http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/keha_iii_miinoitetaan_valvontatolpilla/?ref=tf_iOKboksi_p1
Tänään huomasin Tuusulanväylän kohdalla Kehä III:n oikeassa reunassa kameratolpan. Olisi mielenkiintoista tietää miten se tolpassa oleva mahdollinen kamera erottelee kolmen kaistan usein tiheästäkin liikennevirrasta sen ylinopeutta ajavan ja kuvan perusteella lähetetään lappu juuri oikealle autoilijalle?
Ilmeisesti anturit ovat jokaisella kaistalla ja sen perusteella valitaan sakotettava auto. Mutta entäs kun tolpan ja ylinopeutta ajavan välissä on muita autoja, jolloin rekkari ei välttämättä näy? Jääkö lappu lähettämättä vai tuleeko virhesakotuksia?
Itseäni kamerat eivät häiritse, koska ajelen rajoitusten mukaan, mutta paljon Kehä III:lla ajavana arveluttaa vain tuo sakotuksen oikeellisuus. Vai lienevätköhän tolpat hankalissa paikoissa enemmänkin pelotteena?
Tekniikka on pelannut hyvin Kaivokadulla.
Kaivokadun kameroista:http://www.intermin.fi/poliisi/bulletin.nsf/pfbdarch/D763949F2C25B81CC225741900270363?opendocument
Tässä kuva punaisia päin ajavasta iltavalossa::
http://www.intermin.fi/poliisi/bulletin.nsf/bydate/D763949F2C25B81CC225741900270363/$file/punaisia%20p%C3%A4in.JPG
Kamerat ovat enemmänkin pelotteena. Kun Kaivokadun kamerat laitettiin tositoimiin, koko ajan päällä, poliisi lähetti niin paljon sakkolappuja, ettei sillä ollut resursseja niitä toimittaa. Poliisi anoi sisäasianministeriöstä virkaa sitä varten, mutta sieltä sanottiin ettei käy. Pelkäävät, että kansa luulisi kamertolppien olevan rahastusta eikä liikenneturvallisuutta. Näin kertoi poliisi Ylen Aikaisella. Mielestäni lakia pitäisi muutta niin, että siviilipalvelusmies voisi postittaa sakon, mutta jos sakko kiistetään olisi kuvan tarkistajana poliisi.
Kaivokadulla jää autojen alle enemmän ihmisiä kuin missään muualla Suomessa.
Mielenkiintoinen kuva tuosta Kaivokadulta, jossa useasti itsekin ajelen: periaatteessa kuva todistaa vain sen, että Punto on Kaivokadulla ja seisoo punaisissa valoissa ennen suojatietä. Mikään ei mielestäni tuossa kuvassa todista Punton ajavan päin punaisia. Kuvan ylälaidan data voisi olla tekaistu ja/tai otettu aivan eri asiayhteydestä. Tämä siis vain periaatteessa, en sinänsä epäile kuvan aitoutta. Mutta miten tuosta kuitenkaan em. mainittuihin seikkoihin perustuen voi todistaa Punton ajavan päin punaista?
Myöskin: jos Punton takana olisi lähietäisyydellä auto, Punton rekisterikilpi peittyisi. Jos Punton edessä olisi auto, edessä vasemmalla liikennevalon takana valvontatolpassa mahdollisesti oleva kamera ei pystyisi kuvaamaan Punton eturekkaria.
Kehä III:lla tilanne on sikäli erilainen, että väylä on huomattavan paljon leveämpi kuin Kaivokatu, joten oikeassa laidassa oleva kameratolppa oli mielestäni selkeästi enemmän käännetty kuvaussuunnasta katsoen oikealle kuin tavallisilla kaksikaistaisilla teillä. Ajoin oikeanpuolimmaista kaistaa, enkä nähnyt keskikaistalla olevan rekan takia oliko samalla kohdalla tien vasemmassa laidassa myöskin tolppa, mutta edelleen epäilyttää kameravalvonnan toimivuus & oikeaan osoitteeseen menevä sakotus. Tuntuisi järkevämmältä laittaa kamera ylikulkusiltojen kohdalle Kehä III:n keskikaistan päälle. Tällöin kamera kuvaisi autoja suoraan edestäpäin eikä sivulta ja kuvadatassa mainittaisiin lisäksi ylinopeutta ajavan auton kaista.
zoso:
Kannattaako sitä olla kovin huolissaan, jos joku valokuva ei onnistukaan?
Joskus muistaakseni uutisoitiin, että iso osa kameroiden kuista epäonnistuu niin pahasti, ettei niitä voi sakotukseen käyttää. En prosenttia varmudella muista, mutta muistelen sen olleen jossain 20 ja 50 välillä.
Herbert:
No eipä tietenkään, en ole siitä huolissani jos joku ei saa sakkoja, mutta muista epävarmuustekijöistä kylläkin. Eli jos joku saa sakot väärin perustein.
zoso:
Varmaan moni haluais niitten salat saada tietoon mutta epäilen, ettei kaikkia salaisuuksia tuoda julkisuuteen, on esim olemassa erilaisia induktio-silmukoita joita on asetettu päällysteen alle eri kaistoille, se tieto on tuotu julki, muttei sen enempää tarvitse tuodakkaan muutenhan niitten hyöty jäisi olemattomaksi.
Peltipoliiseista tulee luopua ja korvata ne oikeilla poliiseilla. Peltipoliisit rikkovat yhdenvertaisuutta ja oikeusvaltion periaatetta.
Yhdenvertaisuutta peltipoliisit rikkovat siten, että ne eivät kohtele kaikkia tienkäyttäjiä samanveroisesti. Moottoripyöriä eivät sakota, mutta autoilijoita sakottavat.
Oikeusvaltiossa vallitsee periaate syytön, kunnes toisin todistetaan. Kun kameratolppa näpsää kuvan ja siitä lähetetään sakko, on ajoneuvon omistaja syyllinen kunnes toisin todistetaan. Poliisi ei joudu todistamaan kuka autoa ajoi vaan omistaja. Tällainen menettely ei kuulu oikeusvaltioon.
Kun poliisipartio pysäyttää ja antaa sakon, menee sakko kuljettajalle eikä omistajalle. Kamerat eivät tähän pysty, joten poliisin pitää pystyä todistamaan kuka autoa ajoi ja lähettää sakko hänelle.
Jos kameravalvonta olisi ajantasalla se sakottaisi myös moottoripyöriä ja lähettäisi sakon ajoneuvon kuljettajalle eikä omistajalle. Jos se ei tähän pysty se pitäisi poistaa.
Ihmettelen miksi autoilijat ovat näin innoissaan näistä laatikoista. Kaikkihan noudattavat nopeusrajoituksia, vai ettekö te noudata kun noin huolissanne olette kuvista?
Juurihan TM kertoi kuinka peltipoliisi toimii, joten toissanumero esiin ja ottakaa siitä oppia, jos huolettaa asia.
Entäs ulkomaalaiset autoilijat jotka ovat poistuneet Suomesta heti "rikoksen" jälkeen?
Olemmeko tasavertaisia heidän kanssaan?
J R:
Peltipoliisi on lahjomaton. Se ottaa kuvan kaikista, sillä ei ole asenteita, eikä sitä voi ympäripuhua. Juuri sellainen pitää poliisin olla.
En oikein ymmärrä miksi kukaan puolustelee peltipoliisilta saatua sakkoa. Ajoaan hallitsemattomat kuljettajat niihin kuviin päätyvät. Opettelee ajamaan niin ei saa PP:ltä sakkoja. Ja katsoo kenelle autonsa lainaa, jos haluaa vahingotta selvitä.
Metsähaka:
Ei, ette ole tasavertaisia. Itse en ole saanut ulkomaisilla kilvillä sakkoja vaikka salamat ovat välähtäneet. Ei näytä kiinnostavan kun ei ole kustannustehokasta lähteä niitä perimään. Helpompaa heille vain lypsä sitä helppoa Suomi-karjaa joka sallii heille tehtävän mitä vain.
Vaikeakin voi olla Suomen viranomaisten periä ulkomaan rekkareilla ajavalta etenkin jos kuskilla sattuu olemaan aurinkolasit päässä ja esim. käsi sattumalta peittämässä osaa kasvoja.
Putput:
En tiedä mikä on tilanne nykyään, mutta jokunen vuosi siten ulkomailta perimisen raja oli noin 70 euroa, jota pienempiä summia ei peritty. En tiedä missä nykyään mennään.
Sakotettavan tunnistaminen on ratkaistu siten, että auton omistajalle lähetetään sakko ja jos omistaja ei halua maksaa, niin etsiköön hän maksajan elikkä sen, joka on sakkonsa ansainnutkin. Ihan sama kuka maksaa, kunhan rahat tulevat. Samoin ko. sakko laitetaan tietenkin sen maksavan henkilön piikkiin ja siten siis kasvattaa rangaistusten määrää. Suotta siitä syyllisestä on alkaa kinaamaan, joten on aivan sama vaikka panisi jalan naamansa eteen.
Itse väläytin kameraa kesällä. Eipä ole sakosta kuulunut, vaikka sakon summa oletettavasti yli 70 euroa, kun ylinopeusrikessakon pienin mahdollinen summakin on käsittääkseni yli tuon.
Veikkaisin, että todella, todella harvoin ulkomaille lähtee kamerasakkoa. Milläköhän Poliisi esimerkiksi selvittää ulkomailta elantonsa saavan tulot päiväsakkoa varten? Siinähän lähettelevät jollekin Timbuktun veroviranomaiselle/poliisille selvityspyyntöjään.
simppa:
Muistan lukeneeni että joskus melkein 10 vuotta sitten olisi poliisi ainakin yrittänyt sakkoja varten henkilön tuloja arvion pohjalta joka perustui mm. lehtiartikkeleihin!! En tiedä mitä lopulta oli tuloksena, eli oliko aivan totta (en edes muista mistä asian luin, muistaisin kuitenkin että ihan tosi juttu ja jonkun poliisiviranomaisen haastattelusta jopa) ja etenkin että oliko 'uhri' niin typerä että tuollaisen perusteella suostuisi mitään maksamaan.
Rätkätin:
Aika heikkoja taitaa olla Suomen viranomaisten mahdollisuudet periä yhtään mitään tuollaisin perustein oikeusvaltioissa (tai vaikka monissa banaanivaltioissa) eläviltä.
En tiedä onko EU:ssa jo liikennesakkojen osalta 'rajat poistettu', mutta EU:n ulkopuolelta tuskin ainakaan saa Suomen viranomaiset muuta kuin nauruja aikaan selityksillään siitä että auton omistajan pitää maksaa sakot...
Putput:
Väitän edelleenkin, että en tiedä mikä mahtaisi perinnän raja nykyään olla, mutta sen tiedän, että silloin muinoin ja luultavasti nykyäänkin perintä koskee vain EU:n kansalaisia. EU:n yhteistyö koskee monien muiden asioiden lisäksi poliisitoimintaa kansalaistensa parissa. Yhteistyö on varmaan tiiviimpää, kun nykyään on tuo taikasana "terrorismi", jonka avulla valtiot voivat tehdä ihmeitä ja kaikki ovet aukeaa.
Putput:
EU:ssa ei ole lain puolesta mitään estettä periä sakkoja ulkomaalaisilta. Omistajalle lähtee sakko ja hänen vastuulle jää todistaminen jos haluaa kiistää ajaneensa autoa. Näin siis sellaisissa maissa, joissa sivistyksen taso on varmasti korkea.
Kameravalvonta kehittyy ja samalla kehittyvät myös nämä liikennettä valvovat kamerat. Sveitsissä on jo koekäytössä kamera, joka perustuu liikkeen- ja hahmontunnistukseen. Se valvoo jopa 22 autoa samanaikaisesti, toimii 500 metrin säteellä ja valvoo 10 eri liikennesääntöä. Homma ei enää rajoitu nopeuksiin, vaan myös esimerkiksi jalankulkijoiden väistämistä, puskurissa roikkumista ja vaarallisisa ohituksia valvotaan. Kuinka pitkään menee, ennen kuin nämä tulevat Suomeen?
http://www.automerkit.fi/fi/liikenne/liikenne/artikkelit/supervalvontakamera-tulossa-tunnistaa-laehes-kaikki-liikennerikkeet.html
http://www.visordown.com/motorcycle-news-videos/traffistar-sr590-super-intelligent-speed-camera/13324.html
NHB:
Eu:n osalta ajattelinkin että voi yrittää periä, mutta silloinkaan ei liene ongelma vain todeta ettei kuvassa oleva henkilö ole kuljettaja ja siinä se. Siksi en usko että Suomen viranomaiset edes yrittävät moista jos henkilö ei ole kuvassa selkeästi tunnistettavissa.
Muutenkin monissa maissa on vähän eri meininki, siellä käytetään käytössä olevia mahdollisuuksia itsensä puolustamiseen eikä vain makseta mitä pyydetään.
NHB:
Ei ole mitään estettä mutta jos muun maan kansalainen ei sakkoa maksa niin ei sitä häneltä käytännössä millään saada perityksikään. Viisumin tarvitseville (esim venäläisille) pelotteena toimii viisumin evääminen.
Suomalainen päiväsakkokäytäntö on myöskin kaikkialla muualla vieras, joten yhteensovittaminen ja todellisten tulojen mukaisen sakon saaminen perintään voisi olla aika haasteellista.
Putput:
Siis monessä keskeisen Euroopan maassa posti tuo lapun, jonka perusteella joko hyväksyt tai kiistät sakon. Jos kiistät, niin sitten tarvitsee olla joko uskottava selitys tai eri naama kuin asemalla odottavassa kuvassa.
AkiK:
Miten niin ei voi saada perityksi? Ei muuta kuin virka-apupyyntö kollegoille. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070231
Ja jos nyt sitten jättää pystyyn nuo maksut eikä niitä kukaan viitsi periä, niin siitä tulee helposti ongelmia seuraavalla kertaa maassa käydessä.
NHB:
...ja kun oli puhe tapauksesta jossa kasvoista ei saa selvää niin on aika epätodennäköistä että edes yrittävät. Muutenkaan en usko että monessakaan maassa oikeasti tarvitsee muuta kuin vain kiistää, käänteistä todistustaakkaa ei käytännössä kuitenkaan ole.
Puhumattakaan siitä auton omistaja ei välttämättä ole auton ratissa muutenkaan. Lähettääkö Suomen viranomaiset sakkoja esim. ulkomaiselle vuokra-autoyhtiölle ja ryhtyy prosessiin jolla koittavat saada heidät todistamaan ensin kenen hallussa auto oli, sen jälkeen prosessiin jolla koittavat saada sakotettua tuota hallussapitäjää, ja jos tämä kiistä itse olleensa ajamassa niin sitten vielä sitä prosessia? Jonkun 120 euron takia (tuskin saavat päiväsakotettua ulkomaisia?)?
EU-maissa monesti saadaan ihan aiheellisetkin sakot kumottua asianajajien avulla menettelyvirheiden ja muiden seikkojen avulla. Luulisin että Suomen sakotustyylin kohdalla asiansa osaava asianajaja saa ulkomailla asuvan henkilön aika hyvin suojattua.
Putput:
Suomalaisista viranomaisista en tiedä, mutta ainakin eurooppalaiset virkaveljensä lähettelevät usein sakot vuokraajan kautta. Nämä yhtiöt voivat laittaa päälle vielä oman käsittelymaksunsa. Tämänhän on poliisin kannalta helpompi tapaus kuin omalla autollaan liikkuva. Eurooppalainen yhteinen tietokanta on vasta rakennusvaiheessa ja rekisterinumeroiden kautta on hieman työlästä tavoittaa asiakas. Vuora-autoyhtiö poistaa tämän ongelman.
Saksassa nuo kamerat ovat sen verran paljon käytettyjä laitteita, että kannatttanee olla aika hyvät perusteet kasassa, ennen kuin alkaa käymään oikeutta asiasta.
NHB:
Voihan niitä lähettää 'vuokraajien kautta'. Ja kyllä vuokraajilla on nuo käsittelymaksut, mutta se kuka ne maksaa lopulta on toinen juttu.
Saksalaisten kameroiden yleisyys tuskin vaikuttaa siihen kuinka helposti Suomen viranomaiset saavat sakotettua ulkomaista henkilöä.
Kamerat Kehä III:lla ovat taas yksi uusi stressin aiheuttaja monien muiden lisänä. Ehdin viime viikolla jo ajaa muutamaan tällaiseen kameraan ylinopeudella, mutta onneksi niissä näyttivät vielä roikkuvan johdot irrallaan, joten ehkä sakkoja ei tule.
Mielipiteeni nopeuskameroita kohtaan on yksiselitteisen kielteinen, joten tätä on turha enää toistaa. Kehä III:n tyyppisellä tiellä on vielä muutamia erityisiä syitä, miksi kamerat ovat inhottavia. Epäilen niiden olevan jopa vaaraksi liikenneturvallisuudelle.
Kun kiihdyttää luiskasta vilkkaaseen Kehä III:n liikenteeseen, kiihdytystilanteessa on muutakin seurattavaa kuin se, missä kohdassa mittaritaulua nopeusmittarin viisari milläkin hetkellä on. Kameran takia mittaria on kuitenkin pakko seurata, koska kukapa haluaa saada sakon. Kun makaa ambulanssissa ajettuaan nopeusmittaria katsellessaan rekan alle, voi mutista veristen huuliensa läpi: "En sentään ajanut ylinopeutta."
Toinen ongelma on se, että jos jono etenee aivan nopeusmarginaalia hipoen, niin kuin se monesti etenee, pienikin huomaamaton nopeuden lisääminen jonon keskellä (välimatkan pienentäminen edellä ajavaan jonon tiivistämiseksi) nostaa nopeuden yli marginaalin, ja tällöin kamera voi räpsähtää.
Ja nimenomaan Kehä III:n tyyppisellä vilkkaasti liikennöidyllä tiellä kiihdyttely kameroiden välillä (ellei keskinopeuksia mitata) voi voi muodostua ongelmaksi. Kiihdyttelijät vaihtavat kaistaa ohitellessaan hitaammin ajavia, joita on kameroiden takia aikaisempaa enemmän.
Nopeuskameroiden väitetty liikenneturvallisuuden parantaminen perustuu siihen, että ajonopeudet hidastuvat, ja onnettomuuksien seurauksista tulee lievempiä. Hitaampi nopeus mahdollistaa paremman auton hallinnan vaaratilanteissa.
Kehä III:n tapauksessa kameroilla ei ole suurta vaikutusta auton hallintaan vaaratilanteissa, koska kameroiden aiheuttama nopeuksien alenema on vähäinen, ja koska auton hallinnan menettäminen ei ole merkittävä onnettomuuksien syy Kehä III:lla. Lähes ainoaksi kameroiden positiiviseksi vaikutukseksi jää siis onnettomuuksien seurausten lieventäminen. Mutta koska kamerat saattavat aiheuttaa jopa lisääntyviä nopeuksia kameroiden välillä, onnettomuuden seurausten lieveneminen näkyy vain kameran välittömässä läheisyydessä, jossa ehkä ajetaan aikaisempaa hitaammin.
Kamerat todennäköisesti vähentävät suuria ylinopeuksia, mutta suuret ylinopeudet eivät ole merkittävä ongelma Kehä III:lla. Yli kolmen promillen rattijuopot ja sekopäiset huumekuskit, jotka joskus ovat aiheuttaneet onnettomuuksia Kehä III:lla ja muuallakin ajaessaan järjettömän suurella nopeudella, eivät paljon kameroista piittaa. Luulevat ehkä salamoiden välkettä ilotulitukseksi ja painavat lisää kaasua.
Kameroiden negatiiviset vaikutukset Kehä III:n liikennetuvallisuuteen ovat ilmeiset. Kun autoilijoiden on sakon ja ajokortin menettämisen pelossa pakko keskittää huomionsa nopeusmittarin ja nopeusrajoitusten ja varmuuden vuoksi vielä kameroidenkin tarkkailemiseen, tämä on pois muusta liikenteen seuraamisesta, mikä vilkkaasti liikennöidyllä ja paljon liittymiä sisältävällä tiellä on äärimmäisen tärkeää. Nopeusmittarin tuijottelu voi siis aiheuttaa onnettomuuden. Kun tähän lisätään se, että jotkut autoilijat todennäköisesti hidastelevat kameroiden kohdalla ja kiihdyttelevät kameroiden välillä vaihdellen samalla kaistoja, potentiaaliset törmäystilanteet lisääntyvät.
Kameroista on tosiaan se ongelma että jotkut mittarin mukaan ylinopeutta ajavat (todellinen nopeus rajoituksen mukainen) vetävät liinat kiinni ennen tolppaa ja voivat aiheuttaa peräänajon tai ainakin liikenteen ruuhkautumisen!
Sama on myös hidastetöysyillä koska niitä varoessani en pysty täysin seuraamaan muuta liikennettä eli juoksija tai pyöräilijä voi keretä autoni alle!
Turvallisuus (lue turhallisuus) voi joskus aiheutaa turvattomuutta?
Metsähaka:
Olkoonkin että taksarin keskittyminen on edelleen jossain ihan muualla kuin suojatienkäyttäjissä, mutta töyssyn vuoksi 40km/h hidastavaa taksia on kuitenkin helpompi väistää, kuin 80km/h kaahaavaa.
Sama juttu noista kameroista. Ne ärsyttävät eniten niitä, jotka niitä eniten tarvitsevat. Eli niitä, joilla ei keskittymiskyky hyvällä riitä sopivan tilannenopeuden säätämiseen, vaan se pitää pakottaa pahalla kun ei muuten.
Kehä III:lle pitäisi saada kamerat jotka vahtivat turvavälejä. Muuta liikenneongelmaa en ole tuolla osuudella havainnut. Nopeusrajoitus on 70 ja 80, vaikka tuota joku vähän ylittäisi niin eipä tuo kummoisia vaikuta isolla nelikaistaisella tiellä. Tuossa toimisi suurelta osin satasen rajoituskin, ruuhka-ajaksi ja liukkaalla kelillä voisi pudottaa 80:een. Nykyinen rajoitus on suurimman osan aikaa aivan liian alhainen.
Putput:
Useimmissa EU-maissa sakot on kiinteäsummaisia, eivätkä summat ole kovin suuria. Ei niiden takia kannata mitään edes käräjöidä.
Esim. Saksassa:
Höchstgeschwindigkeit innerhalb geschlossener Ortschaften
21 - 25 km/h zu schnell 80,00 Euro
26 - 30 km/h zu schnell 100,00 Euro
31 - 40 km/h zu schnell 160,00 Euro
41 - 50 km/h zu schnell 200,00 Euro
51 - 60 km/h zu schnell 280,00 Euro
61 - 70 km/h zu schnell 480,00 Euro
Über 70 km/h zu schnell 680,00 Euro
Höchstgeschwindigkeit außerhalb geschlossener Ortschaften
21 - 25 km/h zu schnell 70,00 Euro
26 - 30 km/h zu schnell 80,00 Euro
31 - 40 km/h zu schnell 120,00 Euro
41 - 50 km/h zu schnell 160,00 Euro
51 - 60 km/h zu schnell 240,00 Euro
61 - 70 km/h zu schnell 440,00 Euro
Über 70 km/h zu schnell 600,00 Euro
Saksalaisia koskee pistejärjestelmä, eli heille näillä on muutakin kuin rahallista väliä. Rahastusta ei kuitenkaan voisi väittää harrastettavan kuten meillä.
Eri maita on vaikea verrata keskenään, koska olosuhteet ovat erilaiset. Pelkät numerot eivät kerro kaikkea. Internetistäkään ei välttämättä löydy oikeaa tietoa. Tällä sivulla esimerkiksi kerrotaan, että Suomessa käytössä olevat nopeusrajoitukset ovat taajamissa 50 km/h ja taajamien ulkopuolella 80/100 km/h.
http://www.logitravel.com/blog/english/2008/06/04/complete-guide-to-speed-limits-and-speeding-fines-for-europe.aspx
Tieto on ehkä pitänyt joskus paikkansa, mutta mistä löytyy enää taajama, jonka keskustassa ei olisi 40 km/h tai jopa 30 km/h nopeusrajoitusta. Ja on Suomessa myös 60 km/h ja 70 km/h nopeusrajoitukset. Mutta ei 90 km/h nopeusrajoitusta, jollainen voisi hyvin sopia joillekin maanteille 80 km/h sijasta ei 100 km/h sijasta, koska näillä teillä rajoitus on jo alennettu 80:een kilometriin tunnissa.
En tiedä, miten itse kukin asian kokee, mutta minulla on se käsitys, että monissa maissa ajetaan suhteellisesti kovempaa kuin Suomessa. Tarkoitan suhteellisesti kovemmalla vauhdilla vauhtia, kun otetaan huomioon tien laatu ja autojen määrä. Saksassa on 100 km/h nopeusrajoitus taajamien ulkopuolella ellei liikennemerkillä erityisesti osoiteta alempaa nopeutta. Monet tiet ovat kapeita ja mutkaisia, ja niillä on paljon liittymiä, ja autojen määrä on kymmenkertainen suomalaisiin maanteihin verrattuna. Jos tien ominaisuuksien ja automäärän perusteella määriteltävä suhteellinen nopeus olisi sama kuin Suomessa, nopeusrajoituksen kuuluisi olla 60 km/h eikä 100 km/h. Vastaavalla suomalaisella tiellä olisi korkeintaan 80 km/h nopeusrajoitus, ja sitäkin tieviranomaiset kauhistelisivat ja toivoisivat pystyvänsä laskemaan sen 70:een tai 60:een kilometriin tunnissa.
Saksalainen taajamien ulkopuolinen tie (oma kuva viime kesältä ):
http://www.kuvajako.net/images/15934429282861916092.jpg
Edellä esitetty tarkoittaa sitä että Saksassa kuten myös Englannissa ja monissa muissa maissa saa ajaa suomalaisittain katsoen aivan järkyttävän vaaralliselta tuntuvaa vauhtia täysin laillisesti. Jos samaa nopeutta ajaa suomalaisella lähes autiolla maantiellä kaikin puolin paremmissa olosuhteissa, saa sakot siitä, että on muka kaahannut vaarallisesti. Vaarallisuuden mittari on kalibroitu aivan eri paikkaan Suomessa ja monissa muissa maissa.
Tämän eron huomaa käytännössä siten, että vaikka kuljettaja olisi Suomessa pinttynyt ylinopeuskaahari, joka ajaa aina reilua ylinopeutta, Englannissa tai Saksassa hän ei välttämättä uskaltaisi ajaa edes suurinta sallittua nopeutta vaan hän keräisi hitaasti ajamalla jonoja taakseen. Korkein sallittu nopeus tuntuisi liian vaaralliselta.
Ajaminen suurinta nopeusrajoituksen sallimaa vauhtia Suomessa tuntuu siis paljon enemmän matelemiselta kuin ajaminen suurinta nopeusrajoituksen sallimaa vaatimaa vauhtia jossakin muussa maassa, jossa ajaminen näin kovaa on stressaavaa ja rohkeuden rajoja koettelevaa pinnistelyltä. Edes moottoritiellä ei huvita ajaa kovaa, silloin kun liikenne muistuttaa Mannerheimintien iltapäiväruuhkaa.
Tällaisia asioita ei ollenkaan mietitä vaan tuijotetaan pelkästään numeroita, joita tuijottamalla ihmisistä saadaan hyvin helposti rikollisia. Pelkkien numeroiden perusteella aivan tavallinen ja täysin turvallinen ohitus esimerkiksi voi olla törkeää liikenteen vaarantamista, josta enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistus 60 päiväsakkoa. Eihän tarvitse kuin että täysin kesäisissä olosuhteissa hyvällä maantiellä hyvässä näkyvyydessä ohittaa rekan, ja nopeus käväisee hetkellisesti yli 120 km/h lukemassa - ja tiellä on 70 km/h talvinopeusrajoitus. Tai ajelee autiolla hyväkuntoisella tiellä reilua 110 km/h nopeutta eikä jaksa hidastaa vauhtia parin sadan metrin matkalla olevan 60 km/n nopeusrajoituksen takia, koska missään ei näy autoja eikä ihmisiä. Rajoitus on ehkä asennettu teollisuuslaitoksen toimintojen takia, ja on sunnuntai-iltapäivä, eikä kukaan ole töissä.
Esimerkkejä siitä, kuinka helppoa ja käytännössä täysin vaaratonta on ylittää nopeusrajoitus yli 51 km/h voisi keksiä vaikka kuinka paljon. Jopa tavallisessa pitkässä ohituksessa nopeus voi huomaamattoman alamäen aikana kiihtyä paljon suuremmaksi kuin mitä kuljettaja on tarkoittanut, koska ohitustilanteessa on muutakin katseltavaa kuin nopeusmittari. Nopeus nousee hyvin helposti yli 130 kilometrin tuntinopeuteen heikommallakin autolla, kun kiihdyttää pitkässä alamäessä, jollaista ei välttämättä edes huomaa.
Seuraavassa on muutamia muita rikoksia, joiden enimmäisrangaistus on kaksi vuotta vankeutta, mutta joista useimmille ei ole määritelty 60:n päiväsakon vähimmäismäärää. Teot katsotaan siis rangaistavuudeltaan vähäisemmiksi kuin törkeä liikenteen vaarantaminen - jossa ei oikeasti välttämättä vaarannu kukaan eikä mikään.
Minkähän alla mainituista teoista tekisi, jotta saisi vähän vaihtelua rikollisen uraansa. Hakkaisiko jonkun? Vai joisiko itsensä umpikänniin ja lähtisi ajelemaan. Tai ehkä kidnappaisi jonkun ja pitäisi häntä vankina alle kolme vuorokautta, jolloin törkeän vapaudenriiston määritelmä ei vielä täyttyisi. Vai murtautuisiko naapurin autoon ja veisi sen. Naapuri löytäisi autonsa jostakin pusikosta kunnolla koeajettuna. Ai, mutta tästä teostahan on säädetty lievempi rangaistus. Ajoneuvon käyttövarkaus siis pois listasta. Tässä oikeita vaihtoehtoja (lakikirjasta löytyy lisää ):
lievä sotarikos, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, maanpetoksellinen yhteydenpito, laiton sotilaallinen toiminta, vaalirikos, vaalituloksen vääristäminen, todistusaineiston vääristeleminen, lahjuksen antaminen, vangin laiton vapauttaminen, julkinen kehottaminen rikokseen, väkivaltainen mellakka, pahoinpitely, kuolemantuottamus, törkeä vammantuottamus, törkeä rattijuopumus, vesiliikennejuopumus, ilmaliikennejuopumus, junaliikennejuopumus, törkeä kotirauhan rikkominen, vapaudenriisto, lapsikaappaus, laiton uhkaus, pakottaminen, törkeä luvaton käyttö, veropetos, kiristys, rahanpesu, väärennys, petos, kiskonta, törkeä tietomurto, ampuma-aserikos