FARwd:
Sama vika omassakin autossa, vaikka onkin nastat alla.
mikahe:
"Ei kuulosta kovin uskottavalta, paitsi jos ajelet AWD:llä jolla olet onnistunut kyseenalaisella ajotavalla irrottamaan suurimman osan nastoista. "
Kyseinen auto on RWD ja kotoisin Etelä-Saksasta. Nastat on kaikki tallella. Tuplalaseilla ei kuulemma kuuluisi naapurinkaan renkaat, mutta tuplat taitaa saada vain isompiin malleihin.
Pääkaupunkiseudulla on tapana kulkea ns. tappituntumalla , ei siinä mitään kun liikenne sujuu paljon paremmin kuin pienissä kaupoungeissa yleensä. Sitten kun sattuu oikein kunnolla, niin iltalehdet taas kirjoittaa!
Nyt alkaa olla kevät täälläkin siinä vaiheessa,että olisi syytä pohtia, kummat jätetään alkukesäksi alle. nastarenkaat ilman nastoja vai kitkat.
TM on varoitellut kitkojen vaarallisuudesta kesäkäytössä, ja sivuuttanut kesänastikset vain maininnoilla.
Renkaitten myyntititilastojen mukaan "vähävaraiset" kuljettajat joutuvat (olosuhteiten pakosta) käyttämään moninkertaisesti enemmän kesänastiksia, kuin kitkoja. Tosin näissä autoissa ei useestikaan käytetä 17 tuumaisia vanteita, paremminkin 175x80/14 155x80/13 kokoa. Odotankin tällaista kauhuvertailua jossa olisi rinnakkain kitkat, kesänastikset ja jotkut "kummitukset" eli niinsanotut uusiorenkaat (niistähän ei tiedä onko ne pinnoitettu nasta/kesä/vai kitkapohjalle) ja alkaen Renkaat. Saataisiin kitkakertoimia riittävästi.
Samalla joku tutkiva toimittaja voisi käydä kurkkimassa, paljonko toukokuussa käytetään näitä talvirenkaita AIKUISTEN OIKEESTI.
Sillä ei rytinässä ole paljon väliä, millä itse ajat, joskaverin renkaat vie jossakin pitkäksi ja tulee päälle.
TM:n mukaan kitkat on vaarallisia sulalla ja/tai märällä tiellä!
Siis miksi nuita yleensä saa myydä Suomessa koska suurin osa vuodesta (myös talvella) ajellaan sulalla tiellä ja usein myös talvella märällä etelässä, siis suolamärällä?
TM:n mukaan kitkat on vaarallisia sulalla ja/tai märällä tiellä! Siis miksi nuita yleensä saa myydä Suomessa koska suurin osa vuodesta (myös talvella) ajellaan sulalla tiellä ja usein myös talvella märällä etelässä, siis suolamärällä?
No varopa sitten niitä kitkoja märällä tiellä, etteivät yllättäen tapa! Jos kerran niin vaaralliset ovat ne rinkulat.
Eiköhän se ole kuski jonka pitää ajaa sen mukaan mitä autonsa renkaat antavat myöten. Etelässä eurokitka on kieltämättä usein parempi valinta kuin kitka, märän kelin yleisyyden vuoksi.
TM:n mukaan kitkat on vaarallisia sulalla ja/tai märällä tiellä! Siis miksi nuita yleensä saa myydä Suomessa koska suurin osa vuodesta (myös talvella) ajellaan sulalla tiellä ja usein myös talvella märällä etelässä, siis suolamärällä?
Hyvä kysymys. Omaan autooni käy mikä tahansa rengas missä tahansa keliolosuhteissa, jos/kun siinä on itseensä verrattuna parempi pito sulalla asfaltilla kuin jäisellä tai lumisella alustalla. Mutta mutta, minäpä en ajelekaan ihan millä tahansa pelillä
Täällä olisi valmis palsta niille, jotka vielä jaksavat vääntää kitka- ja nastarenkaiden paremmuudesta!
Kysytään nyt sitten, että mistäs ne kitkarekailla ajelijat repivät pitoa pääkallokeleillä, jos nastarenkaat eivät heille tietä karhenna? Ai niin, lumiketjuista tietysti!
Kysytään nyt sitten, että mistäs ne kitkarekailla ajelijat repivät pitoa pääkallokeleillä, jos nastarenkaat eivät heille tietä karhenna? Ai niin, lumiketjuista tietysti!
Kysytäänpä vastakysymys tuohon aika hypoteettiseen perinteisen kitkavastaiseen argumenttiin;
Kertokaapa miksi, siis MIKSI? Koskaan ei ole jääkelikään yhdessä vesisateen kanssa estänyt lähtemästä liikkeelle?
MIstä johtuu että kahtena peräkkäisenä talvena ei ole ko. kelillä sattunut; ojaan ajoja, peräänajoa, tai muuta hallinnan menetystä?
Huom! Aina kelistä huolimatta kitkoilla on tultu ehjänä kotiin..
Sitten toteaisin että noita vesijääkelejä maaseudulla asuessanikin sattui 2006-2008 ehkä 2-3 kertaa/talvi eteen. Suurin osa ajasta ajettiin kuitenkin märällä asfaltilla tai useimmin kuivalla asfaltilla. Edelleenkin noiden kokemusten valossa nykyaikainen auto, olkoonkin kaksivetoinen, ei tarvi meteliä aiheuttavia ja tietä tarpeettomasti kuluttavia renkaita.
Noihin kysymyksiin kaipaan vastauksia, miksi ollaan pärjätty ilman??
Vastaus kysymykseesi piilee tuossa alkuperäisessä kysymyksessä.
Vastaava "pääkallokeli" muodostuisi hyvinkin äkkiä ihan tavallisilla pikkupakkasilla mm. risteysalueille ja mutkapaikkoihin, jos niissä liukastelisivat vain nastattomilla renkailla kulkevat ajoneuvot. Tämä kiillottumisilmiö ei liene aivan tuntematon käsite edes nykyisillä kitka- ja nastarenkaiden prosentuaalisilla määräsuhteilla. Ja sitä liukkaammaksi muuttuisi, mitä enemmän olisi nastattomia.
Tuntuu kyllä kieltämättä hieman erikoiselta puhua vielä talvirenkaista näin kesän kynnyksellä! Minun puolestani voidaan palata aiheeseen syksymmällä...
Ja KUKAAN eivoi vastaa kysymykseen, MIten oli mahdollista ajaa noin monta talvea myös vesijääkelillä kitkarenkailla ilman onnettomuuksia? En saanut järkevää vastausta kysymykseen vieläkään vaan jotain typerää jänkkäystä?
No, tuosta vaan voi päätellä että moni nasta-argumentti on aika hypoteettinen.
Taitaa tosiaan syksy tulla, ennenkuin joku järkevästi kertoo, miten pystyin hoitamaan asiakaskäynnit ja noin 50000km/vuosi ajot kitkarenkailla?? Kiinnostaa siksi kun ne kitkat on niin huonot..
No, tuosta vaan voi päätellä että moni nasta-argumentti on aika hypoteettinen.
Näin se taitaa olla. Unohdetaan että pysähtymismatkaan vaikuttaa renkaiden lisäksi nopeus ja ajotapa. Liikkeellelähdössä sama juttu, mitä kiireempi lähtö niin sitä enemmän tarvitaan renkaalta pitoa. Tai TC-luistonestoa vähentämään moottorin tehoa.
Jos ei halua ajaa maltillisesti pitää sitten hankkia paremmat renkaat ns. varmuuden vuoksi. Niitähän suositellaan myös vaimoväen käyttöön kun vievät lapsia hoitoon, ja siksi omassa autossanikin on nastat, siksi että vaimonikin ajaa sillä.
Kitkarenkaiden tärkein ominaisuus on se ettei se kuluta tietä silloin kun tie ei ole luminen. Henkilökohtaisena etuna on auton sisämelu hiljaisempi. Kitkarengasta ei ole kuitenkaan ole tarkoitettu kesäkäyttöön, ellei sitten kesälläkin ole valmis ajamaan käyttöominaisuudet muta+lumi (rengasmerkintä M+S ) huomioiden, eli talvinopeusrajoitusvauhtia noudattaen.
Aika hyvä jako on joo sellainen että ykkösautoon kitkat ja siihen pienempään ja kenties vanhempaan nastat eli millä ajetaan myös paljon vähempi ja mitä ajaa kenties kokemattomampi.
Itse olen sopeuttanut ajotyylin silleen että piikkejä ei omassa ajossa tarvita. Neliveto ja 2300kg massa auttaa myös osaltaan.
Btw. mamman kinnerissä on nastarenkaat, mutta nuoriso on sudittanut niistä nastat pois, joten mammakin pärjää melkein ilman nastoja ja on mennyt jo pari talvea.
Ajaa alle 10000km vuodessa, joten (talvi-)renkaat ei kulu hirveästi.
Renkaissa on pintaa pirusti mutta nastoja siellätäällä. Ei ole hänen autossa TC/ESP herkkuja, mutta silti on näköjään pärjännyt noillakin ilman kolhuja.
Btw. mamman kinnerissä on nastarenkaat, mutta nuoriso on sudittanut niistä nastat pois, joten mammakin pärjää melkein ilman nastoja ja on mennyt jo pari talvea.
Ajaa alle 10000km vuodessa, joten (talvi-)renkaat ei kulu hirveästi.
Renkaissa on pintaa pirusti mutta nastoja siellätäällä. Ei ole hänen autossa TC/ESP herkkuja, mutta silti on näköjään pärjännyt noillakin ilman kolhuja.
Suomessa ajoneuvoilla ajetaan vuosittain 53 000 000 000 km.
Poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia tapahtuu vuosittain 35 000 kpl. Todennäköisyys ajaa poliisin tietoon tuleva onnettomuus on siis 1/1,5 miljoonaa km.
Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain 100 000 kpl liikennevahinkoja. Todennäköisyys ajaa vakuutusyhtiön korvaama onnettomuus on siis 1/500 000 km.
Luvuissa on ylivoimaisesti suurin osa kolareita, joissa ajoneuvon talvirengastus ei ole ratkaisevassa osassa. Näinollen huvittaa kommentit, joiden mukaan henkilökohtaisella tasolla pari ongelmatonta talvea todistaa jotain renkaan turvallisuudesta. Mamman 10 000 km vuosivauhdilla tilastollisen onnettomuuden ajaminen kestää melko kauan.
Edellisen kommentin perusteella ajonhallintajärjestelmäkään ei ole tarpellinen, koska jopa ilman sitä pärjätään. Veikkaan kuitenkin, että harva kitkarenkaiden nimeen vannova tuota mieltä kuitenkaan oikeasti on.
Mamman 10 000 km vuosivauhdilla tilastollisen onnettomuuden ajaminen kestää melko kauan.
Toisaalta paljon ajavat ovat sitä mieltä että ovat niin kokeneita ettei kolari satu heidän kohdalleen. Voidaanko siis päätellä ettei kuljettajan ajotavalla olisikaan merkitystä, eli jos jollekulle on sattunut törmäys johtuu se tilaston edellyttämästä huonosta tuurista?
Olisi mielenkiintoista tietää osuuko jollekulle samassa ajassa kaksi merkintää, ja sulkeeko se sitten tilastollisesti pois lisäonnettomuudet. Neljännen kolaroinnin jälkeen voikin jo ruveta ostamaan arpoja ja lottoamaan.
Tilastossa on mukana parkkipaikkakolhut, eli oikeasti kolaririski on pienempi.
Näinollen huvittaa kommentit, joiden mukaan henkilökohtaisella tasolla pari ongelmatonta talvea todistaa jotain renkaan turvallisuudesta.
Kokeilemalla selviää tarvitseeko ajotapansa vuoksi nastat, vai riittääkö kitkat. Myydänhän kiinalaisiakin renkaita, eli kaikki renkaat eivät ole edes uutena hyviä. Osa ajaa vanhoilla renkailla joidenka nastat ovat niin kuluneet että ne ovat käytännössä vain talvirenkaat.
Voidaanko siis päätellä ettei kuljettajan ajotavalla olisikaan merkitystä, eli jos jollekulle on sattunut törmäys johtuu se tilaston edellyttämästä huonosta tuurista?
Isossa mittakaavassa henk. koht. ajotavalla ei ole periaatteessa merkitystä, koska pösilöiden kuskien osuus noudattanee 2,5 miljoonan autoilijan joukossa jotain jakauman määrittelemää osuutta. Siis tilastollisesti määritellen.
Yksilötasolla taas voi hyvin pitkälle itse päättää sen, kuoleeko liikenteessä vai ei. Ei tietysti aina, mutta hyvin pitkälle kuitenkin.
Se tarkoittaa ettei kuljettaja tiedä minkälaiset renkaiden pitäisi oikeasti olla, hänelle riittää että ne ovat pyöreät ja katsastusmies sitten moittii jos eivät kelpaa. Talvirengastestit eivät siis kiinnosta häntä.
Nastarenkailla ei saa ajaa kesällä, eli logiikka ei toimi noin.
Osa ajaa vanhoilla renkailla joidenka nastat ovat niin kuluneet että ne ovat käytännössä vain talvirenkaat.
Hauska määritelmä sinänsä. Riippuu nyt aika paljon millaiset nastarenkaat ovat kyseessä.
Jos puhutaan ns perinteisistä nastarenkaista, ne ovat todella vaaralliset ilman nastoja koska niitä ei ole suunniteltu toimimaan ilman niitä.
Sen sijaan modernimmat renkaat ovat aika lähellä kitkarenkaita lamelleiltaan, ilman nastojakin ne siis vielä toimivat. Tämän näkee rengastesteistäkin, nastarenkaat pärjäävät hyvin myös niissä osioissa joissa nastoista ei ole hyötyä. Tosin, jos niistä on nastat lähteneet on kumiaineskin jo yleensä ajettu täysin loppuun. Ainakin omat nastarenkaani ovat kolmen talven jälkeen hyvin kuluneet ja ensi talveksi tulee uudet, mutta nastat on kyllä pääosin tallella.
Ainakin omat nastarenkaani ovat kolmen talven jälkeen hyvin kuluneet
Omassa autossani on takarenkaina olleissa renkaissa vasemmalla Nokianin urasyvyysnumeroinnissa 8 mm lukema jäljellä, oikealla selkeä 6 mm. Edessä on uudemmat, kahden talven jälkeen on vielä 8 mm molemmissa.
Mittarissa vajaa 90 tkm, joten takarenkaiden vuoksi menevät ikänsä puolesta vaihtoon ensi talven jälkeen. Kulumisen kannalta menisivät vielä monta vuotta.
Pelkkien "talvirenkaiden" (ns. kunhan ne ovat halvat ) sijaan aion ostaa seuraavaksi nastojen sijaan testeissä hyviksi todetut kitkarenkaat.
Osa ajaa vanhoilla renkailla joidenka nastat ovat niin kuluneet että ne ovat käytännössä vain talvirenkaat.
Tarkoituksesi oli ilmeisesti sanoa, että ne ovat vain "talvirenkaita" eli laillisesti sellaisia muttei muuten.
Justiinsa näin. Jos rengas on alunperin halpismerkkiä ja nastatkin on suditeltu pois ei sitä että ajaa (luulee ajavansa ) nastarenkailla enää voi perustella turvallisuudella. Jos ajaminen ei silloin pelota, tai ole vaikeaa, niin kitkarenkaillakin pärjäisi.
lawnmover: "Toisaalta paljon ajavat ovat sitä mieltä että ovat niin kokeneita ettei kolari satu heidän kohdalleen. Voidaanko siis päätellä ettei kuljettajan ajotavalla olisikaan merkitystä, eli jos jollekulle on sattunut törmäys johtuu se tilaston edellyttämästä huonosta tuurista?"
Tuo oli varmaan retorinen kysymys. Vastaan kuitenkin, että ei voi. Omituista tässä on se, että useimmille kolari on omasta mielestään luultavasti vain huonoa tuuria, koska eteen tuli tilanne, jossa ei enää mitään ollut tehtävissä. Muiden kolarit johtuvat kaahailusta, rattijuopumuksesta tai osaamattomuudesta.
"Olisi mielenkiintoista tietää osuuko jollekulle samassa ajassa kaksi merkintää, ja sulkeeko se sitten tilastollisesti pois lisäonnettomuudet. Neljännen kolaroinnin jälkeen voikin jo ruveta ostamaan arpoja ja lottoamaan."
Tilastollisesti kyllä, mutta käytännössä tietenkään ei.
"Kokeilemalla selviää tarvitseeko ajotapansa vuoksi nastat, vai riittääkö kitkat."
Todella selkeissä tapauksissa kyllä, mutta muuten ei. Yritinhän juuri selvittää, ettei kokeilemalla sen suuruusluokan erot selviä, jotka näkyvät jo valtakunnallisissa tilastoissa. Jos keskivertokuskin riski ajaa kolari kaksinkertaistuu, ei sitä onnettomuuksien määrien perusteella voi päätellä. Onnettomuuksia tapahtuu niin harvoin.
Todella selkeissä tapauksissa kyllä, mutta muuten ei.
Tilastoista pitäisi poistaa kesärenkailla ajettu aika.
Monikohan on edes kokeillut kitkarenkaita, eli ajaa nastoilla vain varmuuden vuoksi, tai siksi että ostetussa autossa oli jo nastarenkaat? Ja miksi osa ajaa kitkarenkailla kesälläkin?
Takavetoisella nastat lienevät tarpeellisemmat kuin etuvetoisessa.
On jonkinlainen riski maksaa renkaista joita ei ole kokeillut +400 euroa joita sitten joutuu käyttämään esim. seitsemän vuotta jos ei sitten pärjää odotetusti niillä.
Monikohan on edes kokeillut kitkarenkaita, eli ajaa nastoilla vain varmuuden vuoksi, tai siksi että ostetussa autossa oli jo nastarenkaat?
Luultavasti kaikkein jyrkimpien mielipiteiden esittäjät ei ainakaan ole. Onhan sentään luettu TM:n testistä, kuinka kitkoilla jääradan kierrosaika on 1,2 sekuntia hitaampi kuin nastoilla. Kelvottomat renkaat siis.
Luultavasti kaikkein jyrkimpien mielipiteiden esittäjät ei ainakaan ole. Onhan sentään luettu TM:n testistä, kuinka kitkoilla jääradan kierrosaika on 1,2 sekuntia hitaampi kuin nastoilla. Kelvottomat renkaat siis.
Onhan noita testejä ollut monenlaisia. Olikohan testi TM:n tekemä, missä nastarengas päihitti kitkarenkaan jopa sulalla asfaltilla. Noh, kokonaisuushan se liikenteessäkin ratkaisee. Ei ne renkaat pelasta, jos korvien välissä on tyhjää ja päinvastoin.
Mielenkiintoisempaa olisi kuitenkin vertailla renkaita käytettynä uusien sijaan. Moni kuitenkin ajelee renkailla useamman talven (ilmeisesti jopa 7 vuotta!).
Onhan noita testejä ollut monenlaisia. Olikohan testi TM:n tekemä, missä nastarengas päihitti kitkarenkaan jopa sulalla asfaltilla.
Ei pitäisi olla enää kenellekään yllätys, että löysät "pohjoismaiset" kitkarenkaat ovat niin kuivalla kuin märälläkin asfaltilla nastarenkaita surkeammat sekä pidoltaan että erityisesti ajettavuudeltaan.
Kannattaa ehkä lukea tämäkin ketju alusta asti. Se on myös paikoitellen erinomaisen viihdyttävää kesälukemista!
Lisää keskustelua kesä-, kitka- ja nastarenkaista myös tuolla:
Niin ja useimmat aukoo täällä päätään nastojen puolesta jotka eivät ole ikinä koskaan ajaneet metriäkään kitkoilla, saati sitten hankkineet mitään oikeita omakohtaisia todellisia kokemuksia niistä. Täytyy myöntää että itse olin ennen fanaattinen nastamies, mutta kolme-neljän talven kitkakokemusten sekä kahden viimeisen kitka+nelivetokokemuksen jälkeen ei enää nastoja ikinä. Te ootte vitun juntteja teidän nastojenne kanssa. That´s it!
Edellisen kommentin perusteella ajonhallintajärjestelmäkään ei ole tarpellinen, koska jopa ilman sitä pärjätään. Veikkaan kuitenkin, että harva kitkarenkaiden nimeen vannova tuota mieltä kuitenkaan oikeasti on.
Turvallinen ajaminen on mahdollista ilman ajonhallintajärjestelmääkin. Tilanteet joissa järjestelmä puuttuu peliin, ovat lähes aina vältettävissä järkevällä ajolla. Ja taitava kuski yleensä selviää sellaisestakin tilanteesta, jossa se puuttuu peliin.
Kirjoitan lähes aina ja yleensä, koska joskus voi sattua jotain sellaista mihin ei voi mitenkään järkevästi varautua. Niissäkään tilanteissa ajonhallinta ei automaattisesti pelasta, ainoastaan parantaa mahdollisuuksia selviytyä tilanteesta.
Mielestäni aivan kaikkeen ei ole järkevää varautua, etenkään jos siitä varautumisesta on jotain merkittävää haittaa. Ajonhallintajärjestelmästä tuskin muuta haittaa on kuin pieni lisäkustannus, nastoista sen sijaan on monenlaista haittaa. Muutenhan kaikki voisivat ajaa nastoilla eikä tässä mitään peistä tarvitsisi vääntää aiheesta kitkat vai nastat.
Kyseinen auto on RWD ja kotoisin Etelä-Saksasta. Nastat on kaikki tallella. Tuplalaseilla ei kuulemma kuuluisi naapurinkaan renkaat, mutta tuplat taitaa saada vain isompiin malleihin.
Ajellaan kesällä kitkalla ja talvella kunnon talvirenkailla niin onnettomuudet vähenee ja vakuutusmaksut nousee nykyistä hitaammin?
Tosin Hesalaisista en tiedä koska aina pyrkivät haisteleen edellä kulkevien persuuksia!
En tiedä mitä "laisia" tuolla kehä III:n sisäpuolella pörrää , kaikilla tuntuu olevan niin hitonmoinen kiire , ei minnekkään.
Pääkaupunkiseudulla on tapana kulkea ns. tappituntumalla , ei siinä mitään kun liikenne sujuu paljon paremmin kuin pienissä kaupoungeissa yleensä.
Pääkaupunkiseudulla on tapana kulkea ns. tappituntumalla , ei siinä mitään kun liikenne sujuu paljon paremmin kuin pienissä kaupoungeissa yleensä. Sitten kun sattuu oikein kunnolla, niin iltalehdet taas kirjoittaa!
Nyt alkaa olla kevät täälläkin siinä vaiheessa,että olisi syytä pohtia, kummat jätetään alkukesäksi alle. nastarenkaat ilman nastoja vai kitkat.
TM on varoitellut kitkojen vaarallisuudesta kesäkäytössä, ja sivuuttanut kesänastikset vain maininnoilla.
Renkaitten myyntititilastojen mukaan "vähävaraiset" kuljettajat joutuvat (olosuhteiten pakosta) käyttämään moninkertaisesti enemmän kesänastiksia, kuin kitkoja. Tosin näissä autoissa ei useestikaan käytetä 17 tuumaisia vanteita, paremminkin 175x80/14 155x80/13 kokoa. Odotankin tällaista kauhuvertailua jossa olisi rinnakkain kitkat, kesänastikset ja jotkut "kummitukset" eli niinsanotut uusiorenkaat (niistähän ei tiedä onko ne pinnoitettu nasta/kesä/vai kitkapohjalle) ja alkaen Renkaat. Saataisiin kitkakertoimia riittävästi.
Samalla joku tutkiva toimittaja voisi käydä kurkkimassa, paljonko toukokuussa käytetään näitä talvirenkaita AIKUISTEN OIKEESTI.
Sillä ei rytinässä ole paljon väliä, millä itse ajat, joskaverin renkaat vie jossakin pitkäksi ja tulee päälle.
TM:n mukaan kitkat on vaarallisia sulalla ja/tai märällä tiellä!
Siis miksi nuita yleensä saa myydä Suomessa koska suurin osa vuodesta (myös talvella) ajellaan sulalla tiellä ja usein myös talvella märällä etelässä, siis suolamärällä?
Metsähaka:
No varopa sitten niitä kitkoja märällä tiellä, etteivät yllättäen tapa! Jos kerran niin vaaralliset ovat ne rinkulat.
Eiköhän se ole kuski jonka pitää ajaa sen mukaan mitä autonsa renkaat antavat myöten. Etelässä eurokitka on kieltämättä usein parempi valinta kuin kitka, märän kelin yleisyyden vuoksi.
Metsähaka:
Hyvä kysymys. Omaan autooni käy mikä tahansa rengas missä tahansa keliolosuhteissa, jos/kun siinä on itseensä verrattuna parempi pito sulalla asfaltilla kuin jäisellä tai lumisella alustalla. Mutta mutta, minäpä en ajelekaan ihan millä tahansa pelillä
Täällä olisi valmis palsta niille, jotka vielä jaksavat vääntää kitka- ja nastarenkaiden paremmuudesta!
Kysytään nyt sitten, että mistäs ne kitkarekailla ajelijat repivät pitoa pääkallokeleillä, jos nastarenkaat eivät heille tietä karhenna? Ai niin, lumiketjuista tietysti!
Kysytäänpä vastakysymys tuohon aika hypoteettiseen perinteisen kitkavastaiseen argumenttiin;
Kertokaapa miksi, siis MIKSI? Koskaan ei ole jääkelikään yhdessä vesisateen kanssa estänyt lähtemästä liikkeelle?
MIstä johtuu että kahtena peräkkäisenä talvena ei ole ko. kelillä sattunut; ojaan ajoja, peräänajoa, tai muuta hallinnan menetystä?
Huom! Aina kelistä huolimatta kitkoilla on tultu ehjänä kotiin..
Sitten toteaisin että noita vesijääkelejä maaseudulla asuessanikin sattui 2006-2008 ehkä 2-3 kertaa/talvi eteen. Suurin osa ajasta ajettiin kuitenkin märällä asfaltilla tai useimmin kuivalla asfaltilla. Edelleenkin noiden kokemusten valossa nykyaikainen auto, olkoonkin kaksivetoinen, ei tarvi meteliä aiheuttavia ja tietä tarpeettomasti kuluttavia renkaita.
Noihin kysymyksiin kaipaan vastauksia, miksi ollaan pärjätty ilman??
Vastaus kysymykseesi piilee tuossa alkuperäisessä kysymyksessä.
Vastaava "pääkallokeli" muodostuisi hyvinkin äkkiä ihan tavallisilla pikkupakkasilla mm. risteysalueille ja mutkapaikkoihin, jos niissä liukastelisivat vain nastattomilla renkailla kulkevat ajoneuvot. Tämä kiillottumisilmiö ei liene aivan tuntematon käsite edes nykyisillä kitka- ja nastarenkaiden prosentuaalisilla määräsuhteilla. Ja sitä liukkaammaksi muuttuisi, mitä enemmän olisi nastattomia.
Tuntuu kyllä kieltämättä hieman erikoiselta puhua vielä talvirenkaista näin kesän kynnyksellä! Minun puolestani voidaan palata aiheeseen syksymmällä...
Ja KUKAAN eivoi vastaa kysymykseen, MIten oli mahdollista ajaa noin monta talvea myös vesijääkelillä kitkarenkailla ilman onnettomuuksia? En saanut järkevää vastausta kysymykseen vieläkään vaan jotain typerää jänkkäystä?
No, tuosta vaan voi päätellä että moni nasta-argumentti on aika hypoteettinen.
Taitaa tosiaan syksy tulla, ennenkuin joku järkevästi kertoo, miten pystyin hoitamaan asiakaskäynnit ja noin 50000km/vuosi ajot kitkarenkailla?? Kiinnostaa siksi kun ne kitkat on niin huonot..
Näin se taitaa olla. Unohdetaan että pysähtymismatkaan vaikuttaa renkaiden lisäksi nopeus ja ajotapa. Liikkeellelähdössä sama juttu, mitä kiireempi lähtö niin sitä enemmän tarvitaan renkaalta pitoa. Tai TC-luistonestoa vähentämään moottorin tehoa.
Jos ei halua ajaa maltillisesti pitää sitten hankkia paremmat renkaat ns. varmuuden vuoksi. Niitähän suositellaan myös vaimoväen käyttöön kun vievät lapsia hoitoon, ja siksi omassa autossanikin on nastat, siksi että vaimonikin ajaa sillä.
Kitkarenkaiden tärkein ominaisuus on se ettei se kuluta tietä silloin kun tie ei ole luminen. Henkilökohtaisena etuna on auton sisämelu hiljaisempi. Kitkarengasta ei ole kuitenkaan ole tarkoitettu kesäkäyttöön, ellei sitten kesälläkin ole valmis ajamaan käyttöominaisuudet muta+lumi (rengasmerkintä M+S ) huomioiden, eli talvinopeusrajoitusvauhtia noudattaen.
Aika hyvä jako on joo sellainen että ykkösautoon kitkat ja siihen pienempään ja kenties vanhempaan nastat eli millä ajetaan myös paljon vähempi ja mitä ajaa kenties kokemattomampi.
Itse olen sopeuttanut ajotyylin silleen että piikkejä ei omassa ajossa tarvita. Neliveto ja 2300kg massa auttaa myös osaltaan.
Btw. mamman kinnerissä on nastarenkaat, mutta nuoriso on sudittanut niistä nastat pois, joten mammakin pärjää melkein ilman nastoja ja on mennyt jo pari talvea.
Ajaa alle 10000km vuodessa, joten (talvi-)renkaat ei kulu hirveästi.
Renkaissa on pintaa pirusti mutta nastoja siellätäällä. Ei ole hänen autossa TC/ESP herkkuja, mutta silti on näköjään pärjännyt noillakin ilman kolhuja.
Maastovälitys:
Suomessa ajoneuvoilla ajetaan vuosittain 53 000 000 000 km.
Poliisin tietoon tulleita onnettomuuksia tapahtuu vuosittain 35 000 kpl. Todennäköisyys ajaa poliisin tietoon tuleva onnettomuus on siis 1/1,5 miljoonaa km.
Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain 100 000 kpl liikennevahinkoja. Todennäköisyys ajaa vakuutusyhtiön korvaama onnettomuus on siis 1/500 000 km.
Luvuissa on ylivoimaisesti suurin osa kolareita, joissa ajoneuvon talvirengastus ei ole ratkaisevassa osassa. Näinollen huvittaa kommentit, joiden mukaan henkilökohtaisella tasolla pari ongelmatonta talvea todistaa jotain renkaan turvallisuudesta. Mamman 10 000 km vuosivauhdilla tilastollisen onnettomuuden ajaminen kestää melko kauan.
Edellisen kommentin perusteella ajonhallintajärjestelmäkään ei ole tarpellinen, koska jopa ilman sitä pärjätään. Veikkaan kuitenkin, että harva kitkarenkaiden nimeen vannova tuota mieltä kuitenkaan oikeasti on.
Herbert:
Toisaalta paljon ajavat ovat sitä mieltä että ovat niin kokeneita ettei kolari satu heidän kohdalleen. Voidaanko siis päätellä ettei kuljettajan ajotavalla olisikaan merkitystä, eli jos jollekulle on sattunut törmäys johtuu se tilaston edellyttämästä huonosta tuurista?
Olisi mielenkiintoista tietää osuuko jollekulle samassa ajassa kaksi merkintää, ja sulkeeko se sitten tilastollisesti pois lisäonnettomuudet. Neljännen kolaroinnin jälkeen voikin jo ruveta ostamaan arpoja ja lottoamaan.
Tilastossa on mukana parkkipaikkakolhut, eli oikeasti kolaririski on pienempi.
Kokeilemalla selviää tarvitseeko ajotapansa vuoksi nastat, vai riittääkö kitkat. Myydänhän kiinalaisiakin renkaita, eli kaikki renkaat eivät ole edes uutena hyviä. Osa ajaa vanhoilla renkailla joidenka nastat ovat niin kuluneet että ne ovat käytännössä vain talvirenkaat.
lawnmover:
Mitähän tuo tarkoittaa? Jos siis kuluneet nastarenkaat ovat vain talvirenkaita, ovatko kulumattomat nastarenkaat myös kesärenkaita???
lawnmover:
Isossa mittakaavassa henk. koht. ajotavalla ei ole periaatteessa merkitystä, koska pösilöiden kuskien osuus noudattanee 2,5 miljoonan autoilijan joukossa jotain jakauman määrittelemää osuutta. Siis tilastollisesti määritellen.
Yksilötasolla taas voi hyvin pitkälle itse päättää sen, kuoleeko liikenteessä vai ei. Ei tietysti aina, mutta hyvin pitkälle kuitenkin.
Knight Rider:
Se tarkoittaa ettei kuljettaja tiedä minkälaiset renkaiden pitäisi oikeasti olla, hänelle riittää että ne ovat pyöreät ja katsastusmies sitten moittii jos eivät kelpaa. Talvirengastestit eivät siis kiinnosta häntä.
Nastarenkailla ei saa ajaa kesällä, eli logiikka ei toimi noin.
lawnmover:
Hauska määritelmä sinänsä. Riippuu nyt aika paljon millaiset nastarenkaat ovat kyseessä.
Jos puhutaan ns perinteisistä nastarenkaista, ne ovat todella vaaralliset ilman nastoja koska niitä ei ole suunniteltu toimimaan ilman niitä.
Sen sijaan modernimmat renkaat ovat aika lähellä kitkarenkaita lamelleiltaan, ilman nastojakin ne siis vielä toimivat. Tämän näkee rengastesteistäkin, nastarenkaat pärjäävät hyvin myös niissä osioissa joissa nastoista ei ole hyötyä. Tosin, jos niistä on nastat lähteneet on kumiaineskin jo yleensä ajettu täysin loppuun. Ainakin omat nastarenkaani ovat kolmen talven jälkeen hyvin kuluneet ja ensi talveksi tulee uudet, mutta nastat on kyllä pääosin tallella.
AkiK:
Omassa autossani on takarenkaina olleissa renkaissa vasemmalla Nokianin urasyvyysnumeroinnissa 8 mm lukema jäljellä, oikealla selkeä 6 mm. Edessä on uudemmat, kahden talven jälkeen on vielä 8 mm molemmissa.
Mittarissa vajaa 90 tkm, joten takarenkaiden vuoksi menevät ikänsä puolesta vaihtoon ensi talven jälkeen. Kulumisen kannalta menisivät vielä monta vuotta.
Pelkkien "talvirenkaiden" (ns. kunhan ne ovat halvat ) sijaan aion ostaa seuraavaksi nastojen sijaan testeissä hyviksi todetut kitkarenkaat.
lawnmover:
Tarkoituksesi oli ilmeisesti sanoa, että ne ovat vain "talvirenkaita" eli laillisesti sellaisia muttei muuten.
Knight Rider:
Justiinsa näin. Jos rengas on alunperin halpismerkkiä ja nastatkin on suditeltu pois ei sitä että ajaa (luulee ajavansa ) nastarenkailla enää voi perustella turvallisuudella. Jos ajaminen ei silloin pelota, tai ole vaikeaa, niin kitkarenkaillakin pärjäisi.
lawnmover: "Toisaalta paljon ajavat ovat sitä mieltä että ovat niin kokeneita ettei kolari satu heidän kohdalleen. Voidaanko siis päätellä ettei kuljettajan ajotavalla olisikaan merkitystä, eli jos jollekulle on sattunut törmäys johtuu se tilaston edellyttämästä huonosta tuurista?"
Tuo oli varmaan retorinen kysymys. Vastaan kuitenkin, että ei voi. Omituista tässä on se, että useimmille kolari on omasta mielestään luultavasti vain huonoa tuuria, koska eteen tuli tilanne, jossa ei enää mitään ollut tehtävissä. Muiden kolarit johtuvat kaahailusta, rattijuopumuksesta tai osaamattomuudesta.
"Olisi mielenkiintoista tietää osuuko jollekulle samassa ajassa kaksi merkintää, ja sulkeeko se sitten tilastollisesti pois lisäonnettomuudet. Neljännen kolaroinnin jälkeen voikin jo ruveta ostamaan arpoja ja lottoamaan."
Tilastollisesti kyllä, mutta käytännössä tietenkään ei.
"Kokeilemalla selviää tarvitseeko ajotapansa vuoksi nastat, vai riittääkö kitkat."
Todella selkeissä tapauksissa kyllä, mutta muuten ei. Yritinhän juuri selvittää, ettei kokeilemalla sen suuruusluokan erot selviä, jotka näkyvät jo valtakunnallisissa tilastoissa. Jos keskivertokuskin riski ajaa kolari kaksinkertaistuu, ei sitä onnettomuuksien määrien perusteella voi päätellä. Onnettomuuksia tapahtuu niin harvoin.
Herbert:
Tilastoista pitäisi poistaa kesärenkailla ajettu aika.
Monikohan on edes kokeillut kitkarenkaita, eli ajaa nastoilla vain varmuuden vuoksi, tai siksi että ostetussa autossa oli jo nastarenkaat? Ja miksi osa ajaa kitkarenkailla kesälläkin?
Takavetoisella nastat lienevät tarpeellisemmat kuin etuvetoisessa.
On jonkinlainen riski maksaa renkaista joita ei ole kokeillut +400 euroa joita sitten joutuu käyttämään esim. seitsemän vuotta jos ei sitten pärjää odotetusti niillä.
lawnmover:
Luultavasti kaikkein jyrkimpien mielipiteiden esittäjät ei ainakaan ole. Onhan sentään luettu TM:n testistä, kuinka kitkoilla jääradan kierrosaika on 1,2 sekuntia hitaampi kuin nastoilla. Kelvottomat renkaat siis.
Herbert:
Onhan noita testejä ollut monenlaisia. Olikohan testi TM:n tekemä, missä nastarengas päihitti kitkarenkaan jopa sulalla asfaltilla. Noh, kokonaisuushan se liikenteessäkin ratkaisee. Ei ne renkaat pelasta, jos korvien välissä on tyhjää ja päinvastoin.
Mielenkiintoisempaa olisi kuitenkin vertailla renkaita käytettynä uusien sijaan. Moni kuitenkin ajelee renkailla useamman talven (ilmeisesti jopa 7 vuotta!).
Opelixi:
Ei pitäisi olla enää kenellekään yllätys, että löysät "pohjoismaiset" kitkarenkaat ovat niin kuivalla kuin märälläkin asfaltilla nastarenkaita surkeammat sekä pidoltaan että erityisesti ajettavuudeltaan.
Kannattaa ehkä lukea tämäkin ketju alusta asti. Se on myös paikoitellen erinomaisen viihdyttävää kesälukemista!
Lisää keskustelua kesä-, kitka- ja nastarenkaista myös tuolla:
http://www.tekniikanmaailma.fi/keskustelu/t5869
Niin ja useimmat aukoo täällä päätään nastojen puolesta jotka eivät ole ikinä koskaan ajaneet metriäkään kitkoilla, saati sitten hankkineet mitään oikeita omakohtaisia todellisia kokemuksia niistä. Täytyy myöntää että itse olin ennen fanaattinen nastamies, mutta kolme-neljän talven kitkakokemusten sekä kahden viimeisen kitka+nelivetokokemuksen jälkeen ei enää nastoja ikinä. Te ootte vitun juntteja teidän nastojenne kanssa. That´s it!
Herbert:
Turvallinen ajaminen on mahdollista ilman ajonhallintajärjestelmääkin. Tilanteet joissa järjestelmä puuttuu peliin, ovat lähes aina vältettävissä järkevällä ajolla. Ja taitava kuski yleensä selviää sellaisestakin tilanteesta, jossa se puuttuu peliin.
Kirjoitan lähes aina ja yleensä, koska joskus voi sattua jotain sellaista mihin ei voi mitenkään järkevästi varautua. Niissäkään tilanteissa ajonhallinta ei automaattisesti pelasta, ainoastaan parantaa mahdollisuuksia selviytyä tilanteesta.
Mielestäni aivan kaikkeen ei ole järkevää varautua, etenkään jos siitä varautumisesta on jotain merkittävää haittaa. Ajonhallintajärjestelmästä tuskin muuta haittaa on kuin pieni lisäkustannus, nastoista sen sijaan on monenlaista haittaa. Muutenhan kaikki voisivat ajaa nastoilla eikä tässä mitään peistä tarvitsisi vääntää aiheesta kitkat vai nastat.