Miten Suomi nimisessä "oikeusvaltiossa" voidaan toimia näin?
Minusta tuntuu todella ihmeelliseltä, että ainoastaan "rekkakuskia" ja liikennoitsiäyhtiötä vain syytetään ko. tapauksesta, miksei myöskin Tielaitosta ja sen alueen "kelivalvojaa".
Vaikka eihän tämä ole ensimmäinen kerta kun näin tapahtuu.
Muttama vuosi sitten täällä Seinäjoella syytettiin erästä isää poikansa kuolemaan johtaneesta onnettomuudesta. Tapahtumasta senverran, että todellinen syy oli huonossa tienhoidossa, olihan ko. tie juuri suolattu runsaan lumisateen alle, josta seurasi ainakin 5cm sohjokerros jota ei ollut aurattu pois, mikä aiheutti auton holtittoman luisumisen vastaantulevalle kaistalle törmäten vastaantulevaan autoon. Tämän onnettomuuden oikeuskäsittely päättyi isän osalta minusta oikein, hänet vapautettiin syytteestä, mutta missä silloinkin oli todellinen syyllinen? Eikö se olisi olut Tielaitoksen "kelivalvoja"?
Toivottavasti edellä olevaa "rekkakuskia" ei tuomita väärin perustein.
Kuljettajan syyttäminen on kyllä kohtuutonta, mutta eipä tästä vastuuta tielaitoksellekaan voi vierittää. Huonossakin kelissä pärjää kun ajaa tilanteen mukaisella nopeudella. Sen sijaan on hyvä että herätetään keskustelua siitä ovatko aikataulut liian tiukkoja. Pitäisikö talvi-aikaan olla väljemmät aikataulut ja lastia vähemmän, jotta ei tarvitsisi yrittää ajaa suurimmalla sallitulla nopeudella.
Hyvä jwk,
miksi syyttää jotain kelivalvojaa, ja kukahan se sitten on? Olen Lucky Luken kanssa samaa mieltä.
Tolla perusteellahan pitäs olla kelivalvojia seisomassa about 100 metrin välein kaikilla Suomen teillä jotka sitten sinua varoittaisivat huonosta kelistä...
Keliolosuhteet vaihtuvat paikoittain ja sittenkin joku ei noita kelivalvojia kuitenkaan usko (vrt. omat silmät ja järki) ja PAM. Kyllähän sitä itte pitää ajamisestaan vastuuta kantaa, ei sitä voi poliitikoillekaan siirtää...
Kyllä vähän käy sääliksi sitä rekkamiesta. Tienhoidossa on varmasti parannettavaa siinä kuin kuljettajassa ja työnantajassakin. Silti oli tie kuinka huonokuntoinen hyvänsä, niin silloin pitäisi myös ajella sen mukaan.
Toki onnettomuuksia sattuu eikä sille jälkeenpäin mitään voida ja eiköhän tuo rekkakuski saanut jo piisalle hyvän opetuksen tuosta kolarista ilman mitään muuta rangaistusta. Työnantajalle pitäisi kirjoittaa kunnon rapsut, kun kerran reitin aikataulukin oli jo mitoitettu niin ettei sitä pysty noudattamaan ilman ylinopeutta.
Minä ymmärsin jostain tekstistä, että aikataulu ei ollut todellisuudessa kiireinen, mutta kuski kuitenkin jostain syystä "ahnehti" asiassa.
Mielestäni tässä Konginkangas vatvonnassa on sivuutettu kokonaan eräs oleellinen seikka.
Suomalaiset yhdistelmärekat ja niiden ajo-ominaisuudet.
Meillä sallitaan paljon EU-normeja raskaammin kuormattuja yhdistelmiä. Ja kun sitä kuormaa on paljon siellä pitkässä perävaunussa. Hyvä jos EUroopassa tälaisia kuormia vedetään edes nupilla, mutta meillä se raskas perävaunu roikkuu siellä perässä ilman kunnon linkkiä vetoautoon.
Kun nuo perävaunut eivät näytä pysyvän linjassa edes kuivalla kelillä, voi vaan kuvitella millaista se on ajaa vaihtelevissa talviolosuhteissa. Ja kun irrallinen perävaunu menettää hallinnan, sellaista massaa ei köykäisemmällä vetoautolla noin vaan saada linjaan.
Minä ymmärsin jostain tekstistä, että aikataulu ei ollut todellisuudessa kiireinen, mutta kuski kuitenkin jostain syystä "ahnehti" asiassa.
Jaa. Minäkin ymmärsin jostakin tekstistä, en vain millään saa päähän mikä lehti oli kyseessä, että keskinopeudeksi olisi pitänyt tulla n. 80km/h, mikä ei tietenkään ole käytännössä mahdollista ilman ylinopeutta.
Koetan kaivaa jostain, jos löydän tuollaisen kirjoituksen...
Samaa olen ihmetellyt kuin K10:n. Ei voi kuin ihmetellä miten sallitaan moiset yhdistelmät näissä kelioloissa mitä Suomessa talvisin on.
Toinen mikä on ihmetyttänyt tämä 'ammattiautoilijoiden' valitus rajoittimista, eli pitäisi saada ajaa ylinopeutta jotta ei hyydy mäkeen yms yms.
No jos rekka hyytyy mäkeen ilman, että ottaa suurehkon ylinopeuden ennen mäkeä, niin eikö silloin ole tehoton vetoauto tai liikaa lastia (suhteessa auton tehoon). Miten ylinopeuden ajaminen korjaa tämän ongelman?
Koittaakaapa itse yrittää ajaa nuppia pari kertaa painavamman kärryn alta pois jos on nopeudenrajoitin.Ikkuna auki ja käsillä lisää vauhtia??? Vai oisko se kelinvalvoja vähän niin kuin formulakisoissa,lippumiehiä vierivieressä?Loppuishan työttömyys mutta mistä maksaja? Oispahan ainakin Suomen suurin ammattiliitto!
Nopeudenrajoitin on asetettu n. 90km/h ja kalustolla saa ajaa vain 80km/h, niin pelivaraa jää 10km/h, mutta silloin sitä ei jää, jos ajaa rajoitinta vasten jo valmiiksi ja todennäköisesti sellaisia tilanteita tulee harvemmin missä tarvitsee kiihdyttää, kun ei aja sitä rajoitinta vasten eli vähemmän luistoja kun nopeus pienempi.
Tällä en siis syyllistä Konginkankaan kuljettajaa. Siellä tilanne oli ilmeisesti toinen, ainakin puolustuksen kertoman mukaan.
Kaikki, ikinä, aina, ei koskaan tai ei kukaan ... mutta aika moni kumminkin ja yllättävän usein.
Mielestäni aikataulujen ei välttämättä tarvitse olla tiukkoja, mutta voivat olla. Tähän seikkaan vaikuttaa perinteet ja aika yleinen työtahtitapa, jolla töitä noin ylipäänsä tehdään ja on vuosisatoja tehty. Jos ajatellaan vaikka sitä, miten esim heinätöitä tai viljankorjuuta tehtiin ennenvanhaan. Miehet etenivät rinnakkaisilla saroilla ja ilman mitään kilpailunjulistusta tahti kiihtyi ja kiihtyi ja muodostui julistamattomaksi kilpailuksi. Noissa oli hyvätkin puolensa - hyvä sää, muut tekemättömät työt ja ennen kaikkea työ muuttui joutuisaksi vaikkakin todella raskaaksi. Halonhakkuu, metsätyöt etc .. ja lähes kaikki työt tehtiin jotenkin ihmeellisesti kiirehtien ilman, että olisi varsinaisesti ollut mitään kiirehtimisen pakkoa. Samoin, kun olin muutamassa kouluaikojen duunipaikoissa, töitä tehtiin aivan sikavauhdilla alkaen 7:00 ja melkein ilman kusitaukojakaan painettiin noin klo 13:00 asti ja sitten ei ollutkaan enää mitään tekemistä - viilattiin ja kunnostettiin työkaluja ja oltiin edes jotenkin tekevän näköisiä. Ikinä en ymmärtänyt, että miksi - mutta en halunnut jarruttaakkaan.
Tuollaisella samankaltaisella ja ihan hyvällä "työmoraalilla" suomalaiset ovat elämässään pärjänneet. "Konginkangas Laukaa .. turbon tutun vihellyksen kuulen .. taas on tehnyt MIEHEN työn." etc lauletaan laulussakin.
Nyt kuitenkin sattui vahinko - iso vahinko. Jollain tavalla on ihan selvää myöskin se, että nykyaikana ei kiire enää sovi kaikkiin töihin. Ajat ja tavat ovat muuttuneet tai ainakin niiden pitäisi muuttua. Minä ainakin uskon, että vaikka varsinaiset aikataulut eivät olisikaan kiireisiä, niin työt pyritään silti tekemään joutuisasti - ei hosuen, mutta ripeästi (kuten jo satoja vuosia). Tänäpäivänä ja näissä olosuhteissa nopeusriskit/kiireriskit nousevat aika suuriksi joissakin ammateissa. On aivan selvää, että kahden hevosvetoisen pelin kolarissa ei kuole kymmeniä. Nykyvauhdeilla ja kalusteilla jälki on taatusti pahempaa - ajatellaan vaikka lentoliikennettä.
Uskon, että noissa tämän onnettomuuden aikaisissa olosuhteissa ja varsinkin tilanteessa, jossa kuski oli, kun tilanne oli jo päällä, ei kukaan muukaan enää olisi voinut kummempia tehdä.
Tämä kaikki tietenkin herättää kysymyksen, että mitä nykyään vaaditaan tai vähintään pitäisi vaatia nykyaikaiselta rekkakuskilta. Mielestäni syyttäjä kyllä kiteytti asian sanomalla, että amattikuskin vaatimukset ovat paljon tiukemmat ja niiden pitäisi olla huomattavasti ammattimaisempia kuin ne todellisuudessa tänään ovat. Jos liikennelentäjät lähtisivät reiteilleen ilman perusteellisia esivalmisteluja - kaluston kunto, säätilat ja kaikki - niin kaikkea ikävää sattuisi huomattavasti enemmän. Rekkakuskit/bussikuskit ovat jonkinlaisia maanteiden liikennelentäjiä ja vastaisuudessa vaatimustasoa pitäisi nostaa.
On edelleenkin muistettava, että vuosittain kaatuu/kaadetaan noin 200 rekkaa .. jotain outoa siinä on .. ainakin se on aivan helvatan kallista ja luulisi ettei se kannata. Minä uskon, että kyse on asenteista ja uskon siihenkin, että rekka todella saadaan Hangosta Kemijärvelle kaatamattakin, kun ihan oikeasti on halua ja tahtoa.
Kävin vuosia sitten rannikkolaivurikursseja ja siellä opettaja - hyvin kokenut "merikarhu" - sanoi, kun joku kysyi, että mistä tietää milloin on pidettävä valoja, niin vastaus oli "Jos pitää miettiä, että pitäisikö valoja käyttää, niin silloin PITÄÄ valoja käyttää." Ja joku toinen kysyi, että mistä tietää, että väistänkö minä vai väistäätö toinen, niin vastaus oli "Jos pitää miettiä, että väistääkö tuo toinen, niin silloin sinä väistät." Ja selityksenä oli, että "Merellä ei pidä ottaa pienintäkään riskiä ja aina on pelattava varman päälle, sillä siellä ei kukaan tule auttamaan, kun jotain sattuu." Ja aivan samalla tavalla ainakin minä ajattelen teiden liukkaudesta elikkä jos pitää arvella, että onkohan tie liukas, niin silloin pitää varautua siihen, että tie todellakin on liukas. Jos se ei sittenkään ole missään kohdassa liukas, niin se on sitten vain positiivinen yllätys ja ihan mukavaa sinänsä. Nykyään kuitenkin vaikuttaisi olevan vallalla aivan päinvastainen käsitys - kaikkivoipien nastareikaiden, suolausten jne ansiosta - että tie ei ole liukas ja pito on nykyajan himppavimppojen ja poppakonstien ansiosta erinomainen vaikka todellisuudessa saattaa olla aivan sikaliukasta - ja sitten ihmetellään suureen ääneen, kun jotain sattuu ja omassa itsessähän ei tietenkään ole mitään syytä.
Täytyy myöntää että minkäänlaista rekkaa en ole ajanut, mutta fyysiikkaa lukeneena tiedän että puoliperävaunu nojaa painollaan aika hyvin siihen nuppiin. Ja luulisin että perävaunu seuraa nuppia paremmin eikä esim. ole vastaantulijoiden kaistalla ilman että nuppiveturikin on siellä. Mielestäni noiden pisimpien ja raskaimpien perävaunujen vetäminen pitäisi sallia vain nupilla.
En arvaa lähteä tuomitsemaan pelkkien lehtijuttujen perusteella. Toivon vaan, että jos kuskille tulee seuraamuksia niissä huomioidaan että viesti meni hänellä jo perille ilman lisärangaistuksiakin, hänellä ei ole mitään epäselvyyttä mitä kuskilta edellytetään. Voi olla ettei ollut ennen turmaakaan.
Mutta siltä varalta, että muille kuskeille on vielä epäselvää kuka hänen ajamasta autosta vastaa, on tärkeää tulkita laki niinkuin se on kirjoitettu. Sama pätee työnjohtajiin ja muihin esimiehiin sekä tien kunnosta vastaaviin virkamiehiin.
Tärkeää olisi myös tehdä selväksi, että auton joutuminen hallitsemattomaan tilaan oli se huono juttu, muut tapahtumat oli vaan sen seurausta. Turhan usein tulee esiin mielipide, että joku tempaus on huono asia vain jos siitä on ikäviä seurauksia.
Kaikkia on mahdotonta miellyttää. Onnettomuustutkintakeskus on kirjannut paljon viisauksia tästäkin tapauksesta ( http://www.onnettomuustutkinta.fi/24958.htm , http://www.onnettomuustutkinta.fi/33635.htm ), mutta harvaa niistä jos mitään on toteutettu.
Suomessa on aina silloin sun tällöin ja siellä sun täällä yllättävän liukasta syys-joulukuun ja maalis-toukokuun välisenä aikana paikkakunnasta riippuen. Yllättävä liukkaus johtaa helposti onnettomuuteen. Mitä onnettomuudesta seuraa, onkin hankalampi ennustaa.
* Potentiaalisesti liukkaana keliajankohtana valveutuneet tielläliikkujat käyttävät korkeintaan 50 km/h kattonopeutta, jolloin onnettomuuksien seuraukset lievenevät. Ai ei käy?
* Potentiaalisesti liukkaana keliajankohtana tienpitoon käytetään 1 m3 suolaliuosta tieneliömetriä kohti vuorokaudessa. Ai ei käy?
* Kuljetettavat tavarat ja kuormat kiinnitetään siten, että onnettomuustilanteessa ne eivät jatka matkaansa vaan seuraavat onnettomuusajoneuvon liikerataa. Ajoneuvossa kuljetetaan vain sen painoisia esineitä, jotka eivät pirstaloi sitä törmäyksessä. Ai ei käy?
* Onnettomuuksista aiheutuvat korvaamattomat henkilövahingot huomioiden siirretään takaisin riskikuljetukset kiskoille ainakin niin suurelta osin kuin mahdollista, vaikka se vähän lisää maksaakin. Ai ei käy?
No jatketaan sitten nykyiseen malliin ja revitään siitä lööppejä.
Suomessa on aina silloin sun tällöin ja siellä sun täällä yllättävän liukasta syys-joulukuun ja maalis-toukokuun välisenä aikana paikkakunnasta riippuen. Yllättävä liukkaus johtaa helposti onnettomuuteen. Mitä onnettomuudesta seuraa, onkin hankalampi ennustaa.
Kyllä Suomessa on liukasta. Kannattaa kuitenkin muistaa, että suuri osa vakavista onnettomuuksista ajetaan ns. ihanneolosuhteissa.
Mitä tutkijalautakunnan raporttiin tulee, niin siinä mainitaan monta tärkeää asiaa. Aika vähän on keskusteltu siitä, että Suomessa rahtia ajetaan EU:n suurimmalla kalustolla ja painavimmilla kuormilla, vanhan EU:n surkeimmilla teillä ja vieläpä usein vaikeimmasta päästä olevissa keliolosuhteissa. Asiaa vielä pahentaa se, että ylikuormat ovat enemmän kuin tavallisia ja kuormaukseen suhtaudutaan usein varsin leväperäisesti. Onko syy lainkaan nopeudessa ja liukkaudessa vaan ehkä kuitenkin siinä, että kaluston paino kuormattuna on yksinkertaisesti liian suuri? Kannattaisiko tätä + rautatielogistiikan kehittämistä ihan aikuisten oikeasti (juhlapuhdeiden sijaan) alkaa miettimään??
AkiK: Onko syy lainkaan nopeudessa ja liukkaudessa vaan ehkä kuitenkin siinä, että kaluston paino kuormattuna on yksinkertaisesti liian suuri?
Kun kananmuna hajoaa lattialle, oliko syynä se että se putosi, se että se putosi korkealta vai se, että alusta oli kova? Pienemmällä rekalla, paremmalla pidolla, paremmilla teillä ja paremmin sidotuilla kuormilla voi ajaa lujempaa kuin isommalla autolla, huonommalla pidolla ja teillä.
Nopeuden laskeminenkin varmasti auttaisi tässä ongelmassa, mutta toisi uusia. Muu liikenne alkaa takkuamaan jos rekat junnaavat alle muiden vauhdin. Tiet ovat mitä ovat vielä pitkän aikaa, joten sieltä ei apua ole nopeasti tulossa, samoin kelit vaihtelevat nopeasti tulevaisuudessakin.
Tehokkaampi ajoaikojen valvonta, pienemmät autot ja työnantajien herääminen tunnustamaan oman valvontavastuunsa ovat mielestäni nopeimmat keinot. Tätä heräämistä ei omia aikojaan tapahdu, joten esim. työsuojelupiirien on toimittava herättäjinä.
Monella työnantajalla ei ole resursseja valvoa piirturikiekkoja, koska tulee halvemmaksi olla valvomatta. Jos kiinnijäämisriski kasvaa ja taloudelliset seuraukset kiinni jäädessä olisivat isommat kuin valvomattomuuden tuotot, vähitellen hulluimmat kuskit joutuisivat hakeutumaan muihin töihin. Kuljetusten hinnat nousisivat, mutta liikenne olisi turvallisempaa.
Suomessa kun ollaan, niin voisi vaikka lyödä vetoa että tien profiili ja kallistus on alamäessä ja loivassa kurvissa kallistettu ulospäin näinhän on suomen teillä useimmissa tapauksissa. Tarkoitus on ilmeisesti tuoda jännitystä elämään, syyttäjätkin työllistyvät ja kansa saa ansaitsemansa paheksunnan kohteen ja sisältöä elämäänsä.
Misar kertoo että tiet ovat aina kallistettu ulospäin kaarteissa, siis asia ei voi tulla yllätyksenä kenellekään eli kyse on siis ajajan piittaamattomuudesta eikä mistää yllävästä tilanteesta.
Sitten kun raskas ajoneuvo lipeää käsistä, vaikka alinopeutta ajaen on sen hallintaan saaminen melkoinen ihme, joka ei välttämättä onnistu ihmiseltä oli millainen ammattimies tahansa. Olisikin kohtuullista että tiet rakennettaisiin kuten muissa maissa kallistumaan sisäkurvin puolelle. Todennäköistä onkin että mikäli tästä keskusteltaisiin, niin virannomaiset perustelisivat kallistuksia turvallisuuden lisäämisellä, ulospäin kallistuvassa mutkassa tilanne on liukkaalla niin luonnoton että ajonopeudet pienenevät luonnostaan. Tosin seuraukset sitten voi käydä toteamassa hautausmaalla!
Minulla ei nyt ole käsillä RIL:n tiensuunnittelua koskevaa kirjaa. Voitko kertoa, millä kaarresäteellä 80 - 120 km/h alueella kallistus pitäisi mielestäsi olla sisään ja ulospäin? Suorallahan turvallisuus edellyttää ulospäin kallistuvaa tietä. Miksi alamäessä ei tie saisi kallistaa ulos? Miten vesi oikein poistuisi tieltä?
Minulla ei nyt ole käsillä RIL:n tiensuunnittelua koskevaa kirjaa. Voitko kertoa, millä kaarresäteellä 80 - 120 km/h alueella kallistus pitäisi mielestäsi olla sisään ja ulospäin? Suorallahan turvallisuus edellyttää ulospäin kallistuvaa tietä. Miksi alamäessä ei tie saisi kallistaa ulos? Miten vesi oikein poistuisi tieltä?
Eikö sitten sinun mielestä sisäkurviin kallistettu tie poista vesiä sisäkaarteen puolelle, ilmeisesti muissa maissa vesi valuu myös sisäkurvin puolelta pois. Se mikä on varmaa on että fysiikan lakien vastaisesti ulospäin kallistettu tie on liukkaalla ainakin raskaan kaluston kannalta hengenvaarallinen, kun käsittääkseni kyseisessä tapauksessa nimenomaan oli alamäki tie kaartuu oikealle kallistuen ulkokurvin puolelle, voi kuvitella että riittävän liukkaalla hitaasti ajaminen on hallinnan kannalta tuhoisampaa, kun perävaunu rupeaa valumaan väärälle kaistalle niin tilanteessa ei voi muuta tehdä kuin yrittää vedolla oikaista perävaunua. Jos taas tien kallistus on luonnollinen kyseinen ilmiö ei ole fysiikan lakien mukaan todennäköisesti mahdollinen.
misar: Eikö sitten sinun mielestä sisäkurviin kallistettu tie poista vesiä sisäkaarteen puolelle.
Nyt sinä misar puhut vähän eri asiasta. Suoralla tien kuuluu kallistua aina ojaan päin, kurvissa sisäkaarteeseen. Samat luonnonlait ja sitä kautta rakennustavat pätevät kaikkialla maailmassa. Konginkankaan kuuluisassa kurvissa nähtävästi tie oli määräysten vastaisesti tasainen tai jopa kallistui väärään suuntaan. Eli Suomen valtio ei arvailujesi mukaan tee kiusaa kallistelemalla teitä vikasuuntiin vaan on tapahtunut rakennusvirhe.
misar: "Eikö sitten sinun mielestä sisäkurviin kallistettu tie poista vesiä sisäkaarteen puolelle, ilmeisesti muissa maissa vesi valuu myös sisäkurvin puolelta pois.
Tottakai poistaa. Kysymys oli siitä, kuinka jyrkkä kurvin täytyy olla, jotta se kannattaa kallistaa sisäänpäin. Loivassa kurvissa ulospäin vaikuttava voima on pienempi kuin jyrkässä. Kysyinkin, missä menee raja sisään ja ulospäin kallistamisen välillä?
Muutama vuosi sitten tuli Teksasista kuvaa, jossa autot liukuivat misarin mielestä oikein kallistetulta moottoritien rampilta sisäkurvin puolelta ulos ajoradalta. Oli nääs tullut Teksasiinkin liukas keli yllättäen. Rampillahan tämä ei ole kohtalokasta, mutta kaksisuuntaisella ja tiellä voisi olla.
Tosiliukkaalla hitaasti ajamalla (sillä kovaa ei voi ajaa) auto valuu kallistuksen suuntaan ja kallistuksen suunnalla ei ole väliä. Näin ajatellen ulkokurviin kallistettu tie on turvallisempi, sillä sellaiselta ei valuta vastaantulijan kaistalle sisäkurviin vaan mennään suoraan metsään ulkokurvin puolelle.
Kohtaamisonnettomuudet ovat yksi syy, miksi tien kallistus suorilla ja loivissa kaarteissa on kaksisuuntainen. Mutta jos keli on niin liukas kuin Texasissa, ei siinä auta muu kuin pysäköidä turvalliseen paikkaan ja odottaa kelin paranemista. Ihan kaikessa ei ihminen vielä luontoa voita.
Maukka: "Tosiliukkaalla hitaasti ajamalla (sillä kovaa ei voi ajaa) auto valuu kallistuksen suuntaan ja kallistuksen suunnalla ei ole väliä. Näin ajatellen ulkokurviin kallistettu tie on turvallisempi"
Jos lähdet oletuksesta, että tie on niin liukas, että vähäinen kallistus (jolla mm. pidetään vesi poissa) sisäkaarteen puolelle saa autot jopa parkkiruudusta valumaan kallistuksen suuntaan, on kyse aika ihmeellisestä kelistä. Ei tänne mitään NASCAR-ratojen kallistuksia olla kaipaamassa.
Kun tie on hieman kallistettu sisäkaarteeseen, on turvallista ajaa hitaasti (koska hitaasti ajaminen on lähes aina turvallista). Jos keli on sellainen, että lujaa ei kertakaikkiaan ole mahdollista ajaa, ei ne vastaantulijatkaan voi tulla lujaa.
Ja kun nopeutta lisää, rengaiden sivuttaispidon tule tuottaa auton ajoradan kaartumista ohjaavaa voimaa. Sisäkaarteeseen kallistetussa kurvissa painovoima hoitaa osan kaartavasta voimasta.
Ulkokaarteeseen kallistettu kurvi ei ole paras missään tilanteessa. Hyvin hitaasti ajaen sekin on turvallinen toki, mutta vähäisinkin nopeuden lisääminen aiheuttaa pidon heikkenemistä, kun painovoima painaakin autoa nyt ulkokaarteeseen ja renkaiden sivuttaispito tuottaa voimaa, joka on tien pinnan tasossa (ei horisontaalissa). Voima osoittaa kohti taivasta, mutta kaarteen tapahtuessa horisontaalisti (ts. kiihtyvyys kaarteessa on horisontaalitasossa), tukivoima pyörille on pienempi kuin tasaisella alustalla tai oikein kallistetussa kaarteessa. "Keskipakoisvoimaksihan" tämmöistä ilmiötä sanotaan vaikka ei siellä mitään pakoisvoimaa ole olemassakaan. On vain massan hitautta (joka ei ole voima) ja sitten voimia (gravitaatiovoima, tukivoima, renkaiden sivuttaispitovoima).
Suoralla on hyvä kallistaa ulospäin: vesi valuu pois tieltä ja rattiin nukahtaneet ei valu vastaantulijan kaistalle.
Mutta loiva suora on ongelma. Ehkä tulisi miettiä kuinka suuri kaarrevoima tarvitaan pitämään auto tiellä suurinta sallittua ajonopeutta ajaen. Tarvitaan ajonopeus ja kaarteen säde. Seuraavaksi mietitään kuinka suuren osa tästä kaarrevoimasta tuotetaan renkailla ja kuinka paljon gravitaatiolla. Tasaisella alustalla kaikki tuotetaan renkailla - sisäkaarteeseen kallistuvalla gravitaatio hoitaa osa työstä - ulkokaarteeseen kallistaen gravitaatio ja massan hitaus painaa autoa ulos tieltä, renkaiden sivuttaispitoa tarvitaan enemmän, tukivoima on pienempi (ja kitkavoimahan on tuo tukivoima*kitkakerroin), jne.
Ainut ongelma tulee, siinä, että meidän tulisi päättää mikä on se kitkakerroin, jolla auton tulee vielä selvitä ajaen suurinta sallittua. Useimmitenhan huonolla kelillä ajetaan vähän hitaammin.
Siitä huolimatta ulospäin kallistaminen ei ole mielekäs optio kuin Todella loivissa kurveissa.
Kyllä osa vastaajista on hakoteillä. Kuskin pitää vastata siitä, että pystyy hallitsemaan autoa.
Esimerkki: aina löytyy sellainen (laiton) nopeus, jossa kuljettaja ei enää hallitse kunnolla ajopeliään, eikä vaikka kitkakerroin on kesäkeliä vastaava ja ei muutu tienpinnalla mihinkään.
Kuskilla on vastuu. Nyt tänä päivänä kaikki luottavat autonsa kykyyn suoriutua kaikissa keliolosuhteissa - ja ajavat tien maksiminopeutta tai ylikin - oli keli mikä tahansa. Tähän yhtälöön ei voi vaikuttaa muu kuin että kuljettaja ajaa hiljempaa. Tähän tulokseenhan tuli myös tutkintalautakunnan tekemä demonstraatio. Onnettomuutta ei olisi tapahtunut 80 km/h nopeudessa.
Tienpitäjän vastuu on pitää tie ajettavassa kunnossa - mutta ei millä nopeudella hyvänsä. Tienpitäjä epäonnistui pitämään tien kitkan vaihtelut pienenä- Syyllinen tähän oli kuitenkin luontoherra, ei tienpitäjä.
Kolarista ei voi syyttää yleensä muita osapuolia kuin siihen osallistuneita. Tässä tapauksessa myös liikennöintiyhtiö on myös vastuullinen, koska ne kasaavat paineita kuskille pysyä aikataulussa.
Olet oikeassa. Tuo on vain niin kovasti ristiriidasa yleisön nykyisten vaatimusten kanssa - isoon ääneen vaaditaan korkeampia nopeuksia. Jollain tavalla ei välty siltä ajatukselta, että melko iso joukko kuvittelee suurimman sallitun nopeuden olevan myöskin turvallinen nopeus. Silloin, kun omaa harkintaa keliolosuhteiden vuoksi pitäisi käyttä, niin näinpäs ei käy, vaan ajetaan jääräpäisesti kovaa kuten aina ennenkin. Tähän oikeuttavat ABS:ät, nastarenkaat, suolaukset jne jne jne. - mutta turvallisuutta parantavat komponentit ulosmitataan lisäämällä tai ylläpitämällä sopimatonta vauhtia. Se, että ihan kaikkien pitäis pystyä käyttämään omaa harkintaa, on vain haave. Tässä tapauksessa sille vain tuli aivan järkyttävän kova hinta. Järkevästi ajavia pidetään vain nööseinä tai "neiteinä". Liikenteessä asenne on ihan tärkein tekijä niin hyvässä kuin pahassa.
Kieltämättä. Asiayhteydestä päätellen lienee kirjoitusvirhe?
Juu. Loiva mutka sen olla piti.