NHB:n esimerkki kuulostaa taajaman ruuhkan vuoksi juuri sellaiselta käyttötilanteelta, jossa etenkin lataushybridi toimii hienosti. Nokilekan kulutus nousee noissa olosuhteissa väkisinkin, etenkin automaattina, enkä minä pääse samoille lukemille vastaavissa olosuhteissa.
Meidän pelkällä polttomoottorilla pohjalukemia ajavien ajoympäristö on pakko olla autollemme helpompi, koska muuten hyvät lukemat jäävät saavuttamatta. Juuri sitä tarkoitin aiemmalla rajauksellani "dieseliä pienellä kulutuksella ajaviin", joille hybridin hyöty ilman latausmahdollisuutta on vähäinen. Omassa ajoympäristössäsi et todennäköisesti olisi ajanut edes dieseliä mallikohtaisilla pohjalukemilla, ja bensakone painavassa autossa vain pahensi aiempaa mahdollisuuttasi lähestyä mallikohtaisia pohjia. Olet siis hybridin kohderyhmää.
Mutta jos ympäristö, kuski ja turbodiesel ovat taloudellisia, ei hybridillä ole paljon saavutettavaa.
Tämänhän sinäkin osoitat esimerkilläsi. 4.5 + 0.8 kWh ei minusta ole vielä hirveä parannus 4.9 verrattuna. Tuo 4.9 on keskiarvoni viime kesärengaskaudelta. Hybridin hyöty on siinä, että sen turvin samat lukemat voi ajaa muuallakin kuin Pohjanmaalla.
Olen itse vertaillut samankokoisten kesken, koska koko ja paino vaikuttavat kulutukseen ratkaisevasti. Minulle mikä tahansa 0 - 100 km/h kiihdytyksessä 10 sekuntia alittava lukema on riittävä, mutta olet ilman muuta oikeassa siinä, että myös suorituskyky vaikuttaa kulutukseen. Odotinkin tämän argumentin ilmaantumista keskusteluun, mutta en nostanut sitä itse esiin, koska se ei ole minulle kovin tärkeä. Jos kulkupuoli on valintakriteeri, putoaa taloudellinen diesel pois vertailusta saman tien.
Minun ajossani hybridillä saisi lisää vauhtia samankokoiseen koppiin suunnilleen samalla kulutuksella. Sinun ympäristössäsi samalla hybridillä saa MYÖS kulutusta alas.
Lataushybridi sen sijaan pudottaisi myös minun kustannuksiani, koska ajoympäristöjen ja ajotapojen vertailu muuttuu ajomatkojen vertailuksi. Omani täsmää lataushybridiin mitä mainioimmin, ja siksi sellainen kiinnostaisi omaankin käyttöön, vaikka juuri minun käyttötilanteessani ei töpselittömällä hybridillä mitään teekään.
Ilmastoinninkaan kulutusta ei pitäisi yleistää, koska sekin riippuu lämpötilan lisäksi ajomatkasta. Lyhyt matka korostaa ilmastoinnin kuormittavuutta kuumalta parkkipaikalta lähdettäessä.
"Tämänhän sinäkin osoitat esimerkilläsi. 4.5 + 0.8 kWh ei minusta ole vielä hirveä parannus 4.9 verrattuna. Tuo 4.9 on keskiarvoni viime kesärengaskaudelta."
Onhan tuossa energian kulutuksessa kuitenkin melko selkeä ero. Laskujen kannalta mukava 16 kWh/100km voisi olla hyvä arvio puhtaalle sähkön kulutukselle tuollaisessa käytössä, jolloi 0,8 kWh/100 km olisi siis 5 prosenttia auton kokonaiskulutuksesta. Pelkäksi bensankulutuksesksi muutettuna tuo olisi siis 4,7 l/100km. Diesel taasen sisältää noin 15 prosenttia tilavuuteen nähden enemmän energiaa kuin bensa, joten tuo 4,7 litran kulutukseni olisi dieseliksi muutettuna noin 0,87*4,7 = 4,1 l/100 km. Paljon on hiahsta pikaisesti ravistetua tuossa mukana, mutta eiköhän vertailukelpoisessa kulutuksessa dieseliksi muutettuna olla todennäköisesti välillä 4,0-4,3 l/100km.
Tuo kulutukseni on tietenkin ajettu tuulettomissa, kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa taloudellisesti. Siinä suhteessa sen vertailu pidemmän ajan kulutukseen on epäedullinen sinulle. Edellisellä kerralla samalla matkalla oli tiellä vettä aurattavana, tuulinen sää, kyytiläinen mukana ja ajaminenkin heikosti kulutuksen suhteen optimoitua. Kulutus taisi olla jotain 6,3 l/100 km bensaa.
Vaatimukset koon, suorituskyvyn ja mukavuuden suhteen vaikuttavat kaikki kulutukseen ja ei niitä oikein voi irroittaa näistä keskusteluista tai lopulta päädytään vertailemaan sähköavusteisen polkupyörän kulutusta rekkaan ja huomataa, että rekka on ihan surkea.
Minun ajossani hybridillä saisi lisää vauhtia samankokoiseen koppiin suunnilleen samalla kulutuksella. Sinun ympäristössäsi samalla hybridillä saa MYÖS kulutusta alas.
Ilmastoinninkaan kulutusta ei pitäisi yleistää, koska sekin riippuu lämpötilan lisäksi ajomatkasta. Lyhyt matka korostaa ilmastoinnin kuormittavuutta kuumalta parkkipaikalta lähdettäessä.
NHB: näyttääkö autosi mittariin pyörivän sähkölaskun vai akkuun latautuvan sähkön vai minkä?
Omassa vertailussani hybridi on myös maantiellä taloudellisessa ajossa selvästi taloudellisempi kuin edellinen bensa-autoni. Sen takia en oikein voi lähteä mukaan siihen veneeseen, jossa väitetään hybridin laskevan kulutusta vain kaupungeissa.
Moni kulutusta aiheuttavista tekijöistä vaikuttavat enemmän pätkäajossa, eikä ilmastointi ole tässä suhteessa mikään uniikkitapaus. Otin tuon ilmastoinnin esiin, kun itselleni on vielä vähän hämärän peitossa tuon sähköllä pyörivän ilmastoinnin vaikutus. Perinteisissäkin ratkaisuissa on isoja eroja sen suhteen, miten paljon kulutuslisä riippuu kuormistuksesta.
En tiedä varmaksi mitä autoni ilmoittaa, mutta tässä yhteydessä käyttämäni startin jälkeisen sähkökulutuksen uskon tarkoittavan sähköenergiaa, joka on matkan aikana otettu akusta tai sinne ladattu.
Energiasisältöjen vertailussa seison korjattuna, koska lisäsin laskennallisesti NHB:n 4.5 bensalitraan sähkönkulutuksesi noin desin verran pitäen sinun 4.6 ja minun 4.9 litraani suunnilleen samana.
Historiallinen tapa mitata polttonesteitä litroina on teknisesti harhaanjohtavaa, ja sähköautojen yleistyminen saattaa jopa muuttaa tätä jossain vaiheessa? Käyttövoimaveron vuoksi en voi silti vedota halvempaan polttoaineeseeni, joten minun 4.9 litraani ei ole ainakaan merkittävästi halvempaa kuin sinun 4.6 litraasi.
Unohdin silti polttoaineiden energiasisällön eron, koska eri litrojahan me käytämme. Sinun 4.5 bensalitraasi vastaa hieman yli 40 kWh, joten sähkönkulutus lisättynä käytit noin 41 kWh. Minustakin energiankulutuksesi ON merkittävästi pienempi kuin minun diesellitrojeni lähes 50 kWh, etenkin kun ajat todennäköisesti minua vaikeammissa olosuhteissa.
Meidän painavilla autoillamme dieselin kulutuskäyrä nousee selvästi bensamoottorista maltillisemmin, joten sen vuoksi emme silti vertaa aivan samoja omenoita, vaan vaikkapa Kaneliomenaa Grenmaniin.
Bensa-auton kulutuksesta en väittänytkään yhtään mitään, mutta jos autosi on lataushybridi, pitäisin mielelläni tätä keskustelua yhtenä näyttönä jo aiemmin esittämästäni teesistä, että dieselin kulutusoptimissa ajavan kulutusta on vaikea pudottaa hybridillä, mutta lataushybridi parantaa helposti siitäkin.
Jos taas et voi ladata autoasi töpselistä, sitten myönnän kohdanneeni esimerkkitapauksen, joka asettaa väitteeni alkuosan epäilyksenalaiseksi?
Kerro nyt mihin vertaan, että tiedän laittaa seurantaan? Rouva ei ole vielä valinnut S80 seuraajaa.
Mitä sitä suotta panttaat. Arvatenkin auto on tämä. Korjaa jos olen väärässä.
Volkswagen Golf GTE
Ladattava urheilullinen hybridi
Teho 150 kW (204 hv), vääntö: 350 Nm
Kiihtyvyys 0-100 km/h 7,6 s
Toimintamatka sähköllä 50 km, kokonaistoimintamatka 939 km
CO2-päästöt 35 g/100 km
Hinta alkaen noin 40 000 euroa.
Nopean kysyjän voittona vastattakoon tuohon: arvasit väärin. Ei tuo osu kuvaukseen. Varsinkaan koko ei ole edes lähellä W212:a ja muutenkin vähän heikko verrokki tuolle Mersulle. Lisää vastauksia ei tule.
Eikö edes privaviestinä, kai täällä sellainen mahis on?
Itse olisin muuten veikannut Passatia, jonka kelpuuttaisin mielelläni samaan kokoluokkaan, vaikka en itselleni sitä valitsisikaan jo tunnetusta syystä. Toyotalla taitaa olla myös Camrystä hybridiversio, jota olen maailmalla kulkiessani katsellut sillä silmällä, että kui varten Juhan Auton hinnasto loppuu hieman ennen kuin kiinnostavat Toyotat alkavat?
Mersun luonnollisin vastine on tietenkin BMW, mutta onko siitä tuommoista patteriversiota?
En ole seurannut tätä keskustelua, joten tuon lisä infon jälkeen vastaus on helppo.
VW Passat GTE (Variant). Saattaa olla myös Sedan.
Hinta 48 000
Moottori 1 395 cm3
Teho 115 kW (166 hv) / 5 000–6 000 r/min
Vääntö 250 Nm / 1 600–3 500 r/min
Sähkömoottori
Teho 85 kW (115 hv)
Yhteisteho 160 kW (218 hv)
Yhteisvääntö 400 Nm
0-100 km/h 7,6 s
Huippunopeus 225 km/h
Huippunopeus pelkällä sähköllä 130 km/h
EU-kulutus 1,7 l/100 km
CO2-päästöt 39 g/km
Akusto 9,9 kWh litium-ioni
Toimintamatka pelkällä sähköllä 50 km
Mitat Pituus 4 767 mm, leveys 1 832 mm, korkeus 1 477 mm, akseliväli 2 791 mm
Omamassa 1 735 kg
Tavaratila 650–1 780 l
Jos privaviesteihin on mahdollisuus, niin hyvin ovat piilottaneet sen. Taitaa olla niin, että tämän vähintään vuosikymmenen verran kehityksestä jäljessä olevan umpisurkean foorumin puuhamiehet eivät ole tuollaisesta kuulleetkaan, vaan yhä vuosien jälkeenkin sekoilevat HTML-tagien ja -attribuuttien kanssa.
Pääasiallisesti maantieajossa näytti siltä että dieselfarkku olisi kuluttanut laskennallisesti 3,75 litraa/100 km. Mittarina oli jo ajettu matka ja ajotietokoneen arvio jäljellä olevasta toimintasäteestä. 60 litran tankillisella olisi päässyt 1600 km.
Matka oli turhan pitkä että koko matkalle tuo maantielukema olisi toteutunut, ja lopulta taajama-ajo ja matkustajien mukaantulo nosti kulutusta.
Vaikken mitannut tuota tarkasti niin se osoittaa sen että hidas (nopeusrajoitusten noudattaminen) sekä rauhallinen ajotapa voi olla hyvinkin taloudellista. Valmistajan ilmoituksen mukainen lukema maantielle on 3,9 litraa.
Tänä kesänä oli selvästi aiempaa enemmän kärryn vetoa, mutta olipa myös kesäloma ja sen myötä aiempaa enemmän maantieajoa sen puhekielen merkityksessä, siis ei mittausnormin mukaista nykimistä, vaan tasaista menoa.
Marginaalisesti alle viiden jäi tämäkin kesärengaskausi.
Otetaanpa yksi referenssi talveltakin. Tänä aamuna pari tuntia sähkölämmitystä ja viimeinen puoli tuntia esilämmitystä Webastolla sen lisäksi ja ensimmäiset 5 km ajoa Webasto päällä nosti lämpötilan yli 50 asteen.
Työpaikan parkissa (sangen tarkan) tietokoneen lukema 7.0 eli alun kolmatta litraa yli kesäisen työmatkan, enkä edes tiedä, onko Webaston kulutus mukana tietokoneen laskelmissa?
Tämäkin on mukana siinä Pohjanmaan helpon maantieajon lukemaksi arvioidussa ympärivuotisessa keskiarvossa. Ulkolämpötila oli aika äärimmäinen, 49.5 astetta alle alimman sallitun normimittauslämpötilan.
Ei normin tarvikaan kuvata kenenkään arkiajoa, vaan mitata autoja, mutta automaatti saa ansiotonta etua epärealistisen korkeasta mittauslämpötilasta, koska Suomen olosuhteissa pakkaskäynnistys nostaa automaatin kulutusta enemmän kuin manuaalin.
Mutta en pane vastaan, vaikka saisi edes vähän lähemmäs EU-normia tätä meidän säätä. Parikymmentäkään astetta lämpimämpi olisi aika sopivaa talvikeliä, vaikka kolmekymmentä astetta liian kylmää normimittaukseen onkin. Kesäaikana olisi kivaa, jos edes yhden kuukauden keskilämpötila saavuttaisi edes normimittauslämpötilan alarajan.
Seat Leon ST 1.0 TSI (85 kW) Ecomotive Style manuaali
Pyrin ajamaan aina niin taloudellisesti kuin mahdollista. Kuitenkin muun liikenteen tahdissa. Ajotietokone antaa desin pienempiä lukemia kuin todellisuudessa.
Kesärengaskelien kolmas tankkaus tänään oli pieni pettymys. Eemeli on tälle kesälle vapautettu peräkärryn vedosta ja kanootin kuskaamisesta, joten odotin suurempaa eroa normaaliin kesäkulutukseen.
Nyt ajettu 4551 km 215 litralla, eli keskimäärin 4.7 sadalle. Loma tosin alkoi vasta viime viikonloppuna, joten pitkiä vetoja ei ole listalla mukana yhtään.
Opastakaa joku kädetöntä kuinka liitän kuvan postaukseeni?
Yli tuhannen mailin rangella on harvoin asiaa niin kauas, että näkisi edes yhden tankillisen maantiekulutuksen.
Jos ajelee yksin ja ilman kuormaa kesäaikaan maaseudulla viikosta toiseen missä on 80 km/h rajoitusta joka suuntaan saa hyvän tuloksen. Ei minimiä koska mukana on liikkeellelähtöjä viileällä koneella, mutta lähelle sitä.
Moottoritie ja taajama ovat molemmat lukemia mitkä pitävät kulutuslukemat yhdistetyn kulutuksen yläpuolella. Aiemmin kulutustiedoissa ilmoitettiin 90 km/h, 120 km/h ja kaupunki, nykyään maantie, taajama ja yhdistetty (yhdistetty on EU-syklin laskennallisen testimatkan 11023 metrin kokonaiskulutus).
Kun rangesta puhutaan, se lienee kohtuullista ilmoittaa kerralla ajettuna, eihän sillä rangella muuten ole merkitystä? Siksi toisekseen, range menettää merkityksensä, kun se on riittävä. Minulle riitti parikymmentä vuotta 740 GLE:n 500 km, enkä näe mitään syytä, miksi en selviäisi sillä jatkossakin, jos se sattuisi akun kapasiteetti olemaan? Mutta silloin kun range on poikkeuksellisen pitkä, sitä ei tule ajettua joka päivä.
Minulla tuo tuhat mailia ei toteudu työmatkalla, jonka ennätysvetoihin liian lyhyt vajaa 25 km sisältää taajamaa, moottoritietä (tosin 100 rajoitettuna), väistämisvelvollisuuksia ja liikennevaloja. Siksi normaalisti kesällä menee vain noin 1400 - 1500 km tankillisella.
Pitkästä rangesta johtuen minulla tulikin vasta kolmantena kesänä tämän auton kanssa tilanne, jossa ajoin koko tankillisen suunnilleen maantieajoa, silloinkin tosin kolmena eri päivänä. Joku Oulu - Helsinki - Oulu Tampereen kautta vähän vajaa 1300 km on vielä pari sataa km vajaa polttoaineen varoituksesta. Näin pienessä maassa suunnilleen puolivälissä asuva joutuu käymään ulkomailla päästäkseen niin kauas, ettei kotona tankattu tankillinen toisi myös takaisin.
Pelkän maantieajon kulutus ilman 120 moottoritietä on aika lailla normilukemassa (4.0 - 4.2), joten hiljaisen seututien 80 rajoituksella 2000 km tankillinen on ison bensamoottorin 80 litran tankilla saavutettavissa, kuten Hybridiversiolla on myös käytännössä todettu:
Tuo maantien normilukema on se todellinen auton ja kuljettajan mittari, joka vaatii nykyautoilla yleensä optimiolosuhteita. EU-yleislukemassa on niin paljon muuta, että sen vertaaminen on hämärämpää, ja samaan lopputulokseen voi päätyä useammalla eri tavalla.
Työmatka on 21km per suunta (80/60/taajama) ja molemmissa päissä latausmahdollisuus. Saattaa mennä viikko, ettei bensaa pala ollenkaan. Pidemmilläkin matkoilla keskikulutus jää reilusti alle viiden litran. Ohitukset sujuvat 'kerssin' avulla vaivatta ja alle 60km/h nopeuksissa pelkästään sähköllä välitön vääntö pintakaasulla antaa suupieliä ylöspäin vääntävän fiiliksen (DSG:een viiveet tietyissä ajotilanteissa ainoa miinus). Edellisellä 190hp/400Nm dieselillä olisi saanut painaa putket savuten rinnalla pysyäkseen. Paluuta perinteiseen dieseliin/bensaan ei yksinkertaisesti enää ole.
Kylmä ilma ja märkä tienpinta syö jonkin verran sähköistä rangea, mutta lähes 40km olen päässyt huonoimmillaankin - pakkasilla jää nähtäväksi, mutta tuo työmatka mennee pelkällä sähköllä ongelmitta vähän kylmemmässäkin kelissä.
Oleellista on lähteä matkaan juuri ladatulla 'lämpimällä' akustolla. Parhaimmillaan olen päässyt 53km niin, että 4km jäi vielä akkuun (ajotietokoneen mukaan 12,8kWh/100km, keskinopeus 47km/h, rajoitus pääosin 60/taajama). Nopeuden kasvaessa kulutus luonnollisesti kasvaa. 105km/h keskinopeudella sähköllä pääsee enää noin 33-35km. Takapuolituntumalla kovemmissa nopeuksissa parhaaseen tulokseen pääsee kun kytkee hybriditilan päälle pidemmissä/jyrkemmissä ylämäissä ja rullailee tasaiset ja alamäet e-modessa. Tuosta ei ole kyllä mitään mitattua faktaa.
24 km työmatkalaisena olin kiinnostunut juuri tuosta päivittäisestä työmatkasta.
Minulla ei ole latausmahdollisuutta työpaikalla, joten en pääse yhtä suureen sähköajon suhteeseen kuin sinä, mutta jos keskikulutus pyörii viitosen tienoilla, jo menomatka sähköllä puolittaisi polttoainekulut.
Tilojen ohella suorituskyky on vertailun kannalta olennainen parametri, vaikka omassa valintakriteerissäni kovin vähämerkityksinen. Motoristin auto ei kuitenkaa mee mihkään oli siinä mikä moottori tahansa.
Havaintosi eri nopeuksista tekevät järkeä. Kovan laatikon läpi ajettavan sähkövedon kulutus vastaa sähköauton kiinteää välitystä, jolla kulutus on minimissään silloin kun nopeuskin (eli kun ilmanvastus on minimoitu).
Märkä tie nostaa vierinvastusta ja siten myös polttiksen kulutusta, mutta mihin perustuu kylmän sään kulutuslisä? Käyttääkö sun härveli sähkövastuksia tai lämpöumppua lämmitykseen, vai mistä kylmän sään sähköajon kulutuslisä johtuu?
Veikkaan, että kulutuksen kasvaminen kylmällä liittyy enemmän litium-akkujen ominaisuuksiin. Litium luovuttaa lämpimänä paremmin virtaa ja kylmä akku joutuu käyttämään energiaa itsensä lämmitykseen - se on suoraan pois ajomatkasta. Luulen, että talvellakin pystyy pääsemään ihan kohtuullisiin tuloksiin, jos ajoittaa akun latauksen ajastimella lähtöhetkeen. Ajastimessa on sellainen veikeä ominaisuus, että sen voi mä'äritellä lataamaan tiettyyn tasoon (esim 70%) heti ja loput lähtöhetkeen mennessä. Car-net sovelluksen kautta ajastinta, samoin kuin monia muitakin toimintoja, voi hallita puhelinsovelluksella.
Kylmällä akulla alle 10 asteen lämpötilassa ensimmäisten viiden kilometrin aikana range tahtoo huveta kymmenellä kilometrillä. Juuri ladatulla lämpimällä akulla katoaa vain 2-3km.
NHB:n esimerkki kuulostaa taajaman ruuhkan vuoksi juuri sellaiselta käyttötilanteelta, jossa etenkin lataushybridi toimii hienosti. Nokilekan kulutus nousee noissa olosuhteissa väkisinkin, etenkin automaattina, enkä minä pääse samoille lukemille vastaavissa olosuhteissa.
Meidän pelkällä polttomoottorilla pohjalukemia ajavien ajoympäristö on pakko olla autollemme helpompi, koska muuten hyvät lukemat jäävät saavuttamatta. Juuri sitä tarkoitin aiemmalla rajauksellani "dieseliä pienellä kulutuksella ajaviin", joille hybridin hyöty ilman latausmahdollisuutta on vähäinen. Omassa ajoympäristössäsi et todennäköisesti olisi ajanut edes dieseliä mallikohtaisilla pohjalukemilla, ja bensakone painavassa autossa vain pahensi aiempaa mahdollisuuttasi lähestyä mallikohtaisia pohjia. Olet siis hybridin kohderyhmää.
Mutta jos ympäristö, kuski ja turbodiesel ovat taloudellisia, ei hybridillä ole paljon saavutettavaa.
Tämänhän sinäkin osoitat esimerkilläsi. 4.5 + 0.8 kWh ei minusta ole vielä hirveä parannus 4.9 verrattuna. Tuo 4.9 on keskiarvoni viime kesärengaskaudelta. Hybridin hyöty on siinä, että sen turvin samat lukemat voi ajaa muuallakin kuin Pohjanmaalla.
Olen itse vertaillut samankokoisten kesken, koska koko ja paino vaikuttavat kulutukseen ratkaisevasti. Minulle mikä tahansa 0 - 100 km/h kiihdytyksessä 10 sekuntia alittava lukema on riittävä, mutta olet ilman muuta oikeassa siinä, että myös suorituskyky vaikuttaa kulutukseen. Odotinkin tämän argumentin ilmaantumista keskusteluun, mutta en nostanut sitä itse esiin, koska se ei ole minulle kovin tärkeä. Jos kulkupuoli on valintakriteeri, putoaa taloudellinen diesel pois vertailusta saman tien.
Minun ajossani hybridillä saisi lisää vauhtia samankokoiseen koppiin suunnilleen samalla kulutuksella. Sinun ympäristössäsi samalla hybridillä saa MYÖS kulutusta alas.
Lataushybridi sen sijaan pudottaisi myös minun kustannuksiani, koska ajoympäristöjen ja ajotapojen vertailu muuttuu ajomatkojen vertailuksi. Omani täsmää lataushybridiin mitä mainioimmin, ja siksi sellainen kiinnostaisi omaankin käyttöön, vaikka juuri minun käyttötilanteessani ei töpselittömällä hybridillä mitään teekään.
Ilmastoinninkaan kulutusta ei pitäisi yleistää, koska sekin riippuu lämpötilan lisäksi ajomatkasta. Lyhyt matka korostaa ilmastoinnin kuormittavuutta kuumalta parkkipaikalta lähdettäessä.
@NHB: näyttääkö autosi mittariin pyörivän sähkölaskun vai akkuun latautuvan sähkön vai minkä?
"Tämänhän sinäkin osoitat esimerkilläsi. 4.5 + 0.8 kWh ei minusta ole vielä hirveä parannus 4.9 verrattuna. Tuo 4.9 on keskiarvoni viime kesärengaskaudelta."
Onhan tuossa energian kulutuksessa kuitenkin melko selkeä ero. Laskujen kannalta mukava 16 kWh/100km voisi olla hyvä arvio puhtaalle sähkön kulutukselle tuollaisessa käytössä, jolloi 0,8 kWh/100 km olisi siis 5 prosenttia auton kokonaiskulutuksesta. Pelkäksi bensankulutuksesksi muutettuna tuo olisi siis 4,7 l/100km. Diesel taasen sisältää noin 15 prosenttia tilavuuteen nähden enemmän energiaa kuin bensa, joten tuo 4,7 litran kulutukseni olisi dieseliksi muutettuna noin 0,87*4,7 = 4,1 l/100 km. Paljon on hiahsta pikaisesti ravistetua tuossa mukana, mutta eiköhän vertailukelpoisessa kulutuksessa dieseliksi muutettuna olla todennäköisesti välillä 4,0-4,3 l/100km.
Tuo kulutukseni on tietenkin ajettu tuulettomissa, kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa taloudellisesti. Siinä suhteessa sen vertailu pidemmän ajan kulutukseen on epäedullinen sinulle. Edellisellä kerralla samalla matkalla oli tiellä vettä aurattavana, tuulinen sää, kyytiläinen mukana ja ajaminenkin heikosti kulutuksen suhteen optimoitua. Kulutus taisi olla jotain 6,3 l/100 km bensaa.
Vaatimukset koon, suorituskyvyn ja mukavuuden suhteen vaikuttavat kaikki kulutukseen ja ei niitä oikein voi irroittaa näistä keskusteluista tai lopulta päädytään vertailemaan sähköavusteisen polkupyörän kulutusta rekkaan ja huomataa, että rekka on ihan surkea.
Minun ajossani hybridillä saisi lisää vauhtia samankokoiseen koppiin suunnilleen samalla kulutuksella. Sinun ympäristössäsi samalla hybridillä saa MYÖS kulutusta alas.
Ilmastoinninkaan kulutusta ei pitäisi yleistää, koska sekin riippuu lämpötilan lisäksi ajomatkasta. Lyhyt matka korostaa ilmastoinnin kuormittavuutta kuumalta parkkipaikalta lähdettäessä.
NHB: näyttääkö autosi mittariin pyörivän sähkölaskun vai akkuun latautuvan sähkön vai minkä?
Omassa vertailussani hybridi on myös maantiellä taloudellisessa ajossa selvästi taloudellisempi kuin edellinen bensa-autoni. Sen takia en oikein voi lähteä mukaan siihen veneeseen, jossa väitetään hybridin laskevan kulutusta vain kaupungeissa.
Moni kulutusta aiheuttavista tekijöistä vaikuttavat enemmän pätkäajossa, eikä ilmastointi ole tässä suhteessa mikään uniikkitapaus. Otin tuon ilmastoinnin esiin, kun itselleni on vielä vähän hämärän peitossa tuon sähköllä pyörivän ilmastoinnin vaikutus. Perinteisissäkin ratkaisuissa on isoja eroja sen suhteen, miten paljon kulutuslisä riippuu kuormistuksesta.
En tiedä varmaksi mitä autoni ilmoittaa, mutta tässä yhteydessä käyttämäni startin jälkeisen sähkökulutuksen uskon tarkoittavan sähköenergiaa, joka on matkan aikana otettu akusta tai sinne ladattu.
Energiasisältöjen vertailussa seison korjattuna, koska lisäsin laskennallisesti NHB:n 4.5 bensalitraan sähkönkulutuksesi noin desin verran pitäen sinun 4.6 ja minun 4.9 litraani suunnilleen samana.
Historiallinen tapa mitata polttonesteitä litroina on teknisesti harhaanjohtavaa, ja sähköautojen yleistyminen saattaa jopa muuttaa tätä jossain vaiheessa? Käyttövoimaveron vuoksi en voi silti vedota halvempaan polttoaineeseeni, joten minun 4.9 litraani ei ole ainakaan merkittävästi halvempaa kuin sinun 4.6 litraasi.
Unohdin silti polttoaineiden energiasisällön eron, koska eri litrojahan me käytämme. Sinun 4.5 bensalitraasi vastaa hieman yli 40 kWh, joten sähkönkulutus lisättynä käytit noin 41 kWh. Minustakin energiankulutuksesi ON merkittävästi pienempi kuin minun diesellitrojeni lähes 50 kWh, etenkin kun ajat todennäköisesti minua vaikeammissa olosuhteissa.
Meidän painavilla autoillamme dieselin kulutuskäyrä nousee selvästi bensamoottorista maltillisemmin, joten sen vuoksi emme silti vertaa aivan samoja omenoita, vaan vaikkapa Kaneliomenaa Grenmaniin.
Bensa-auton kulutuksesta en väittänytkään yhtään mitään, mutta jos autosi on lataushybridi, pitäisin mielelläni tätä keskustelua yhtenä näyttönä jo aiemmin esittämästäni teesistä, että dieselin kulutusoptimissa ajavan kulutusta on vaikea pudottaa hybridillä, mutta lataushybridi parantaa helposti siitäkin.
Jos taas et voi ladata autoasi töpselistä, sitten myönnän kohdanneeni esimerkkitapauksen, joka asettaa väitteeni alkuosan epäilyksenalaiseksi?
Kerro nyt mihin vertaan, että tiedän laittaa seurantaan? Rouva ei ole vielä valinnut S80 seuraajaa.
Puhun siis ladattavasta hybridistä, jota käytän ilman ulkopuolista sähköä.
Hyvin vedetty, ja auton malli kiinnostaa nyt entistä enemmän?
Merkki ja malli jääköön kertomatta julkisesti.
Mitä sitä suotta panttaat. Arvatenkin auto on tämä. Korjaa jos olen väärässä.
Volkswagen Golf GTE
Ladattava urheilullinen hybridi
Teho 150 kW (204 hv), vääntö: 350 Nm
Kiihtyvyys 0-100 km/h 7,6 s
Toimintamatka sähköllä 50 km, kokonaistoimintamatka 939 km
CO2-päästöt 35 g/100 km
Hinta alkaen noin 40 000 euroa.
Nopean kysyjän voittona vastattakoon tuohon: arvasit väärin. Ei tuo osu kuvaukseen. Varsinkaan koko ei ole edes lähellä W212:a ja muutenkin vähän heikko verrokki tuolle Mersulle. Lisää vastauksia ei tule.
Eikö edes privaviestinä, kai täällä sellainen mahis on?
Itse olisin muuten veikannut Passatia, jonka kelpuuttaisin mielelläni samaan kokoluokkaan, vaikka en itselleni sitä valitsisikaan jo tunnetusta syystä. Toyotalla taitaa olla myös Camrystä hybridiversio, jota olen maailmalla kulkiessani katsellut sillä silmällä, että kui varten Juhan Auton hinnasto loppuu hieman ennen kuin kiinnostavat Toyotat alkavat?
Mersun luonnollisin vastine on tietenkin BMW, mutta onko siitä tuommoista patteriversiota?
En ole seurannut tätä keskustelua, joten tuon lisä infon jälkeen vastaus on helppo.
VW Passat GTE (Variant). Saattaa olla myös Sedan.
Hinta 48 000
Moottori 1 395 cm3
Teho 115 kW (166 hv) / 5 000–6 000 r/min
Vääntö 250 Nm / 1 600–3 500 r/min
Sähkömoottori
Teho 85 kW (115 hv)
Yhteisteho 160 kW (218 hv)
Yhteisvääntö 400 Nm
0-100 km/h 7,6 s
Huippunopeus 225 km/h
Huippunopeus pelkällä sähköllä 130 km/h
EU-kulutus 1,7 l/100 km
CO2-päästöt 39 g/km
Akusto 9,9 kWh litium-ioni
Toimintamatka pelkällä sähköllä 50 km
Mitat Pituus 4 767 mm, leveys 1 832 mm, korkeus 1 477 mm, akseliväli 2 791 mm
Omamassa 1 735 kg
Tavaratila 650–1 780 l
Tämä löytyi nopeasti hakemalla. Tämä olisi passeli nimimerkille Auto-m, mutta merkki on väärä. Niin ja tietenkin nelivetoa odotellessa.
BMW 330e A
Moottori 1 998 cm3, 4-syl. bensaturbo
Teho 135 kW (184 hv) / 5 000-6 500 r/min
Vääntö 290 Nm / 1 350-4 250 r/min
Sähkömoottori
Teho 65 kW (88 hv) / 2 500 r/min
Vääntö 250 Nm / 0-2 500 r/min
Yhteisteho 185 kW (252 hv)
Yhteisvääntö 420 Nm
0-100 km/h 6,1 s
Huippunopeus 225 km/h
EU-kulutus 1,9 l/100 km
CO2-päästöt 44 g/km
Akusto litium-ioni 7,6 kWh
Mitat Pituus 4 633 mm, leveys 1 811 mm, korkeus 1 429 mm, akseliväli 2 810 mm
Omamassa 1 735 kg
Tavaratila 370 l
Nämä myös saatavilla BMW 740e ja BMW X5 xDrive 40e.
Jos privaviesteihin on mahdollisuus, niin hyvin ovat piilottaneet sen. Taitaa olla niin, että tämän vähintään vuosikymmenen verran kehityksestä jäljessä olevan umpisurkean foorumin puuhamiehet eivät ole tuollaisesta kuulleetkaan, vaan yhä vuosien jälkeenkin sekoilevat HTML-tagien ja -attribuuttien kanssa.
Pääasiallisesti maantieajossa näytti siltä että dieselfarkku olisi kuluttanut laskennallisesti 3,75 litraa/100 km. Mittarina oli jo ajettu matka ja ajotietokoneen arvio jäljellä olevasta toimintasäteestä. 60 litran tankillisella olisi päässyt 1600 km.
Matka oli turhan pitkä että koko matkalle tuo maantielukema olisi toteutunut, ja lopulta taajama-ajo ja matkustajien mukaantulo nosti kulutusta.
Vaikken mitannut tuota tarkasti niin se osoittaa sen että hidas (nopeusrajoitusten noudattaminen) sekä rauhallinen ajotapa voi olla hyvinkin taloudellista. Valmistajan ilmoituksen mukainen lukema maantielle on 3,9 litraa.
Tänä kesänä oli selvästi aiempaa enemmän kärryn vetoa, mutta olipa myös kesäloma ja sen myötä aiempaa enemmän maantieajoa sen puhekielen merkityksessä, siis ei mittausnormin mukaista nykimistä, vaan tasaista menoa.
Marginaalisesti alle viiden jäi tämäkin kesärengaskausi.
Otetaanpa yksi referenssi talveltakin. Tänä aamuna pari tuntia sähkölämmitystä ja viimeinen puoli tuntia esilämmitystä Webastolla sen lisäksi ja ensimmäiset 5 km ajoa Webasto päällä nosti lämpötilan yli 50 asteen.
Työpaikan parkissa (sangen tarkan) tietokoneen lukema 7.0 eli alun kolmatta litraa yli kesäisen työmatkan, enkä edes tiedä, onko Webaston kulutus mukana tietokoneen laskelmissa?
Tämäkin on mukana siinä Pohjanmaan helpon maantieajon lukemaksi arvioidussa ympärivuotisessa keskiarvossa. Ulkolämpötila oli aika äärimmäinen, 49.5 astetta alle alimman sallitun normimittauslämpötilan.
Ei normin tarvikaan kuvata kenenkään arkiajoa, vaan mitata autoja, mutta automaatti saa ansiotonta etua epärealistisen korkeasta mittauslämpötilasta, koska Suomen olosuhteissa pakkaskäynnistys nostaa automaatin kulutusta enemmän kuin manuaalin.
Mutta en pane vastaan, vaikka saisi edes vähän lähemmäs EU-normia tätä meidän säätä. Parikymmentäkään astetta lämpimämpi olisi aika sopivaa talvikeliä, vaikka kolmekymmentä astetta liian kylmää normimittaukseen onkin. Kesäaikana olisi kivaa, jos edes yhden kuukauden keskilämpötila saavuttaisi edes normimittauslämpötilan alarajan.
Seat Leon ST 1.0 TSI (85 kW) Ecomotive Style manuaali
Pyrin ajamaan aina niin taloudellisesti kuin mahdollista. Kuitenkin muun liikenteen tahdissa. Ajotietokone antaa desin pienempiä lukemia kuin todellisuudessa.
Tässä tankkauksien mukaan.
Kesärengaskelien kolmas tankkaus tänään oli pieni pettymys. Eemeli on tälle kesälle vapautettu peräkärryn vedosta ja kanootin kuskaamisesta, joten odotin suurempaa eroa normaaliin kesäkulutukseen.
Nyt ajettu 4551 km 215 litralla, eli keskimäärin 4.7 sadalle. Loma tosin alkoi vasta viime viikonloppuna, joten pitkiä vetoja ei ole listalla mukana yhtään.
Opastakaa joku kädetöntä kuinka liitän kuvan postaukseeni?
Karrette: "Matka oli turhan pitkä että koko matkalle tuo maantielukema olisi toteutunut..."
Yli tuhannen mailin rangella on harvoin asiaa niin kauas, että näkisi edes yhden tankillisen maantiekulutuksen.
Kuvan voi liittää HTML koodina.
esim. tuo minun ylempi kuva
Se ei osannut käsitellä entityjä.
Korvaa [ ja ] tekstissäsi < ja >
[img src="linkki kuvaan"]
Yli tuhannen mailin rangella on harvoin asiaa niin kauas, että näkisi edes yhden tankillisen maantiekulutuksen.
Jos ajelee yksin ja ilman kuormaa kesäaikaan maaseudulla viikosta toiseen missä on 80 km/h rajoitusta joka suuntaan saa hyvän tuloksen. Ei minimiä koska mukana on liikkeellelähtöjä viileällä koneella, mutta lähelle sitä.
Moottoritie ja taajama ovat molemmat lukemia mitkä pitävät kulutuslukemat yhdistetyn kulutuksen yläpuolella. Aiemmin kulutustiedoissa ilmoitettiin 90 km/h, 120 km/h ja kaupunki, nykyään maantie, taajama ja yhdistetty (yhdistetty on EU-syklin laskennallisen testimatkan 11023 metrin kokonaiskulutus).
https://en.wikipedia.org/wiki/New_European_Driving_Cycle
Kun rangesta puhutaan, se lienee kohtuullista ilmoittaa kerralla ajettuna, eihän sillä rangella muuten ole merkitystä? Siksi toisekseen, range menettää merkityksensä, kun se on riittävä. Minulle riitti parikymmentä vuotta 740 GLE:n 500 km, enkä näe mitään syytä, miksi en selviäisi sillä jatkossakin, jos se sattuisi akun kapasiteetti olemaan? Mutta silloin kun range on poikkeuksellisen pitkä, sitä ei tule ajettua joka päivä.
Minulla tuo tuhat mailia ei toteudu työmatkalla, jonka ennätysvetoihin liian lyhyt vajaa 25 km sisältää taajamaa, moottoritietä (tosin 100 rajoitettuna), väistämisvelvollisuuksia ja liikennevaloja. Siksi normaalisti kesällä menee vain noin 1400 - 1500 km tankillisella.
Pitkästä rangesta johtuen minulla tulikin vasta kolmantena kesänä tämän auton kanssa tilanne, jossa ajoin koko tankillisen suunnilleen maantieajoa, silloinkin tosin kolmena eri päivänä. Joku Oulu - Helsinki - Oulu Tampereen kautta vähän vajaa 1300 km on vielä pari sataa km vajaa polttoaineen varoituksesta. Näin pienessä maassa suunnilleen puolivälissä asuva joutuu käymään ulkomailla päästäkseen niin kauas, ettei kotona tankattu tankillinen toisi myös takaisin.
Pelkän maantieajon kulutus ilman 120 moottoritietä on aika lailla normilukemassa (4.0 - 4.2), joten hiljaisen seututien 80 rajoituksella 2000 km tankillinen on ison bensamoottorin 80 litran tankilla saavutettavissa, kuten Hybridiversiolla on myös käytännössä todettu:
https://www.torquenews.com/1084/how-mercedes-e-300-hybrid-goes-africa-england-one-tank-fuel-video
Tuo maantien normilukema on se todellinen auton ja kuljettajan mittari, joka vaatii nykyautoilla yleensä optimiolosuhteita. EU-yleislukemassa on niin paljon muuta, että sen vertaaminen on hämärämpää, ja samaan lopputulokseen voi päätyä useammalla eri tavalla.
Kesän neljäs tankillinen Suomen kesäkelissä, 6147 km ajettu ja 286 litraa tankattu.
Viides tankillinen lähti raskaammin, koska polkupyörä vetokoukkutelineessä nostaa kulutusta, tosin vähemmän kuin suksilaatikko tai kuomukärry.
Passat GTE. Tankattu 19.5. 5047km, 14,2kWh/100km, 0,7l/100km. Pari tuhatta menee vielä ennen seuraavaa tankkausta. Toimii
Tuo 14.2 kWh lähes pelkällä sähköajolla näyttää tilavalle autolle hyvältä lukemalta.
Millainen on tyypillinen päivämatka, jos sellaista pystyt määrittelemään?
Työmatka on 21km per suunta (80/60/taajama) ja molemmissa päissä latausmahdollisuus. Saattaa mennä viikko, ettei bensaa pala ollenkaan. Pidemmilläkin matkoilla keskikulutus jää reilusti alle viiden litran. Ohitukset sujuvat 'kerssin' avulla vaivatta ja alle 60km/h nopeuksissa pelkästään sähköllä välitön vääntö pintakaasulla antaa suupieliä ylöspäin vääntävän fiiliksen (DSG:een viiveet tietyissä ajotilanteissa ainoa miinus). Edellisellä 190hp/400Nm dieselillä olisi saanut painaa putket savuten rinnalla pysyäkseen. Paluuta perinteiseen dieseliin/bensaan ei yksinkertaisesti enää ole.
Kylmä ilma ja märkä tienpinta syö jonkin verran sähköistä rangea, mutta lähes 40km olen päässyt huonoimmillaankin - pakkasilla jää nähtäväksi, mutta tuo työmatka mennee pelkällä sähköllä ongelmitta vähän kylmemmässäkin kelissä.
Oleellista on lähteä matkaan juuri ladatulla 'lämpimällä' akustolla. Parhaimmillaan olen päässyt 53km niin, että 4km jäi vielä akkuun (ajotietokoneen mukaan 12,8kWh/100km, keskinopeus 47km/h, rajoitus pääosin 60/taajama). Nopeuden kasvaessa kulutus luonnollisesti kasvaa. 105km/h keskinopeudella sähköllä pääsee enää noin 33-35km. Takapuolituntumalla kovemmissa nopeuksissa parhaaseen tulokseen pääsee kun kytkee hybriditilan päälle pidemmissä/jyrkemmissä ylämäissä ja rullailee tasaiset ja alamäet e-modessa. Tuosta ei ole kyllä mitään mitattua faktaa.
24 km työmatkalaisena olin kiinnostunut juuri tuosta päivittäisestä työmatkasta.
Minulla ei ole latausmahdollisuutta työpaikalla, joten en pääse yhtä suureen sähköajon suhteeseen kuin sinä, mutta jos keskikulutus pyörii viitosen tienoilla, jo menomatka sähköllä puolittaisi polttoainekulut.
Tilojen ohella suorituskyky on vertailun kannalta olennainen parametri, vaikka omassa valintakriteerissäni kovin vähämerkityksinen. Motoristin auto ei kuitenkaa mee mihkään oli siinä mikä moottori tahansa.
Havaintosi eri nopeuksista tekevät järkeä. Kovan laatikon läpi ajettavan sähkövedon kulutus vastaa sähköauton kiinteää välitystä, jolla kulutus on minimissään silloin kun nopeuskin (eli kun ilmanvastus on minimoitu).
Märkä tie nostaa vierinvastusta ja siten myös polttiksen kulutusta, mutta mihin perustuu kylmän sään kulutuslisä? Käyttääkö sun härveli sähkövastuksia tai lämpöumppua lämmitykseen, vai mistä kylmän sään sähköajon kulutuslisä johtuu?
Veikkaan, että kulutuksen kasvaminen kylmällä liittyy enemmän litium-akkujen ominaisuuksiin. Litium luovuttaa lämpimänä paremmin virtaa ja kylmä akku joutuu käyttämään energiaa itsensä lämmitykseen - se on suoraan pois ajomatkasta. Luulen, että talvellakin pystyy pääsemään ihan kohtuullisiin tuloksiin, jos ajoittaa akun latauksen ajastimella lähtöhetkeen. Ajastimessa on sellainen veikeä ominaisuus, että sen voi mä'äritellä lataamaan tiettyyn tasoon (esim 70%) heti ja loput lähtöhetkeen mennessä. Car-net sovelluksen kautta ajastinta, samoin kuin monia muitakin toimintoja, voi hallita puhelinsovelluksella.
Kylmällä akulla alle 10 asteen lämpötilassa ensimmäisten viiden kilometrin aikana range tahtoo huveta kymmenellä kilometrillä. Juuri ladatulla lämpimällä akulla katoaa vain 2-3km.