«12»
Hallituksen esitysluonnos tieliikennelaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
löytyy esim. tuolta:
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=1c1db3ad-47d6-458a-b025-0c4f35b2eae8
Suora linkki luonnokseen
https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/DownloadProposalAttachment?attachmentId=3010
Siinä innokkaimmille 453 sivua ihmeteltävää.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Ihan vähän ehdin tuota vilkaista.
1) Yleinen maallikon havainto:
Ehdotusdokumentissa on mukana kaikenlaista:
• taustaa
• nykytilaa
• muutoksen tavoitteita
• varsinainen uuden lain ehdotus alkaa vasta sivulta 309
Seuraavat kommentit koskevat lähinnä sellaisia asioita, joita olen ihmetellyt tai kommentoinut nykyisessä laissa.
2) Määritelmistä
Nykyisessä laissa jäävät monet käsitteet epäselvisi, kun niitä ei ole määritelty. Uuteen on lisätty määritelmiä. Esimerkiksi ehdotuksessa on mukana risteyksen ja liikenneympyrän määritelmät. Määritelmien laadusta voi tietysti olla montaa mieltä, mutta ainakin liikenneympyrän määritelmä lisää lain yksikäsitteisyyttä.
"Ohittamista" ja "ohi ajamista" ei ole vieläkään määritelty. Tosin ohi ajamisesta uudessa ehdotuksessa ei taideta sanoa mitään.
3) Moottoritiellä määrättyyn suuntaan opastettujen kaistojen vaikutus kaistanvalinnan vapauteen ja oikealta ohittamiseen oli vanhassa epäselvä, ja näyttää muuttuneen entistä epäselvemmäksi.
Ehdotuksessa (61 §)
"Ajoneuvoa on kuljetettava moottoritiellä tai moottoriliikennetiellä eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos jokin ajokaista on ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettu tietylle liikennesuunnalle, saa käyttää olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa."
"Edellä kulkevan ajoneuvon saa moottoritiellä ohittaa vain vasemmalta. Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa tai jos jokin ajokaista on ajosuunnassa opastusmerkillä osoitettu tarkoitetuksi tietylle liikennesuunnalle, taikka ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä kulkevan ajoneuvon ohittaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu."
Siis kohdassa; jossa "jokin ajokaista on ajosuunnassa liikennemerkillä osoitettu tietylle liikennesuunnalle" on erilaiset kaistanvalinta- ja ohitussäännöt kuin yleensä moottoritiellä. Epäselväksi jää edelleen, missä kohdassa tämä "poikkeussääntö" loppuu. Sen pitäisi loppua viimeistään ennen seuraavaa kohtaa, josta moottoritielle voi liittyä uusia kulkijoita, jotta kaikki tietäisivät noudattaa samoja sääntöjä. Mutta pitäisikö sitten edellyttää, että oudollakin tiellä ajaja huomaa oikealta tulevan liittymän, jos itse sattuu sillä hetkellä olemaan vasemmalla kaistalla ohittamassa jotain isoa yhdistelmää?
Eikä säännön alkaminenkaan ole välttämättä helposti huomattavissa vastaavassa tilanteessa, Jos vain se "jokin ajokaista" on osoitettu tietylle suunnalle.
Tuoreessa TMssa mainittiin mm uuden lain esitys vapaasta kaistanvalinnasta risteyksen jälkeen. Sellainen käytäntö on vuosikymmenet ollut täällä naapurimaassa. Nykyisessä kotikaupungissani Örnsköldsvikissä on melkeinpä kuvan mukainen risteys (muutama kaista enemmän) jonka läpi olen ajanut lähes päivittäin parikymmentä vuotta eri suuntiin enkä ole kertaakaan nähnyt enkä kuullut että joku olisi kuvan mukaisessa tilanteessa kolaroinut. Normaali oikealta tulevan etuajo-oikeus on voimassa.
Itse toivon, ettei vapaata kaistanvaihtoa tule. Se heikentää sujuvuutta ja turvallisuutta.
Esimerkiksi tässä tapauksessa on liikennevalot ohjattu niin, että vasemmalle kääntyvien nuoli palaa samaan aikaan kuin vastaantulijoille palaa nuolivalo oikealle. Jatkossa se ei enää olisi mahdollista.
https://goo.gl/maps/hRuUbR75xYN2
Nykyäänkin moni kääntymisen jälkeen valitsee kaistansa vapaasti, mikä haittaa sääntöjen mukaan ajamista. Kun itse välittömästi kääntymisen jälkeen haluan vaihtaa kaistaa, joku hätähousu on jo tunkemassa sinne suunnasta, josta sinne ei kenenkään pitäisi voida tulla. Kaistanvaihto vaikeutuu, tulee turhaa odostusta, takana tuleva jono hidastuu jne. En voi käsittää, mitä hyötyä epäloogisuuden lisäämisellä voidaan saavuttaa.
TM:n artikkelissa on muutama kohta, josta olen kirjoittajan kanssa eri mieltä.
Kiertoliittymän nimen muutos liikenneympyräksi on puuhastelua, jolla tuskin on vaikutusta mihinkään.
Pyöräkaduksi muuttamisen perusteita ei lakiin tarvita. Ei siellä lue sitäkään, milloin kadusta voidaan tehdä kävelykatu tai moottoritie. On kaupungin liikennesuunnittelijoiden ja valtuuston tehtävä päättää asiasta.
Pyöräilyn salliminen yksisuuntaisella kadulla ajosuuntaa vastaan on ajatus, jota minäkään en ymmärrä turvallisuusnäkökohdista, vaikka tavoitteena onkin sujuvoitta pyöräilyä. Kun kuitenkin tavoitteena on myös ajoneuvoistaa polkupyörää, tällainen ajoneuvokäytön etäistäminen sotii ajatusta vastaan. Jossain muualla käytäntö on olemassa ja ilmeisesti toimii, mitä en voi käsittää.
Suojateiden osalta pelkkä tiemerkintä ei käsittääkseni riitä suojatien merkitsemiseen. Ilman maalauksia sen voi merkitä, mutta ei ilman liikennemerkkiä. Täytyy tarkistaa.
Artikkelissa oleva maininta suojatien eteen pysähtymisestä on sikäli perusteltu, että etäisyys on määriteltävä. En kuitenkaan pidä ongelmana sitä, kenellä on väistämisvelvollisuus sivulla 12 olevan kuvan tapauksessa. Pysähtymisvelvollisuuden määritteleminen ottaa kantaa ainoastaan siihen, onko pysähtymisvelvollisuus, ei väistämisvelvollisuuteen. Oranssilla autolla on yksiselitteinen velvollisuus väistää jalankulkijaa riippumatta sinisen auton etäisyydestä suojatiehen. Nykyisen lain vaatimus ajaa riittävän hitaasti on hyvä.
Jos jotain muutoksia voisi tehdä niin ruotsalaistyylisen pysäköintikiellon 10 m ennen suojatietä. Nykyinen 5 m ei takaa kohtuullista näkyvyyttä ilman reilua vauhdin alentamista varsinkaan, jos pysäköitynä on pakettiauto tms. normaalia matalaa henkilöautoa enemmän näkemää peittävä auto.
Hätävilkkujen käytön kielto liikkuvassa autossa on erikoinen juttu. Käsittääkseni joissain uusissa autoissa on järjestelmä, joka alkaa vilkuttaa niitä itse esim. äkkijarrutuksissa. Onko nuo meidän kansallisen säännöstön mukaan laittomia vai onko niille tyyppihyväksynnässä annettu tieliikennelain vastainen poikkeus? Sinänsä hätävilkkujen käyttö pitäisi olla aina sallittua, kun se on tarpeen. Väärin pysäköiminen ei tietenkään edelleenkään olisi peruste niitä käyttää.
Talvirengaspakosta luopuminen on kiinnostava ajatus. Luultavasti se lisäisi onnettomuuksia, koska vaikka kuljettajan vastuulla olisikin ennakoida tilanteet eli jos lähtee helmikuussa paljaalla tiellä töihin ja paluumatkalla olisikin talvikeli, on kyse vain omasta tyhmyydestä. Noita meillä kuitenkin riittää, joten tarvetta lain muuttamiselle on vaikea keksiä. Ehkä se perusteluista löytyisi. Ruotsissa tällainen laki on, mutta ehkä hiukan eteläisempi sijainti anta siihen perusteet. Siellä kuitenkin hyväksytyt talvirenkaat on listattu ja pelkkä MS tms. merkintä ei tee renkaista vinterväglagin mukaista.
Miniminopeus ja nastakielto ovat vaikeita asioita perusteltavaksi. Ja pyörätien jatkeen osalta kannattaisi pohtia vielä kerran, olisiko yksinkertaisempi säännöstö kuitenkin toimivampi. Nykyistäkään säännöstöä ei moni osaa, vaikka periaatteessa kyse on varsin yksinkerrtaisesta asiasta. Kaupunkiliikenteessä moni merkki jää huomaamatta, joten suojatien ja pyörätien jatkeen kohdalla sekaannusten määrä lisääntyisi.
Alle 0,5 promillea ei pitäisi olla peruste keskeyttää matkaa, mutta onnettomuustilanteessa se voisi olla raskauttava tekijä.
Mopoautolle ei pientareen käyttöä pidä määrätä pakolliseksi niin kauan kuin pientareet ovat meillä mitä ovat. On pelottavaa katsella, kun hyväntahtoinen mopoauton kuljettaja keikkuu huonokuntoisen pientareen reunalla epävakaalla kopperollaan.
Auringonvaloa en ole osannut määritellä valaistuksi tieksi.
Edellä hyviä huomioita. Minua ihmetytti hiukan tai aika paljonkin TM:n ehdotus, että traktoreille pitäisi pientareella ajo tehdä pakolliseksi. Lehteen oli laitettu hieno piirros siitä, miten traktorikuski edistää liikenteen sujuvuutta ajamalla pientareella. En tiedä onko kirjoittaja/piirtäjä koskaan ajellut suomen tiestöllä ja nähnyt nykyaikaista traktoria, kun tekee moisen ehdotuksen. Näyttäkää suomen tiestöltä se paikka, jossa traktorilla voi ajaa kokonaan reunaviivan ulkopuolella joutumatta joko ojaan tai metsähallituksen puolelle. No jos saivarrellaan, niin onhan meillä muutama kilometri niitä paikkoja mm. varalaskupaikkojen kohdalla, mutta leijonanosa tiestöstä on kyllä sellaista, että käytännössä ei ole mitään piennarta. Reunaviivan takana on muutaman sentin levyinen suikale asvalttia, sitten alkaa tienpenkka ja oja. Miten siellä ajetaan lähes kolme metriä leveällä nykytraktorilla? Jo vaatimusta ajaa polkupyörällä pientareen puolella on lähes mahdotonta noudattaa. Pientareella ajo muistuttaa nuoralla-ajoa, niin kapeita ns. pientareet ovat. Ei sinne voi vaatia menemään millään nelipyöräisellä! Ei yksinkertaisesti ole tilaa. Toki pitäisi sallia nykyistä laajemmin mahdollisuus tilapäisesti väistää pientareeelle, jos se on tilan puolesta mahdollista. Mutta ei pidä ehdottaa mahdottomia määräyksiä.
jpalo: ”Näyttäkää suomen tiestöltä se paikka, jossa traktorilla voi ajaa kokonaan reunaviivan ulkopuolella joutumatta joko ojaan tai metsähallituksen puolelle.”
Olen taipuvainen samalle kannalle. Ajoin kerran omaa vuoroani odotellen kun edellä ajava iso traktori antoi tietä nopeammilleen ajamalla oikean puolen pyörät pientarella. Kaikki meni hienosti siihen asti kunnes tultiin kohtaan, missä päällystettä pitkin valunut sadevesi oli löytänyt oikopolun ojaan ja uurtanut ison montun soraan. Kuski laski siihen täydellä vauhdilla sillä seurauksella, että jousittamaton traktori alkoi pomppia holtittomasti. Kun kuski yritti korjata ohjauksella ilmalennon aikana, seuraava loikka heitti hänet vielä enemmän poikittain toiseen suuntaan, ja sen korjausyritys taas entistä enemmän toiseen suuntaan. Tämä vehje sattui olemaan vielä runko-ohjaava, joten sen kiemurtelu ruuhkaliikenteen seassa näytti takaa katsellen todella hurjalta. Tosin ei varmaan läheskään niin hurjalta, miltä sen täytyi tuntua traktorin ohjaamossa. Säikähtäneet autokuskit väistivät refleksien varassa vasemmalle, jossa oli vastassa toiseen suuntaan matkaava ruuhkaliikenne, mistä seurasi lisää hämminkiä.
Keneenkään ei osunut, traktorin vauhti laski ja kuski sai sen hallintaansa. Sen jälkeen ohittelu vaikeutui, koska kuski ei enää jostain syystä halunnutkaan tehdä tilaa yhtä paljon kuin ennen. Vaikka tien reuna näyttäisikin ajokelpoiselta, niin se ei välttämättä ole sitä kun tulee tarkka paikka. Kun vieressä ohittaa esim. linja-auto muutaman sentin päässä, kuskin havaintokyky ei ehkä riitä pientareen monttujen seuraamiseen jarrutusmatkan päässä, ajaa monttuun ja tuuppaa linja-auton vastantulevien nokkaan.
Riskinä myös on, että raskas traktori murentaa valmiiksi huonokuntoisen päällysteen reunaa. Lisäksi renkaista tulee kiviä tielle, kenties myös ohituspaikkaa kärkkyvän henkilöautoilijan keulaan ja tuulilasiinkin.
Jutussa mainittiin hyvänä asiana kypäräsuosituksen jääminen pois. Olen samaa mieltä siitä, että kyse on hyvästä asiasta. Vastaava kohta löytyy lain kohdasta 40§ Jalankulkijan paikka tiellä:
"Pyörätiellä jalankulkijan on yleensä käytettävä sen reunaa."
Tuokin joutaa pois tai ehkä mielummmin määritellä tarkemmin. Tällä hetkellä jalankulkijat ja pyöräilijät käyvät jatkuvasti kiistaa keskinäisistä tavoista. Jalankulkijoiden mielestä pyöräilijät yllättävät äänettömästi liikkuessaan heidät ja siten vaarantavat turvallisuutta. Pyöräilijöiden mielestä jalankulkijat eivät saa seikkailla miten tahansa kevyen liikenteen väylillä. Ihan aiheellinen keskustelu, mutta silti turha. Tiet pitäisi rakentaa niin, että molemmilla on oma paikkansa, eikä erehtymisen vaaraa olisi.
Herbert: ”Tällä hetkellä jalankulkijat ja pyöräilijät käyvät jatkuvasti kiistaa keskinäisistä tavoista. Jalankulkijoiden mielestä pyöräilijät yllättävät äänettömästi liikkuessaan heidät ja siten vaarantavat turvallisuutta. Pyöräilijöiden mielestä jalankulkijat eivät saa seikkailla miten tahansa kevyen liikenteen väylillä. Ihan aiheellinen keskustelu, mutta silti turha. Tiet pitäisi rakentaa niin, että molemmilla on oma paikkansa, eikä erehtymisen vaaraa olisi.”
Kävely ja pyöräily koetaan enemmän rentoutumistavoiksi kuin liikenteeksi, joten niihin ei suhtauduta niin kuin liikenteeseen pitäisi. Ne hoituvat alitajuisina rutiineina, ja alitajunnan tehtävä ei ole saada yksilöä toimimaan liikenteen hyväksi, vaan sen tehtävä on minimoida päätöksentekoon käytetty aika ja kalorit tekemällä päätöksiä harkinnan sijaan samalla kaavalla kuin ko. asia hoidettiin edellisilläkin kerroilla. Siitä seuraa, että ihminen kävelee ja pyöräilee suunnilleen yhtä fiksusti kuin hän käveli ja pyöräili lapsenakin.
Alitajunta hoitaa tätä tehtäväänsä tietoisuudelta salassa, minkä vuoksi ihminen ei erikseen yrittämättä huomaa että häntä ohjaa henkisesti laiska hölmö. Ja miksi pitäisi oikein erikseen pinnistellä vain jotta paljastuisi tuollaiseksi? Varsinkin kun on niin päivänselvää, että ongelmat johtuvat muiden väärästä toiminnasta? Ne muut ovat ilmiselvästi henkisesti laiskoja ja hölmöjä kun eivät osaa edes kävellä tai ajaa pyörää kunnolla.
Niinpä sitten kävelijät ovat vuosi toisensa jälkeen aina vaan yhtä yllättyneitä siitä että pyörätiellä liikkuu pyöräilijöitä, ja pyöräilijät jaksavat harmitella kävelijöiden poukkoilua hoksaamatta miksi heidän ohjaustangossaan on kello. Ja tämä kaikki on tietenkin toisten syytä.
Postilaatikko-palstalla oli kysymys pyöräilijän ohittamisesta sulkuviivan kohdalla. Vastauksessa otettiin esille mahdollisuus ylittää viiva hitaan ajoneuvon ohittamisen takia. Kuulostaa varsin järkevältä, tuskin yksikään lain valmisteluun osallistuvista jää odottelemaan pyörän perään sulkuviivan loppumista, vaan he liikenneturvallisuutta vaarantamatta ylittävät sulkuviivan. Selkeä tarve muutokselle siis on.
Nopeusrajoitusten ylityksistä - myös pienien ylitysten - tulevat sanktiot saivat heinäkuussa erään käytännön esimerkin. Ajoimme Saksassa valvontakameraan. Nyt tuli sakkolappu. Nopeusrajoitus oli 60 km/t. Ajonopeus oli kameran mukaan 64 km/t. Ylitin limiitin 63, yhdellä km/t. Ei siinä Suomen mallisesti huomautusta ajotapaan tullut vaan suoraan maksumääräys kuvan keralla. Maksu 10 euroa!
Noin siis Saksan wundermaassa, jossa saa ajaa kovaa. Tai siis...
Ja peltipoliisi vielä kyseessä, hui...?
10 euroa ei sinänsä ole iso summa yksittäiselle kuskille, mutta sanoisin että liikennemassan määrästä johtuen valtio saa paljon rahaa tuolla tavallakin, hallinnollisista kuluista huolimatta.
Eikä tuollaisia se yksittäinen kuskikaan varmaan montaa kertaa vuodessa viitsi maksaa. Onko siellä joku raja, vaikkapa "kolmesta kortti hyllylle" tms, en tiedä.
Suomessa on suurimmalle sallitulle nopeudelle ohjeistettu rangaistuksiin toleranssit ettei se ole niin pilkuntarkkaa pitää sallittua nopeutta.
No mikä siinä on kun sekin on liikaa mukamas. Ja mallia ollaan hakemassa useinkin Saksanmaalta, tai ylipäätään muualta. Missäs se ruoho sitten vaan on olevinaan vihreämpää...
Mitä on liikaa mukamas?
Kuka hakee ja mitä mallia Saksanmaalta?
Siinäpä sinulle taas miettimistä. Minä en kommentoi, luen nyt lehtiä.
Juu minähän täällä olenkin se trolli pätkimässä kommentteja ja harhaan johtamassa jatkokysymyksillä..........
Haukotusta....
Aika paha kun nuortamiestä (oletettavasti mies) tähän aikaan päivästä haukottaa.
On sille kuulema toinenkin selitys että haukottelulla saadaan keskustelussa harkinta aikaa.
Jos ei ole haluja ymmärtää, niin ei voi mitään
Kyllä minä ymmärsin hyvin haukottelun syyn.
Vinkki joka toistuu kanssasi liiankin usein: lue uudestaan, yritä ymmärtää ja mieti asiayhteyksiä vanhoista keskusteluista samalla. Tein ihan yleistoteamuksena kommentin, ns. heiton.
EHKÄ se siitä? Jollei nyt solahda aivosi sopukoihin, niin ole huoleti, asiani ei ollut kovin vakava. Muutenkin sinun piti muistaakseni palata tänne vain keskustellaksesi ....hmmm...... mistäs se nyt olikaan, kun näitä juttujasi lukiessa se niinku tuppaa unohtumaan?
Tämähän on keskustelu liikennelaista.
Minä pyysin tarkennusta Kumppanin väliheittoon, niin sinua rupesi haukottamaan.
Edelleen haukotuttaa..... Sinulla jäi nyt levy vielä päälle...
Ei minun levy näin vähästä sammu, eikä tule täyteen.
Kumppanin levy sippasi ensimmäiseen kysymykseen.
Ei olisi pahitteeksi ottaa uuteen tieliikennelakiin tätä mm. Saksassa olevaa valvonta- ja rangaistusjärjestelmää (lainaus Autoliiton sivuilta). Huomionarvoista on mm. matkapuhelimen käytöstä ajon aikana tuleva 60 euron sakko +1 rangaistuspiste!:
Saksassa on käytössä rangaistuspisteiden tallennusjärjestelmä, joka uudistettiin 1.5.2014. Pienemmistä rikkeistä ei saa enää lainkaan pisteitä. Pisteitä voi nyt saada yli 60 euron suuruisista sakoista. Järjestelmä koskee myös ulkomaalaisia matkailijoita. Saksan ajoneuvovirasto KBA, Kraftfahrt-Bundesamt, joka toimii Flensburgissa, tallentaa kuljettajien saamat rangaistuspisteet. Liikennerikkomuksesta voi saada 1–4 rangaistuspistettä. Neljästä pisteestä tulee varoituskirje. 4–5 pisteen haltija voi alentaa pistetiliään osallistumalla vapaaehtoiseen koulutukseen. Jos pisteitä on 6–8, kursseille on pakko osallistua. 8 pistettä kerännyt menettää ajokorttinsa ja hänen täytyy osallistua lääketieteelliseen ja psykologiseen arviointiin 6 kuukauden kuluttua ennen kuin hän voi hakea uutta ajokorttia.
Lisätietoa ja mahdollisten omien rangaistuspisteiden tarkastus: www.kba.de.
Suomessa asuvalta henkilöltä voidaan periä toisessa EU-jäsenmaassa tuomittu sakko.
Mielestäni Suomessa on hyvä sakkojärjestelmä.
http://www.poliisi.fi/liikenneturvallisuus/ajokiellon_maaraaminen_toistuvien_rikkomusten_vuoksi
Sakkojen suuruuteen tai kohdentumiseen en nyt puutu enempää. Tuo rangaistuspiste systeemi on ohessa paljon lisätehoa antava ja liikennekäyttäymistä ohjaavampi. Se myös tasapuolistaa rikkeiden seuraamuksia; rahalla ei rikaskaan selviä törkeilyistään.
Ajokorttilain 65 § mukaan poliisin on määrättävä ajo-oikeuden haltija ajokieltoon, jos tämä on vähintään neljästi kahden vuoden tai kolmesti vuoden kuluessa syyllistynyt moottorikäyttöistä ajoneuvoa kuljettaessaan
Kuinka tästä selviää rahalla?
Ymmärrä lukemaasi, Jos pisteitä on 6–8, kursseille on pakko osallistua. 8 pistettä kerännyt menettää ajokorttinsa ja hänen täytyy osallistua lääketieteelliseen ja psykologiseen arviointiin 6 kuukauden kuluttua ennen kuin hän voi hakea uutta ajokorttia.