovallan toiveita ihmisten kulutustapoihin. Nykyään ei valtalehdet kovin kriittisiä juttuja kirjoita päättäjien esityksistä. Voi kysyä miksi näin? päättäjät haluaa myös, että nämä heidän esitykset tuodaan esiin lehdissä siten että ne tukevat heidän päätöksiään. Esim. vähän kuluttavia, pienipäästöisiä autoja. Vuosia sitten eräs valtalehden toimittaja pakotettiin eroamaan koska oli kirjoittanut kirjan "Tamminiemen pesänjakajat" se ei ollut sopivaa päättäjien mielestä."Herran pelko on viisauden alku" pätee tänäkin päivänä riippumatta puoluekannasta.
Kumppani, hengitä rauhallisesti ja laske kymmeneen. Laitoin linkin siksi, että ymmärtäisit median taustalla olevan monenlaisia voimia ja että valtakunnan päälehden jutut ovat joskus hyvinkin värittyneitä. Hesarissa minua eniten vaivaa vihreiden vaikutus.
Epäiletkö, että olisi tarpeen sekä hengittäminen, että ymmärtämistarve? Ei tuota sinun linkkisi laittamisesta tarvitse kuohahtaa, mutta hämmästyä kyllä voi. Vai eikö saa?
Pitäisikö minua vaivata, että sinua vaivaa HS:n vihreys? Oliko sinusta Mediaviikon "tutkimus" jostakin kotoisin, oikeasti?
Minusta se oli ihan tasoa: "mitäs luulet, tykkääkö Lissu vihreestä vai valkoisesta jädestä. Kuka veikkaa valkoista, käsi ylös nyt..."
Kumppani:
Juuri tuon takia.
Juuh, pieleen arvioit!
Kumppani:
Sano sinä, kun kuohahdit.
Sinä saat itse päättää, mikä sinua vaivaa. Minä tiedostan Hesarin uutisointiin liittyvät piirteet, enkä anna sen vaivata.
Mediaviikon artikkelin linkittämisen tarkoitus oli herättää sinut ajattelemaan.
Herbert:
En sen enempää kuin sinäkään, jonka piti laittaa se linkki minun "ojentamisekseni".
Hämmästynyt kyllä olin.
Herbert:
Mistä päättelet, että sinun piti se tehdä ylipäätään?
Ja miten kuvittelit, että tuollaisella hömpänpömppä "mutu" -tutkimuksella, sanan varsinaisessa merkityksessä, voisit mitään vaikuttaa minuun? Aivan kun en tietäisi ennestään, että lukijoilla on tuollaisia käsityksiä lehtien / median puolueellisuudesta, tai puolueettomuudesta, höh.
Kumppani:
19.1.14 17:52 kommentistasi:
"Voi ihmettä!! Mihin lehteen täällä Suomessa voi enää luottaa, kun ei enää näköjään Hesariinkaan.
Riippumattomat tutkijatko jäävät enää jäljelle? Onko sellaisiakaan enää? Hui!
Markkinapelletkö meitä ja toimituksia, sekä tutkijoita ohjaavat?"
Myönnän, että olin väärässä kuvitellessani tuon herättävän sinussa ajatuksia.
MMS:lle heitettyä sarkasmia - totta!
Väärässä olit, joo, kun kuvittelit, että tarvitsin sinulta "mediakasvatusta".
MMS:
Eikä vain Suomen valtiovallan, vaan hallitusten nakkilistalla tämä lienee ympäri maailman. Tai ainakin maissa joissa voimallisesti keskustellaan ilmastonmuutoksesta ja sen pienentämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Olisiko sitten ne ns. kehittyneet maat.
Ja tuo päästöjen pienentäminen ohjaa jopa valmistajiakin parantamaan, eli vähentämään autojensa kulutusta.
MMS:
Siihen ne ovat ohjanneet jopa ajoneuvoverotuksellakin. Onko se sitten jotenkin kummallista, että jopa TM kirjoittaa ja listaa autoja CO2-päästöjen mukaan, tai Moottori tms? Miksei siis Hesarikin?
Muuttuuko ilmasto, vai ei, se ei ole yksiselitteistä, mutta miksi minusta tuntuu, ettet ole varauksetta päästöjen vähentämisen kannalla? Miksei autonvalmistajilla voisi olla vaikka tämän varjolla olla pontimena saada autojensa suorituskyvyn paremmaksi?
Kyllä minulla nyt olevista autoista juuri Toyota on säilyttänyt niin huonosti arvonsa, että en näe mitään järkeä vaihtaa sitä mihinkään uuteen autoon. Välirahalle ei saa millään riittävää katetta, joten auto pysyy minulla hamaan tulevaisuuteen.
LMJ:
Vaihtoon tyrkytettävien autojen iällä, kilometreillä, yleiskunnolla, huoltokirjalla ja muilla ei ole tietenkään mitään vaikutusta tarjottuun välirahaehdotukseen... Ei ne kyllä tässä selviäkään.
Samaa mieltä ollaan varmaan monien muidenkin kanssa, että tuntuu siltä kuin koskaan vaihtoarvo ei kohtaisi omia tavoitteita.
Otetaan leikkimielinen laskenta kun herbert sitä halusi.
Clio TCe 90 navi style HB: 16000
Talvirenkaat aluilla: 1200
Metalliväri: 480
Pysäköintitutka:360
Ease-paketti:840
Toimituskulut: 600
Moottorilämmitin ja sisähaara:250
Yhteensä: 19730- alennus 7%=18400
Ajetaan 4vuotta/70tkm (suomalainen 18tkm/a).
Renun kulutus 6 ltr/100km
Bensat tuolle 70000km yhteensä 1,6/ltr x700x6=6720
Huollot renulle (15,30,45,60tkm)=800
Korjaukset(polttimot, jarrupalat)= 150
Hyvitys uuteen 7900 on arvonalenema= 10500
Kulut yhteensä=18170 renulle.
Yaris hybrid active: 22120
Talvirenkaat aluilla:0 (kampanja)
Metalliväri: 460
Toimituskulut:600
Moottorilämmitin ja sisähaara:0 (kampanja)
Yhteensä:23180-alennus 7%= 21550
Samat kilometrit ja pitoaika.
Yariksen kulutus 4,5ltr/100km
1,6x4,5x700=5040
Huolllot 300 (15,30,45,60) näytti olevan kampanja, että 2-vuoden huollot ilmaiset.
Korjaukset 50 (takuu myös polttimoissa eikä tarvii kun sulkia koska hybrid ei syö jarrujakaan)
Hyvitys uuteen 15000 on arvonalenma=6550
Kulut yhteensä yarikselle=11940
Toyotan mies säästi siis 6230 4-vuoden aikana.
Aika pätevä laskelma Ryneltä ja veikkaan, että paikkansa myös pitää.
Ainut vaan, että sen Renun tunnistaa sieltä parkkipaikalta paremmin joten kyllähän siitä ilosta voi joku sen reilut 6000,- maksaa.
Toki nyt sitten seuraava omistaja miettii, että ostaisiko tuon puolet halvamman Renun ja jäisi silloin sitä remonttirahaakin..
Tosin 4 vuoden päästä tilanne on taas varmaan sama. Yariksella saa vielä 8000,- vaihdossa, mutta Renulla enää 3000,-. Tämän lisäksi jälkimmäistä on varmaan korjailtu jo parilla tonnilla kun hybridi-Yaris ei ole vaatinut kuin niitä polttimoiden vaihtoja.
Tuupataan nyt sitten vielä taas 4v lisää. Autot on 12v ikäisiä. Renun arvo on vajonnut 1000-2000,- korville jos on yhä liikenteessä. Yariksen hinta on yhä yli tuplaten ollen 4000,- luokkaa. Vieläkin menee Yaris halvemmilla käyttökuluilla ja ilman isompia ongelmia, vaikka autolla on tässä vaiheessa ajeltu yli 200tkm. Renussa taas vetarit, taka-akseliston tuenta ja ahdin alkavat olla finaalissa ja auto menee paaliin siellä 15v korvilla, koska korjaaminen on auton arvoa kalliimpaa. Auto menee kierrätykseen koska se ei mennyt kaupaksi pitkään myynnissä oltuaan.
Joku ostaa tuon vanhan hybridi-Yariksen ajelee sillä vielä 10v ja toiset 200tkm varsin vaivatta. Tämän jälkeen kun Yariksessa on kilsoja 400tkm ja ikää 22v alkaa auto olla jo aika rähjäinen ja kaipailla peltien fiksausta. Niinpä joku laittaa sen myyntiin ja kappas... auto menee kaupaksi 1000,- hinnalla ja se laivataan vielä seuraavaksi 10 vuodeksi taksiksi Afrikkaan, koska Toyotat ovat kestäviksi havaittuja sielläkin ja nyt hinta alkoi olla sopiva auton uittamiselle Euroopasta.
Ts. vaikka stoori on kärjistetty niin näinhän tämä homma osapuilleen menee. Ehkä sillä Renulla saisi ne halvimmat kilsat ensimmäisten vuosien jälkeen, mutta lopputulos viivan alla menee kyllä Toyotalle selvästi - ainakin jos yhtään historiaan on katsominen. Arvo säilyy, koska auto on haluttu, kestävä ja vähävikainen. Ja vaikka se Renu olisi lähes yhtä hyvä niin sitä ei haluta Afrikkaan ja sen mahdolliset vikakohteet ovat todennäköisesti jo 10v jälkeen kalliimpia korjata kuin hävittää koko auto.
Jos automaailmaa on yhtään seurannut niin näin nämä merkkien erot ovat syntyneet ja jatkuneet jo vuosikymmeniä. Ja lähes vuosittain joku eurooppalainen autotehdas julistaa tavoittelevan japanilaisten laatua - ja silti autojen vikatilastot ovat olleet samankaltaisia 70-luvulta lähtien. Parina ekana vuonna kärjessä on ollut joku Escort, Focus, Meriva tai Audi - mutta katsokaapas aina niitä 10v tilastojakin.
No minulle tällä nyt ei ole suurta merkitystä kun autokuume iskee usein ennen kuin autoon tulee edes mitään vikaa.
Ihan oikeasti! Älkää nyt viitsikö! Tuo ensimmäinen laskelma pitänee paikkansa, mutta nuo A Tapion jälkimmäiset ovat ihan sitä itseään! 4-8 vuotiasta Renua ei todellakaan automaattisesti korjata 2 tonnilla! Samaten on aivan turha esittää ettei Yarista muka automaattisesti tarvitse lainkaan korjata, koska se on Toyota. Nyt jotain rajaa näihin höpinöihin. Ja kun jopa erittäin huonomaineisesta cliosta saa maksaa vielä tänä päivänä noin 8 vuotiaana sen 5000 euroa, niin kuinkas ihmeessä se nyt yhtäkkiä olisi lunastettavissa 3000 eurolla??? Tutustu hintoihin äläkä trollaile! Eli toinen laskelma muuttuu jo lähtökohtaisesti siten, että Yariksen arvo laskee välillä 4-8 vuotta 7000 euroa ja renun hinta laskee n. 3000 euroa. Siitä vain nyt sitten keksimään mitä renusta hajoaa, jotta tuo 4000 euron erotus tulee katettua. Ei taida edes moottorin ja laatikon totaalituho riittää...
Alkaa hivenen ärsyttää tämä A Tapion höpötys! Clion myyminenkään ei ole erityisen vaikeaa, eikä auto todellakaan ole niin monimutkainen, että se koko ajan hajoaisi jostakin. Kokemusta on kahdesta citroenista, kahdesta peugeotista ja yhdestä renaultista eikä tuollaisiin laskelmiin olisi päässyt kuin huumeiden vaiutuksen alaisena...
http://www.nettiauto.com/renault/clio/5993173 siinäpä olisi yksi HALVIMMISTA tuon korimallin 8 vuotiaista renuista, ei mitään erityisvarusiteita ja peruskone. Missä ne 8 vuotiaat kolmen tonnin cliot ovat??? Kerro ihmeessä niin ostan sellaisen!
http://www.nettiauto.com/renault/clio/5833724 ja tässä se halvin. Pienin kone ja heikot varusteet. Toki voit vetää hihasta niitä vanhempikorisia Clio storioita, joita myytiin pilkkahinnalla uuden rinnalla, mutta se ei Clion arvon säilymisestä kerro kyllä mitään...
Tuossa muuten on tuon ensimmäisen linkin Renun kanssa vertailukelpoinen Yaris myynnissä: http://www.nettiauto.com/toyota/yaris/6160285 Mites se nyt noin??? Eikös hintaeroa pitänyt olla paljon enemmän??? Vaivaiset 1600 euroa?!? Ja hintaa vielä laskettukin! Eikös Yariksen pitäisi olla helppo myydä??? Pitäisiköhän sitä ensimmäistäkin laskelmaa jotenkin tarkistella???
2010 Clio näkyy olevan nettiautossa 9900-12900 euroa. Siinä menee jo joku tonni tojopojan tienisteistä, Ryne kun yrittää summaa 7900 laskelmissaan. Auriksen varustelistaan pitää liittää integroitu navigaattori, mitähän se maksaa? Mikähän se Easy-paketti muuten mahtaa olla Clion hintaa nostamassa?
Vuosimallin 2010 Yariksia (ei hybridi) tosiaan löytyy myynnissä 13 kpl 14000 euron hintaisina. Itse päätyisin siinä tapauksessa vuoden 2014 TCe-navi-Clioon (16 450 euroa, 1 kpl), en 4 vuotiaaseen Toyotaan. Renaultissa on 4 vuoden takuu, Toyotan 3 vuoden takuu on jo päättynyt.
Vaan tiedostan kuuluvani vähemmistöön
Sodomka:
Ease-paketti: Automaattinen ilmastointi, Handsfree-avainkortti, sade- ja valotunnistin, kuljettajan ikkunan kertapainallustoiminto ja puristumisenesto
Yariksessa on ainakin automaattinen ilmastointi ja sähkölasien turvatoiminto(?) vakiona.
Uusi laskelma. Jätän talvirengas- yms. tarjoukset Toyotalta pois, koska niitä tulee ja menee molemmilla merkeillä. Toyota ei anna alennuksia Renaultia paremmin. Lisäksi tarjoukset vaikuttaa käteisalennukseen, joten ilmaisia renkaita tuskin on olemassa. Käytän Hesarin lukuja arvon alenemisesta ja molemmille autoille samat kulut, kuten renkaat ja toimituskulut, jätän pois. Cliota ei listalla ole, joten oletan luvuksi 62%. Yariksen prosenttiin ei hybridi-malli vielä vaikuta, joten käytän Priuksen lukua 72,3%.
Renault em. varusteilla: 18400
Bensat: 60 tkm6l/100 km = 5760
Korjaukset: 150
Arvon alenema 4v/60 tkm 62% mukaan: 7000
Kustannukset yhteensä: 12900
Yaris em. varusteilla ja Renaultia vastaavalla hinnoittelulla: 23900
Bensat 60 tkm 4,5 l/100 km = 4320
Korjaukset 50
Arvon alenema 4v/60 tkm 72,3% mukaan: 6600
Kustannukset yhteensä: 11000
Renaultin kanssa paloi rahaa 1900 enemmän eli pyöreästi 500 /vuosi. Vastaavasti Toyotan ostaja sitoo pääomaa 5500 enemmän autoon, jossa se on poissa muusta kulutuksesta.
Kiitos Herbert, kun vaivauduit. Laskelma näyttää nyt uskottavalta. Tuolle 5500 pääomalle voi laskea koronkin. Clion arvonalenema on prosentteina yleensä ollut hieman kalliimpia malleja pienempi. Neljän vuoden takuu (Toyota 3)vähentänee tapauksesta riippuen Clion korjauskuluja. Epäilen, että lopputulema voi olla autosta/omistajasta riippuen voitollinen ihan kummalle tahansa. Ostajan kannattaneekin keskittyä auton ominaisuuksiin ja niiden sopivuuteen itselleen autoa valitessaan.