Kitkoilla oikein liukkaalla kelillä 80 km/h:sta pysähtymismatka voi olla puolen kilsan luokkaa.
Renkaan merkki ja vuosimalli?
Tuon yleislaskurin mukaan voi nastarenkaillakin olla 170 metrin jarrtusmatka, mutta kitkarenkaille se tarjosi 235 metriä.
Toki vanhoilla renkailla voi olla pidempi kuin testissä käytetyillä uusilla. Muistin kuitenkin tuon vuoden 2005 TM:n testin (se onkin jo melko vanha!) väärin. Siinä kitkoilla ja ABS:lla jarrutusmatkaksi tuli 404 m. Kun puhutaan pysähtymismatkasta niin jarrutusmatkaan on lisättävä vielä reaktiomatka, jonka pituutta on vaikea etukäteen sanoa. Jos reaktioaika on 1s on matka 22 m. Hyvinkin reaktioaika voi olla useitakin sekunteja tilanteesta, henkilöstä ja hänen tilastaan riippuen. (esim. 3 s > 66 m).
Kitkarenkailla ajamisessa liukaalla on tietenkin ennakoiva ajotapa paikallaan - reilut turvavälit ja nopeus alemmaksi.
Viime talvenakin sattui muistaakseni useiden kymmenien autojen ketjukolareita ( ja vuonna 2005 useiden satojen autojen) liukkailla Helsingin sisäänmenoteillä. Vauhtia ei juuri oltu tiputettu ja turvavälit kesäiseksikin lyhyet. Kuinkahan monella oli kitkat?
Hänen auto pysähtyi siihen kuin kesällä koska nastarenkaat alla
TM-testien mukaan kitkarenkaat toimivat lumella oikein hyvin. Nastojen etu on sileällä jäällä.
Jep, nastoilla ei tässä tapauksessa ollut merkitystä, olisi pitänyt kirjoittaa talvirengas. Kesärenkailla olin kuitenkin varsin heikoilla noissa olosuhteissa. Vaikka pitkät pätkät talvea mennäänkin kuivalla / märällä asfaltilla, niin autottomia päiviä tulisi monta jos autossa olisi kesägummit alla vuodet ympäriinsä.
Viime talvenakin sattui muistaakseni useiden kymmenien autojen ketjukolareita ( ja vuonna 2005 useiden satojen autojen) liukkailla Helsingin sisäänmenoteillä. Vauhtia ei juuri oltu tiputettu ja turvavälit kesäiseksikin lyhyet. Kuinkahan monella oli kitkat?
Tuon vuoden 2005 ketjukolarisuman taustalta löytyy ns alijäähtynyt vesisade, johon ei oltu miltään osin varauduttu (ennakkosuolaus puuttui).
Silloin keli muttui hetkessä, noin minuutissa-parissa todella peilikirkkaaksi jääksi.
Samanlainen tilanne oli pai vuotta sitten Kuopion seudulla.
Viime talvien moottoritieketjukolarien kelit ovat sensijaan olleet lumipyryjä, jolloin oikea kaista on ollut melko puhdas ja vasen (ohituskaista) luminen.
Ohittaja ohittaa tällöin noin 10 km nopeuserolla vasemman kaistan liikennettä, jolloin ohitus kestää pitkään ja vasemmalla kaistalla joudutaan ajamaan todella pitkiä aikoja / matkoja heikon näkyvyyden lumipyörteessä, jonka ohittaja nostattaa.
Joku aina silloin jarruttaa, ja takaatulevat eivät sitä riittävän ajoissa huomaa, niin kolarisuma on valmis.
Osuutensa lenee myös nykytrendin mukaisilla takavalojen palamattomuudella (valoautomatiikka ei sytytä ajovaloja ja perävaloja, kun perusvaloa on riittävästi.
Joku aina silloin jarruttaa, ja takaatulevat eivät sitä riittävän ajoissa huomaa, niin kolarisuma on valmis.
Osuutensa lenee myös nykytrendin mukaisilla takavalojen palamattomuudella (valoautomatiikka ei sytytä ajovaloja ja perävaloja, kun perusvaloa on riittävästi.
Nuo takavalot pitäisi ehdottomasti palaa aina huomiovalojen kanssa. Lumipyryssä on vain se ongelma, että uudet ledivalot eivät tuota lämpöä, mikä pitäisi takavalot sulana.
autottomia päiviä tulisi monta jos autossa olisi kesägummit alla vuodet ympäriinsä.
Tulisihan niitä vähintään 90 koska kesärenkaat ovat kielletyt joulu-helmikuun aikana.
Kesärenkaat ja kitkarenkaat ovat aivan eri asia vaikka kitkarenkaat ovat lailliset kesäkäytössä. Kesärenkaiden käyttölämpötilaksi on suunniteltu yli +7 astetta, eli kitkarenkaat on hyvä valinta talvella vaikkei olisikaan lunta. Lumella puolestaan ei ole väliä onko nasta- vaiko kitkarenkaat, tulokset ovat tasaiset.
Sileällä jäällä nasta pärjää yleensä paremmin, mutta ei edes uusina kaikki nastat ole ryhmänä parempia. Parhaan nastan ja huonoimman nastan väliset suuret suorituskykyerot eivät vaan herätä keskustelua. Toisaalta on testeissä ollut mukana kitkasarjassakin pohjoismaisiin talviolosuhteisiin sopimattomia merkkirenkaita.
Viime talvenakin sattui muistaakseni useiden kymmenien autojen ketjukolareita ( ja vuonna 2005 useiden satojen autojen) liukkailla Helsingin sisäänmenoteillä. Vauhtia ei juuri oltu tiputettu ja turvavälit kesäiseksikin lyhyet. Kuinkahan monella oli kitkat?
Tuon vuoden 2005 ketjukolarisuman taustalta löytyy ns alijäähtynyt vesisade, johon ei oltu miltään osin varauduttu (ennakkosuolaus puuttui).
Silloin keli muttui hetkessä, noin minuutissa-parissa todella peilikirkkaaksi jääksi.
Keli tosiaan muuttui nopeasti. Kuitenkin jo edellisenä päivänä oli varoitettu autoilijoita huonosta kelistä. Toki tiedottamisessa olisi varmasti ollut parantamista. Joka tapauksesssa sekä sekä nopeudet olivat ovat (ainakin yhdellä sisäämenotiellä keskinopeus oli yli 100 km/h)ja turvavälit kovin lyhyet.
Entä renkaiden merkitys :
"Pidon vaihtelua talvirenkaissa on paljon sekä niiden erilaisen rakenteen että vaihtelevan kuluneisuuden takia. Hyvin pitävillä renkailla varustetut ajoneuvot joutuvat helposti peräänajon kohteeksi vähemmän pitävillä renkailla ajaville, mikä tuo otollisen tilanteen ketjukolareille. Pahimmissa ketjukolareissa on Suomessa liukkaus ollut yhtenä syytekijänä, kuten esimerkiksi 17.3.2005 aamuliikenteessä sattuneissa useissa samanaikaisissa ketjukolareissa, joissa oli osallisina noin 400 ajoneuvoa." (Ketjukolareiden synty ja ehkäisy. Liikennevakuutuskeskus 2012)
Siinä kitkoilla ja ABS:lla jarrutusmatkaksi tuli 404 m.
Totta, numerossa 7/2005 ja kitkarengasta edusti Continental. Hakkapeliitta 4 oli nastarenkaana.
Lähinnä tuossa oli ongelmana ABS-jarrut jotka venyttivät pysähtymismatkaa 255 => 404 metriin. Jos kuljettaja yritti välttää ABS:n aktivoitumista jäi jarrutusmatka 295 metriin.
Nastarenkaalla vastaava oli 230 => 237 metriin, ilman ABS:ssää ja sen kanssa.
Onhan tuollaiset yli 200 metrin jarrutusmatkat karmivan pitkiä, se vastaa kesäkelillä yli 200 km/h:n ajonopeudesta jarruttamista.
Kyseessä oli siis 100 km/h nopeudesta pysähtyminen testiolosuhteissa. Kesäkelin 100 km/h rajoituksia on talvella vähemmän, mutta toki niitä silloinkin on.
Siinä kitkoilla ja ABS:lla jarrutusmatkaksi tuli 404 m.
Totta, numerossa 7/2005 ja kitkarengasta edusti Continental. Hakkapeliitta 4 oli nastarenkaana. ...
Onhan tuollaiset yli 200 metrin jarrutusmatkat karmivan pitkiä ...
Kyseessä oli siis 100 km/h nopeudesta pysähtyminen testiolosuhteissa. Kesäkelin 100 km/h rajoituksia on talvella vähemmän, mutta toki niitä silloinkin on.
Matkat ovat liukkaalla kelillä tosiaan pitkiä - kitkoilla selvästi pidempiä. Kun vielä ottaa huomioon, että testeissä renkaat ovat uusia ja pysähtymismatkaan on laskettava mukaan lisäksi reaktiomatka, joka voi olla hyvinkin useita kymmeniä metrejä.
kannattaa muistaa, että teitä korjataan vuosittain noin 150 miljoonalla kun valtio saa autoilijoilta vuosittain reilut seitsemän miljardia verotuloja, joten kannattaa huomata että ongelmat ovat ihan muualla, kuin nastarenkaiden tienkulutuksessa.
Juuri tästä syystä minäkään en usko, että mikään lisävero tai rengasvalinta korjaisi tilannetta Suomessa.
kannattaa muistaa, että teitä korjataan vuosittain noin 150 miljoonalla kun valtio saa autoilijoilta vuosittain reilut seitsemän miljardia verotuloja, joten kannattaa huomata että ongelmat ovat ihan muualla, kuin nastarenkaiden tienkulutuksessa.
Juuri tästä syystä minäkään en usko, että mikään lisävero tai rengasvalinta korjaisi tilannetta Suomessa.
Parkkiksemme lähimmässä risteyksessä on syvät urat ja n. 50 metrin matkalla on käytetty suorakaiteen muotoisia n. 10x20 cm kiviä asfaltin sijaan.
Läheltä katsoessa, kivien muodon ansiosta selviää että urat eivät ole kulumisen tulosta, vaan painumisen.
Erityisesti urat ovat syvemmät sillä kaistalla ja kohdalla, missä jyrkkä alamäki muuttuu tasaiseksi ja siinä kohdassa moni auto jarruttaa voimakkaasti, kääntyäkseen oikealle, esim. parkkiksellemme.
Revi itse pääsi pois sieltä jostain. Mutuilet jotain hatusta vedettyjä satuja ja yrität niillä kieltää ihan selvän faktan. Tässä pitäisi nyt kyetä ylittämään madon käsityskyky ja ymmärtää, että teiden urautumiseen on useita syitä. Onnistuuko? Vilkkaasti liikenneidyillä teillä nastarenkaiden kulutusvaikutus on puhdas fakta. Pohjoismaissa nastarenkaat ovat pääsyynä tyypin 3 urautumiseen.
Jospa asia olisikin noin yksinkertainen että nastat ne vaan teitä kuluttavat, mutta kun ei, totuus on se että pääteillä se lienee 3-4 prosentin luokkaa. Kirjoitin tuossa aikaisemmin että tie joka pinnoituksen jälkeen oli pahasti urautunut jo toisena vuonna korjaantui kunnon asfalttikerroksen 20+10cm jälkeen niin ettei ole vieläkään 13 vuoden jälkeen urautunut kuin 1-2cm
Taannoin oli tv:ssä joku tienrakennuksen konsulttifirman edustaja, joka kertoi että suomessa tyypillisesti vedetään n.10cm kerroksia joka on kantavuuden ja keston kannalta liian vähän. Kertoi että jos tien halutaan kestävän niin pinnan täytyy olla 18-20cm paksu jolloin se ei päästä vettä tien pohjan rakenteisiin ja routiminen estyy ja kantavuus säilyy, asia jonka olen voinut omin silmin todistaa joka päivä, on helppo uskoa.
Onko tämä veronmaksajien rahojen väärikäyttöä, kun näyttäisi että uudella 7-tiellä joka on rakenteilla on kerrospaksuus todennäköisesti tuo 10cm
Kertoi vielä toisen merkittävän säästökohteen teiden tierummut pitäisi ottaa TVH:n hoidettaviksi ja kunnostaa maksaisi 15Meur/v Nykyisin esimerkiksi yksityistieliittymien rummut ovat kiinteistön vastuulla, ja pääsääntöisesti tukossa joka taas aiheuttaa sen ettei tiepohja pääse kuivumaan ja routii talvella pilalle ja halkeilee. Kertoi että 15Meur satsauksella säästettäisiin vuositasolla 300-400Meur
Koska tierummut ovat kiinteistöjen vastuulla, niin niistä ei TVH huolehdi tiet saavat rauhassa tuhoutua. Eikö ole idioottien touhua. Tein itse 10 tunnin työpäivän kun soitin tiemestarille ja kysyin kuka ne putsaa niin totesi ykskantaan ivallisesti että itse putsaat ja jos tie vahingoittuu syystä että rumpu on tukossa niin kiiinteistö on korvausvelvollinen valtiolle. Huvittavinta asiassa oli että itse ne sen olivat tukkineet viimeisen pinnanvaihdon yhteydessä, täyttämällä ojan puoliksi hiekalla joka sitten valui 7metriseen rumpuun tukkien sen. Voin vakuuttaa ettei ollut ihan helppo putsata.
Kuinka moni muuten tiesi, kuka on vastuussa rummuista en minä ainakaan, tarve putsata tuli siitä että vedet valui pihalle.
Mutta ei se mitään, virkamiehille se on mukava syyttää nastoja, kaikista omista mokista, ja tekemättäjättämisistään niin uskovat autoilijat olevansa itse syypäitä teitten huonoon kuntoon eivätkä valita. Mutta perkele vielä me kostamme ja irtisanomme 400.000 virkamiestä niin jää verorahoja muuhunkiin kuin palkanmaksuun.
E2800: Olipas. Kun löydät sen kohdan missä kuvailtiin nastojen kuluneisuus huomaat että siinä mainittiin myös kitkarenkaan olevan pari-kolme vuotta ajettu.
Eli ei ollut samoilla ikävuosilla ja ajokilometreillä. Vasta sellainen vertailu kertoo pidon häviämisestä eri rengastyypeillä vertailukelpoisesti.
En tiedä mikä sinulle on sitten vanha rengas ja mikä uusi, mutta minulle 4-5 vuotta vanha rengas on sanan mukaisesti vanha. Kitkoilla en tosin ole koskaan noin pitkälle päässyt.
Tarkoitin luonnollisesti sitä että en vaihda renkaita kolmen vuoden välein. Se olisi tuhlausta ja tarpeetonta. En usko että läheskään kaikki ovat yhtä turvallisuustietoisia renkaiden osalta kuin sinä. Ei sitä Autoliiton testaamaa rengasta museosta varmaankaan otettu testiin.
Ongelma ei olekaan vanhat nastarenkaat, vaan se että ihmiset ajavat aivan liian vanhoilla renkailla. Hakkapeliitta 2 julkaistiin vuosituhannen vaihteessa. Minusta 10-14 vuotta vanhan renkaan testaaminen ei tuo mitään muuta arvoa kuin sen, että vanhat renkaat ovat aina turvattomia. Onko tuollainen tulos sinulle yllätys?
Ja jos millä tahansa tuon ajan hyvin tehdyillä nastarenkailla käyttää kulumista (mm, nastojen pysyminen renkaassa) mittarina, niillä saa ajaa aivan tolkuttomasti ennen kuin päästään edes lähelle kulumista.
Jos rengasta valmistettaisiin vielä voisi se toimia yhtä hyvin kuin se toimi vuonna 2003. Ei minun käsitykseni mukaan silloin talvirenkaat olleet huonoja, ja testatusta renkaista puuttui vain kolme (3) nastaa.
Ei kesärenkaissakaan ongelma aina muodostu kulumisesta, kumi vaan vanhenee eikä se enää sitten toimi suunnitellulla tavalla.
Laillisiahan ne kuitenkin ovat.
Laki ei vaadikaan renkaan pidolta yhtään mitään.
No, joka tapauksessa minulle ekovalinnan tekee helpoksi tieto siitä että nastarenkaan testivoittopito katoaa ajan mittaan.
Mielenkiintoista olisi verrata samoilla ikävuosilla ja ajokilometreillä.
Ja että se testivoitto ei tule lumella tai asfaltilla, vaan se tulee sileällä jäällä. Sitä ei siis mitata talvisella maantiellä.
Testit kertovat vain hyvin pienen osan asiasta, mutta jotenkin asioita pitää tietysti verrata. Todelliset olosuhteet talvisella maantiellä ovat paljon moninaisemmat. Testistä puuttuvat kokonaan esim. urat ja polanteet, samoin lämpötilanvaihtelut (no joissakin on testattu parissa eri lämpötilassa) jne.
Tuulilasin nastattomien ja nastallisten talvirenkaiden testin kovuusmittausten keskiarvot olivat: 52,625 ja 52,875 shorea. Ero menee mittaustarkkuuden sisään. Hakkapeliitta R2 oli kovempi kuin Hakkapeliitta 8.
Jos nyt puhut siitä samasta testistä jota olet aiemminkin siteerannut, niin siinä oli testissä nastattomia renkaita ja vertailukohtana yksi nastarengas eli HKPL 8.
Mutta jos mennään nyt tuolla sinun yleistykselläsi, niin voidaan todeta että kitkarenkaiden teknologia alkaa olla täysimääräisesti käytössä myös paremmissa nastarenkaissa. Minusta se on vain hyvä asia, toki perustelut kitkojen käytölle jäävät vähiin kun nastat ovat parantuneet myös käytetyn kumin ominaisuuksien osalta niiden tasolle.
Jos nyt puhut siitä samasta testistä jota olet aiemminkin siteerannut, niin siinä oli testissä nastattomia renkaita ja vertailukohtana yksi nastarengas eli HKPL 8.
Kylläpä voi yksinkertaisimpienkin asioiden ymmärtäminen olla Suurelle rengastietäjälle lähes mahdotonta. Kirjoitin Tuulilasin nastrengas- ja kitkarengasteisteistä. Tuo tarkoittaa siis testiä, jossa tastetattiin nastarenkaita ja toista testiä, jossa testattiin kitkarenkaita. Molemmista rengastyypeistä laskin kovuusmittauksen keskiarvot, joka ei tukenut laisinkaan mutuiluasi. Ymmärsitkö?
Mutta jos mennään nyt tuolla sinun yleistykselläs
Ok, unohdetaan mittaukset ja mennään sinun mutuilulla. Tuulilasi mittasi väärin ja AkiK tietää paremmin.
Yksityisen henkilön on turha murehtia nasta-tai kitkakarenkaansa eettisiä puolia tai ainakaan tuntea syyllisyyttä käyttipä sitten kumpia tahansa. (TM 16/13)
Yksityisen henkilön on turha murehtia nasta-tai kitkakarenkaansa eettisiä puolia tai ainakaan tuntea syyllisyyttä käyttipä sitten kumpia tahansa. (TM 16/13)
Tämä selvä!
Vielä kun loppuisi tuo tarpeeton muiden muiden etiikan moralisointi. Kukin ostaa semmoiset renkaat kuin sopivaksi näkee ja yrittää pysyä pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella.
"Pidon vaihtelua talvirenkaissa on paljon sekä niiden erilaisen rakenteen että vaihtelevan kuluneisuuden takia. Hyvin pitävillä renkailla varustetut ajoneuvot joutuvat helposti peräänajon kohteeksi vähemmän pitävillä renkailla ajaville, mikä tuo otollisen tilanteen ketjukolareille.
Kokemusta on kertynyt tuostakin vuosien varrella.
Pari kertaa on perääni ajettu syksyn liukkailla, molemmilla kerroilla peräänajajalla oli kesärenkaat ja minulla pitävät talvirenkaat.
Takanatulevaan ei voi liikenteessä kovinkaan paljon vaikuttaa, ja nämä "perseennuolijatyypit" voivat sitten jarrutuksissa ja risteyksiin pysähtyessä lähennellä takapuskuria.
Mukana ei ole vain tämän vuoden uuttuusrenkaita, vaan myös viime vuosien. Paras rengas on uusi Hakkapeliitta 8 nastarengas. Myös viimevuotinen Hakkapeliitta 7 nastarengas pärjää yhä hyvin. Paras kitka, Hakkapeliitta R2 löytyy sijalla 11. Sitä parempia on 10 ja huonompia 30 nastarengasta.
Mielenkiintoista on, että viiden vuoden takainen testivoittaja nastarengas Hakkapeliitta 5 häviää jo selvästi uudelle Hakkapeliitta R2 kitkarenkaalle. Jos ei nyt uskalla kokeilla kitkoja, miten uskalsi viisi vuotta sitten ajaa testivoittajilla?
Mielenkiintoista on, että viiden vuoden takainen testivoittaja nastarengas Hakkapeliitta 5 häviää jo selvästi uudelle Hakkapeliitta R2 kitkarenkaalle. Jos ei nyt uskalla kokeilla kitkoja, miten uskalsi viisi vuotta sitten ajaa testivoittajilla?
Kehitys kehittyy. Itse valitsen turvallisimmat talvirenkaat ja silloin valintani on nastarengas. Jos pari kitkarengasmallia pystyy samaan kuin keskinkertaiset nastarenkaat, niin se ei vielä riitä. Paras kitkarengas häviää tuossakin vertailussa parhaalle nastarenkaalle todella rumasti. Kyllähän sitä on aiemmin uskallettu ajaa ilman ABS:ää, ESP:tä ja turvatyynyjäkin mutta miksi pitäisi edelleen tehdä niin?
Kehitys kehittyy. Itse valitsen turvallisimmat talvirenkaat ja silloin valintani on nastarengas. Jos pari kitkarengasmallia pystyy samaan kuin keskinkertaiset nastarenkaat, niin se ei vielä riitä. Paras kitkarengas häviää tuosskain
Toisena talvena testivoittajat tippuvat vähintään tuonne keskinkertaisen uuden tasolle. Jos vain paras pito jäällä kelpaa, niin sitten vaihdat varmaan renkaat vuosittain tai useammin.
Hakka pelittää:
Kyllähän sitä on aiemmin uskallettu ajaa ilman ABS:ää, ESP:tä ja turvatyynyjäkin mutta miksi pitäisi edelleen tehdä niin?
Noiden apujärjestelmien kanssa valinta on helppo, koska edut ovat suuret ja haitat ovat olemattomat.
Minusta 10-14 vuotta vanhan renkaan testaaminen ei tuo mitään muuta arvoa kuin sen, että vanhat renkaat ovat aina turvattomia. Onko tuollainen tulos sinulle yllätys?
Tuo oli minun mielestäni yllätys koska on painotettu sitä miten turvallisia nastarenkaat ovat. Yllätys se oli testaajillekin.
Ei Poliisikaan kehottaessaan laittamaan talvirenkaat alle maininnut että tarkista myös niiden ikä.
Eli ei ollut samoilla ikävuosilla ja ajokilometreillä. Vasta sellainen vertailu kertoo pidon häviämisestä eri rengastyypeillä vertailukelpoisesti.
Myönnän että en huomannut sitä mainintaa jossa nastarengas oli 4 vuotias ja kitka vain 2 vuotias. Mutta olen itse ajanut nastarenkailla joilla oli ikää 6 vuotta. Ja empiirisesti voidaan todeta että en ole ainoa joka ei vaihda renkaita uusiin kahden vuoden välein.
Minulle riittää tuollaiset testitulokset jotka kertovat että nastarenkaiden parempi jääpito ei ole pysyvä asia. TM on kyllä mitannut näitä aiemminkin, mutta vasta Teknikens Världiä lukiessani tajusin sen että nasta on teräesine siinä missä veitset ja viikatteetkin.
Numerossa 17 / 2010 TM kehottaa loppusanoissaan ihmisiä kansalaistottelemattomuuteen, eli ajamaan lokakuussa nastarenkailla. Ei neuvonut hankkimaan kitkarenkaita jos pitää päästä lokakuun parina pakkasaamuna töihin.
Minulle turvallisuus syntyy muista asioista kuin ympäristöhaitallisista nastoista. Koska ajotapavalvontaa ei juurikaan ole niin ymmärrän että toisille ne pysähtymismatkojen metrit voivat olla konkreettinen turvaväline.
Testinopeus oli muuten 80 km/h.
Niinpä olikin. Tekstissä oli mainintaa 100 km/h nopeudesta, ja siksi pääsi tuollainen sekaannus. Mutta itse juttu oli tärkeä kerrata, eli jääkelillä ABS voi venyttää jarrutusmatkaa tosi paljon. Ilman ABS:ssää ei tulos ollut kovin huolestuttava, etenkin jos ne nastat menettävät kuluessaan parhaan pitonsa. Samanlaisen testin kun saisi kaksi talvea ajetuilla renkailla?
Yksityisen henkilön on turha murehtia nasta-tai kitkakarenkaansa eettisiä puolia tai ainakaan tuntea syyllisyyttä käyttipä sitten kumpia tahansa. (TM 16/13)
Niin. Sama juttu toimii vaikka CO2-päästöissä. Ei yhden ihmisen ajelut vaikuta juuri mihinkään.
Tietoisuus on kuitenkin hyvä asia. Nastarengas tuottaa liikennemelua myös kesällä koska ne tekevät tienpinnat karkeaksi. Ja se karkeaksi kuluminen tuottaa pölyä joka ei ole pelkkää tavallista luonnossa esiintyvää hiekkapölyä.
Kitkarenkaan haitta on huonompi pito jääkelillä, mutta toisaalta testien perusteella jotkut nastarenkaat ovat siinä kitkarengasta huonompia - mikä tarkoittaa että kitkarengas on mainettaan parempi!
On myös huomioitava että testit tehdään uusilla renkailla, eli tilanne on testitilanne vaikkakin olosuhteet renkaiden välillä on vakioitu. Käytettyjen osalta moni ajaa "kitkarengastason" turvallisuudella, tai jopa huonommilla.
... Mutta olen itse ajanut nastarenkailla joilla oli ikää 6 vuotta. Ja empiirisesti voidaan todeta että en ole ainoa joka ei vaihda renkaita uusiin kahden vuoden välein.
Minulle riittää tuollaiset testitulokset jotka kertovat että nastarenkaiden parempi jääpito ei ole pysyvä asia. TM on kyllä mitannut näitä aiemminkin, mutta vasta Teknikens Världiä lukiessani tajusin sen että nasta on teräesine siinä missä veitset ja viikatteetkin.
Minä olisin sitä mieltä, että nastojen kuluminen ei ole suurin syy pidon heikkenemiseen iän myötä. Jos katsoo sitä kuvaa jonka postasin 25.10 tähän ketjuun (klikkaamalla saa suuremman) niin nastan ulkonema on varmasti suurempi kuin nykymääräysten mukaisissa uusissa renkaissa. Pito oli jäätiköllä heikko. HPK4 nastat ei koskaan edes olleet "terävät" koska pito perustuu siihen että nasta "kaatuu" ja reunat tekee pidon. Reunat ovat varmasti pyöristyneet, mutta ei ne uutenakaan mitään mäkisuksen kantteja ole eikä sellaisina voi pysyäkään.
Renkaan kumi kovettuu ja pito heikkenee sen myötä. Samoin käy varmaan kitkarenkaallekin mutta harvoilla on 6 vuotta ajettuja kitkoja eikä siten ole kovettumisesta kokemuksia. Kitkarenkaan kovettuminen voi mielestäni heikentää pitoa jopa enemmän kuin nastojen kun ei ole edes niitä vanhoja nastoja tien ja renkaan välissä. Keskieurooppakitkat on selvästi kovemmat jo uutena ja niillähän voi sitten ajaa baanalla lujaakin. Eivät kuitenkaan pidä pahassa kelissä. Kollegalla oli yhdet tuontiauton alla ja mersu jäi parkkipaikalla kiinni välillä tasaisellakin kun lumi oli kiillottunut.
Nyt alla on Goodyear Ultra Grip Ice Arctic jonka nastat ovat ihan erilaiset. Koko rengas näyttää kitkarenkaalta paitsi että on myös nastat.
..nastojen kuluminen ei ole suurin syy pidon heikkenemiseen iän myötä.
Teknikens Värld kirjoitti vuoden 2012 testissään näin: "Ett dubbdäck försämras snabbare än ett odubbat när det slits för att dubbarna tappar skärpan."
Suomennettuna tuo tarkoittaa että nastat menettävät (parhaan ) teränsä, ja siksi suorituskykyero kitkoihin supistuu. Tuossa ei ole kyse renkaan iästä, vaan käytöstä (paljaalla asfaltilla ).
..nastojen kuluminen ei ole suurin syy pidon heikkenemiseen iän myötä.
Teknikens Värld kirjoitti vuoden 2012 testissään näin: "Ett dubbdäck försämras snabbare än ett odubbat när det slits för att dubbarna tappar skärpan."
Suomennettuna tuo tarkoittaa että nastat pitäisi teroittaa välillä, muutoin suorituskykyero kitkoihin supistuu. Tuossa ei ole kyse renkaan iästä, vaan käytöstä (paljaalla asfaltilla ).
Heillä testataan 1000 km ajettuja nastarenkaita.
Varmaan pitää paikkansa mutta lienee hiuksenhalkomista jos "paras" terävyys on kadonnut jo 1000km kohdalla. Olen ymmärtänyt niin että kaikissa rengastesteissä renkaat ajetaan etukäteen "sisään" ja käytettyjähän niistä silloin tulee.
Totta kuitenkin että terävä pitää paremmin kuin tylsä. En tiedä miten tietoa voi soveltaa HPK4 nastagummeihin kun nasta on tylppä jo uutena.
E2800:
Toki vanhoilla renkailla voi olla pidempi kuin testissä käytetyillä uusilla. Muistin kuitenkin tuon vuoden 2005 TM:n testin (se onkin jo melko vanha!) väärin. Siinä kitkoilla ja ABS:lla jarrutusmatkaksi tuli 404 m. Kun puhutaan pysähtymismatkasta niin jarrutusmatkaan on lisättävä vielä reaktiomatka, jonka pituutta on vaikea etukäteen sanoa. Jos reaktioaika on 1s on matka 22 m. Hyvinkin reaktioaika voi olla useitakin sekunteja tilanteesta, henkilöstä ja hänen tilastaan riippuen. (esim. 3 s > 66 m).
Kitkarenkailla ajamisessa liukaalla on tietenkin ennakoiva ajotapa paikallaan - reilut turvavälit ja nopeus alemmaksi.
Viime talvenakin sattui muistaakseni useiden kymmenien autojen ketjukolareita ( ja vuonna 2005 useiden satojen autojen) liukkailla Helsingin sisäänmenoteillä. Vauhtia ei juuri oltu tiputettu ja turvavälit kesäiseksikin lyhyet. Kuinkahan monella oli kitkat?
E2800:
Jep, nastoilla ei tässä tapauksessa ollut merkitystä, olisi pitänyt kirjoittaa talvirengas. Kesärenkailla olin kuitenkin varsin heikoilla noissa olosuhteissa. Vaikka pitkät pätkät talvea mennäänkin kuivalla / märällä asfaltilla, niin autottomia päiviä tulisi monta jos autossa olisi kesägummit alla vuodet ympäriinsä.
TM 36:
Tuon vuoden 2005 ketjukolarisuman taustalta löytyy ns alijäähtynyt vesisade, johon ei oltu miltään osin varauduttu (ennakkosuolaus puuttui).
Silloin keli muttui hetkessä, noin minuutissa-parissa todella peilikirkkaaksi jääksi.
Samanlainen tilanne oli pai vuotta sitten Kuopion seudulla.
Viime talvien moottoritieketjukolarien kelit ovat sensijaan olleet lumipyryjä, jolloin oikea kaista on ollut melko puhdas ja vasen (ohituskaista) luminen.
Ohittaja ohittaa tällöin noin 10 km nopeuserolla vasemman kaistan liikennettä, jolloin ohitus kestää pitkään ja vasemmalla kaistalla joudutaan ajamaan todella pitkiä aikoja / matkoja heikon näkyvyyden lumipyörteessä, jonka ohittaja nostattaa.
Joku aina silloin jarruttaa, ja takaatulevat eivät sitä riittävän ajoissa huomaa, niin kolarisuma on valmis.
Osuutensa lenee myös nykytrendin mukaisilla takavalojen palamattomuudella (valoautomatiikka ei sytytä ajovaloja ja perävaloja, kun perusvaloa on riittävästi.
maavara:
Nuo takavalot pitäisi ehdottomasti palaa aina huomiovalojen kanssa. Lumipyryssä on vain se ongelma, että uudet ledivalot eivät tuota lämpöä, mikä pitäisi takavalot sulana.
Tulisihan niitä vähintään 90 koska kesärenkaat ovat kielletyt joulu-helmikuun aikana.
Kesärenkaat ja kitkarenkaat ovat aivan eri asia vaikka kitkarenkaat ovat lailliset kesäkäytössä. Kesärenkaiden käyttölämpötilaksi on suunniteltu yli +7 astetta, eli kitkarenkaat on hyvä valinta talvella vaikkei olisikaan lunta. Lumella puolestaan ei ole väliä onko nasta- vaiko kitkarenkaat, tulokset ovat tasaiset.
Sileällä jäällä nasta pärjää yleensä paremmin, mutta ei edes uusina kaikki nastat ole ryhmänä parempia. Parhaan nastan ja huonoimman nastan väliset suuret suorituskykyerot eivät vaan herätä keskustelua. Toisaalta on testeissä ollut mukana kitkasarjassakin pohjoismaisiin talviolosuhteisiin sopimattomia merkkirenkaita.
maavara:
Keli tosiaan muuttui nopeasti. Kuitenkin jo edellisenä päivänä oli varoitettu autoilijoita huonosta kelistä. Toki tiedottamisessa olisi varmasti ollut parantamista. Joka tapauksesssa sekä sekä nopeudet olivat ovat (ainakin yhdellä sisäämenotiellä keskinopeus oli yli 100 km/h)ja turvavälit kovin lyhyet.
Entä renkaiden merkitys :
"Pidon vaihtelua talvirenkaissa on paljon sekä niiden erilaisen rakenteen että vaihtelevan kuluneisuuden takia. Hyvin pitävillä renkailla varustetut ajoneuvot joutuvat helposti peräänajon kohteeksi vähemmän pitävillä renkailla ajaville, mikä tuo otollisen tilanteen ketjukolareille. Pahimmissa ketjukolareissa on Suomessa liukkaus ollut yhtenä syytekijänä, kuten esimerkiksi 17.3.2005 aamuliikenteessä sattuneissa useissa samanaikaisissa ketjukolareissa, joissa oli osallisina noin 400 ajoneuvoa." (Ketjukolareiden synty ja ehkäisy. Liikennevakuutuskeskus 2012)
"Liian kovaa, liian lähellä ja keskittymättä täällä tapahtuivat Suomen ketjukolarit vuonna 2012" http://yle.fi/uutiset/liian_kovaa_liian_lahella_ja_keskittymatta__taalla_tapahtuivat_suomen_ketjukolarit_vuonna_2012/6899588
Totta, numerossa 7/2005 ja kitkarengasta edusti Continental. Hakkapeliitta 4 oli nastarenkaana.
Lähinnä tuossa oli ongelmana ABS-jarrut jotka venyttivät pysähtymismatkaa 255 => 404 metriin. Jos kuljettaja yritti välttää ABS:n aktivoitumista jäi jarrutusmatka 295 metriin.
Nastarenkaalla vastaava oli 230 => 237 metriin, ilman ABS:ssää ja sen kanssa.
Onhan tuollaiset yli 200 metrin jarrutusmatkat karmivan pitkiä, se vastaa kesäkelillä yli 200 km/h:n ajonopeudesta jarruttamista.
Kyseessä oli siis 100 km/h nopeudesta pysähtyminen testiolosuhteissa. Kesäkelin 100 km/h rajoituksia on talvella vähemmän, mutta toki niitä silloinkin on.
E2800:
Matkat ovat liukkaalla kelillä tosiaan pitkiä - kitkoilla selvästi pidempiä. Kun vielä ottaa huomioon, että testeissä renkaat ovat uusia ja pysähtymismatkaan on laskettava mukaan lisäksi reaktiomatka, joka voi olla hyvinkin useita kymmeniä metrejä.
Testinopeus oli muuten 80 km/h.
http://www.tikkaspikes.fi/index.php?page=advantages&lang=fin
misar:
Juuri tästä syystä minäkään en usko, että mikään lisävero tai rengasvalinta korjaisi tilannetta Suomessa.
misar:
Juuri tästä syystä minäkään en usko, että mikään lisävero tai rengasvalinta korjaisi tilannetta Suomessa.
Parkkiksemme lähimmässä risteyksessä on syvät urat ja n. 50 metrin matkalla on käytetty suorakaiteen muotoisia n. 10x20 cm kiviä asfaltin sijaan.
Läheltä katsoessa, kivien muodon ansiosta selviää että urat eivät ole kulumisen tulosta, vaan painumisen.
Erityisesti urat ovat syvemmät sillä kaistalla ja kohdalla, missä jyrkkä alamäki muuttuu tasaiseksi ja siinä kohdassa moni auto jarruttaa voimakkaasti, kääntyäkseen oikealle, esim. parkkiksellemme.
Repikääpäs siitä.
Revi itse pääsi pois sieltä jostain. Mutuilet jotain hatusta vedettyjä satuja ja yrität niillä kieltää ihan selvän faktan. Tässä pitäisi nyt kyetä ylittämään madon käsityskyky ja ymmärtää, että teiden urautumiseen on useita syitä. Onnistuuko? Vilkkaasti liikenneidyillä teillä nastarenkaiden kulutusvaikutus on puhdas fakta. Pohjoismaissa nastarenkaat ovat pääsyynä tyypin 3 urautumiseen.
Älä nyt oo niin myrtsi, pliis...
"Tässä pitäisi nyt kyetä ylittämään madon käsityskyky ja ymmärtää, että teiden urautumiseen on useita syitä. Onnistuuko?"
Juu, heleposti. Ja varmaan väitinkin että painuminen on ainoa syy, kyllä kyllä...
Jospa asia olisikin noin yksinkertainen että nastat ne vaan teitä kuluttavat, mutta kun ei, totuus on se että pääteillä se lienee 3-4 prosentin luokkaa. Kirjoitin tuossa aikaisemmin että tie joka pinnoituksen jälkeen oli pahasti urautunut jo toisena vuonna korjaantui kunnon asfalttikerroksen 20+10cm jälkeen niin ettei ole vieläkään 13 vuoden jälkeen urautunut kuin 1-2cm
Taannoin oli tv:ssä joku tienrakennuksen konsulttifirman edustaja, joka kertoi että suomessa tyypillisesti vedetään n.10cm kerroksia joka on kantavuuden ja keston kannalta liian vähän. Kertoi että jos tien halutaan kestävän niin pinnan täytyy olla 18-20cm paksu jolloin se ei päästä vettä tien pohjan rakenteisiin ja routiminen estyy ja kantavuus säilyy, asia jonka olen voinut omin silmin todistaa joka päivä, on helppo uskoa.
Onko tämä veronmaksajien rahojen väärikäyttöä, kun näyttäisi että uudella 7-tiellä joka on rakenteilla on kerrospaksuus todennäköisesti tuo 10cm
Kertoi vielä toisen merkittävän säästökohteen teiden tierummut pitäisi ottaa TVH:n hoidettaviksi ja kunnostaa maksaisi 15Meur/v Nykyisin esimerkiksi yksityistieliittymien rummut ovat kiinteistön vastuulla, ja pääsääntöisesti tukossa joka taas aiheuttaa sen ettei tiepohja pääse kuivumaan ja routii talvella pilalle ja halkeilee. Kertoi että 15Meur satsauksella säästettäisiin vuositasolla 300-400Meur
Koska tierummut ovat kiinteistöjen vastuulla, niin niistä ei TVH huolehdi tiet saavat rauhassa tuhoutua. Eikö ole idioottien touhua. Tein itse 10 tunnin työpäivän kun soitin tiemestarille ja kysyin kuka ne putsaa niin totesi ykskantaan ivallisesti että itse putsaat ja jos tie vahingoittuu syystä että rumpu on tukossa niin kiiinteistö on korvausvelvollinen valtiolle. Huvittavinta asiassa oli että itse ne sen olivat tukkineet viimeisen pinnanvaihdon yhteydessä, täyttämällä ojan puoliksi hiekalla joka sitten valui 7metriseen rumpuun tukkien sen. Voin vakuuttaa ettei ollut ihan helppo putsata.
Kuinka moni muuten tiesi, kuka on vastuussa rummuista en minä ainakaan, tarve putsata tuli siitä että vedet valui pihalle.
Mutta ei se mitään, virkamiehille se on mukava syyttää nastoja, kaikista omista mokista, ja tekemättäjättämisistään niin uskovat autoilijat olevansa itse syypäitä teitten huonoon kuntoon eivätkä valita. Mutta perkele vielä me kostamme ja irtisanomme 400.000 virkamiestä niin jää verorahoja muuhunkiin kuin palkanmaksuun.
Eli ei ollut samoilla ikävuosilla ja ajokilometreillä. Vasta sellainen vertailu kertoo pidon häviämisestä eri rengastyypeillä vertailukelpoisesti.
En tiedä mikä sinulle on sitten vanha rengas ja mikä uusi, mutta minulle 4-5 vuotta vanha rengas on sanan mukaisesti vanha. Kitkoilla en tosin ole koskaan noin pitkälle päässyt.
Ongelma ei olekaan vanhat nastarenkaat, vaan se että ihmiset ajavat aivan liian vanhoilla renkailla. Hakkapeliitta 2 julkaistiin vuosituhannen vaihteessa. Minusta 10-14 vuotta vanhan renkaan testaaminen ei tuo mitään muuta arvoa kuin sen, että vanhat renkaat ovat aina turvattomia. Onko tuollainen tulos sinulle yllätys?
Ja jos millä tahansa tuon ajan hyvin tehdyillä nastarenkailla käyttää kulumista (mm, nastojen pysyminen renkaassa) mittarina, niillä saa ajaa aivan tolkuttomasti ennen kuin päästään edes lähelle kulumista.
Ei kesärenkaissakaan ongelma aina muodostu kulumisesta, kumi vaan vanhenee eikä se enää sitten toimi suunnitellulla tavalla.
Laki ei vaadikaan renkaan pidolta yhtään mitään.
Mielenkiintoista olisi verrata samoilla ikävuosilla ja ajokilometreillä.
Testit kertovat vain hyvin pienen osan asiasta, mutta jotenkin asioita pitää tietysti verrata. Todelliset olosuhteet talvisella maantiellä ovat paljon moninaisemmat. Testistä puuttuvat kokonaan esim. urat ja polanteet, samoin lämpötilanvaihtelut (no joissakin on testattu parissa eri lämpötilassa) jne.
NHB:
Jos nyt puhut siitä samasta testistä jota olet aiemminkin siteerannut, niin siinä oli testissä nastattomia renkaita ja vertailukohtana yksi nastarengas eli HKPL 8.
Mutta jos mennään nyt tuolla sinun yleistykselläsi, niin voidaan todeta että kitkarenkaiden teknologia alkaa olla täysimääräisesti käytössä myös paremmissa nastarenkaissa. Minusta se on vain hyvä asia, toki perustelut kitkojen käytölle jäävät vähiin kun nastat ovat parantuneet myös käytetyn kumin ominaisuuksien osalta niiden tasolle.
AkiK:
Kylläpä voi yksinkertaisimpienkin asioiden ymmärtäminen olla Suurelle rengastietäjälle lähes mahdotonta. Kirjoitin Tuulilasin nastrengas- ja kitkarengasteisteistä. Tuo tarkoittaa siis testiä, jossa tastetattiin nastarenkaita ja toista testiä, jossa testattiin kitkarenkaita. Molemmista rengastyypeistä laskin kovuusmittauksen keskiarvot, joka ei tukenut laisinkaan mutuiluasi. Ymmärsitkö?
Ok, unohdetaan mittaukset ja mennään sinun mutuilulla. Tuulilasi mittasi väärin ja AkiK tietää paremmin.
Yksityisen henkilön on turha murehtia nasta-tai kitkakarenkaansa eettisiä puolia tai ainakaan tuntea syyllisyyttä käyttipä sitten kumpia tahansa. (TM 16/13)
covemar:
Tämä selvä!
Vielä kun loppuisi tuo tarpeeton muiden muiden etiikan moralisointi. Kukin ostaa semmoiset renkaat kuin sopivaksi näkee ja yrittää pysyä pirstaleiden sironta-alueen ulkopuolella.
Niin totta, niin totta, kuomat hyvät...
Mutta kohta loppuu tämä mainostauko; toivottavasti on uusi popkornierä ehditty mikrottaa ja vessassa käyty.
Kahvit ja konjakki laitettu.
TM 36:
Kokemusta on kertynyt tuostakin vuosien varrella.
Pari kertaa on perääni ajettu syksyn liukkailla, molemmilla kerroilla peräänajajalla oli kesärenkaat ja minulla pitävät talvirenkaat.
Takanatulevaan ei voi liikenteessä kovinkaan paljon vaikuttaa, ja nämä "perseennuolijatyypit" voivat sitten jarrutuksissa ja risteyksiin pysähtyessä lähennellä takapuskuria.
Tässä jarrutustulokset sileällä jäällä eri talvirenkailla. Sivun ovat tuottaneet Trafi, Autoliitto ja Test World.
http://safewintertyre.eu/fi/tyres
Mukana ei ole vain tämän vuoden uuttuusrenkaita, vaan myös viime vuosien. Paras rengas on uusi Hakkapeliitta 8 nastarengas. Myös viimevuotinen Hakkapeliitta 7 nastarengas pärjää yhä hyvin. Paras kitka, Hakkapeliitta R2 löytyy sijalla 11. Sitä parempia on 10 ja huonompia 30 nastarengasta.
Mielenkiintoista on, että viiden vuoden takainen testivoittaja nastarengas Hakkapeliitta 5 häviää jo selvästi uudelle Hakkapeliitta R2 kitkarenkaalle. Jos ei nyt uskalla kokeilla kitkoja, miten uskalsi viisi vuotta sitten ajaa testivoittajilla?
kuruma:
Kehitys kehittyy. Itse valitsen turvallisimmat talvirenkaat ja silloin valintani on nastarengas. Jos pari kitkarengasmallia pystyy samaan kuin keskinkertaiset nastarenkaat, niin se ei vielä riitä. Paras kitkarengas häviää tuossakin vertailussa parhaalle nastarenkaalle todella rumasti. Kyllähän sitä on aiemmin uskallettu ajaa ilman ABS:ää, ESP:tä ja turvatyynyjäkin mutta miksi pitäisi edelleen tehdä niin?
Hakka pelittää:
Toisena talvena testivoittajat tippuvat vähintään tuonne keskinkertaisen uuden tasolle. Jos vain paras pito jäällä kelpaa, niin sitten vaihdat varmaan renkaat vuosittain tai useammin.
Hakka pelittää:
Noiden apujärjestelmien kanssa valinta on helppo, koska edut ovat suuret ja haitat ovat olemattomat.
Tuo oli minun mielestäni yllätys koska on painotettu sitä miten turvallisia nastarenkaat ovat. Yllätys se oli testaajillekin.
Ei Poliisikaan kehottaessaan laittamaan talvirenkaat alle maininnut että tarkista myös niiden ikä.
Myönnän että en huomannut sitä mainintaa jossa nastarengas oli 4 vuotias ja kitka vain 2 vuotias. Mutta olen itse ajanut nastarenkailla joilla oli ikää 6 vuotta. Ja empiirisesti voidaan todeta että en ole ainoa joka ei vaihda renkaita uusiin kahden vuoden välein.
Minulle riittää tuollaiset testitulokset jotka kertovat että nastarenkaiden parempi jääpito ei ole pysyvä asia. TM on kyllä mitannut näitä aiemminkin, mutta vasta Teknikens Världiä lukiessani tajusin sen että nasta on teräesine siinä missä veitset ja viikatteetkin.
Numerossa 17 / 2010 TM kehottaa loppusanoissaan ihmisiä kansalaistottelemattomuuteen, eli ajamaan lokakuussa nastarenkailla. Ei neuvonut hankkimaan kitkarenkaita jos pitää päästä lokakuun parina pakkasaamuna töihin.
Minulle turvallisuus syntyy muista asioista kuin ympäristöhaitallisista nastoista. Koska ajotapavalvontaa ei juurikaan ole niin ymmärrän että toisille ne pysähtymismatkojen metrit voivat olla konkreettinen turvaväline.
Niinpä olikin. Tekstissä oli mainintaa 100 km/h nopeudesta, ja siksi pääsi tuollainen sekaannus. Mutta itse juttu oli tärkeä kerrata, eli jääkelillä ABS voi venyttää jarrutusmatkaa tosi paljon. Ilman ABS:ssää ei tulos ollut kovin huolestuttava, etenkin jos ne nastat menettävät kuluessaan parhaan pitonsa. Samanlaisen testin kun saisi kaksi talvea ajetuilla renkailla?
covemar:
Niin. Sama juttu toimii vaikka CO2-päästöissä. Ei yhden ihmisen ajelut vaikuta juuri mihinkään.
Tietoisuus on kuitenkin hyvä asia. Nastarengas tuottaa liikennemelua myös kesällä koska ne tekevät tienpinnat karkeaksi. Ja se karkeaksi kuluminen tuottaa pölyä joka ei ole pelkkää tavallista luonnossa esiintyvää hiekkapölyä.
Kitkarenkaan haitta on huonompi pito jääkelillä, mutta toisaalta testien perusteella jotkut nastarenkaat ovat siinä kitkarengasta huonompia - mikä tarkoittaa että kitkarengas on mainettaan parempi!
On myös huomioitava että testit tehdään uusilla renkailla, eli tilanne on testitilanne vaikkakin olosuhteet renkaiden välillä on vakioitu. Käytettyjen osalta moni ajaa "kitkarengastason" turvallisuudella, tai jopa huonommilla.
E2800:
Minä olisin sitä mieltä, että nastojen kuluminen ei ole suurin syy pidon heikkenemiseen iän myötä. Jos katsoo sitä kuvaa jonka postasin 25.10 tähän ketjuun (klikkaamalla saa suuremman) niin nastan ulkonema on varmasti suurempi kuin nykymääräysten mukaisissa uusissa renkaissa. Pito oli jäätiköllä heikko. HPK4 nastat ei koskaan edes olleet "terävät" koska pito perustuu siihen että nasta "kaatuu" ja reunat tekee pidon. Reunat ovat varmasti pyöristyneet, mutta ei ne uutenakaan mitään mäkisuksen kantteja ole eikä sellaisina voi pysyäkään.
Renkaan kumi kovettuu ja pito heikkenee sen myötä. Samoin käy varmaan kitkarenkaallekin mutta harvoilla on 6 vuotta ajettuja kitkoja eikä siten ole kovettumisesta kokemuksia. Kitkarenkaan kovettuminen voi mielestäni heikentää pitoa jopa enemmän kuin nastojen kun ei ole edes niitä vanhoja nastoja tien ja renkaan välissä. Keskieurooppakitkat on selvästi kovemmat jo uutena ja niillähän voi sitten ajaa baanalla lujaakin. Eivät kuitenkaan pidä pahassa kelissä. Kollegalla oli yhdet tuontiauton alla ja mersu jäi parkkipaikalla kiinni välillä tasaisellakin kun lumi oli kiillottunut.
Nyt alla on Goodyear Ultra Grip Ice Arctic jonka nastat ovat ihan erilaiset. Koko rengas näyttää kitkarenkaalta paitsi että on myös nastat.
Teknikens Värld kirjoitti vuoden 2012 testissään näin: "Ett dubbdäck försämras snabbare än ett odubbat när det slits för att dubbarna tappar skärpan."
Suomennettuna tuo tarkoittaa että nastat menettävät (parhaan ) teränsä, ja siksi suorituskykyero kitkoihin supistuu. Tuossa ei ole kyse renkaan iästä, vaan käytöstä (paljaalla asfaltilla ).
Heillä testataan 1000 km ajettuja nastarenkaita.
E2800:
Varmaan pitää paikkansa mutta lienee hiuksenhalkomista jos "paras" terävyys on kadonnut jo 1000km kohdalla. Olen ymmärtänyt niin että kaikissa rengastesteissä renkaat ajetaan etukäteen "sisään" ja käytettyjähän niistä silloin tulee.
Totta kuitenkin että terävä pitää paremmin kuin tylsä. En tiedä miten tietoa voi soveltaa HPK4 nastagummeihin kun nasta on tylppä jo uutena.