Kuinka monena talvipäivänä tätä pölyä leijuu ilmassa? Suurimman osan talvesta tiet ovat minusta märät tai lumiset, jolloin pölyä ei ole.
Kyllähän nuo enemmän liikennöidyt tiet ja kadut ovat yleensä lumettomia. Ongelma ei rajoitu talveen, vaan sitä riittää pitkälle kevääseen. Oikeastaan siihen asti, kunnes laiskimmatkin kuskit saavat nastarenkaat vaihdettua pois ja vettä sataa riittävästi.
Kuinkahan paljon ongelma-alueilla hiekoitetaan? Täytyy rehellisesti tunnustaa, että en muista kyllä nähneeni hiekoitusautoa lähistöllä tai työmatkallani. Eipä sitä hiekkaa kyllä näy oikein tielläkään.
Ei kovinkaan usein, jos pienemmistä maanteistä puhutaan, onneksi. Silloin kun on hiekoitettu, on pakko siirtyä suolakylpyyn päätielle, koska hiekkapuhallus on paljon ikävämpi juttu jos ei aja kunnon autolla (kuten minä nykyään).
Kyllähän nuo enemmän liikennöidyt tiet ja kadut ovat yleensä lumettomia.
Minkähän takia ovat lumettomia ja jäättömiä ? Syttyykö lamppu ?
Lampuista en osaa sanoa muuta kuin, ettää kunnon valaistuksessa on puolensa ja päätiet ovat eniten käytettyjä. Pääteitä aurataan eniten. Pääteitä hiekoitetaan ja suolataan. Pääteiden kuluvuus on suurin. Kukapa umpihangessa ja hoitamattomilla teillä haluaisi ajella. Pääteiden onnettomuuksia halutaan vähentää. Yhtä hyvin olisit voinut ihmetellä, että miksi pikkutiet ovat osin surkeasti hoidettuja ja joillakin ei ole lainkaan talvikunnossapitoa. On ihan oikeasti tarkoitettu, että veromarkoilla ylläpidetään pääteiden käytettävyytta ja siksi niiden ylläpitämiseksi todella tehdään jotain. Noilla asioilla ei vielä ole renhgastuksen kanssa yhtään mitään tekemistä mikäli sellaiseen aioit vedota. Jokainen sitten itse valitsee rengastuksensa omien tarpeidensa ja mieltymystensä perusteella. Pääteille on laitettu nopeusrajoituksiakin, kun muuten osa autoilijoista ei itse ymmärrä ajella kohtuullisilla nopeuksilla. Laulaja Amadeus ajeli huomaamattaan 200km/h ja Rauramo 150km/h kuten Guzeninakin ja kuuleman mukaan katuvat. Pääteille on osin laitettu oikein keskikaiteitakin, kun osa autoilijoista ei muuten itse ymmärrä ajaa omalla puolella tietä. Taitaa olla niin, että mikäli vauhti olisi kohtuullisempi, niin ainakin osa autoilijoista pysyisi omalla puolella tietä tarvitsematta koko ajan pohdiskella missä kohdassa pitäisi ajella. Onhan näitä syitä vaikka kuinka paljon, jos vielä oikein miettimään alkaisi.
Kyllähän nuo enemmän liikennöidyt tiet ja kadut ovat yleensä lumettomia.
Minkähän takia ovat lumettomia ja jäättömiä ? Syttyykö lamppu ?
Eivät ainakaan rengastuksen vuoksi, koska ovat paljaita myös ajourien ulkopuolelta. Eiköhän se ole auraus ja suolaus joka ajourien ulkopuolelta lumen ja jään poistaa, rippeet sitten haihtumalla.
Saksan teille kylvetään 15-20x määrä tiesuolaa, mitä Suomessa ja minä ainakin ajan ennemmin urissa, kuin hengitän joka kevät entistä suurempia määriä hiekoitushiekan pölyä ja ajan suolavellissä.
Mistä olet saanut päähäsi, että pääteillä ja kaupungeissa pitäisi hiekoitusta tai suolausta lisätä, jos nastojenkäyttöä vähennetään?
En ole tietääkseni missään vaiheessa vaatinut ketään tanssimaan helsinkiläisten pillin mukaan. En edes asu Helsingissä. Tässä lienee taas pientä ylireagointia mukana...
Kirjoitit, että ongelmia on isoissa kaupungeissa, joten ei tule montaa mieleen. Helsingin seudun lisäksi kait sitten Turku ja Tampere. Itse en ole ainakaan näitä pienemmissä kaupungeissa havainnut mitään pölyongelmaa talviaikaan. Keväällä kyllä, kun lumi on häipynyt ja tiet on kuivia. En ole väittänyt sinun asuvan Helsingissä, joten taisit itse ylireagoida.
NHB:
Kuinkahan paljon ongelma-alueilla hiekoitetaan? Täytyy rehellisesti tunnustaa, että en muista kyllä nähneeni hiekoitusautoa lähistöllä tai työmatkallani. Eipä sitä hiekkaa kyllä näy oikein tielläkään.
Enpä kuule osaa sanoa, kun en tiedä mitä ongelma-alueilla oikein tarkoititkaan. Kotikaupungissani katuja, siltoja ja risteysalueita kyllä hiekoitetaan. Nykyinen taso ei minua häiritse ja kirjoitinkin, että jos nastojen kieltämisen jälkeen aletaan suolata ja/tai hiekoittaa enemmän, niin sitä en kannata. Eikö teidän nurkilla hiekoiteta pyöräteitäkään, kun et ole edes työmatkalla siihen törmännyt?
NHB:
Miten vertaillen saat tuon 15-20x? Kokonaismäärä, kokonaismäärä tiekilometriä kohden, kerta-annos...
Kyllähän nuo enemmän liikennöidyt tiet ja kadut ovat yleensä lumettomia.
Minkähän takia ovat lumettomia ja jäättömiä ? Syttyykö lamppu ?
Eivät ainakaan rengastuksen vuoksi, koska ovat paljaita myös ajourien ulkopuolelta. Eiköhän se ole auraus ja suolaus joka ajourien ulkopuolelta lumen ja jään poistaa, rippeet sitten haihtumalla.
No eipä nuo kyllä ajourien ulkopuolelta paljaita ole, kun vähänkään liikut Kehä III:n ulkopuolelle.
]Kirjoitit, että ongelmia on isoissa kaupungeissa, joten ei tule montaa mieleen. Helsingin seudun lisäksi kait sitten Turku ja Tampere. Itse en ole ainakaan näitä pienemmissä kaupungeissa havainnut mitään pölyongelmaa talviaikaan. Keväällä kyllä, kun lumi on häipynyt ja tiet on kuivia. En ole väittänyt sinun asuvan Helsingissä, joten taisit itse ylireagoida.
Sepitit kuinka vaadin koko Suomea tanssimaan hlsinkiläisten pillin mukaan. Kai tuossa jonkinmoinen viittaus helsinkiläisyyteen on.
Enpä kuule osaa sanoa, kun en tiedä mitä ongelma-alueilla oikein tarkoititkaan. Kotikaupungissani katuja, siltoja ja risteysalueita kyllä hiekoitetaan. Nykyinen taso ei minua häiritse ja kirjoitinkin, että jos nastojen kieltämisen jälkeen aletaan suolata ja/tai hiekoittaa enemmän, niin sitä en kannata. Eikö teidän nurkilla hiekoiteta pyöräteitäkään, kun et ole edes työmatkalla siihen törmännyt?
Pyöräteiden hiekoittaminen on katoavaa kansanperinnettä. Sepeliä sinne nykyisin kylvetään.
Mistä olet saanut päähäsi, että pääteillä ja kaupungeissa pitäisi hiekoitusta tai suolausta lisätä, jos nastojenkäyttöä vähennetään?
Suolausta ja hiekoitusta lisätään tarpeen ja keliolosuhteiden mukaisesti. Se on ihan selvä, että liukkauden torjuntaa tarvitaan enemmän jos ajetaan laajassa mitassa renkailla joiden pito jäällä on vajavaisempi ja jotka eivät karhenna jäätä nastojen tapaan.
Hiekoitusta ja suolausta voi tarkastella tiehallinnon hoitoluokista. Luokan I tiet pyritään aina pitämään sulina, eli suolataan ennakoivasti. Kun suola ei pure, ne hiekoitetaan tarvittaessa.
Luokan II tiet voivat olla polanteisia, risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että normaali liikkuminen on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä.
Helsingissä kaduille levitetään vuosittain noin 40 000 - 50 000 tonnia hiekkaa ja 5 000 10 000 tonnia suolaa. Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %.
Tielaitoksen yleisille teille vuosittain levittämän suolan määrä on 100 000 tonnia ja hiekan määrä on 600 000 tonnia, tästä nastojen irrottaman 35 000 tonnin osuus on n. 5 %.
Poloisen pieni on nastojen osuus, ei voi muuta sanoa.
Kitka- ja nastarenkaiden välinen suurin ero on niiden kyvyssä palautua luistotilasta takaisin normaaliin ajotilaan. Kitkarenkailla varustetun auton jouduttua luistoon se on vaikeammin kontrolloitavissa kuin nastarenkailla varustettu auto.
Kitka- ja nastarenkaiden välinen suurin ero on niiden kyvyssä palautua luistotilasta takaisin normaaliin ajotilaan. Kitkarenkailla varustetun auton jouduttua luistoon se on vaikeammin kontrolloitavissa kuin nastarenkailla varustettu auto.
Miten perustelet tämän uskosi? Totta ihmeessä luisto nopeudella X on lievempi jos pitoa on enemmän, mutta siis jos luistetaan samassa skaalassa suhteessa pitoon niin mikä niissä nastoissa helpottaa luiston oikaisua kumipitoon verrattuna?
Ei kyseessä ole mikään usko, vaan lukuisissa tutkimuksissa mainittu tosiasia. Löytyy mm. tuosta aiemmin siteeraamastani VTT:n julkaisemasta diplomityöstä.
Sepitit kuinka vaadin koko Suomea tanssimaan hlsinkiläisten pillin mukaan. Kai tuossa jonkinmoinen viittaus helsinkiläisyyteen on.
En kyllä suoraan sanonut, että sinä vaadit, vaan tarkoitin kaikkia nastakieltoa kannattavia.
NHB:
Pyöräteiden hiekoittaminen on katoavaa kansanperinnettä. Sepeliä sinne nykyisin kylvetään.
No niin pääasiassa täälläkin, mikä sitten rikkoo renkaita. Hiekoitus oli harhaanjohtava sanonta, mursketta kylvetään myös autoteille ja samalla tavalla niistä irtoaa pölyä, tarttuu renkaisiin ja sinkoilee laseihin.
Mitähän se mustanharmaa mönjä on kun alkaa lentään ja kuraamaan autoa aina tuossa lokakuun lopuilla? Ja sitä riittää niin kauan aikaa kunnes saadaan pakkaskelit. Eikä sillä ole mitään tekemistä suolauksen tai hiekotuksen kanssa, vaan sitä riittää vaikkei suola/hiekka-autoa ole näkynyt viikkoihin.
Mistä olet saanut päähäsi, että pääteillä ja kaupungeissa pitäisi hiekoitusta tai suolausta lisätä, jos nastojenkäyttöä vähennetään?
Suolausta ja hiekoitusta lisätään tarpeen ja keliolosuhteiden mukaisesti. Se on ihan selvä, että liukkauden torjuntaa tarvitaan enemmän jos ajetaan laajassa mitassa renkailla joiden pito jäällä on vajavaisempi ja jotka eivät karhenna jäätä nastojen tapaan.
Hiekoitusta ja suolausta voi tarkastella tiehallinnon hoitoluokista. Luokan I tiet pyritään aina pitämään sulina, eli suolataan ennakoivasti. Kun suola ei pure, ne hiekoitetaan tarvittaessa.
Luokan II tiet voivat olla polanteisia, risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että normaali liikkuminen on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä.
Helsingissä kaduille levitetään vuosittain noin 40 000 - 50 000 tonnia hiekkaa ja 5 000 10 000 tonnia suolaa. Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %.
Tielaitoksen yleisille teille vuosittain levittämän suolan määrä on 100 000 tonnia ja hiekan määrä on 600 000 tonnia, tästä nastojen irrottaman 35 000 tonnin osuus on n. 5 %.
Poloisen pieni on nastojen osuus, ei voi muuta sanoa.
Nyt taitaa olla puurot ja vellit sekaisin! Ei pidä sekoittaa asiaa vertaamalla nastarenkaiden tienpinnasta jauhamaa pölyä käytetyn hiekoitushiekan määrään. Hiekka itsessään on suhteellisen suurirakeista eikä pölise niinkuin pöly. Sen sijaan hiekka ja päällyste renkaan alla jauhautuu pölyksi. Tätä jauhamista tapahtuu yhtälailla kitka ja nastarenkailla. Hiekan kanssa ongelma on, ettei se tahdo pysyä ajoradalla vaan siirtyy pientareille. Tämän vuoksi hiekkaa kuluu suuriakin määriä, jos tieosuus yritetään pitää jatkuvasti hiekattuna.
Itse pölyntuoton hiekoitetulla tiellä uskoisin olevan luokkaa 2x suurempi kuin hiekoittamattomalla nastarenkaan alla. Siksi on erityisen tarpeellista välttää turhan nastarenkaiden käytön lisäksi myös turhaa hiekoittamista. Nastarenkaissa pulestaan on se huono puoli, että ne tuottavat pölyä eniten silloin kun sitä lisäpitoa ei tarvita, luokkaa 10x kitkoihin verrattuna.
Tienpiennan karheuden positiivisten vaikutusten kannalta ei ole tarpeellista käyttää nastarenkaita nykyisessä määrin. Ja karhentuuhan se siinäkin kun huonon kelin aikaan hiekkaa levitetään tielle ja sen yli ajetaan.
Ei kyseessä ole mikään usko, vaan lukuisissa tutkimuksissa mainittu tosiasia. Löytyy mm. tuosta aiemmin siteeraamastani VTT:n julkaisemasta diplomityöstä.
Siellä tosiaan luki että nastat tarjoavat enemmän pitoa järjettömän suurilla sortokulmilla. Pienemmillä sortokulmilla ero on pienempi. Tästä päästään taas siihen liikenneturvallisuuden tosiasiaan, että talviajossa ylipäätään on turvallisempaa pyrkiä ajamaan hallintaa menettämättä, kuin luottaa siihen että hallinnan saa palautettua typeryyksiä tehdessä.
Kun luki tuon Akin esiintuoman VTT:n tutkimuksen, voi ykskantaan todeta sen kumoavan kaikki kitkarenkaidenkäyttäjien esiintuomat harhaiset kuvitelmat nastakuskeista tai nastojen vaikutuksista.
Silmiinpistäviä kohtia olivat
-kitkat kiillottavat tienpintoja.
-kitkanäyttäjät ajavat samoilla nopeuksilla.
-teiden kiilloittuminen hidastaa liikennevirtaa.
-Helsinki suolaa ja hiekoittaa katuja.
-nastarenkaat eivät kuluta teitä urille. (totuus 2,1%)
-nastarenkaat eivät aiheuta pölyongelmaa, vain 2,1% osuudella.
-nastarenkaankäyttäjät eivät käytä suurempia nopeuksia vaan ajavat tasaisemilla nopeuksilla koska nastat tasaavat pitoa.
-pölyä nostattavat erityisesti kitkat H:gin kaup. tutkimus.
Kohdat jotka vaativat selvennyksiä kitkanpuolustajilta
-miksi on väitetty että nastat kiillottavat tietä. (väite joka on naurettavuudessaan uskomaton, perustele Drive)
-nastat aiheuttavat koko pölyongelman, mihin unohtui se että Helsingissä 97,9% katujen kulutuksesta johtuu jostain jostain selittämättömästä ilmiöstä joka ei ole teidän komenteista tullut ilmi. (kaikki kitkankäytäjät voivat kommentoida)
-mihin perustuu toistuva väite, ettei Helsinki suolaa ja hiekoita, tietoiseen valehteluunko pelkästään. (nastankäyttäjilläkin on silmät)
-mihin perustuu väite kitkankäyttäjien ylivoimaisuudesta osaamisesta.
-mihin perustuu väite että kitkakäyttäjät ajavat hitaammin.
Nastankäyttäjien esiintuomia näkemyksiä
-nastat tasaavat olosuhteiden aiheuttamia olosuhteita. (itsestäänselvyys johon ei järkevällä ihmisellä voi olla eriävää mielipidettä
-nastat karhentavat lumi ja jääpintaa (joka parantaa tien kitkakerrointa)
-nastarenkaat ovat kaikissa tilanteissa ylivoimaisia ominaisuuksiltaan. (lukuunottamatta äänitasoa)
-olemme tuoneet omana käsityksenä julki, sen tosiasian ettei teillä lentävä kura ja loska ole peräisin nastoista. (asia selvinnee hölmöilmällekin lukemalla tuo VTT:n tutkimus)
-teiden kuluminen ei johdu nastoista vaan on 95-97,9% :sesti aiheutettu raskaanliikenteen toimesta. (liikennejohtajan lausunto HS:ssä, yksi ajoneuvoyhdistelmä kuluttaa tietä saman verran kuin 10000 henkilöautoa!)
-me emme itsekkäästi laita, omaa tai lähimmäisten tai kanssa autoilijoiden turvallisuutta vaaraan, vain oman turhamaisuuden mukavuudenhalun tai mahdollisesti sairaan narsismin tuoman ylenmyydentunteen takia.
Kaikenkaikkiaan voi todeta nastankäyttäjien olevan suuria realisteja, ja selväpäisiä ihmisiä jotka eivät anna välillä massiivisen disinformaation ja julkisen leimaamisen vaikuttaa omiin päätöksiinsä, ja on loistavaa että meitä on n.88% liikenteessä. Tämä osoittaa meistä valtaosan, olevan selväpäisiä joita eivät kaiken maailman poliitikot ja virkamiehet tai yhden miehen moottoriturvat lannista.
Täytyy sanoa, että on kyllä hieman vaikea uskoa, että nastarenkaat eivät kuluta teitä tuota 2.1% enempää...
Koska Misar tuossa luetteli omia? näkemyksiään, niin laitanpa minäkin omani.
Nastarenkaat kuluttavat tienpintaa, mutta tarjoavat kitkarenkaita parempaa pitoa. Varsinkin, kun vertaillaan käytettyjä renkaita.
Ilman nastarenkaita jouduttaisiin lisäämään suolausta ja hiekoitusta, kun nastat eivät ole karhentamassa ja syömässä jäätä pois.
Kitkarenkailla ajavat ovat enimmäkseen mukavuudenhaluisia uusilla/uudehkoilla autoilla ajavia ja uusivat renkaat muutaman vuoden välein. Osittain tästä johtuen kitkarenkailla ajavat eivät ole yliedustettuina kuolonkolareissa. Nastarenkaiden kieltäminen heikentäisi liikenneturvallisuutta, jos ne vanhemmilla autoilla ja kuluneilla nastarenkailla ajavat vaihtaisivat alle kuluneet kitkarenkaat.
Täytyy sanoa, että on kyllä hieman vaikea uskoa, että nastarenkaat eivät kuluta teitä tuota 2.1% enempää...
Misarin on nyt vain ymmärtänyt totaalisesti väärin tuon asian. Kun kaikki helsingin kaduilla oleva irtoaines lasketaan yhteen, niin siitä 2,1 prosenttia on nastarenkaiden irroittamaa tien pintäa. Loppuun kuuluu siis suolaa, hiekkaa ja sepeliä.
Samoin väite siitä, että rekka kuluttaisi tuhat kertaa henkilöauton verran on samaa sarjaa. Tuossa dippatyössä mainittiin, että VTT oli mitannut nastarenkaisen auton kuluttavan tietä 9g/km. Tuon kun kertoo tuhannella, niin rekan pitäisi kuluttaa tietä 9 kiloa per kilometri.
Kas kun Misar ei kopioinut tätä tuosta Saveniuksen Selvityksestä: Talviliikenteen liikenneturvallisuuden kannalta on eräs keskeisimpiä tekijöitä ajoneuvojen rengaskunto, ei niinkään se onko talvirengas nastoitettu vaiko nastoittamaton.
Tai tätä: Ainoastaan erityisen liukkaiksi koetuilla keleillä kitkarenkaita käyttäneet kuljettajat alensivat ajonopeuttaan taajamissa sekä jyrkissä kaarteissa enemmän kuin nastarenkaalliset kuljettajat.
On muuten aika heikko selvitys. Tuossa "tutkimuksessa" on vain muutama googlen ensin löytämä taulukko, eikä oikein mitään muuta. Tuon tekemiseen ei voi kulua kuin pari työpäivää. Tälläkin palstalla tehdään paljon ansiokkaampaa tutkimusta. Pikaisesti lukien jäi mieleen , että tuo olisi ollut dippatyö. Voiko noinkin vähin eväin saada korkeakoulupapaerit kouraan?
Joku on kyllä ihan toiselta maailmalta. Ei uppoa faktapuhe ei mikään, kaikenlaista omaa fantasiaa tukevaa dissinformaatiota vaan esitetään.
No aika moista satua sepitit itsekin, että nastat eivät kuluta jäätä tienpinnasta sen enempää kuin kitkatkaan ja tietyillä liukkailla kitkat pitävät paremmin kuin nastarenkaat jne.
Joku on kyllä ihan toiselta maailmalta. Ei uppoa faktapuhe ei mikään, kaikenlaista omaa fantasiaa tukevaa dissinformaatiota vaan esitetään.
No aika moista satua sepitit itsekin, että nastat eivät kuluta jäätä tienpinnasta sen enempää kuin kitkatkaan ja tietyillä liukkailla kitkat pitävät paremmin kuin nastarenkaat jne.
Toisella maailmalla tarkoitin misarin kirjoitusta. Olin näköjään avannut sivun aikaisemmin ja vasta myöhemmin vastasin siihen. Mutta vähän voisi hieman tarkemmin yrittää ymmärtää noita asioita, esimerkiksi mitä tuo 2.1% meinaa, kun juuri edeltävässä viestissä yritin selittää asiaa heille jotka vetävät hätäiset johtopäätökset nastahurmoksessaan.
Niin tuosta jään kulutuksesta, en ole kiistänyt etteikö nastat sitä raapisi huomattavasti enemmän, mutta tietynlaisissa olosuhteissa leudolla säällä pitoon ja tien sulamiseen ja liukastumiseen vaikuttaa merkittävästi renkaiden tuottama lämpö. Olet varmaan joskus ihmetellyt, miksi vain risteysalueella on liukasta ja muualla pitävää, vaikka lähes kaikki siinä nastoilla ruopivat. Tässä vastaus.
Vai ymmärsin minä NHB väärin tuon 2,1% prosenttia helsingin kaduista irronneen irtoaineksen määrä oli 1100t. josta nastojen osuus oli tuo mainitut 2,1% eli 23,1t. 23100kg joka on suurinpiirtein puolet täysperävaunuyhdistelmän kuormasta.
Tästäkö sitten, suuriäänisesti meuhkataan nastojen pilaavan ilman, anna meidän kaikki kestää. Olisi mielenkiintoista, jos tutkimus kertoisi kuinka paljon tonneissa on dieselautojen nokihiukkaset, jotka sitten päätyvät keuhkoihin ja ovat erittäin karsinogeenisiä. Nykyisin jopa epäillään nykyautojen päästöjen, olevan paljon vaarallisempia kuin ennen, koska ne ovat tekniikan kehittyessä muuttuneet nanohiukkasiksi, jotka päätyvät keuhkoihin paljon aikaisempia karkeita hiukkasia helpommin.
Tästä voisi vaikka lyödä vetoa, että määrä on kiloissa paljon suurempi kuin nastojen irroittama hiekkapöly. Tätä me emme kuitenkaan koskaan tule tietämään, koska se olisi julkitullessaan sellainen uutispommi ettei sitä kukaan uskalla edes harkita julkistaa. Se saattaisi pahimmillaan paljastaa mitkä asiat myötävaikuttavat esim. keuhkosyöpiin.
Samankaltainen uutispommi olisi, jos laajemmin paljastuisi että todelliset tienkuluttajat ovatkin raskasliikenne eikä henkilöautot, jotka tiet pääosin kustantavat. Pyydän huomauttaa etten ole tätä asiaa itse keksinyt vaan lukenut sen HS:n kirjoituksesta moneen kertaan, koska en ollut uskoa silmiäni. Tarkemmin asiaa mietittyäni, totesin tämän artikkelin ratkaisseen itseäni vuosikausia vaivanneet kysymykset teidenkuluttamisesta, jotka varsinkin valtiovallan toimesta yksinomaan sälytetään henkilöautoille. Täytyyhän kansalaisen kokea olevansa syyllinen, jotta säilyisi kiltin maksajan rooli.
Sama koskee tätä keskustelua, nastojen tienkuluttamisesta johon valitettavasti herkkäuskoiset helposti sortuvat.
Oli tietysti odotettavissa tuollainen alatyylinen hyökkäys jossa NHB ja Drive samantien ryhtyivät, puhuvat totaalisen väärin ymmärtämisestä ja toisesta maailmasta.
On kyllä huomattu että kitkakäyttäjät, elävät ihan omassa fantasiamaailmassa, johon eivät kuulu tosiasiat tai tutkimukset. Heidän todellisuuteensa kuuluvat ihan itse keksityt olettamukset ja harhainen enemmistön mielipiteitten lapsellinen torjunta.
Oli mukava huomata että, jo yksi VTT julkaisema tutkimus torppasi käytännössä lähes kaikki teidän esittämänne fantasiat.
Silmiinpistävää on myös, ettei teillä ole näissä jutuissanne yhtäkään faktatietoa, tai tutkimusta tullut esiin joka tukisi olettamuksianne,olette jopa valmiit kieltämään kaiken tutkimus ja testijulkaisut perättöminä.
Kun nyt ansiokkaasti olette esim. TM:n talvirengastestin kohta kohdalta tuominneet perättömäksi, niin ihmettelen suuresti mistä omat tietonne ovat peräisin etteivät vaan olisi sieltä toisesta maailmasta.
Oma teksti oli luetun ymmärtämistä, tuosta VTT:n tekstistä eikä sisältänyt kuvitteellisia elementtejä.
Kertokaapa miten ehkä parinkymmenen henkilön TM:n testimiehistön kokemus, jos vaikka oletetaan että jokaisella on kymmenen vuoden kokemus, ja tukenaan ilmeisesti hyvä mittauslaitteisto, jota rengastehtaiden edustajat mielellään seuraavat, ja joka edustaa "esimerkissä 200 vuoden" kokemusta muuttuu teidän lukemananne täysin arvottomaksi nollatestiksi.
Kertokaa nyt ihmeessä, mistä tietonne ovat lähtöisin.
Tein mielenkiinnosta jarrutestit T-nopeusluokan kitkoillani. Tie on sellainen, jota suolataan joskus, mutta nyt ei suolaa ollut. Kaistat olivat paljaat, mutta pinnaltaan liukastuneet. Toisin sanoen normaali talvikeli, jossa moni kokee nastarenkaiden käytön tarpeelliseksi.
100km/h nopeudesta jarrutus lukkiutuvilla jarruilla lukkiutumista hieman vältellen lähes pysähdykseen suunnilleen kolme valotolpanväliä, eli 150m.
80km/h nopeudesta lähes pysähdykseen kaksi valotolpan väliä, eli 100m.
En muista millaisia jarrutusmatkoja rengastesteissä on ollut, tuskinpa käytettiin näin suuria nopeuksia, mutta enpä usko että nastat olisivat tuossa yhtään nopeammin pysäyttäneet. Ne testithän tehdään oikealla jäällä, ja ovat siten harhaanjohtavia monen tarpeita ajatellen.
Liikenneturva kertoo jarrumatkoiksi jäisellä tiellä noissa nopeuksissa 257m ja 165m. Lumella ja märällä puolestaan 110m ja 71m.
On kyllä huomattu että kitkakäyttäjät, elävät ihan omassa fantasiamaailmassa, johon eivät kuulu tosiasiat tai tutkimukset.
Meinaatko, että olen harhainen? Minun mielestäni omat kitkani ovat minulle itselleni ihan mukavat ja sopivat minulle itselleni ja siitäkin huolimatta, että lipsuuko ne vai eivät. Ihan sama vaikka koko muu maailma ajaisi nastoilla tai jopa telaketjuilla, jos eivät muuten pärjää.
Helvetillinen pölyongelma on keväisin joka tapauksessa vaikka koko muu maailma ajaisi nastoilla. Minun ei tarvitse ajaa kilpoja kenenkään kanssa normaalissa liikenteessä ja siksikin pärjäilen kitkoilla ihan hyvin.
Nuoruudessani ajelin kesärenkailla kesät talvet ja ihan hyvin meni. Sitten tuli talvirengas puumi ja ajelin vuosikausia nastoilla ja nykyään kitkoilla (varmaan jo yli 15 vuotta pitkän matkaa) ja ihan hyvin on mennyt kaiken aikaa. Minua ei haittaa, kiusaa, vaivaa eikä kadehdituta lainkaan muiden nastat. En edes yritä etsiskellä parasta mahdollista pitoa.
Olen satsannut keskittymiseni pääasiassa muun liikenteen havainnointiin ja ennakoimiseen, joka on mielestäni liikenneturvallisuuden tärkein asia sääntöjen noudattamisen rinnalla. Suruksesi voin ilmoittaa, että ajan ihan muun liikenteen nopeuksilla vältellen ylinopeuksia kuitenkin. Pidän mielelläni turvavälini kunnossa. Tuo turvavälin pitäminen auttaa siihenkin, kun ja jos joku paukapää ajelee liian lähellä perässäni vaikkapa ruuhka-aikoina. Tuo turvaväli on jonkinlainen turva, että minun itseni ei tarvitse tehdä mitään äkkinäistä ja siten estän perässä tulevan paniikkitörmäyksen itseeni. Tuo on muuten nykyisin laajemminkin suositeltu asia, siis tuo turvavälin pidentäminen, jos joku tulee taakse liian lähelle.
Vai ymmärsin minä NHB väärin tuon 2,1% prosenttia helsingin kaduista irronneen irtoaineksen määrä oli 1100t. josta nastojen osuus oli tuo mainitut 2,1% eli 23,1t. 23100kg joka on suurinpiirtein puolet täysperävaunuyhdistelmän kuormasta.
"Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %."
Voiko tuonkin sitten voi ymmärtää jotenkin toisin?
Luin näköjään ekalla kerralla väärin tuon rekkojen kertoimen. Eli yksi rekka kuluttaakin tietä 10 000 kertaa henkilöautoa enemmän. Jos luotetaan VTT:n mittaamaan lukemaan, niin nastarenkainen henkilöauto kuluttaa 9 g/km. Tällöin rekka kuluttaakin jo 90 kg/km! Muutaman sadan kilometrin matkalla rekka irrottaisi tiestä yhtä paljon tavaraa kuin mitä se voi kuljettaa kuormaa. Kai tuokin kuulostaa ihan uskottavalta kun tarpeeksi uskoo... No syntyypähän tästä ainakin keskustelua.
Tein mielenkiinnosta jarrutestit T-nopeusluokan kitkoillani. Tie on sellainen, jota suolataan joskus, mutta nyt ei suolaa ollut. Kaistat olivat paljaat, mutta pinnaltaan liukastuneet. Toisin sanoen normaali talvikeli, jossa moni kokee nastarenkaiden käytön tarpeelliseksi.
100km/h nopeudesta jarrutus lukkiutuvilla jarruilla lukkiutumista hieman vältellen lähes pysähdykseen suunnilleen kolme valotolpanväliä, eli 150m.
80km/h nopeudesta lähes pysähdykseen kaksi valotolpan väliä, eli 100m.
En muista millaisia jarrutusmatkoja rengastesteissä on ollut, tuskinpa käytettiin näin suuria nopeuksia, mutta enpä usko että nastat olisivat tuossa yhtään nopeammin pysäyttäneet. Ne testithän tehdään oikealla jäällä, ja ovat siten harhaanjohtavia monen tarpeita ajatellen.
Liikenneturva kertoo jarrumatkoiksi jäisellä tiellä noissa nopeuksissa 257m ja 165m. Lumella ja märällä puolestaan 110m ja 71m.
Testikunkku hommissa, veikkaan että kohta saamme kuulla jotain aivan uutta kitkojen ominaisuuksista!
AkiK:
Kyllähän nuo enemmän liikennöidyt tiet ja kadut ovat yleensä lumettomia. Ongelma ei rajoitu talveen, vaan sitä riittää pitkälle kevääseen. Oikeastaan siihen asti, kunnes laiskimmatkin kuskit saavat nastarenkaat vaihdettua pois ja vettä sataa riittävästi.
NHB:
Ei kovinkaan usein, jos pienemmistä maanteistä puhutaan, onneksi. Silloin kun on hiekoitettu, on pakko siirtyä suolakylpyyn päätielle, koska hiekkapuhallus on paljon ikävämpi juttu jos ei aja kunnon autolla (kuten minä nykyään).
Kyllähän nuo enemmän liikennöidyt tiet ja kadut ovat yleensä lumettomia.
Minkähän takia ovat lumettomia ja jäättömiä ? Syttyykö lamppu ?
Odysseia:
Lampuista en osaa sanoa muuta kuin, ettää kunnon valaistuksessa on puolensa ja päätiet ovat eniten käytettyjä. Pääteitä aurataan eniten. Pääteitä hiekoitetaan ja suolataan. Pääteiden kuluvuus on suurin. Kukapa umpihangessa ja hoitamattomilla teillä haluaisi ajella. Pääteiden onnettomuuksia halutaan vähentää. Yhtä hyvin olisit voinut ihmetellä, että miksi pikkutiet ovat osin surkeasti hoidettuja ja joillakin ei ole lainkaan talvikunnossapitoa. On ihan oikeasti tarkoitettu, että veromarkoilla ylläpidetään pääteiden käytettävyytta ja siksi niiden ylläpitämiseksi todella tehdään jotain. Noilla asioilla ei vielä ole renhgastuksen kanssa yhtään mitään tekemistä mikäli sellaiseen aioit vedota. Jokainen sitten itse valitsee rengastuksensa omien tarpeidensa ja mieltymystensä perusteella. Pääteille on laitettu nopeusrajoituksiakin, kun muuten osa autoilijoista ei itse ymmärrä ajella kohtuullisilla nopeuksilla. Laulaja Amadeus ajeli huomaamattaan 200km/h ja Rauramo 150km/h kuten Guzeninakin ja kuuleman mukaan katuvat. Pääteille on osin laitettu oikein keskikaiteitakin, kun osa autoilijoista ei muuten itse ymmärrä ajaa omalla puolella tietä. Taitaa olla niin, että mikäli vauhti olisi kohtuullisempi, niin ainakin osa autoilijoista pysyisi omalla puolella tietä tarvitsematta koko ajan pohdiskella missä kohdassa pitäisi ajella. Onhan näitä syitä vaikka kuinka paljon, jos vielä oikein miettimään alkaisi.
Odysseia:
Eivät ainakaan rengastuksen vuoksi, koska ovat paljaita myös ajourien ulkopuolelta. Eiköhän se ole auraus ja suolaus joka ajourien ulkopuolelta lumen ja jään poistaa, rippeet sitten haihtumalla.
Opelixi:
Mistä olet saanut päähäsi, että pääteillä ja kaupungeissa pitäisi hiekoitusta tai suolausta lisätä, jos nastojenkäyttöä vähennetään?
NHB:
Kirjoitit, että ongelmia on isoissa kaupungeissa, joten ei tule montaa mieleen. Helsingin seudun lisäksi kait sitten Turku ja Tampere. Itse en ole ainakaan näitä pienemmissä kaupungeissa havainnut mitään pölyongelmaa talviaikaan. Keväällä kyllä, kun lumi on häipynyt ja tiet on kuivia. En ole väittänyt sinun asuvan Helsingissä, joten taisit itse ylireagoida.
NHB:
Enpä kuule osaa sanoa, kun en tiedä mitä ongelma-alueilla oikein tarkoititkaan. Kotikaupungissani katuja, siltoja ja risteysalueita kyllä hiekoitetaan. Nykyinen taso ei minua häiritse ja kirjoitinkin, että jos nastojen kieltämisen jälkeen aletaan suolata ja/tai hiekoittaa enemmän, niin sitä en kannata. Eikö teidän nurkilla hiekoiteta pyöräteitäkään, kun et ole edes työmatkalla siihen törmännyt?
NHB:
Kokonaismäärä.
drive:
Tarkoitin kyllä nastojen kieltämistä kokonaan enkä niiden vähentämisestä. Käsitykseni perustuu asiantuntijoiden lausuntoihin ja mutuun.
drive:
No eipä nuo kyllä ajourien ulkopuolelta paljaita ole, kun vähänkään liikut Kehä III:n ulkopuolelle.
Opelixi:
Sepitit kuinka vaadin koko Suomea tanssimaan hlsinkiläisten pillin mukaan. Kai tuossa jonkinmoinen viittaus helsinkiläisyyteen on.
Pyöräteiden hiekoittaminen on katoavaa kansanperinnettä. Sepeliä sinne nykyisin kylvetään.
drive:
Suolausta ja hiekoitusta lisätään tarpeen ja keliolosuhteiden mukaisesti. Se on ihan selvä, että liukkauden torjuntaa tarvitaan enemmän jos ajetaan laajassa mitassa renkailla joiden pito jäällä on vajavaisempi ja jotka eivät karhenna jäätä nastojen tapaan.
Hiekoitusta ja suolausta voi tarkastella tiehallinnon hoitoluokista. Luokan I tiet pyritään aina pitämään sulina, eli suolataan ennakoivasti. Kun suola ei pure, ne hiekoitetaan tarvittaessa.
Luokan II tiet voivat olla polanteisia, risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan niin, että normaali liikkuminen on turvallista. Tie hiekoitetaan kokonaan ongelmallisimmilla keleillä.
VTT:n teettämässä Jarkko Saveniuksen diplomityössä http://virtual.vtt.fi/virtual/mobile/vuosikirja2001/23_k0133.pdf vuodelta 2001 mainitaan mm. seuraavia lukuja:
Helsingissä kaduille levitetään vuosittain noin 40 000 - 50 000 tonnia hiekkaa ja 5 000 10 000 tonnia suolaa. Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %.
Tielaitoksen yleisille teille vuosittain levittämän suolan määrä on 100 000 tonnia ja hiekan määrä on 600 000 tonnia, tästä nastojen irrottaman 35 000 tonnin osuus on n. 5 %.
Poloisen pieni on nastojen osuus, ei voi muuta sanoa.
Kitka- ja nastarenkaiden välinen suurin ero on niiden kyvyssä palautua luistotilasta takaisin normaaliin ajotilaan. Kitkarenkailla varustetun auton jouduttua luistoon se on vaikeammin kontrolloitavissa kuin nastarenkailla varustettu auto.
AkiK:
Miten perustelet tämän uskosi? Totta ihmeessä luisto nopeudella X on lievempi jos pitoa on enemmän, mutta siis jos luistetaan samassa skaalassa suhteessa pitoon niin mikä niissä nastoissa helpottaa luiston oikaisua kumipitoon verrattuna?
Ei kyseessä ole mikään usko, vaan lukuisissa tutkimuksissa mainittu tosiasia. Löytyy mm. tuosta aiemmin siteeraamastani VTT:n julkaisemasta diplomityöstä.
Liike- ja lepokitkastahan tuossa on kyse.
NHB:
En kyllä suoraan sanonut, että sinä vaadit, vaan tarkoitin kaikkia nastakieltoa kannattavia.
NHB:
No niin pääasiassa täälläkin, mikä sitten rikkoo renkaita. Hiekoitus oli harhaanjohtava sanonta, mursketta kylvetään myös autoteille ja samalla tavalla niistä irtoaa pölyä, tarttuu renkaisiin ja sinkoilee laseihin.
Mitähän se mustanharmaa mönjä on kun alkaa lentään ja kuraamaan autoa aina tuossa lokakuun lopuilla? Ja sitä riittää niin kauan aikaa kunnes saadaan pakkaskelit. Eikä sillä ole mitään tekemistä suolauksen tai hiekotuksen kanssa, vaan sitä riittää vaikkei suola/hiekka-autoa ole näkynyt viikkoihin.
AkiK:
Nyt taitaa olla puurot ja vellit sekaisin! Ei pidä sekoittaa asiaa vertaamalla nastarenkaiden tienpinnasta jauhamaa pölyä käytetyn hiekoitushiekan määrään. Hiekka itsessään on suhteellisen suurirakeista eikä pölise niinkuin pöly. Sen sijaan hiekka ja päällyste renkaan alla jauhautuu pölyksi. Tätä jauhamista tapahtuu yhtälailla kitka ja nastarenkailla. Hiekan kanssa ongelma on, ettei se tahdo pysyä ajoradalla vaan siirtyy pientareille. Tämän vuoksi hiekkaa kuluu suuriakin määriä, jos tieosuus yritetään pitää jatkuvasti hiekattuna.
Itse pölyntuoton hiekoitetulla tiellä uskoisin olevan luokkaa 2x suurempi kuin hiekoittamattomalla nastarenkaan alla. Siksi on erityisen tarpeellista välttää turhan nastarenkaiden käytön lisäksi myös turhaa hiekoittamista. Nastarenkaissa pulestaan on se huono puoli, että ne tuottavat pölyä eniten silloin kun sitä lisäpitoa ei tarvita, luokkaa 10x kitkoihin verrattuna.
Tienpiennan karheuden positiivisten vaikutusten kannalta ei ole tarpeellista käyttää nastarenkaita nykyisessä määrin. Ja karhentuuhan se siinäkin kun huonon kelin aikaan hiekkaa levitetään tielle ja sen yli ajetaan.
AkiK:
Siellä tosiaan luki että nastat tarjoavat enemmän pitoa järjettömän suurilla sortokulmilla. Pienemmillä sortokulmilla ero on pienempi. Tästä päästään taas siihen liikenneturvallisuuden tosiasiaan, että talviajossa ylipäätään on turvallisempaa pyrkiä ajamaan hallintaa menettämättä, kuin luottaa siihen että hallinnan saa palautettua typeryyksiä tehdessä.
Kun luki tuon Akin esiintuoman VTT:n tutkimuksen, voi ykskantaan todeta sen kumoavan kaikki kitkarenkaidenkäyttäjien esiintuomat harhaiset kuvitelmat nastakuskeista tai nastojen vaikutuksista.
Silmiinpistäviä kohtia olivat
-kitkat kiillottavat tienpintoja.
-kitkanäyttäjät ajavat samoilla nopeuksilla.
-teiden kiilloittuminen hidastaa liikennevirtaa.
-Helsinki suolaa ja hiekoittaa katuja.
-nastarenkaat eivät kuluta teitä urille. (totuus 2,1%)
-nastarenkaat eivät aiheuta pölyongelmaa, vain 2,1% osuudella.
-nastarenkaankäyttäjät eivät käytä suurempia nopeuksia vaan ajavat tasaisemilla nopeuksilla koska nastat tasaavat pitoa.
-pölyä nostattavat erityisesti kitkat H:gin kaup. tutkimus.
Kohdat jotka vaativat selvennyksiä kitkanpuolustajilta
-miksi on väitetty että nastat kiillottavat tietä. (väite joka on naurettavuudessaan uskomaton, perustele Drive)
-nastat aiheuttavat koko pölyongelman, mihin unohtui se että Helsingissä 97,9% katujen kulutuksesta johtuu jostain jostain selittämättömästä ilmiöstä joka ei ole teidän komenteista tullut ilmi. (kaikki kitkankäytäjät voivat kommentoida)
-mihin perustuu toistuva väite, ettei Helsinki suolaa ja hiekoita, tietoiseen valehteluunko pelkästään. (nastankäyttäjilläkin on silmät)
-mihin perustuu väite kitkankäyttäjien ylivoimaisuudesta osaamisesta.
-mihin perustuu väite että kitkakäyttäjät ajavat hitaammin.
Nastankäyttäjien esiintuomia näkemyksiä
-nastat tasaavat olosuhteiden aiheuttamia olosuhteita. (itsestäänselvyys johon ei järkevällä ihmisellä voi olla eriävää mielipidettä
-nastat karhentavat lumi ja jääpintaa (joka parantaa tien kitkakerrointa)
-nastarenkaat ovat kaikissa tilanteissa ylivoimaisia ominaisuuksiltaan. (lukuunottamatta äänitasoa)
-olemme tuoneet omana käsityksenä julki, sen tosiasian ettei teillä lentävä kura ja loska ole peräisin nastoista. (asia selvinnee hölmöilmällekin lukemalla tuo VTT:n tutkimus)
-teiden kuluminen ei johdu nastoista vaan on 95-97,9% :sesti aiheutettu raskaanliikenteen toimesta. (liikennejohtajan lausunto HS:ssä, yksi ajoneuvoyhdistelmä kuluttaa tietä saman verran kuin 10000 henkilöautoa!)
-me emme itsekkäästi laita, omaa tai lähimmäisten tai kanssa autoilijoiden turvallisuutta vaaraan, vain oman turhamaisuuden mukavuudenhalun tai mahdollisesti sairaan narsismin tuoman ylenmyydentunteen takia.
Kaikenkaikkiaan voi todeta nastankäyttäjien olevan suuria realisteja, ja selväpäisiä ihmisiä jotka eivät anna välillä massiivisen disinformaation ja julkisen leimaamisen vaikuttaa omiin päätöksiinsä, ja on loistavaa että meitä on n.88% liikenteessä. Tämä osoittaa meistä valtaosan, olevan selväpäisiä joita eivät kaiken maailman poliitikot ja virkamiehet tai yhden miehen moottoriturvat lannista.
Täytyy sanoa, että on kyllä hieman vaikea uskoa, että nastarenkaat eivät kuluta teitä tuota 2.1% enempää...
Koska Misar tuossa luetteli omia? näkemyksiään, niin laitanpa minäkin omani.
Nastarenkaat kuluttavat tienpintaa, mutta tarjoavat kitkarenkaita parempaa pitoa. Varsinkin, kun vertaillaan käytettyjä renkaita.
Ilman nastarenkaita jouduttaisiin lisäämään suolausta ja hiekoitusta, kun nastat eivät ole karhentamassa ja syömässä jäätä pois.
Kitkarenkailla ajavat ovat enimmäkseen mukavuudenhaluisia uusilla/uudehkoilla autoilla ajavia ja uusivat renkaat muutaman vuoden välein. Osittain tästä johtuen kitkarenkailla ajavat eivät ole yliedustettuina kuolonkolareissa. Nastarenkaiden kieltäminen heikentäisi liikenneturvallisuutta, jos ne vanhemmilla autoilla ja kuluneilla nastarenkailla ajavat vaihtaisivat alle kuluneet kitkarenkaat.
Opelixi:
Misarin on nyt vain ymmärtänyt totaalisesti väärin tuon asian. Kun kaikki helsingin kaduilla oleva irtoaines lasketaan yhteen, niin siitä 2,1 prosenttia on nastarenkaiden irroittamaa tien pintäa. Loppuun kuuluu siis suolaa, hiekkaa ja sepeliä.
Samoin väite siitä, että rekka kuluttaisi tuhat kertaa henkilöauton verran on samaa sarjaa. Tuossa dippatyössä mainittiin, että VTT oli mitannut nastarenkaisen auton kuluttavan tietä 9g/km. Tuon kun kertoo tuhannella, niin rekan pitäisi kuluttaa tietä 9 kiloa per kilometri.
Kas kun Misar ei kopioinut tätä tuosta Saveniuksen Selvityksestä: Talviliikenteen liikenneturvallisuuden kannalta on eräs keskeisimpiä tekijöitä ajoneuvojen rengaskunto, ei niinkään se onko talvirengas nastoitettu vaiko nastoittamaton.
Tai tätä: Ainoastaan erityisen liukkaiksi koetuilla keleillä kitkarenkaita käyttäneet kuljettajat alensivat ajonopeuttaan taajamissa sekä jyrkissä kaarteissa enemmän kuin nastarenkaalliset kuljettajat.
On muuten aika heikko selvitys. Tuossa "tutkimuksessa" on vain muutama googlen ensin löytämä taulukko, eikä oikein mitään muuta. Tuon tekemiseen ei voi kulua kuin pari työpäivää. Tälläkin palstalla tehdään paljon ansiokkaampaa tutkimusta. Pikaisesti lukien jäi mieleen , että tuo olisi ollut dippatyö. Voiko noinkin vähin eväin saada korkeakoulupapaerit kouraan?
Joku on kyllä ihan toiselta maailmalta. Ei uppoa faktapuhe ei mikään, kaikenlaista omaa fantasiaa tukevaa dissinformaatiota vaan esitetään.
drive:
No aika moista satua sepitit itsekin, että nastat eivät kuluta jäätä tienpinnasta sen enempää kuin kitkatkaan ja tietyillä liukkailla kitkat pitävät paremmin kuin nastarenkaat jne.
Opelixi:
Toisella maailmalla tarkoitin misarin kirjoitusta. Olin näköjään avannut sivun aikaisemmin ja vasta myöhemmin vastasin siihen. Mutta vähän voisi hieman tarkemmin yrittää ymmärtää noita asioita, esimerkiksi mitä tuo 2.1% meinaa, kun juuri edeltävässä viestissä yritin selittää asiaa heille jotka vetävät hätäiset johtopäätökset nastahurmoksessaan.
Niin tuosta jään kulutuksesta, en ole kiistänyt etteikö nastat sitä raapisi huomattavasti enemmän, mutta tietynlaisissa olosuhteissa leudolla säällä pitoon ja tien sulamiseen ja liukastumiseen vaikuttaa merkittävästi renkaiden tuottama lämpö. Olet varmaan joskus ihmetellyt, miksi vain risteysalueella on liukasta ja muualla pitävää, vaikka lähes kaikki siinä nastoilla ruopivat. Tässä vastaus.
Vai ymmärsin minä NHB väärin tuon 2,1% prosenttia helsingin kaduista irronneen irtoaineksen määrä oli 1100t. josta nastojen osuus oli tuo mainitut 2,1% eli 23,1t. 23100kg joka on suurinpiirtein puolet täysperävaunuyhdistelmän kuormasta.
Tästäkö sitten, suuriäänisesti meuhkataan nastojen pilaavan ilman, anna meidän kaikki kestää. Olisi mielenkiintoista, jos tutkimus kertoisi kuinka paljon tonneissa on dieselautojen nokihiukkaset, jotka sitten päätyvät keuhkoihin ja ovat erittäin karsinogeenisiä. Nykyisin jopa epäillään nykyautojen päästöjen, olevan paljon vaarallisempia kuin ennen, koska ne ovat tekniikan kehittyessä muuttuneet nanohiukkasiksi, jotka päätyvät keuhkoihin paljon aikaisempia karkeita hiukkasia helpommin.
Tästä voisi vaikka lyödä vetoa, että määrä on kiloissa paljon suurempi kuin nastojen irroittama hiekkapöly. Tätä me emme kuitenkaan koskaan tule tietämään, koska se olisi julkitullessaan sellainen uutispommi ettei sitä kukaan uskalla edes harkita julkistaa. Se saattaisi pahimmillaan paljastaa mitkä asiat myötävaikuttavat esim. keuhkosyöpiin.
Samankaltainen uutispommi olisi, jos laajemmin paljastuisi että todelliset tienkuluttajat ovatkin raskasliikenne eikä henkilöautot, jotka tiet pääosin kustantavat. Pyydän huomauttaa etten ole tätä asiaa itse keksinyt vaan lukenut sen HS:n kirjoituksesta moneen kertaan, koska en ollut uskoa silmiäni. Tarkemmin asiaa mietittyäni, totesin tämän artikkelin ratkaisseen itseäni vuosikausia vaivanneet kysymykset teidenkuluttamisesta, jotka varsinkin valtiovallan toimesta yksinomaan sälytetään henkilöautoille. Täytyyhän kansalaisen kokea olevansa syyllinen, jotta säilyisi kiltin maksajan rooli.
Sama koskee tätä keskustelua, nastojen tienkuluttamisesta johon valitettavasti herkkäuskoiset helposti sortuvat.
Oli tietysti odotettavissa tuollainen alatyylinen hyökkäys jossa NHB ja Drive samantien ryhtyivät, puhuvat totaalisen väärin ymmärtämisestä ja toisesta maailmasta.
On kyllä huomattu että kitkakäyttäjät, elävät ihan omassa fantasiamaailmassa, johon eivät kuulu tosiasiat tai tutkimukset. Heidän todellisuuteensa kuuluvat ihan itse keksityt olettamukset ja harhainen enemmistön mielipiteitten lapsellinen torjunta.
Oli mukava huomata että, jo yksi VTT julkaisema tutkimus torppasi käytännössä lähes kaikki teidän esittämänne fantasiat.
Silmiinpistävää on myös, ettei teillä ole näissä jutuissanne yhtäkään faktatietoa, tai tutkimusta tullut esiin joka tukisi olettamuksianne,olette jopa valmiit kieltämään kaiken tutkimus ja testijulkaisut perättöminä.
Kun nyt ansiokkaasti olette esim. TM:n talvirengastestin kohta kohdalta tuominneet perättömäksi, niin ihmettelen suuresti mistä omat tietonne ovat peräisin etteivät vaan olisi sieltä toisesta maailmasta.
Oma teksti oli luetun ymmärtämistä, tuosta VTT:n tekstistä eikä sisältänyt kuvitteellisia elementtejä.
Kertokaapa miten ehkä parinkymmenen henkilön TM:n testimiehistön kokemus, jos vaikka oletetaan että jokaisella on kymmenen vuoden kokemus, ja tukenaan ilmeisesti hyvä mittauslaitteisto, jota rengastehtaiden edustajat mielellään seuraavat, ja joka edustaa "esimerkissä 200 vuoden" kokemusta muuttuu teidän lukemananne täysin arvottomaksi nollatestiksi.
Kertokaa nyt ihmeessä, mistä tietonne ovat lähtöisin.
Tein mielenkiinnosta jarrutestit T-nopeusluokan kitkoillani. Tie on sellainen, jota suolataan joskus, mutta nyt ei suolaa ollut. Kaistat olivat paljaat, mutta pinnaltaan liukastuneet. Toisin sanoen normaali talvikeli, jossa moni kokee nastarenkaiden käytön tarpeelliseksi.
100km/h nopeudesta jarrutus lukkiutuvilla jarruilla lukkiutumista hieman vältellen lähes pysähdykseen suunnilleen kolme valotolpanväliä, eli 150m.
80km/h nopeudesta lähes pysähdykseen kaksi valotolpan väliä, eli 100m.
En muista millaisia jarrutusmatkoja rengastesteissä on ollut, tuskinpa käytettiin näin suuria nopeuksia, mutta enpä usko että nastat olisivat tuossa yhtään nopeammin pysäyttäneet. Ne testithän tehdään oikealla jäällä, ja ovat siten harhaanjohtavia monen tarpeita ajatellen.
Liikenneturva kertoo jarrumatkoiksi jäisellä tiellä noissa nopeuksissa 257m ja 165m. Lumella ja märällä puolestaan 110m ja 71m.
misar:
Meinaatko, että olen harhainen? Minun mielestäni omat kitkani ovat minulle itselleni ihan mukavat ja sopivat minulle itselleni ja siitäkin huolimatta, että lipsuuko ne vai eivät. Ihan sama vaikka koko muu maailma ajaisi nastoilla tai jopa telaketjuilla, jos eivät muuten pärjää.
Helvetillinen pölyongelma on keväisin joka tapauksessa vaikka koko muu maailma ajaisi nastoilla. Minun ei tarvitse ajaa kilpoja kenenkään kanssa normaalissa liikenteessä ja siksikin pärjäilen kitkoilla ihan hyvin.
Nuoruudessani ajelin kesärenkailla kesät talvet ja ihan hyvin meni. Sitten tuli talvirengas puumi ja ajelin vuosikausia nastoilla ja nykyään kitkoilla (varmaan jo yli 15 vuotta pitkän matkaa) ja ihan hyvin on mennyt kaiken aikaa. Minua ei haittaa, kiusaa, vaivaa eikä kadehdituta lainkaan muiden nastat. En edes yritä etsiskellä parasta mahdollista pitoa.
Olen satsannut keskittymiseni pääasiassa muun liikenteen havainnointiin ja ennakoimiseen, joka on mielestäni liikenneturvallisuuden tärkein asia sääntöjen noudattamisen rinnalla. Suruksesi voin ilmoittaa, että ajan ihan muun liikenteen nopeuksilla vältellen ylinopeuksia kuitenkin. Pidän mielelläni turvavälini kunnossa. Tuo turvavälin pitäminen auttaa siihenkin, kun ja jos joku paukapää ajelee liian lähellä perässäni vaikkapa ruuhka-aikoina. Tuo turvaväli on jonkinlainen turva, että minun itseni ei tarvitse tehdä mitään äkkinäistä ja siten estän perässä tulevan paniikkitörmäyksen itseeni. Tuo on muuten nykyisin laajemminkin suositeltu asia, siis tuo turvavälin pidentäminen, jos joku tulee taakse liian lähelle.
Nyt sitten olen harhainen jostain syystä, niinkö?
misar:
"Helsingin kaduille muodostuneesta irtomateriaalista siis hiekoituksesta, suolauksesta ja nastojen aiheuttamasta päällysteen kulumisesta nastarenkaiden irrottaman päällysteen osuus on 2,1 %."
Voiko tuonkin sitten voi ymmärtää jotenkin toisin?
Luin näköjään ekalla kerralla väärin tuon rekkojen kertoimen. Eli yksi rekka kuluttaakin tietä 10 000 kertaa henkilöautoa enemmän. Jos luotetaan VTT:n mittaamaan lukemaan, niin nastarenkainen henkilöauto kuluttaa 9 g/km. Tällöin rekka kuluttaakin jo 90 kg/km! Muutaman sadan kilometrin matkalla rekka irrottaisi tiestä yhtä paljon tavaraa kuin mitä se voi kuljettaa kuormaa. Kai tuokin kuulostaa ihan uskottavalta kun tarpeeksi uskoo... No syntyypähän tästä ainakin keskustelua.
drive:
Testikunkku hommissa, veikkaan että kohta saamme kuulla jotain aivan uutta kitkojen ominaisuuksista!