Ei silti poistane sitä tosiasiaa, että Superbin moottorin vääntö on mitattu väärin?
Jos ei mitattu niin ainakin piirretty väärin. Jotenkin voisi arvella, että vääntökäytä on mitattu vasta aika korkeilta kierroksilta alkaen, joku graafikko on sitten "arvioinut" tuon suoran nollaan menevän osuuden.
Ihmetyttää myös nuo voimansiirron häviöt, eli se miksi moottoriteho kyllä nousee 5000->6000 rpm jonkin verran, mutta vetopyöräteho vain laskee. Kaipa tämäkin on mahdollista?
Kukaan viisas ei vastanut kysymykseeni: Mikä ero on ohituskiihtyvyydellä ja auton normaalilla kiihtyvyydellä?
Terminologia on tässä kohdin aika vaihtelevaa. Yleisesti ohituskiihtyvyydellä tarkoitetaan kiihtyvyyttä jostain alkunopeudesta, tavallisesti 60 tai 80 km/h. Joissain tapauksissa tähän voi sisältyä myös manuaalivaihteisella autolla kiihtyvyyden mittaus eri vaihteilla. Automaattivaihteistolla ohitituskiihtyvyys tarkoittaa aina normaalia kiihtyvyyttä.
Voiko olla tyhmempää testiä kuin 60-120 suurimmalla vaihteella?!? Ainoa positiivinen seikka lienee se, että sillä saadaan suuria eroja erilaisten autojen välille. Sekä TM että T:lasi vouhottivat 90-luvulla tämän kiihdytyskokeen perään. Mikä olikaan seurauksena? Autonvalmistajat tihensivät välityksiä, että arvoisat autotoimittajat eivät enää haukkuisi heidän valmistamia autoja. Lieneekö täysin merkityksetöntä, että moinen ratastelu nosti autojen käytännön kulutusta 0,5 - 1 litraa/100km. Kuinka paljon ovatkaan Suomen henkihieveriin verotetut autonomistajat saaneet maksaa tästä toimittajien tyhmästä saivartelusta??
Vasta ihan viime vuosina ovat autonvalmistajat uskaltaneet tuoda markkinoille järkevillä välityksillä varustettuja autoja. Tosin voimakkaan EKO-sumuverhon peittäminä. Olen mielenkiinnolla seuraillut miten autojen nopeus 1000k/min suurimmalla vaihteella on kehittynyt. Autolla jossa tuo lukema on luokkaa 30km/h ei ole mahdollista ajaa taloudellisesti normaalia maantienopeutta, koska moottori parkuu 3000k/min jo 100km/h nopeudessa. Mutta kyllä lähtee 60-120 kiihdytys!!
Autossani on 6 vaihdetta joita saa helposti kytkettyä ohjaamosta käsin päälle ja pois. Lähtiessäni ohittamaan en koskaan käytä 6-vaihdetta vaan vaihdan pykälän tai kaksi pienemmälle ja kyllä kiihtyy!!
Eipä taida olla Tuularin tai Teknarin testeillä pienintäkään kaikua Baijerissa, Tokiossa tai Detroitissa. Missä vaiheessa autoissa oli sitten mainitsemiasi pitkiä välityksiä? 80-luvullako?
Nykyisin pitkät välitykset ovat suosittuja, koska autojen moottoreissa on enemmän potkua alhaisilla kierroksilla.
Omista autoistani BMW 520i -82 oli nelivaihteinen ja nelosella 1000 k/min oli luokkaa 30 km/h. Vuoden keskikulutus 12,7 l/100km ja maantiellä pääsi 8,5:een kun oikein yritti. Seuraava autoni oli Fiat Croma 2.0ie -88 ja viitosella 1000 k/min teki 39,9 km/h. Samoilla ajoilla vuoden kulutus oli 8,5 l/100km ja maantiellä pääsi helposti 6:lla alkaviin lukuihin. Autojen teho ja paino oli hyvin samaa luokkaa -Fiatin sisätilat oli vaan 20% suuremmat.
Samoihin aikoihin faijalla oli Opel Vectra 2.0i -92 ja sen Motronic-ohjatussa moottorissa oli ihan käsittämätön vääntö. Viitosella 1000 k/min oli 42,7 km/h ja kulutus maantiellä matalia kuutosia. Tämä auto oli hankala ajaa talvella koska silloinen talvirengastekniikka ei voinut tuolle väännölle mitään ja eturenkaiden nastat häipyivät jo parin talven jälkeen.
Tämän jälkeen ainakin Opel tihensi välituksiä seuraavan sukupolven Vectrassa. Pitää ilmeisesti tehdä katsaus TM-arkistooni tämän aiheen ympärillä.
Pitää ilmeisesti tehdä katsaus TM-arkistooni tämän aiheen ympärillä.
Automaateista pisin TM:n kertoma suurimman vaihteen välitys lienee BMW 530d GT, jossa 8-vaihteella 1000 rpm = 75,3 km/h. Bensakoneista ei tietenkään näin pitkiä löydy, mutta melko pitkä välitys on Subaru Legacy 2.5i Lineatronic:ssa, jossa (CVT-vaihteiston pisin välitys) 1000 rpm = 58,4 km/h.
Mun smartissa on suurimmalla vaihteella juuri tuollainen melko tasan 100km/h@3000rpm välitys ja keskikulutus vitosen nurkilla ja pienen moottorin pienen alaväännön vuoksi suurin vaihde alkaa kelvata vasta kahdeksankympin korvilla. Eli ei se nyt ihan pelkästään välityksistä ole kiinni miten auto kuluttaa vaan siitä miten välitykset sopii kokonaisuuteen.
Pitää ilmeisesti tehdä katsaus TM-arkistooni tämän aiheen ympärillä.
Automaateista pisin TM:n kertoma suurimman vaihteen välitys lienee BMW 530d GT, jossa 8-vaihteella 1000 rpm = 75,3 km/h. Bensakoneista ei tietenkään näin pitkiä löydy, mutta melko pitkä välitys on Subaru Legacy 2.5i Lineatronic:ssa, jossa (CVT-vaihteiston pisin välitys) 1000 rpm = 58,4 km/h.
MB S500:ssa (20/2005) 7. vaihteella 1000 kierroksella nopeutta on 66,7 km/h ja 6000 kierroksella teoriassa peräti 400 km/h. Sanoisin että siinä on pisin välitys.
Simppa voisi varmaan laittaa tänne Veten välityksistä tietoa. Niissä suurin vaihde on muistini mukaan pitkä ylivaihde.
Muistelin myös että Bristol merkin autoissa on valtavan pitkät välitykset ja näinhän se olikin. Bristol Fighter T: "60 mph in first gear. 49.8 mph at 1000 rpm in 6th gear". Eli noin 80km/h @ 1000rpm. Näitä ei toki suomessa tule vastaan.
Välityksistä huolimatta auton liikuttaminen vie aina energiaa. Ei pitkillä välityksillä paljon asiaa auteta, jos auto ei muuten sovellu taloudelliseen maantieajoon. Suomen maantienopeuksilla harvoin on niin lyhytvälitteistä autoa, että se välityksen takia todella paljon kulutusta nostaisi. Kierrosten pitäisi tuolloin nousta merkittävästi epätaloudelliselle alueelle, kaikki nykyautot on kuitenkin tehty kulkemaan normaali matkanopeuksia.
Joskus vuosia sitten mittailin tuota asiaa C-mersulla ajamalla 100-rajoituksella samaa tienpätkää 5 ja 6 vaihteilla. Kierroslukemaeroa oli muutama sata kierrosta, kulutusero oli lähes huomaamaton.
Joo, joo, kyllä ajotapa vaikuttaa ja samoin autonropposen massa + ilmanvastus. Ja nuo automaattien (varsinkin CVT:n) välitykset ovat pitkälti teoreettisia -eli harvoin Suomen nopeuksissa kytkeytyviä. Ehkä tämä kuvastaa ajatuksiani hieman selkeämmin: Jos auton suurimman vaihteen välitys on kovin lyhyt niin silloin kuljettajalla on vähemmän mahdollisuuksia harjoittaa taloudellista ajotapaa muuten kuin käyttämällä todella alhaista nopeutta. Toisin sanoin: Jos suurin vaihde on selvä 'loikkari' niin kuljettajalla on valinnan vapaus ajaako esim. 5:lla vai 6:lla. Jos laiskottaa tuo vaihtaminen niin voi jättää kytkemättä 6:sen ja ohitella 5:lla vaihtamatta.
AkiK
Joskus vuosia sitten mittailin tuota asiaa C-mersulla ajamalla 100-rajoituksella samaa tienpätkää 5 ja 6 vaihteilla. Kierroslukemaeroa oli muutama sata kierrosta, kulutusero oli lähes huomaamaton.
Omassa autossani ajotietokoneen kulutuslukema nousee lähes litralla kun vaihdan 6 -> 5 vaihteelle. Todellisuus tulee ehkä paremmin ilmi jos ajaa koko tankillisen siten, että jättää 6:n kytkemättä.
Simppa voisi varmaan laittaa tänne Veten välityksistä tietoa. Niissä suurin vaihde on muistini mukaan pitkä ylivaihde.
Muistelin myös että Bristol merkin autoissa on valtavan pitkät välitykset ja näinhän se olikin. Bristol Fighter T: "60 mph in first gear. 49.8 mph at 1000 rpm in 6th gear". Eli noin 80km/h @ 1000rpm. Näitä ei toki suomessa tule vastaan.
Joku 70 km/h lienee oikea luku. Road & Track-lehti oli muistaakseni tuollaisen mitannut.
Tässä jonkun tekemä oivallinen taulukko vaihteiston veten välityksistä:
www.krocko.com/corvette/zgears.xls
Onhan nuo välitykset tavattoman pitkät. Eräällä jenkki-vettefoorumilla oli hauska topikki. Siinä Z06:den omistaja oli kovin huolissaan autostaan. Oli kuulemma rikki, kun ei jaksanut likimainkaan luvattua 200 mph huippunopeutta kelata mittariin kuutosella. Kesti kaverilla monen monituista viestiä tajuta, ettei Z06 todellakaan ota huippuja kutosella.
Jää tuo Knight Riderin S500 toiseksi.
ZR1:ssä onkin jo sitten tavanomaisempi laatikko välityksiltään. Se ottaa huiput kuutosella.
Tämä video antaa vähän osviittaa tuosta Z06:den vaihteistosta:
Kannattaa kuitenkin muistaa tuota katsoessa, että veten mittari kusee aika paljon. Ihan tarkkoja lukuja ei siis videon perusteella saa viidestä ensimmäisestä vaihteesta. Ne toki löytyvät tuolta taulukosta.
Kukaan viisas ei vastanut kysymykseeni: Mikä ero on ohituskiihtyvyydellä ja auton normaalilla kiihtyvyydellä?
Terminologia on tässä kohdin aika vaihtelevaa. Yleisesti ohituskiihtyvyydellä tarkoitetaan kiihtyvyyttä jostain alkunopeudesta, tavallisesti 60 tai 80 km/h. Joissain tapauksissa tähän voi sisältyä myös manuaalivaihteisella autolla kiihtyvyyden mittaus eri vaihteilla. Automaattivaihteistolla ohitituskiihtyvyys tarkoittaa aina normaalia kiihtyvyyttä.
Kait jokainen "täysijärkinen" käyttää myös manuaalilla sopivinta vaihdetta kiihdytyksessä, siis myös ohituksessa?
Hiilipäästö:
Jahas. No ollaampa taas astetta viisaampia. Ei silti poistane sitä tosiasiaa, että Superbin moottorin vääntö on mitattu väärin?
juuso01:
Jos ei mitattu niin ainakin piirretty väärin. Jotenkin voisi arvella, että vääntökäytä on mitattu vasta aika korkeilta kierroksilta alkaen, joku graafikko on sitten "arvioinut" tuon suoran nollaan menevän osuuden.
Ihmetyttää myös nuo voimansiirron häviöt, eli se miksi moottoriteho kyllä nousee 5000->6000 rpm jonkin verran, mutta vetopyöräteho vain laskee. Kaipa tämäkin on mahdollista?
Kukaan viisas ei vastanut kysymykseeni: Mikä ero on ohituskiihtyvyydellä ja auton normaalilla kiihtyvyydellä?
Minä en ole huomannut mitään eroa jos ei lähde ohittaan ihan rekan "persuuksista"!
Metsähaka:
Terminologia on tässä kohdin aika vaihtelevaa. Yleisesti ohituskiihtyvyydellä tarkoitetaan kiihtyvyyttä jostain alkunopeudesta, tavallisesti 60 tai 80 km/h. Joissain tapauksissa tähän voi sisältyä myös manuaalivaihteisella autolla kiihtyvyyden mittaus eri vaihteilla. Automaattivaihteistolla ohitituskiihtyvyys tarkoittaa aina normaalia kiihtyvyyttä.
Voiko olla tyhmempää testiä kuin 60-120 suurimmalla vaihteella?!? Ainoa positiivinen seikka lienee se, että sillä saadaan suuria eroja erilaisten autojen välille. Sekä TM että T:lasi vouhottivat 90-luvulla tämän kiihdytyskokeen perään. Mikä olikaan seurauksena? Autonvalmistajat tihensivät välityksiä, että arvoisat autotoimittajat eivät enää haukkuisi heidän valmistamia autoja. Lieneekö täysin merkityksetöntä, että moinen ratastelu nosti autojen käytännön kulutusta 0,5 - 1 litraa/100km. Kuinka paljon ovatkaan Suomen henkihieveriin verotetut autonomistajat saaneet maksaa tästä toimittajien tyhmästä saivartelusta??
Vasta ihan viime vuosina ovat autonvalmistajat uskaltaneet tuoda markkinoille järkevillä välityksillä varustettuja autoja. Tosin voimakkaan EKO-sumuverhon peittäminä. Olen mielenkiinnolla seuraillut miten autojen nopeus 1000k/min suurimmalla vaihteella on kehittynyt. Autolla jossa tuo lukema on luokkaa 30km/h ei ole mahdollista ajaa taloudellisesti normaalia maantienopeutta, koska moottori parkuu 3000k/min jo 100km/h nopeudessa. Mutta kyllä lähtee 60-120 kiihdytys!!
Autossani on 6 vaihdetta joita saa helposti kytkettyä ohjaamosta käsin päälle ja pois. Lähtiessäni ohittamaan en koskaan käytä 6-vaihdetta vaan vaihdan pykälän tai kaksi pienemmälle ja kyllä kiihtyy!!
Eipä taida olla Tuularin tai Teknarin testeillä pienintäkään kaikua Baijerissa, Tokiossa tai Detroitissa. Missä vaiheessa autoissa oli sitten mainitsemiasi pitkiä välityksiä? 80-luvullako?
Nykyisin pitkät välitykset ovat suosittuja, koska autojen moottoreissa on enemmän potkua alhaisilla kierroksilla.
Omista autoistani BMW 520i -82 oli nelivaihteinen ja nelosella 1000 k/min oli luokkaa 30 km/h. Vuoden keskikulutus 12,7 l/100km ja maantiellä pääsi 8,5:een kun oikein yritti. Seuraava autoni oli Fiat Croma 2.0ie -88 ja viitosella 1000 k/min teki 39,9 km/h. Samoilla ajoilla vuoden kulutus oli 8,5 l/100km ja maantiellä pääsi helposti 6:lla alkaviin lukuihin. Autojen teho ja paino oli hyvin samaa luokkaa -Fiatin sisätilat oli vaan 20% suuremmat.
Samoihin aikoihin faijalla oli Opel Vectra 2.0i -92 ja sen Motronic-ohjatussa moottorissa oli ihan käsittämätön vääntö. Viitosella 1000 k/min oli 42,7 km/h ja kulutus maantiellä matalia kuutosia. Tämä auto oli hankala ajaa talvella koska silloinen talvirengastekniikka ei voinut tuolle väännölle mitään ja eturenkaiden nastat häipyivät jo parin talven jälkeen.
Tämän jälkeen ainakin Opel tihensi välituksiä seuraavan sukupolven Vectrassa. Pitää ilmeisesti tehdä katsaus TM-arkistooni tämän aiheen ympärillä.
opi304:
Automaateista pisin TM:n kertoma suurimman vaihteen välitys lienee BMW 530d GT, jossa 8-vaihteella 1000 rpm = 75,3 km/h. Bensakoneista ei tietenkään näin pitkiä löydy, mutta melko pitkä välitys on Subaru Legacy 2.5i Lineatronic:ssa, jossa (CVT-vaihteiston pisin välitys) 1000 rpm = 58,4 km/h.
Mun smartissa on suurimmalla vaihteella juuri tuollainen melko tasan 100km/h@3000rpm välitys ja keskikulutus vitosen nurkilla ja pienen moottorin pienen alaväännön vuoksi suurin vaihde alkaa kelvata vasta kahdeksankympin korvilla. Eli ei se nyt ihan pelkästään välityksistä ole kiinni miten auto kuluttaa vaan siitä miten välitykset sopii kokonaisuuteen.
235+255:
MB S500:ssa (20/2005) 7. vaihteella 1000 kierroksella nopeutta on 66,7 km/h ja 6000 kierroksella teoriassa peräti 400 km/h. Sanoisin että siinä on pisin välitys.
Simppa voisi varmaan laittaa tänne Veten välityksistä tietoa. Niissä suurin vaihde on muistini mukaan pitkä ylivaihde.
Muistelin myös että Bristol merkin autoissa on valtavan pitkät välitykset ja näinhän se olikin. Bristol Fighter T: "60 mph in first gear. 49.8 mph at 1000 rpm in 6th gear". Eli noin 80km/h @ 1000rpm. Näitä ei toki suomessa tule vastaan.
Välityksistä huolimatta auton liikuttaminen vie aina energiaa. Ei pitkillä välityksillä paljon asiaa auteta, jos auto ei muuten sovellu taloudelliseen maantieajoon. Suomen maantienopeuksilla harvoin on niin lyhytvälitteistä autoa, että se välityksen takia todella paljon kulutusta nostaisi. Kierrosten pitäisi tuolloin nousta merkittävästi epätaloudelliselle alueelle, kaikki nykyautot on kuitenkin tehty kulkemaan normaali matkanopeuksia.
Joskus vuosia sitten mittailin tuota asiaa C-mersulla ajamalla 100-rajoituksella samaa tienpätkää 5 ja 6 vaihteilla. Kierroslukemaeroa oli muutama sata kierrosta, kulutusero oli lähes huomaamaton.
Joo, joo, kyllä ajotapa vaikuttaa ja samoin autonropposen massa + ilmanvastus. Ja nuo automaattien (varsinkin CVT:n) välitykset ovat pitkälti teoreettisia -eli harvoin Suomen nopeuksissa kytkeytyviä. Ehkä tämä kuvastaa ajatuksiani hieman selkeämmin: Jos auton suurimman vaihteen välitys on kovin lyhyt niin silloin kuljettajalla on vähemmän mahdollisuuksia harjoittaa taloudellista ajotapaa muuten kuin käyttämällä todella alhaista nopeutta. Toisin sanoin: Jos suurin vaihde on selvä 'loikkari' niin kuljettajalla on valinnan vapaus ajaako esim. 5:lla vai 6:lla. Jos laiskottaa tuo vaihtaminen niin voi jättää kytkemättä 6:sen ja ohitella 5:lla vaihtamatta.
AkiK
Omassa autossani ajotietokoneen kulutuslukema nousee lähes litralla kun vaihdan 6 -> 5 vaihteelle. Todellisuus tulee ehkä paremmin ilmi jos ajaa koko tankillisen siten, että jättää 6:n kytkemättä.
Pauli Petteri:
Joku 70 km/h lienee oikea luku. Road & Track-lehti oli muistaakseni tuollaisen mitannut.
Tässä jonkun tekemä oivallinen taulukko vaihteiston veten välityksistä:
www.krocko.com/corvette/zgears.xls
Onhan nuo välitykset tavattoman pitkät. Eräällä jenkki-vettefoorumilla oli hauska topikki. Siinä Z06:den omistaja oli kovin huolissaan autostaan. Oli kuulemma rikki, kun ei jaksanut likimainkaan luvattua 200 mph huippunopeutta kelata mittariin kuutosella. Kesti kaverilla monen monituista viestiä tajuta, ettei Z06 todellakaan ota huippuja kutosella.
Jää tuo Knight Riderin S500 toiseksi.
ZR1:ssä onkin jo sitten tavanomaisempi laatikko välityksiltään. Se ottaa huiput kuutosella.
Tämä video antaa vähän osviittaa tuosta Z06:den vaihteistosta:
https://www.youtube.com/watch?v=fx-dygntTKQ
Kannattaa kuitenkin muistaa tuota katsoessa, että veten mittari kusee aika paljon. Ihan tarkkoja lukuja ei siis videon perusteella saa viidestä ensimmäisestä vaihteesta. Ne toki löytyvät tuolta taulukosta.
235+255:
Kait jokainen "täysijärkinen" käyttää myös manuaalilla sopivinta vaihdetta kiihdytyksessä, siis myös ohituksessa?