Uusi Toyota Prius Plug-in saa kovat kehut koeajossa
Edellisen Toyota Prius Plug-in hybridin valmistus lopetettiin vuoden 2016 helmikuussa, joten autoja ehdittiin saada Suomeen ja myyntiin vain 3 autoa vuonna 2016. Tästä koeajosta on kertynyt niin paljon positiivista tekstiä, että autoa tultaneen myymään enemmän mitä maahantuojakaan odottaa.
http://www.iltalehti.fi/autotestit/201702152200071009_at.shtml
Mielenkiintopisia yksityiskohtia ovat ilmalämpöpumppu akun lämmityksineen ja adaptiiviset ajovalot.Toimintamatkakin sähköllä näyttäisi olevan aika hyvä. Monen autoilijan päivittäiset ajomatkat hoitunevat pelkästään sähköllä.Nappia painamalla voi valita pysyvän sähköllä ajamisen tilan.
Kulutus on myös näköjään pieniv vaikka käytettiinvaativissa olosuhteissa.
Siellä on monia hyvia tekstin pätkiä:
"Hidastetöyssyjen yli mennään kuin lipuen ja auton vakaus sekä hiljaisuus vakuuttavat. Ohjaus on tarkka ja hetkittäin voisi kuvitella olevan astetta hintavammankin kulkupelin ratissa."
http://www.iltalehti.fi/autotestit/201702152200071009_at.shtml
Kaikkein paras ja ykkösasia ennen kaikkea muuta tuossa Priusissa on se, ettei siitä ole tehty jotain amerikkalaistyylistä tai muuta tehohirviöta vaan vaan hienostunut ja sivistynyt lataushybridi.
Tuo vielä lapsellisille pikkupojille tiedoksi.
Kun ottaa Toyota-lasit pois päästä, niin en oikein löydä yhtään järkisyytä, miksi joku tuollaisen ostaisi noin 40 tuhannella eurolla.
Tässä omat havaintoni nopealla lukaisulla. Tuskin siis tulee menestysmallia.
PS: Joko voin hakea niitä ilmaisia perinteisiä autoja kaupasta, joita Katukivi lupaili? Kevät lähenee ja haluaisin ilmaisen Ferrarin alle.
"Kaikkein paras ja ykkösasia ennen kaikkea muuta tuossa Priusissa on se, ettei siitä ole tehty jotain amerikkalaistyylistä tai muuta tehohirviöta vaan vaan hienostunut ja sivistynyt lataushybridi.
Tuo vielä lapsellisille pikkupojille tiedoksi."
Huonotkin puolet siis muuttuvat eduksi, kun hautaa järjen tarpeeksi syvälle ja argumentoi pelkällä tunteella ja uskolla. Joku vääräleuka voisi kysyä, että kuinka surkea auton pitää olla, jotta huono suorituskyky on sen paras puoli...
”Barcelonassa tapahtuneen koeajotapahtuman 15 auton keskimääräinen toimintamatka sähköllä, yhteensä 167 kilometrin mittaisella matkalla, oli 62 kilometriä. Parhaat kuljettajat pääsivät jopa 78 kilometriin.
Valmistajan ilmoittamaa toimintasädettä paremmat lukemat ovat mahdollisia ennen kaikkea sen vuoksi, että auto jatkaa akun tyhjennyttyä perinteisen hybridin tavoin ladaten akkua mahdollisuuksien mukaan jarrutuksissa tai polttomoottorista generoimalla. Tässä suhteessa Toyota on osannut tuoda hienosti kokemuksensa perinteisistä hybrideistä ladattaviin autoihin ja erottuu näin positiivisesti kilpailijoistaan.
Kyseisellä 167 kilometrin mittaisella koeajolla autojen keskikulutus asettui 3,9 litraan sadalla kilometrillä, mitä voi pitää erinomaisena tuloksena...”
Nämä roskalehtien autojutut ovat yleensä puhdasta potaskaa ja tässä se jälleen kerran todistetaan. Se, että akkuja ladataa jarrutuksissa ja polttomoottorilla akkujen latauksen käyttämisen jälkeenkin, ei ole missään suhteessa uutta tai erikoista. Noin toimii omanikin. Sähköisen toimintamatkan laskeminen seinästä ladatun sähkön ja polttomoottorilla tuotetun sähkön summana on myös ajatuksena typerä. Noin laskien voisi väittää, että oman hybridini sähköinen toimintamatka on satoja kilometrejä. Bensaa toki palaa pirusti, mutta puolet matkasta tulisi ajettua jutun sanoin ”täysin päästömästi”.
Tuosta epämääräisesti kirjoitetusta jutusta saa sen kuvan, että 167 lenkillä poltettiin täyden latauksen verran sähköä ja 3,9 l/100 km bensaa. Ei tuo nyt mikään haamutulos ole. Jos tuosta matkasta on mennyt esimerkiksi neljäsosa sähköllä, niin bensaa paloi sitten loppumatkalle reilu 5 litraa satkulle.
Mutta se ajamisen ihanuus etenkin voimalinjanosalta kuittaa pienet puutteet.
Minun hybridin kulutus on 3.8-5.5 l välissä, mutta sillä ei ollut mitään osaa auton valintaan.
Reilun vuoden ajon aikana ei ole tullut tilannetta missä suorituskyky tai NHB:n mainitsema sen puute olisi noussut esiin.
Katukivi: "Mielenkiintopisia yksityiskohtia ovat ilmalämpöpumppu”
Erittäin fiksu idea käyttää joka tapauksessa ilmastoinnin vuoksi mukana olevaa lämpöpumppua myös lämmitykseen. Ihan kuten Honda on tehnyt jo vuosikausia.
Katukivi: "adaptiiviset ajovalot”
Valoista en linkittämässäsi jutussa nähnyt mainintaa. Mitä adaptiivisuus tässä tapauksessa tarkoittaa? Portaaton korkeussäätö auton edessä olevan vapaan tilan mukaan, kääntyvyys ohjauksen mukaan ja valonvaihtoautomatiikka, mutta onko muutakin?
Voi olla jatkuvassa ruuhkassa ajavalle hetken kiva, mutta itse katselen pimeää maisemaa mieluummin tehokkaiden valojen takaa.
Katukivi: "Kulutus on myös näköjään pieniv vaikka käytettiinvaativissa olosuhteissa.
Niin kuulosti, mutta oikeasti ympärivuotinen keskikulutus välillä talvisissakin olosuhteissa kiinnostaisi enemmän kuin ikuinen kesä, jota meillä ei ole. Lataushybridin osalta tosin käyttötilanne korostuu. Jos pystyy ajamaan päivittäiset ajot sähköllä, ei joka toisen viikon mökkireissun kulutuksella ole kovin suurta merkitystä.
Katukivi: "Hidastetöyssyjen yli mennään kuin lipuen ja auton vakaus sekä hiljaisuus vakuuttavat."
Tesla Model X oli TM:n mittauksen mukaan 80 km/h nopeudessa jopa hieman meluisampi kuin tuo vuosia sitten selvästi uutta Priusta halvemmalla ostettu käytetty satasen nopeudella. Ja TM mittasi tuon oman autoni vanhalla 2 vaihdetta vähemmän sisältävällä laatikolla, jonka välitykset loppuvat kesken. Uudempi voimansiirto tekee luonnollisesti siitä entistä ylivoimaisemman täyssähköautoon verrattuna.
Omakohtainen kokemus omaani kalliimman täyssähköauton koeajolta jätti mieleen positiivisena hyvin ennakoitavan voimalinjan ja jäljellä olevan energian kontrollin sekä helpon käsiteltävyyden sähköautoon tottumattomalle. Huonona puolena oli kova meteli ja tahmea liikkuminen, jonka seurauksena piti joko odotella auton ehtivän liikkeelle, tai polkea normaalia kovemmin kulutusmittari punaisella akkua intohimoisesti syöden.
Suorituskyky on minustakin perheautossa merkityksetön, silti saavutettuun tasoon on helppo tottua. Tuntuu vanhanaikaiselta, jos joutuu palaamaan totutusta tasosta taaksepäin, vaikka ei mihinkään kiirettä olekaan.
2016:"Reilun vuoden ajon aikana ei ole tullut tilannetta missä suorituskyky tai NHB:n mainitsema sen puute olisi noussut esiin."
Uskon tuon helposti, koska kuljettaja sopeutuu ajamaansa rakkineeseen. Urbaania legendaa ohituskiihtyvyyden mukaturvallisuudesta levitellään ahkerasti. Kun kysyy sen hehkutuksen jälkeen kuka on niin huono kuski, että kolaroi ohituksessa jos joutuu ajamaan tuttua omaa autoa hitaammin kiihtyvällä, ei käsiä nouse yhtään.
Jos motoristi joutuu vaikka ajamaan välillä pikku pätkän jollain Kyläkauppiaan Lamborghini Diablolla tai muulla paikallaan pärisevällä sohvakaluston kuljetusalvetilla, niin henkihän siinä lähtee eka ohituksessa, kun se romu ei mee mihkään vaikka polkee pohjapelti notkolla? Ei kuulosta oikein uskottavalta, mutta silti sitä ohituksen turvallisuutta jaksetaan mainostaa jatkuvasti, jopa Lamboakin hitaammilla härveleillä.
Mutta kulutuksen vertaaminen ilman suorituskyvyn ja kuljetuskyvyn vertaamista on vääristelyä riippumatta siitä kuinka paljon kumpaakin tarvii. Tuota nelosen pintaan olevaa kulutusta pitää verrata vastaaviin tiloihin ja vastaavaan suorituskykyyn.
Itse myönnän heti suoraan, että ilmoitetut lukemat kaupungissa ja moottoritiellä ovat minun saavuttamattomissani. Isolla painavalla ja neljälle erittäin mukavalla Teslaa hiljaisemmalla ja Priusta halvemmalla tonnikeijulla joudun ajamaan nelosen alittaakseni pelkkää maantieajoa max. 80 km/h keskinpeudella.
0,jotain sekuntia 0-100 kiihtyvyyseron kuittaa planeettavaihteisto huomaamattomasti taajama sekä kaupunkiliikenteessä mihin hybridit parhaiten soveltuu.
Melu tai oikeastaan sen puute oli miellyttävä kokemus. Tästä ei ole takaisin paluuta, seuraava eteenpäin vaihto on sähkö tai mahdollisesti jopa vety.
Jos taas desilitrojen kulutuserolla on merkitystä autoilun kokonaiskustannuksissa, niin silloin on talous liian tiukoilla auton omistukseen.
740GLE:
"Erittäin fiksu idea käyttää joka tapauksessa ilmastoinnin vuoksi mukana olevaa lämpöpumppua myös lämmitykseen. Ihan kuten Honda on tehnyt jo vuosikausia."
Fiksuus tuossa Toyotan tapauksessa taitanee olla tuon Denson autoihin kehittämän konstruktion käyttäminen ilman polttomoottoria.
Tuo ilmalämpöpumpulla akkujen lämmitys kuulostaa toimittajan ammattitaidottomuudelta. Tuntematta totuutta epäilisin, että akut esilämmitetään seinästä latauksen aikana ihan perinteisesti jollain tuon
http://www.polarheater.fi/page/50/
tyylisellä systeemillä, jolloin akku saadaan valmiiksi herkemmin luovuttamaan ja vastaanottamaan virtaa myös kylmemmillä keleillä.
Latauksen yhteydessä akkujen lämmittäminen lämpöpumpulla tosiaan kuulostaa ajatuksena varsin kummalliselta. Sisätilojen lämmittäminen lämpöpumpulla sen sijaan on varmasti paljon parempi ajatus. Roskalehtien kannalta hyvä juttu, että puhdas roskakin tuntuu kelpaavan joillekin.
Toyota toi ilmalämpöpumpun ensimmäsisenä autoon. Toyota esitteli ilmalämpöpumpun vuonna 2010 julkistaessaan ensimmäisen kerran ja ensimmäisenä maailmassa ladattavan hybridin. Toyota esitteli myös ensimmäisenä avaimettoman käynnistyksen ja lukituksen liittyen juuri hybriditekniikkaan.
Jonain kauniina päivänä joku sivistynyt autolehti ei enää koskaan julkaise koeajojensa ja testien yhteydessä sanoja: kiihtyvyys, huippunopeus, vääntö ja teho.
Ihmisille ovat silloin ja jo nyt tässä päivässä tulleet tärkeämmäksi aivan muut asiat. Päästöt ovat niistä yksi tärkeimmistä. Miksi se julkaisisi enää sellaisia tieoja, jotka kiinnostaisivat enää muutamaa 40-vuotiasta pikkupoikaa.
Rukoukseesi on vastattu ja kaunis päivä on jo koittanut:
http://www.moottori.fi/ajoneuvot/jutut/maistiainen-uusi-siistimpi-honda-civic-1-0-vtec-turbo/
Pikkupoikia tai ei, mutta aika monia ne kiihtyvyydet vielä tänä päivänä kiinnostavat, haaveilee Toyota-mies mitä hyvänsä. Niin kauan kuin nämä asiat kiinnostavat auton ostajia, julkaisevat autolehdetkin näitä Toyota-miehelle kiusallisia lukemia.
Aika moni järki-ihminen kuitenkin ymmärtää, että henkilöautoilun CO2 päästöt ovat melko mitätön asia kokonaispäästöjen kannalta. Niin kauan kuin lomalento kaukomaille on sallittua ilman todella rajua päästöperusteista verotusta, ei itselläni ole lainkaan huono omatunto autoillessani. Jonain kauniina päivänä ehkä joku sivistynyt vihervasemmistolainenkin tämän vielä ymmärtää. Ehkä jopa seuraava Vihreiden puheenjohtaja on sen verran sivistynyt, että ei lentele perheineen Afrikkaan lomailemaan - ainakaan jos kehtaa samaan aikaan mussuttaa muoden CO2 päästöistä.
Ensin päätetään auton käyttötarkoitus sitten valittaa kokoluokka ja kyseeseen tulevat merkit/mallit.
Oikeasti aikuisen autonvalinnassa ei 0-100 kiihtyvyyseroilla ole mitään merkitystä, sillä on merkitystä kuinka se teho siirretään vetäviin pyöriin ja kepillä hämmennettävä vaihdelaatikko on se alkeellisin vaihtoehto mikä ei nykypäivänä enää sovi autojen tekniseen kehitykseen.
Meitä ei aikuisia miehiä näyttää sitten olevan aika paljon, koska erittäin monia se kiihtyvyys kiinnostaa. Minulle käy hyvin, että minua ei pidetä aikuisena, mutta en todellakaan maksaisi 40 tonnia rottelosta, joka muiden suurien puutteidensa lisäksi omaa suorituskyvyn, joka vastaa jotain 80-luvun perheautoa.
En minäkään, laittaisin kymppitonnin lisää ja valitsisin Passat Plug-In Hybrid 160 kW (218 hv) DSG-automaattin jos olisi kohtuulliset latausmahdollisuudet.
Maksaako Passatin hybridi 50 tonnia? Ei tuotakaan nyt halpana voi pitää. Passatin tapauksessa ostaisin kyllä mielummin 2.0 tfsin nelivedolla, kuin etuvetoisen hybridin.
Minä en näe mitään hyötyä nelivedosta mutta 30-40 km päästötöntä melutonta kilometriä.
2016; "Oikeasti aikuisen autonvalinnassa ei 0-100 kiihtyvyyseroilla ole mitään merkitystä, sillä on merkitystä kuinka se teho siirretään vetäviin pyöriin ja kepillä hämmennettävä vaihdelaatikko on se alkeellisin vaihtoehto mikä ei nykypäivänä enää sovi autojen tekniseen kehitykseen."
No eihän tuo 0-100 pitävällä pinnalla ole oikeasti kovin tarpeellinen arvo. Paljon tarpeellisempaa on, kuinka turvallisesti ja hallitusti se 100 vauhti saavutetaan vaikkapa rampeista kaistoille siirryttäessä. Ja jos vielä ajoihin kuuluu maantietaipaleita pimeillä talvikeleillä ja joskun vielä kärrynkin kanssa, niin muutamat tärkeät asiat nousee esille.
Tuo Prius on varmasti kohtuu taloudellinen ja mukava auto lyhyille työmatkoille ja kaupunkipyörityksiin. Itse vain miellän, että jos käyttökelpoisuus ja tarkoitus rajautuu (en ole kyseistä autoa ajanut) lyhyisiin matkoihin ja enimmälti kaupungissa, eikä edes auto täynnä porukkaa, niin kova on hintataso. Tulee kallista "säästöä". Miksi silloin ei ostaisi puolet edullisempaa? Aiemmista Priuksista on sellainen kokemus kyydistä, että ainakin minun kroppa ei sietänyt niitä istuimia pitkiä matkoja. Ja samasta merkistäkin (muista puhumattakaan) löytyy paremmin pitkiin reissuihin sopivia malleja, etenkin tuolla hinnalla. Mutta, jokainen auton hankinta ja päätös on omansa.
2016 ilmaisi oman valintansa:"kepillä hämmennettävä vaihdelaatikko on se alkeellisin vaihtoehto mikä ei nykypäivänä enää sovi autojen tekniseen kehitykseen."
Täsmennätkö kummasta puhutaan:
Jos tarkoitat keppilaatikolla sitä, että jotkut valmistajat asentavat yhä noita valtavia tangonpätkiä muki- ja parkkikolikkotelineeseen automaatin ohjaamiseksi, niin liityn mukaasi ihmettelemään monien nykyautomaattien 70-luvun käyttöliittymää. Ovatko automaatin ostajat niin vanhoillista väkeä, etteivät monet valmistajat uskalla vieläkään tarjota automaatille nykyaikaista käyttöliittymää? Minustakin tuommoinen vanha keppiautomaatti ilman rattiflipuja, jarrujen hold-toimintoa ja järjellistä pysäköintiautomatiikkaa on ärsyttävän kömpelö käyttää. Erityisen oudoksi historiallisen käyttöliittymän tekee se, että samalle tilalle olisi autossa muutakin käyttöä, eikä se valtava paaka oikeasti ole enää vuosikausiin ohjannut mitään muuta kuin sähkökatkaisimia.
Jos taas tarkoitit kepillä hämmennettävällä manuaalivaihteistoa, se on edelleenkin se vähiten energiaa tuhlaava ja niin auton ohjaamisen kuin energiankulutuksenkin kannalta täsmällisimmän voimansiirron kontrollin tarjoava vaihtoehto. Kaikki eivät pidä tästäkään vaihtoehdosta, mutta energiatehokkuudessaan ja ajettavuudessaan se on silti ylivoimainen vaihtoehto niille, joita nämä asiat kiinnostavat. Myös näitä tehdään niin helppokäyttöisinä kuin kömpelöinä toteutuksina.
2016:"0,jotain sekuntia 0-100 kiihtyvyyseron kuittaa planeettavaihteisto huomaamattomasti taajama sekä kaupunkiliikenteessä mihin hybridit parhaiten soveltuu."
Jälleen kerran, riippuu vertailukohteesta. Vanhan halvan pikkuauton tilalle hommattu uusi Prius on hiljainen ja moderni ja kakistelevan kaasutinmoottorin kylkeen pultattuun takkuilevaan manuaalivaihteistoon verrattuna Toyotan hybridivoimansiirto hoitaa hommansa täysin ylivoimaisesti kaikissa suhteissa.
Mutta vaikkei kiire olekaan minnekään, on totutusta ikävä tinkiä, olipa totuttu taso ihan missä tahansa. Sinäkin huomaat eron, jos Toyotan reilun 10 sekunnin 0 - 100 km/h kiihdytysaikaan tulee pari sekuntia lisää. Moottoritielle liittyessäsi joudut joko omaan normaaliin menoosi polkemaan entistä kovempaa, tai jos ajat auton ehdoilla pehmeämmin, on kiihdytys rauhallisempaa. Et myöhästy mistään, mutta huomaat varmasti auton liikkuvan tahmeasti.
Rouvan automaattivaihteinen Volvo kiihdyttää helposti karkuun Priukselta. Silti sitä ajaessani minulle tulee omaan autooni verrattuna juuri tuo sama tunne, että auto ei halua kulkea vaikka nätisti pyydän. Joudun koko ajan "pakottamaan" vastahakoista autoa, joka ei halua kulkea. Jos ison Volvon kuskille annetaa tilalle Prius, tuntuu myös Volvon kuskista ihan samalta. Mistään ei myöhästy, mutta ajamiseen tulee "ei tää mee mihkään" tunnelma.
Jos vertailukohteeksi otetaan uutta Priusta halvemman vanhan käytetyn nykyaikainen monivaihteinen momentinmuuntimella varustettu planeettavaihteistoautomaatti, siinä vertailussa Toyotan planeettavaihteisto ei kuittaa yhtään mitään. Menetelmästä johtuen planeettavaihteisto vaihtaa veto päällä, pehmeästi ja katkotta.
Priuksen todellinen etu on pikkuauton kulutus hankalassakin ajoympäristössä, mutta ei silti viitsitä venyttää sädekehää ohi katkeamispisteen.
2016:"Melu tai oikeastaan sen puute oli miellyttävä kokemus. Tästä ei ole takaisin paluuta, seuraava eteenpäin vaihto on sähkö tai mahdollisesti jopa vety."
Jälleen kerran kiinnostaa, mihin vertaat?
Oma kokemukseni omaa autoani kalliimpien sähkövetoisten koeajolla on ollut voimalinjan kiva käsiteltävyys sähköautossa täysin amatöörillekin, ihan yhtä hyviä ovat kuin omanikin. Valitsin D-asentoon ja menoksi. Ylivoimaisesti suurin pettymys on ollut meteli, kenties kohtuuttoman hypen vuoksi?
TM mittasi Teslan Model X:n melun 80 km/h nopeudella vain marginaalisesti suuremmaksi kuin TM mittaama oman Priusta halvemman vanhan auton melutaso 100 km/h nopeudessa. Tesla saa tasoitusta, koska omastani TM mittasi vanhan version, jonka 5-vaihteisen automaatin välitykset loppuvat jo suomalaisissa maantienopeuksissa. Hyvin vedetty Toyotalta, jos ovat tehneet Priuksesta yli sadan tonnin Teslaa hiljaisemman.
2016: "Jos taas desilitrojen kulutuserolla on merkitystä autoilun kokonaiskustannuksissa, niin silloin on talous liian tiukoilla auton omistukseen."
Aivan. Juuri siksi en vaihda pienempään, vaikka sillä kustannuksissa hieman säästäisikin. Kannattaa toki verrata myös muut kustannukset, joissa aiemmin vertailemani isommat käytetyt häviävät uudelle pikkuautolle.
Mutta jos kustannuksia lisäämällä ei saavuta mitään, silloin se tuntuu turhalta. Kulutuslisä on hyväksyttävä asia, jos sen myötä saavuttaa jotain, mistä on valmis maksamaan.
Ei meillä priusta ole eikä tule sellaista epäkäytännöllistä puikulaa ja sisältäkin aivan mahdoton deesing.
Meillä on Auris hybridin viimeisin markkinoilla oleva versio, todella näppärä kaupunki, parkkihalli ja taajamaliikenteessä.
Eihän se mikään pitkänmatkan maatiekiitäjä ole, mutta sitä vartenhan on Hertz tai Sixt Aina uusi puhdas Mersu tai Volvo tarvittaessa 4000-8000 euroa vuodessa.
Nykyistä Priusta on aika vaikea ymmärtää, varsinkin kun Toyotan omastakin mallistosta löytyy kilpailukykyisempiä hybridejä halvemmalla. Ehkä sitä voisi ajatella jonkinlaisena modernina klassikkona tai statusesineenä, mutta ainakaan jälkimmäiseen ei viimeistelyn taso oikein riitä.
Ei jatkoon tuomio täältäkin otsikon autolle:
-hankintahinta
-olematon maavara
-olematon tavaratila, anopin kuljetuslaatikko on väärä vastaus
+- 4-paikkaisuus, harvassa henkilöautossa 3 aikuista istuu yhdellä istuinrivillä mukavasti pitemmän aikaa, tuollaisia kuljetustilanteita tulee itselle tosi harvakseltaan ja ne olisi sumplittavissa jotenkin
+sähköllä pystyisi ajamaan 80% omista ajoista
-aika tekemätön paikka on yrittää säästää esim 15k€ kovempaa hankintahintaa noin 1000€/v pienemmillä polttoainekuluilla (20tkm/v, 0,2€/kWh, 1,5€/l, Priuksen pa-kulutus 5l/100km, verrokki 7,5l/100km)
?vetokoukun asentaminen, ainakin taannoin ei onnistunut Toyotan hybrideihin
+- ulkonäkö sisältä tai ulkoa, sisustukseen käytetyn muovilaadun kovuuden veroinen ongelma. En tunne ketään, joka painelee kojelaudan muoveja autossa, mutta siltikin niistä muovilaatujen kovuuksista kirjoitetaan autolehdissä.
Jotkut näkyvät tietokoneen ääressä istumalla tietävän minkälainen Toyotan rottelo tässä on kysymyksessä, kun kaikki maailman autotoimittajat ovat menneet sitä Barcelonan koeajotapahtumaan asti koeajamaan.
Barcelonasta tulee tulee näköjään googlettamalla kaikkialle maailmaan pelkästään kehuja, niin kuin nyt yhtenä esimerkkinä tämäkin:
"Now called the Prius PHV, not only does it look sharper and boast plenty of innovative on-board technology, it features two world firsts - an EV (electric vehicle) range-extending solar roof and gas injection heat pump air conditioning."
"All in all, the new Prius Plug-in Hybrid is quite a car. It looks amazing, drives beautifully, is futuristic in its interior design, is packed with technology and it's good for the planet too."
http://www.eurekar.co.uk/articles/2017-02-13/solar-power-for-pioneering-prius
Muovilaadun kovuudesta: eihän sitä kojelautaa kukaan jatkuvasti painele tai naputtele, mutta kova muovi näyttää halvalta (on oikeasti halpaa) ja saa auton sisustan näyttämään ns. "ämpärimuovista" valmistetulta. Prius näyttää juuri siltä ja siksi se näyttää Yariksen hintaluokan autolta, vaikka maksaa 40 tonnia. Olen istunut vanhan Priuksen kyydissä ja olin todella hämmästynyt, kuinka halvalta se näytti. En tiedä pitääkö paikkansa, mutta joku kertoi, että se tehdään jostain ekomateriaaleista ja siksi näyttää halvalta. Jos näin on, niin asiassa on sentään joku pointti.
Katukivi, täällä on lähinnä kiinnitetty huomioita asioihin, jotka tosiaan näkee ja voi lukea. Jos tietokoneen ääreltä ei saa mitään mielipidettä antaa esimerkiksi nelipaikkaisuudesta, pienemmästä takakopasta tai surkeasta suorituskyvystä, niin miksi edes linkkaat noita juttuja tänne? Ajofiiliksiä tuskin kukaan on sen enempää kommentoinut.
Ei Prius varmaan huono auto sinänsä ole, mutta se on ainakin 10 t€ liian kallis. Kuten joku jo kirjoitti, Toyota myy itsekin mielenkiintoisempia (ja parempia?) hybridejä halvemmalla.
"Minulle käy hyvin, että minua ei pidetä aikuisena, mutta en todellakaan maksaisi 40 tonnia rottelosta, joka muiden suurien puutteidensa lisäksi omaa suorituskyvyn, joka vastaa jotain 80-luvun perheautoa"
Miksi kirjoitat tänne tekstiä, jossa käytät sanaa rottelo ja kirjoitat muista suurista puutteista kertomatta mitä ne suuret puutteet ovat ja argumentoimatta noita suuria puutteita, jotta selviäsi miksi ne ovat suuria puutteita.
Miksi kylelet miksi annan linkin autoinsinöörin tekstiin kun itse kirjoitat tuollaista täysin lapsellista kahdeksan vuotiaan tekstiä?
Eipä näitä lasten juttuja kannata tämän enempää lukea. Hyvästi!
"Toyota toi ilmalämpöpumpun ensimmäsisenä autoon. Toyota esitteli ilmalämpöpumpun vuonna 2010 julkistaessaan ensimmäisen kerran ja ensimmäisenä maailmassa ladattavan hybridin. Toyota esitteli myös ensimmäisenä avaimettoman käynnistyksen ja lukituksen liittyen juuri hybriditekniikkaan."
Tämä lienee totta, vaikken tiedä milloin Honda on tuonut tämä tekniikan markkinoille. Teslaan se tuli model S:n myöstä 2012, ja bemareihin i3:sen myötä 2013 (nämä toki täyssähköisiä).
Olisin odottanut että tuo olisi ollut näissä bemarin ensimmäisissä lataushybrideissäkin, mutta jostain syystä ovat päätyneet 5kW tehoiseen sähkötoimiseen nestelämmittimeen, jolla lämmitetään jäähdytysneste ja kierrätetään sitä sisätiloissa (mukavuuslämmitys ennen liikkeelle lähtöä) sekä lähdettäessä sähköllä liikkeelle myös pyritään nostamaan moottorin nesteenlämpötila valmiiksi normaaliin ennen polttomoottorin käynnistymistä. Tämä kyllä haaskaa hirveästi akkukapasiteettia itse ajotilasta, varsinkin talvisaikaan kun akkua ei lämmitetä millään tavalla, vaan ainoa keino lämmittää akustoa on purkaa sitä mahdollisimman suurella virralla (joka taas pienentää sähköistä ajomatkaa). Kuitenkin kun siellä jäähdytysputkistot akustoissa kulkevat, niin huomattavasti energiatehokkaampaa olisi ollut laittaa se nelitieventtiili ja muut hilppeet millä kylmäaineen kiertosuunta olis saatu muutettua lämmitykselle tuon ilmalämpöpumpun tapaan (varsinkin kun tekniikka on jo käytössä konsernin mallissa) ja kun joka tapauksessa ilmastointikompura on sähkötoiminen. Toki moottorin esilämmitys olis pitänyt toteuttaa jollain muulla tavalla, mutta olisipahan saanut maksimoitua akkujen varausasteen varsinkin meidän olosuhteissa. Jospa sitten toisessa generaatiossa päätyvät (toivottavasti) tuohon ilmalämpöpumppuratkaisuun.