Alkaa tuntua aika omituiselta dieselin ja bensan hinta ovat samaa tasoa eikä kulutuksessakaan ole eroa. Miksi nykyajan vaatimuksilla toteutettu diesel kuski tarvitsee maksaa vielä kohtuutonta diesel veroa ? Joku tässä maassa mättää!
Dieselin litrahinnassa on Suomessa vähemmän veroa, ja talvella diesel on kalliimpi tuotteena kuin kesällä. Muualla dieselin ja bensan pumppuhinta on kesällä melkein sentilleen sama, mutta vuotuista diesel-lisämaksua ei peritä. Dieselauto (ilman autoveroa) on yleensä kalliimpi ostaa, joten diesel ei ole ensisijainen valinta siltikään kaikille.
Dieselvero on vähän samanlainen kummajainen kuin arvonlisäveron lisäksi perittävä auton hankintavero (auton arvo vaikuttaa siihen paljonko CO2-lukemasta verotetaan), eli valtiovarainministeri (Kok) vaan tykkää verottaa asioita mitä ei EU-naapurimaissa veroteta.
Talous 20.11.2018
Dieselin ja bensan erilainen verokanta on professorin mielestä jäänne menneestä – "Jos verokanta olisi sama, syntyisi vielä kauheampi huuto"
Dieselin bensiiniä kevyempi verotus on tarkoitettu hyötyliikenteen eduksi.
Diesel on kallistunut maailmanmarkkinahinnan nousun takia. Veroja siitä maksetaan silti vähemmän kuin bensiinistä.
Autoliitton pitäisi olla autoilijan asialla joten heidän olisi hyvä ottaa kantaa "isojen herrojen" kanssa. Dieselin vero olisi oikeuden mukaisesti olla vaikka vain polttoaineessa jossa tulisi huomioitua ajetut kilometrit . Ammattiautoilijathan voisivat käyttää vaikka "polttoöljyä" eikä heille tehtäisi väritestiä. Jotkut "tummathan" tätä taitavat käyttää.
Sitä vouhotetaan liikenteen päästöistä. Mielestäni pitäisi puhua myös lämmitysöljyn käytöstä. Monet kunnat käyttävät kiinteistöjensä lämmitykseen polttoöljyä tätä saastuttavaa,myös muiden tätä lämmitykseensä käyttävien pitäisi alkaa huomioimaan muita energia ratkaisuja.
@jouko239 kirjoitti:
Sitä vouhotetaan liikenteen päästöistä. Mielestäni pitäisi puhua myös lämmitysöljyn käytöstä. Monet kunnat käyttävät kiinteistöjensä lämmitykseen polttoöljyä tätä saastuttavaa,myös muiden tätä lämmitykseensä käyttävien pitäisi alkaa huomioimaan muita energia ratkaisuja.
En ole asiantuntija, mutta eiköhän ole aikaharvinaista nykyään rakennettavissa pientaloissa öljypoltin.
Liikenteen päästöt ovat näkyviä ja myöskin kuuluvia, siksi niistä puhutaan.
Jos asunnon lämmitykseen käyttää 25 000 kW vuodessa vastaa se yli 100 000 kilometrin ajoa jos auton kulutus on 20 kW /100 km. Tietysti bensa /diesel -vertailussa on eri kerroin.
En tarkoita että asuntojen verotusta tulisi kiristää, vaan on hyvä tiedostaa että lämmintä vettä ei kannata tuhlata eikä asunnon lämpötilan tarvitse olla turhan korkea. Eikä asunnon tulisi olla tarpeettoman iso maassa missä lämmityskausi on pitkä.
Moni joka uusii lämmitysjärjestelmää jossa uusi lämmityskattila maksaa asennettuna 6000 €. Maalämmöllä kustannukset ova n. 20000 € luokkaa asennettuna ja porakaivolla. Mitä tästä ajatellaan,olenko edelleen saastuttaja vai eko ajattelija?
@_Quu kirjoitti:
Diesel on lähtöhinnalta kalliimpaa
Näyttäis olevan huomattavasti kalliimpaa ainakin uuden matereeen puolella - just palasin parin viikon reissulta Floridasta ja olihan "mukavaa" tankkailla bensaa, kun 35USD:illa sai rapiat 17 gallonaa (bensan hinta oli siellä ollut laskussa jo tovin, ja halvin paikka jossa tankkasin sai regularia 2.04USD/gallona). Huomioni kiinnittikin tuo dieselin hinta joka oli samalla asemalla 2.79USD/gallona.
@_Quu kirjoitti:
Diesel on lähtöhinnalta kalliimpaa
Näyttäis olevan huomattavasti kalliimpaa ainakin uuden matereeen puolella - just palasin parin viikon reissulta Floridasta ja olihan "mukavaa" tankkailla bensaa, kun 35USD:illa sai rapiat 17 gallonaa (bensan hinta oli siellä ollut laskussa jo tovin, ja halvin paikka jossa tankkasin sai regularia 2.04USD/gallona). Huomioni kiinnittikin tuo dieselin hinta joka oli samalla asemalla 2.79USD/gallona.
Sillä puolella on järki päättäjillä, ettei päästöt verotuksella laimene, ja välttämättömät liikkumiseen työ ym. säästynet varat voi kuluttaa yhteiskunnan muihin palveluihin ja työllistää sitä kautta saamalla "menetetyt" verotulot kertautuu, minun mahdoton arvioida kuin moninkertaiset.
Päättäjien järjestä kokonaisuutena siellä nurkalla en niin vakuuttuisi, mutta USA on menossa liuskeöljyn erottelutekniikan kehityksen myötä kohti öljyomavaraisuutta, joka näkyy kyllä kuluttajien pumppuhinnoissa- maailman politiikan lisäksi.
@Inspektori kirjoitti:
Päättäjien järjestä kokonaisuutena siellä nurkalla en niin vakuuttuisi, mutta USA on menossa liuskeöljyn erottelutekniikan kehityksen myötä kohti öljyomavaraisuutta, joka näkyy kyllä kuluttajien pumppuhinnoissa- maailman politiikan lisäksi.
Kyllä se on vain vero mikä pitää pumppuhinnan Suomessa korkealla.
Suomi eli liian kauan kommunistivaltion rukkasen alla.
”Kommunismivaltion rukkasen alla”?
Mielestäni polttoainevero voidaan kaksinkertaistaa ja samaa mieltä ovat myös kokoomus ystäväni. Ehkä ruuhkatkin hieman pienenisivät, jokatapauksessa se tekisi hyvää kauppataseellemme ja ympäristölle.
@Vital kirjoitti:
”Kommunismivaltion rukkasen alla”?
Mielestäni polttoainevero voidaan kaksinkertaistaa ja samaa mieltä ovat myös kokoomus ystäväni. Ehkä ruuhkatkin hieman pienenisivät, jokatapauksessa se tekisi hyvää kauppataseellemme ja ympäristölle.
Samaa mieltä, tulee tilaa ajella kun pienipalkkaiset menee julkisella.
@Vital kirjoitti:
”Kommunismivaltion rukkasen alla”?
Mielestäni polttoainevero voidaan kaksinkertaistaa ja samaa mieltä ovat myös kokoomus ystäväni. Ehkä ruuhkatkin hieman pienenisivät, jokatapauksessa se tekisi hyvää kauppataseellemme ja ympäristölle.
Minun mielestäni taas ei Suomen kannattaisi ryhtyä sooloilemaan, vaan seurata mitä isommat tekevät. Kauppatasetta rasittaa autoilun osalta se että verotus ohjaa ostamaan malliston kalleimman auton, ei sitä hinnat alkaen -autoa. Viron hinnastoista näkee ettei auto lopulta ole kovin kallis, toisaalta melkein mikä tahansa kaupassa myytävä tuote on "Made in China".
Ympäristöstä; uudemmat autot kuluttavat jonkin verran vähemmän ja pakokaasut puhdistetaan paremmin. Toisaalta tekemistä riittää koulutuksen osalta kun näkee että hybridit varustetaan nastarenkailla, eli epätaloudelliseen ajotapaan jopa pahimmissa keleissä.
Mainittuun Kokoomukseen olen pettynyt koska lähes kaikista toiminnasta perittävä arvonlisävero on noussut 22 % -> 24 %, mutta velkaantuminen on katkennut vain hetkellisesti.
Jos polttoaineen verotusta kuvitellusti lisättäisiin, olisi se aluksi kompensoitava etenkin kuljetusyrityksillemme, mutta myös joillekin muille ryhmille. Maamme sähköautokanta kyllä räjähtäisi kasvuun ja ilman tukiaisia. Vastaavasti kun polttoaineveron poisto taas tekisi valtiostamme Venezuelan, joka ääriesimerkkinä antaa päinvastaisen esimerkin. Olemme tietenkin EU:ssa, emmekä voi, eikä kannatanekaan sooloilla.
Useat yritykset jotka teettävät tuotteen halpamaissa, säästävät kustannuksissa vain muutamia prosentteja. Ahneet (sijoittajat) haluavat nekin pennoset. Suomalaisen lääkealan keksijä ei suostunut tuohon vaikka häntä kehotettiin. Lopputuotteen hintaan se olisi vaikuttanut mitättömän vähän. Onko merkitystä maksaako vaikkapa ipad 320€ vai 340€, etenkin kun tietää valmistuksen olevan kaikinpuolin kestävämmällä pohjalla?
Olen enemmän Pentti Linkolan linjalla, kuin Kokoomuksen.
Suomen valtio voi maksaa sosiaalipolitiikasta aiheutuvien menojen valanmaksua autoilijoiden maksamien ylijäämäverojen tuotolla.
Viroa ei kannata Suomen verotukseen verrata.
Sähköauto ei tee läpilyöntiä Suomessa (syy töpselipaikkojen puute)
Autoilijat tosiaan maksavat sosiaalikakkua. Tuota kakkua tosin ei enää kasvateta, vaan leikataan pienempiä siivuja. Se on hyvä muistaa myös heidän, jotka haluavat maahamme lisää syöjiä. Jossain vaiheessa saattaa tulla täydellinen sosiaaliturvan alasajo, kunhan aasin selkä taittuu.
Okt ja osa rivitaloista pääsee sähköauton latauksissa helpommalla, jos hidas lataus riittää. Kerrostaloihin vaaditaan melkoisiakin sähköasennuksia, eivätkä ne aivan ilmaisia ole, riitaa taitaa olla tulossa.
”Venezuelalaiset ovat tottuneet lähes ilmaiseen bensiiniin. Dollari riittää maassa noin 700 henkilöauton tankkaamisen”. (Kaleva 15.8.2018). Tuollapäin ei sähköauto taida yleistyä lähiaikoina. Maa tuottaa itse öljyä ja vielä tukee sitä samalla kun ruokaa tuodaa maahan hätäapuna. Eli, maksan polttoaineesti mielelläni veroa, mutta en niin mielelläni pihallani lähes käyttämättömästä dieselautosta.
@_Quu kirjoitti:
Suomen valtio voi maksaa sosiaalipolitiikasta aiheutuvien menojen valanmaksua autoilijoiden maksamien ylijäämäverojen tuotolla.
Viroa ei kannata Suomen verotukseen verrata.
Sähköauto ei tee läpilyöntiä Suomessa (syy töpselipaikkojen puute)
Autoilijoiden veroista ei jää ylijäämää, vaan velkaa on otettu joka vuosi viimeisen 10 vuoden ajan vaikka arvonlisävero nousi samaan aikaan 2 %-yksikköä.
Suomi ja Viro ovat naapurimaita, EU-jäseniä, valutta, sijainti ja ilmasto ovat samat. En tiedä kannattaako verrata, mutta Suomi ottaa syömävelkaa, Viro ei.
Sähköautot ovat myös kalliita ostaa, joten pelkkä kevyesti verotettu sähkö-"polttoaine" ei toimi houkuttimena jos autoaan ei saa maksettua.
Tuosta ei selviä vielä paljonko kuluttajahinnoissa on kaikenlaista veroa, eli kassakuitissa on "inflaatiota", ja paljonko tuloista rahoitetaan valtion velkaantumisella? Eli eletäänkö kuten luottokortissa olisi iso luottoraja, ja ajoittain nostetaan sitä kun säästääkään ei vielä haluta. Velka ei ole tuloa, vaan se on lainaa, "förskottia".
Paljonko sillä samalla eurorahalla saa, jos vaikka verrataan autojen hintoja? Saksalaisten palkkataso näytti olevan matalampi kuin suomalaisten.
Paljonko oma nettotuntipalkka on, ja paljonko sillä saa ostettua ruokaa tai palveluita esimerkiksi autokorjaamolta tai parturista?
Kreikkalaiset näyttävät olevan ihan hyvällä palkkatasolla.
Laittamasi taulukon mukaan saksalaisten palkka on pienempi, mutta autojen keski-ikä siellä on paljon nuorempi. Onneksi Suomeen tuodaan paljon käytettyjä autoja jolloin autokanta on nuorempi ja kilometrit mittarissa vähäisemmät kuin Suiomi-autoissa.
Suomen autojenhinnoilla on siis uusitumattomiin luonnonvaroihin säästävä vaikutus kun mahdollisen uudenautonostajat ostaa käytetyn Saksalaisen ja lisääntyvässä määrin pelastaa Ruotsalaissa paaliin meneviä.
Jes! Kierrätys on vahvassa nousukierteessä.
Onko? akkuteollisuudella osuutta:
Ulkomaisten kaivosfirmojen ”sikailu” uhkaa helpottua entisestään - Suomi houkuttelee kansainvälisiä yhtiöitä, mutta valvonta heikkenee.
Nyt olisin kiinnostavaa ostaa paljon ajettu auto saksasta ja muokata siitä sähköauto! No, tuskinpa onnistuu kannattavasti kaikkien sääntöjen ja byrokratian vuoksi?
@_Quu kirjoitti:
Sähköauto ei tee läpilyöntiä Suomessa (syy töpselipaikkojen puute)
Omaan töpselipaikkaan on mahdollisuus selvästi yli puolella suomalaisista, vaikka kerrostaloasuminen yleistyykin. Varsinkin lähiöissä kerrostaloilla on usein omat parkkialueet, jotka on jo valmiiksi sähköistetty (toki usein joudutaan tekemään jotain toimenpiteitä latauksen mahdollistamiseksi).
Ongelma koskeekin lähinnä kaupunkien ydinkeskustoissa asuvia, jotka pysäköivät kadunvarsipaikoille. Kuitenkin koska jo nykyisillä uusilla sähköautoilla voi ajaa muutamia satoja kilometrejä yhdellä latauksella ja keskimääräinen ajosuorite on jotain 50 km:n luokkaa (keskusta-asujilla oletettavasti vielä vähemmän), ei sitä autoa tarvitse ladata välttämättä kuin kerran, pari viikossa. Ja tämän voi tehdä esim työpaikalla tai kaupan/ostoskeskuksen/vast pihalla asiointien yhteydessä.
Olennaista on kuitenkin ymmärtää, että kehitys kehittyy. Julkisten latauspaikkojen määrä kasvaa kovaa vauhtia, samoin kuin sähköautojen toimintamatkat.
Norja myy öljyt maailmalle saastuttamaan ja tukee rahoilla sähköautoja, sähkö tuotetaan vesivoimalla.
Omapesä pysyy puhtaana.
Meillä autoveroilla ja päästömaksuilla laimennetaan päästöjä.
Jos kaikki autoon ja autoiluun liittyvät verot poistettaisiin, pitäisi tulo- ja varallisuusveroa nostaa vaikkapa 8 prosenttiyksikköä jotta hyvinvointivaltiomme toimisi. Autoilu halpenisi, mutta rahat vähenisi. ⛔
@Lukija42244 kirjoitti:
Jos kaikki autoon ja autoiluun liittyvät verot poistettaisiin, pitäisi tulo- ja varallisuusveroa nostaa vaikkapa 8 prosenttiyksikköä jotta hyvinvointivaltiomme toimisi. Autoilu halpenisi, mutta rahat vähenisi. ⛔
Verotulot muodostavat valtion tuloista vuoden 2019 budjetissa lähes 83 prosenttia. Valtion talousarvioon on merkitty veroiksi ja veronluonteisiksi tuloiksi ensi vuodelle 45,8 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö on julkaissut infografiikan, joka kertoo, mistä lähteistä valtion verotulot budjetissa kertyvät.
Suurin osuus – 19,79 miljardia euroa – on budjetoitu kertyvän liikevaihdon perusteella kannettavista veroista ja maksuista. Lähes koko tämän summan kattaa arvonlisävero: 18,8 miljardia euroa.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavia veroja on budjetoitu kertyvän 15,17 miljardia euroa. Näistä ansio- ja pääomatuloveroja on 9,94 miljardia euroa ja yhteisöveroa 4,43 miljardia euroa.
Valmisterveroja valtio arvioi vuonna 2019 saavansa 7,51 miljardia euroa. Näistä energiavero on suurin: 4,68 miljardia euroa. Alkoholijuomaveron suuruus on 1,52 miljardia euroa ja tupakkaveron 1,13 miljardia euroa.
Muihin veroihin grafiikassa lukeutuvien ajoneuvoveron suuruus on 1,18 miljardia euroa, autoveron 0,96 miljardia euroa ja varainsiirtoveron 0,84 miljardia euroa.
Diesel on lähtöhinnalta kalliimpaa
Dieselin litrahinnassa on Suomessa vähemmän veroa, ja talvella diesel on kalliimpi tuotteena kuin kesällä. Muualla dieselin ja bensan pumppuhinta on kesällä melkein sentilleen sama, mutta vuotuista diesel-lisämaksua ei peritä. Dieselauto (ilman autoveroa) on yleensä kalliimpi ostaa, joten diesel ei ole ensisijainen valinta siltikään kaikille.
Dieselvero on vähän samanlainen kummajainen kuin arvonlisäveron lisäksi perittävä auton hankintavero (auton arvo vaikuttaa siihen paljonko CO2-lukemasta verotetaan), eli valtiovarainministeri (Kok) vaan tykkää verottaa asioita mitä ei EU-naapurimaissa veroteta.
Talous 20.11.2018
Dieselin ja bensan erilainen verokanta on professorin mielestä jäänne menneestä – "Jos verokanta olisi sama, syntyisi vielä kauheampi huuto"
Dieselin bensiiniä kevyempi verotus on tarkoitettu hyötyliikenteen eduksi.
Diesel on kallistunut maailmanmarkkinahinnan nousun takia. Veroja siitä maksetaan silti vähemmän kuin bensiinistä.
Autoliitton pitäisi olla autoilijan asialla joten heidän olisi hyvä ottaa kantaa "isojen herrojen" kanssa. Dieselin vero olisi oikeuden mukaisesti olla vaikka vain polttoaineessa jossa tulisi huomioitua ajetut kilometrit . Ammattiautoilijathan voisivat käyttää vaikka "polttoöljyä" eikä heille tehtäisi väritestiä. Jotkut "tummathan" tätä taitavat käyttää.
Sitä vouhotetaan liikenteen päästöistä. Mielestäni pitäisi puhua myös lämmitysöljyn käytöstä. Monet kunnat käyttävät kiinteistöjensä lämmitykseen polttoöljyä tätä saastuttavaa,myös muiden tätä lämmitykseensä käyttävien pitäisi alkaa huomioimaan muita energia ratkaisuja.
En ole asiantuntija, mutta eiköhän ole aikaharvinaista nykyään rakennettavissa pientaloissa öljypoltin.
http://lammitysvertailu.eneuvonta.fi/
Liikenteen päästöt ovat näkyviä ja myöskin kuuluvia, siksi niistä puhutaan.
Jos asunnon lämmitykseen käyttää 25 000 kW vuodessa vastaa se yli 100 000 kilometrin ajoa jos auton kulutus on 20 kW /100 km. Tietysti bensa /diesel -vertailussa on eri kerroin.
En tarkoita että asuntojen verotusta tulisi kiristää, vaan on hyvä tiedostaa että lämmintä vettä ei kannata tuhlata eikä asunnon lämpötilan tarvitse olla turhan korkea. Eikä asunnon tulisi olla tarpeettoman iso maassa missä lämmityskausi on pitkä.
Moni joka uusii lämmitysjärjestelmää jossa uusi lämmityskattila maksaa asennettuna 6000 €. Maalämmöllä kustannukset ova n. 20000 € luokkaa asennettuna ja porakaivolla. Mitä tästä ajatellaan,olenko edelleen saastuttaja vai eko ajattelija?
Näyttäis olevan huomattavasti kalliimpaa ainakin uuden matereeen puolella - just palasin parin viikon reissulta Floridasta ja olihan "mukavaa" tankkailla bensaa, kun 35USD:illa sai rapiat 17 gallonaa (bensan hinta oli siellä ollut laskussa jo tovin, ja halvin paikka jossa tankkasin sai regularia 2.04USD/gallona). Huomioni kiinnittikin tuo dieselin hinta joka oli samalla asemalla 2.79USD/gallona.
Sillä puolella on järki päättäjillä, ettei päästöt verotuksella laimene, ja välttämättömät liikkumiseen työ ym. säästynet varat voi kuluttaa yhteiskunnan muihin palveluihin ja työllistää sitä kautta saamalla "menetetyt" verotulot kertautuu, minun mahdoton arvioida kuin moninkertaiset.
Päättäjien järjestä kokonaisuutena siellä nurkalla en niin vakuuttuisi, mutta USA on menossa liuskeöljyn erottelutekniikan kehityksen myötä kohti öljyomavaraisuutta, joka näkyy kyllä kuluttajien pumppuhinnoissa- maailman politiikan lisäksi.
Kyllä se on vain vero mikä pitää pumppuhinnan Suomessa korkealla.
Suomi eli liian kauan kommunistivaltion rukkasen alla.
”Kommunismivaltion rukkasen alla”?
Mielestäni polttoainevero voidaan kaksinkertaistaa ja samaa mieltä ovat myös kokoomus ystäväni. Ehkä ruuhkatkin hieman pienenisivät, jokatapauksessa se tekisi hyvää kauppataseellemme ja ympäristölle.
Samaa mieltä, tulee tilaa ajella kun pienipalkkaiset menee julkisella.
Minun mielestäni taas ei Suomen kannattaisi ryhtyä sooloilemaan, vaan seurata mitä isommat tekevät. Kauppatasetta rasittaa autoilun osalta se että verotus ohjaa ostamaan malliston kalleimman auton, ei sitä hinnat alkaen -autoa. Viron hinnastoista näkee ettei auto lopulta ole kovin kallis, toisaalta melkein mikä tahansa kaupassa myytävä tuote on "Made in China".
Ympäristöstä; uudemmat autot kuluttavat jonkin verran vähemmän ja pakokaasut puhdistetaan paremmin. Toisaalta tekemistä riittää koulutuksen osalta kun näkee että hybridit varustetaan nastarenkailla, eli epätaloudelliseen ajotapaan jopa pahimmissa keleissä.
Mainittuun Kokoomukseen olen pettynyt koska lähes kaikista toiminnasta perittävä arvonlisävero on noussut 22 % -> 24 %, mutta velkaantuminen on katkennut vain hetkellisesti.
Jos polttoaineen verotusta kuvitellusti lisättäisiin, olisi se aluksi kompensoitava etenkin kuljetusyrityksillemme, mutta myös joillekin muille ryhmille. Maamme sähköautokanta kyllä räjähtäisi kasvuun ja ilman tukiaisia. Vastaavasti kun polttoaineveron poisto taas tekisi valtiostamme Venezuelan, joka ääriesimerkkinä antaa päinvastaisen esimerkin. Olemme tietenkin EU:ssa, emmekä voi, eikä kannatanekaan sooloilla.
Useat yritykset jotka teettävät tuotteen halpamaissa, säästävät kustannuksissa vain muutamia prosentteja. Ahneet (sijoittajat) haluavat nekin pennoset. Suomalaisen lääkealan keksijä ei suostunut tuohon vaikka häntä kehotettiin. Lopputuotteen hintaan se olisi vaikuttanut mitättömän vähän. Onko merkitystä maksaako vaikkapa ipad 320€ vai 340€, etenkin kun tietää valmistuksen olevan kaikinpuolin kestävämmällä pohjalla?
Olen enemmän Pentti Linkolan linjalla, kuin Kokoomuksen.
Suomen valtio voi maksaa sosiaalipolitiikasta aiheutuvien menojen valanmaksua autoilijoiden maksamien ylijäämäverojen tuotolla.
Viroa ei kannata Suomen verotukseen verrata.
Sähköauto ei tee läpilyöntiä Suomessa (syy töpselipaikkojen puute)
Autoilijat tosiaan maksavat sosiaalikakkua. Tuota kakkua tosin ei enää kasvateta, vaan leikataan pienempiä siivuja. Se on hyvä muistaa myös heidän, jotka haluavat maahamme lisää syöjiä. Jossain vaiheessa saattaa tulla täydellinen sosiaaliturvan alasajo, kunhan aasin selkä taittuu.
Okt ja osa rivitaloista pääsee sähköauton latauksissa helpommalla, jos hidas lataus riittää. Kerrostaloihin vaaditaan melkoisiakin sähköasennuksia, eivätkä ne aivan ilmaisia ole, riitaa taitaa olla tulossa.
”Venezuelalaiset ovat tottuneet lähes ilmaiseen bensiiniin. Dollari riittää maassa noin 700 henkilöauton tankkaamisen”. (Kaleva 15.8.2018). Tuollapäin ei sähköauto taida yleistyä lähiaikoina. Maa tuottaa itse öljyä ja vielä tukee sitä samalla kun ruokaa tuodaa maahan hätäapuna. Eli, maksan polttoaineesti mielelläni veroa, mutta en niin mielelläni pihallani lähes käyttämättömästä dieselautosta.
Suomi ja Viro ovat naapurimaita, EU-jäseniä, valutta, sijainti ja ilmasto ovat samat. En tiedä kannattaako verrata, mutta Suomi ottaa syömävelkaa, Viro ei.
Sähköautot ovat myös kalliita ostaa, joten pelkkä kevyesti verotettu sähkö-"polttoaine" ei toimi houkuttimena jos autoaan ei saa maksettua.
http://balticguide.ee/viron-julkinen-velka-ylivoimaisesti-eun-pienin/
Viron julkisyhteisöjen velka oli suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) 8,9 prosenttia. Luku on ylivoimaisesti Euroopan unionin pienin.
http://estofennia.eu/viro-keskipalkka-mediaanipalkka/
https://www.bbc.com/news/magazine-17543356
Tuosta ei selviä vielä paljonko kuluttajahinnoissa on kaikenlaista veroa, eli kassakuitissa on "inflaatiota", ja paljonko tuloista rahoitetaan valtion velkaantumisella? Eli eletäänkö kuten luottokortissa olisi iso luottoraja, ja ajoittain nostetaan sitä kun säästääkään ei vielä haluta. Velka ei ole tuloa, vaan se on lainaa, "förskottia".
Paljonko sillä samalla eurorahalla saa, jos vaikka verrataan autojen hintoja? Saksalaisten palkkataso näytti olevan matalampi kuin suomalaisten.
Paljonko oma nettotuntipalkka on, ja paljonko sillä saa ostettua ruokaa tai palveluita esimerkiksi autokorjaamolta tai parturista?
Uuden auton autoverolla mitätön merkitys autojen keski-ikään.
http://www.aut.fi/tilastot/kansainvaliset_tilastot/henkiloautojen_keski-ika_eraissa_euroopan_maissa
Laittamasi taulukon mukaan saksalaisten palkka on pienempi, mutta autojen keski-ikä siellä on paljon nuorempi. Onneksi Suomeen tuodaan paljon käytettyjä autoja jolloin autokanta on nuorempi ja kilometrit mittarissa vähäisemmät kuin Suiomi-autoissa.
Suomen autojenhinnoilla on siis uusitumattomiin luonnonvaroihin säästävä vaikutus kun mahdollisen uudenautonostajat ostaa käytetyn Saksalaisen ja lisääntyvässä määrin pelastaa Ruotsalaissa paaliin meneviä.
Jes! Kierrätys on vahvassa nousukierteessä.
Onko? akkuteollisuudella osuutta:
Ulkomaisten kaivosfirmojen ”sikailu” uhkaa helpottua entisestään - Suomi houkuttelee kansainvälisiä yhtiöitä, mutta valvonta heikkenee.
Nyt olisin kiinnostavaa ostaa paljon ajettu auto saksasta ja muokata siitä sähköauto! No, tuskinpa onnistuu kannattavasti kaikkien sääntöjen ja byrokratian vuoksi?
Omaan töpselipaikkaan on mahdollisuus selvästi yli puolella suomalaisista, vaikka kerrostaloasuminen yleistyykin. Varsinkin lähiöissä kerrostaloilla on usein omat parkkialueet, jotka on jo valmiiksi sähköistetty (toki usein joudutaan tekemään jotain toimenpiteitä latauksen mahdollistamiseksi).
Ongelma koskeekin lähinnä kaupunkien ydinkeskustoissa asuvia, jotka pysäköivät kadunvarsipaikoille. Kuitenkin koska jo nykyisillä uusilla sähköautoilla voi ajaa muutamia satoja kilometrejä yhdellä latauksella ja keskimääräinen ajosuorite on jotain 50 km:n luokkaa (keskusta-asujilla oletettavasti vielä vähemmän), ei sitä autoa tarvitse ladata välttämättä kuin kerran, pari viikossa. Ja tämän voi tehdä esim työpaikalla tai kaupan/ostoskeskuksen/vast pihalla asiointien yhteydessä.
Olennaista on kuitenkin ymmärtää, että kehitys kehittyy. Julkisten latauspaikkojen määrä kasvaa kovaa vauhtia, samoin kuin sähköautojen toimintamatkat.
Kummasti Norjassa homma tuntuu toimivan.
Norja myy öljyt maailmalle saastuttamaan ja tukee rahoilla sähköautoja, sähkö tuotetaan vesivoimalla.
Omapesä pysyy puhtaana.
Meillä autoveroilla ja päästömaksuilla laimennetaan päästöjä.
Jos kaikki autoon ja autoiluun liittyvät verot poistettaisiin, pitäisi tulo- ja varallisuusveroa nostaa vaikkapa 8 prosenttiyksikköä jotta hyvinvointivaltiomme toimisi. Autoilu halpenisi, mutta rahat vähenisi. ⛔
Verotulot muodostavat valtion tuloista vuoden 2019 budjetissa lähes 83 prosenttia. Valtion talousarvioon on merkitty veroiksi ja veronluonteisiksi tuloiksi ensi vuodelle 45,8 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriö on julkaissut infografiikan, joka kertoo, mistä lähteistä valtion verotulot budjetissa kertyvät.
Suurin osuus – 19,79 miljardia euroa – on budjetoitu kertyvän liikevaihdon perusteella kannettavista veroista ja maksuista. Lähes koko tämän summan kattaa arvonlisävero: 18,8 miljardia euroa.
Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavia veroja on budjetoitu kertyvän 15,17 miljardia euroa. Näistä ansio- ja pääomatuloveroja on 9,94 miljardia euroa ja yhteisöveroa 4,43 miljardia euroa.
Valmisterveroja valtio arvioi vuonna 2019 saavansa 7,51 miljardia euroa. Näistä energiavero on suurin: 4,68 miljardia euroa. Alkoholijuomaveron suuruus on 1,52 miljardia euroa ja tupakkaveron 1,13 miljardia euroa.
Muihin veroihin grafiikassa lukeutuvien ajoneuvoveron suuruus on 1,18 miljardia euroa, autoveron 0,96 miljardia euroa ja varainsiirtoveron 0,84 miljardia euroa.