Jos hankin nyt esim. MG4 auton, niin minne ja miten toimitan sen huoltoon pohjois-suomessa/-sta.?
Mistä löytyy varaosapalvelua? Missä tehdään vauriokorjaukset?
Onko tarkoitus vain myydä autoja, vai ottaa niistä myös vastuita kauppojen jälkeen?
Onko Hedin automotivella motivaatiota järjestää kattavat palvelut koko maahan, ja milloin? Pitäisi toimivat systeemit olla kun takuitakin luvataan 7 vuotta.
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Onhan tuo noloa, ettei firmalla ole yhtään MG-asiakasta palvelevaa toimipistettä nettisivun mukaan.
Noinhan se menee täysin uuden automerkin kohdalla.
Antaa muiden harjoitella ja kannattaa katsella tuotetta parin vuoden päästä uudestaan.
Tästä syystä olisi hyvä saada joku uusi kiinankaara äkkiä TM:n 60 000km käyttötestiin.
Kiinassa on nykyisin noin 100 sähköautomerkkiä, vuodesta 2019 niistä on hävinnyt reilut 400. Kiinan oma talous on kovassa kuristuksessa, joten EV -autojen myynti Kiinassa on romahtanut. Kuinka monta jää eloon on iso kysymysmerkki? Kotimaan automerkkien vauhdittamiseksi on Kiinan hallitus määrännyt kotimaisten automerkkien ostamisen olevan etusijalla. Se kuinka monta jää eloon ei ole markkinoiden päätettävissä, sen määrää Kiinan kommunistisen puolueen keskuskomitea (myös esim. BYD:n kohtalon). MG:tä on pitkään myyty varsinkin briteissä, mutta Kiinan valtion rahoillahan polkaistiin pystyyn myös esim. Polestar, jota nyt myydään Volvon brändin mielikuvalla, Volvon oston Fordilta rahoitti Kiinan valtio. Koko Kiinan EV hypen takana on kysymys, kuinka paljon ja pitkään Kiinan valtio rahoittaa merkkien maihinnousua EU -maihin, koska USA on suljettu ja Aasiassa ei ole kysyntää. Nykyisen johtajan Xi Jinpingin aikana Kiina on asettanut tavoitteeksi Kiinan valtion oleva johtava EV-autojen myyjä EU:ssa vuonna 2025. Eli valtio panostaa siihen todella paljon. Se, että valtion tavoitteet ovat kokonaan muut kuin autojen myynti ei tule ilmi kuluttajatasolle (sitä varten on palkattu länsimäiset PR-yhtiöt). Kannattaa muistaa, että Kiina on kommunistinen diktatuuri (meillä on vieressä elävä esimerkki) ja jos kiinalaisen yhtiön johto ei pysy puolueen ruodussa, valtiolla on keinot puuttua siihen. Alibaban johtaja Jack Mae lienee tunnetuin esimerkki.
kiina voisi myydä EU-alueelle sähköautoja 1€/kpl ja se ei juurikaan haittaisi kiinan taloutta, mutta romuttaisi EU:n autoteollisuuden.
Eikä se myöskään tuntuisi kovin pahalta kiinan taloudessa.
Onneksi kiina ei vielä niin tee.
Kirjoitan kiinasta, enkä yksittäisistä autonvalmistajista, koska kiina omistaa yksittäiset autonvalmistajat.
Kiina ei ole kommunistinen maa vaan valtiokapitalistinen maa. Liekö ainoa esimerkki totalitaarisesta valtiosta, jonka diktatuurinen järjestelmä on tuottanut voimakkaan talouskasvun.
Meillä naapurissa on entinen sosialistinen maa, joka osittain hajosi ja jossa yhteisomistukset yksityistettiin. Tarkkaan ottaen kommunismilla tarkoitetaan Marxin mukaan yhteiskuntaa, joka tulee vääjäämättä yhteiskunnan kehittyessä kapitalistisesta järjestelmästä sosialismin kautta kommunismiin. Muistaakseni (olen joskus lukenut marxismin teoriaa) kehityksen piti tapahtua automaattisesti, mutta ns. proletariaatin toimeenpanemilla vallankumouksilla pyrittiin nopeuttamaan kehitystä huonoin tuloksin.
Demokratia on varmaankin paras yhteiskuntamalli, mutta ei se vedä vertoja ns. valistuneelle diktatuurille, jos sellainen vain jossain käytännössä toimisi. Vaikka diktaattori olisikin ensin valistunut, taitaa valta korruptoida valistuneimmankin diktaattorin.
Mutta entä demokratia: pariisissa kiellettiin skuutit kansanäänestyksellä. Äänestysprosentti oli järjettömän alhainen n. 8%. Silti lehdet uutisoivat, että 90% äänestäjistä oli kiellon puolella. Ja unohtivat mainita, että 92% kansalaisista ei äänestänyt ollenkaan. Maalaisjärkipohjaisesti voi päätellä, että skuutteja vastustavat olivat innokkaina äänestämässä ja EVVK-joukko ei viirtsinyt vaivautua. Toteutuiko demokratia asiassa kunnolla?
Mitä kiinalaisiin autoihin tulee, niin kansahan tulee niitä ostamaan, koska oma napa on suurimmalle osalle se tärkein maailman napa. Harmittaa, että Tekniikan Maailmakin tukee kiinalaisten autojen ja muidenkin sikäläisten tuotteiden myyntiä ottamalla ne mukaan testeihin ja mainoksiin.
Minulle jo Android käyttöjärjestelmänä auton kojetaulussa kuulostaa epäilyttävältä. Nimimerkkini auton jälkeen en halua enää ajaa yhtään autoa museoon saakka, mutta siltikin perinteistä auton käyttöikää selvästi lyhyemmällä syklillä uusiutuva softaplatform kuulostaa omistajan kannalta ylläpitoriskiltä?
Sen riskin joudun hyväksymään jos haluan uudemman auton. Koska joudun hyväksymään riippuvuuden softataloista, pidän tuon riippuvuuteni mieluummin länteen kuin itään päin.
Kummankin suunnan oletan pyrkivän kusettamaan minua ja viemään rahani, mutta oletan läntisten pelurien toimivan kaupallisin perustein pyrkimyksenään rahastaa minua vielä uudestaankin. Tässä mielessä näen Japanin ja ehkä Koreankin osana länttä. Tuoton maksimointi pitkällä ajalla (vaikkapa Toyotan tapaan) on myös asiakkaan kannalta uskottava konsepti.
Minua vaivaa Kiina-ilmiössä se, että koska Kiina on valtiokapitalistinen maa, Kiinan valtio saattaa rahoittaa sikäläisten yritysten toimia, kun ne yrittävät (ja onnistuvatkin) lohkaisemaan markkinaosuuksia halpahinnoittelulla. Yksi esimerkki on kiinalaiset puhelimet. Ne tulivat markkinoille erittäin edullisilla hinnoilla ja kun saivat markkinaosuutta, nostivat pikkuhiljaa hintojaan. Pohdituttaa, tukiko Kiinan valtio missä määrin kiinapuhelimien valmistajia halpahintavaiheessa?
Nyt on vuorossa kiinalaisten autojen invaasio.
Ei ole yhdentekevää, mitä länsimaiden kansalaiset ostavat. Suurimmalle osalle vain on EVVK kaikki muu paitsi oma napa. Kiinalaisessa autossa mietityttää vain se, onko omalta kannalta hyvä ostaa sellainen, eikä laajempi asiayhteys käy edes mielessä. Vähän kuin suhtautuminen ilmastonmuutokseen. Omaa toimintaa ei nähdä osana kokonaisuutta vaan ostopäätökset tehdään ihan vain omaa etua ajatellen.
Suosittelen lukemaan Peter Frankopan-nimisen hepun kirjoittaman kirjan Silkkitiet. Siinä on kuvattu pitkältä historiasta alkaen kuinka talous on motivoinut eri valtioiden toimia ja kuinka valta ja muiden maiden alistaminen on ollut talouden (rikkauksien) mahdollistamaa ja keino rikkauksien hankintaan. Tullit on aikoinaan keksitty, jotta estettäisiin vihamielisiä maita viemästä pääomaa pois omasta maasta eli pyrittiin estämään oman maan kansalaisia ostamaan tuotteita, joiden myyntitulot lisäävät vihamielisten tai kilpailevien maiden valtaa. Kiina oli suuri mahti kauan sitten. Onko se sitä kohta uudelleen? Siinä länsimaisilla kuluttajilla on merkittävä rooli, vaikka eivät sitä tajuakaan.
Suurimmat kiinalaiset autoteollisuuskonsernit ovat kiinalaisia valtionyhtiöitä.
Ottamatta nyt kantaa Kiinaan tai muihin maihin, jos olet tuntematon toimittaja, ei ole paljon muita vaihtoehtoja kuin myydä halvemmalla kuin tunnetut kilpailijat. Jos Apple myy iPhone luuria 1250,- niin montako iTööt-luuria menisi kaupaksi 1200,-?
Sinänsä vähän halvemmalla myynti ei välttämättä tarkoita, että valtion tai muun toimijan pitäisi tukea toimintaa. Jos nyt pidetään Apple esimerkkinä, organisaatio on luultavasti kasvanut vuosien varrella eikä jenkkilässä kukaan yliopistoja käynyt tule toimeen 3000€ kuukausipalkalla, palkat on 100 tonnia ja siitä ylöspäin vuodessa.
Apple teki 3Q/2023 noin 20 miljardin tuloksen reilun 80 miljardin liikevaihdolla elikä noin 25% GP. Vähän kevyemmällä organisaatiolla ja pienemmällä tuotto-odotuksella, iPhone luureja voisi myydä alle tonnilla eikä mitään subventointia valtiolta edelleenkään tarvittaisi. Siihen ei tietysti ole tarvetta kun tunnetun brändin kauppa käy muutenkin.
Minä puolestani otin kantaa juuri Kiinaan ja ongelmahan on se, että jos valtio rahoittaa yrityksiä, ne voivat polkuhinnoitella huoletta toisin kuin yksityinen yritys, jonka on löydettävä markkinoilta tulovirtansa vaikka joutuvat tulemaan uusille markkinoille halvemmilla hinnoilla. Valtiollisella toimijalla on käytettävissään sekä kansan karttuisa käsi että valtioiden väliset pääomamarkkinat eikä valtiolta ihan heti pätäkkä lopu.
Agressiivisella markkinoille työntymisellä voi olla takana valtapoliittiset tavoitteet. Venäjän touhuja yritetään hillitä talouspakotteilla. Vastaavasti joku valtio (tulee mieleen lähinnä Kiina) yrittää taloudellisia keinoja vahvistaakseen valta-asemaansa maailmassa. Kiina iskee länsimaisille markkinoille ja yrittää kerätä pätäkät parempaan talteen ja heikentää lännen taloudellista asemaa. Sotilaallinen varustelu ja vaikkapa avaruuden valloittaminen vaativat rahaa ja mitä enemmän Kiina saa länsimaisilta markkinoilta asemaa sitä enemmän se heikentää vastaavasti lännen taloudellista, sotilaallista, poliittista ja teknologista asemaa.
Kun ostaa kiinalaisen puhelimen tai auton, antaa rahansa Kiinan valtapyrkimysten käytettäväksi.
Edelliseen: Varmasti on niin, että Kiinan valtio tukee strategisia aloja, mutta vaikka Kiina on iso paikka, rahaa tarvitaan isoja summia kymmeniin miljooniin eri hankkeisiin samanaikaisesti. Infran rakentaminen on edelleen nopeaa mutta pahasti kesken. Hiljattain on uutisoitu luotijunaverkostosta joka on rakentunut vain reilussa 15 vuodessa muttei edelleenkään kata kuin tietyn kaistaleen maata. Pohjavesi on vähissä ja länsi-Kiinassa myrkyllistä. Talouskasvu on sakannut ennusteista jo kymmenen vuoden ajan. Jos olot heikentyy liikaa, sitä väkimäärää ei pidä kurissa millään. En usko, että autotehtaat on keihäänkärki johon paukkuja voidaan laittaa rajattomasti - kallista hommaa vielä. Tuotteet vanhenee käsiin nopeasti.
Selvästikin puhutaan eri asiasta. Minun huolenaihe on se, että Kiina pyrkii imuroimaan varallisuutta lännestä ja kasvattamaan maailman mahtiaan ja suomalaiset sekä muut länsimaiset kuluttajat tyrkyttävät sinne käsiojossa rahojaan puhelimia, autoja ym. kiinalaisia tuotteita ostamalla. Koska ne ovat halvempia kuin länsimaiset tuotteet. Kuten GLE, minäkin lasken Korean ja Japanin länsimaisiksi, koska niissä maissa on demokraattinen markkinatalous.
Eikä ongelma ole pelkästään kuluttajien käyttäytyminen vaan tietenkin on myös suomalaisia yrityksiä sekä suomalaisia henkilöitä kiinalaisissa yrityksissä, jotka nettoavat itselleen hyötyä samalla, kun tukevat kiinalaisten tuotteiden myyntiä Suomessa. Kuten esim. Elisa OnePlus-puhelimien kanssa. Kuluttaja on kuitenkin avainasemassa koska heidän ostopäätöksistään on kiinni kiinalaisten menestyminen. Ennen sanottiin, että suosi suomalaista, nyt olisi tärkeää suosia eniten suomalaista, sitten EU-aluetta ja sen jälkeen länsimaisen markkinatalouden tuotteita. Ja bannata kiinalaista mahdollisimman paljon. Kokonaan ei voi kiinalaisia tuotteita välttää.
Aiheesta keskustellaan muuallakin. Teslankin tuotanto Kiinassa on mielenkiinnon kohteena. EU:ta ehkä syytetään protektionismista, mutta länsimaiden kannalta ajateltuna protektionismia tarvitaan paremminkin lisää.
https://www.teslarati.com/tesla-eu-subsidy-probe-china-fairness/
Meni keskustelu ihan politiikaksi. Kyllä tuo 28000E MG ns. rauta akulla on ihan kohtuullinen kulkupeli. Mutta kyllä se verkosto pitää olla järjestettynä. Ostan kyllä mielelläni kiinalaisia laitteita. Ne ovat laadukkaita ja edullisia ja samalla sitoutan kiinalaiset taloudellisesti meihin ystävällismielisiin maihin. Muistellaan vain japanin tuloa automarkkinoille. Riisikupit valloittivat tavan kansan suosion kestävyydellään. Eli juuri sillä mistä niitä moitittiin.
Olen melko varma että asiansa saa toimitettua lähimmällä Hedinillä, ainakin jos se ole yksimerkkitalo Ford Storen tai Bavarian tapaan.
Varsinkin korit olivat maineessa, ruostuivat hetkessä, jos pelti oli unohtunut maalikerrosten väliin. Riisikuppien tekniikka oli halpaa ja yksinkertaista eli korjaus onnistui. Olihan sekin kestävyyttä, että matka jatkui tunnin korjauksen jälkeen. Ja niitä sai toisin kuin monia länsimerkkejä.
Kestävät japsit tulivat sitten paljon suosion kasvun jälkeen, voisi väittää 1990-luvulla. Ysäriautot ovat vieläkin varsinkin pohjoisen teillä.
Kommentti: Mestari McMasterin varoitukset Kiinasta vetivät vakavaksi https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009895533.html
Länsimainen kuluttaja ei sitouta Kiinaa, vaan ostamalla kiinalaisia tuotteita rahoittaa osaltaan Kiinan valtiota.
Ostamalla Teslan, tukee Putinia.
Kerrotko, miten Teslan oston rahat kanavoituvat Putinille? Vai tekikö mieli vain trollata, etkä keksinyt mitään parempaa?
Lue uutisia esim.:
Ukrainalaiset syyttävät autovalmistaja Teslan ja avaruusyhtiö Spacex:n pääomistajaa, miljardööri Elon Muskia Venäjän propagandan levittämisestä.
Syytökset ovat seurausta Muskin viestipalvelu X:ssä, eli entisessä Twitterissä, julkaisemasta viestistä, jossa tämä pilkkaa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyiä ja tämän avustuspyyntöjä.
Elon Muskia syytetään jälleen Venäjän propagandan levittämisestä. EPA/AOP
Muskin versiossa koulupojan naamaan on käsitelty Zelenskyin kasvot.
Kun viisi minuuttia on kulunut, etkä ole pyytänyt miljardeja dollareita avustuksina, Musk kirjoittaa viestissään.
Miten tuosta saat väännettyä, että Teslan ostajan rahat menevät Putinille? Kiinalaisten tuotteiden ostajien rahat menevät Kiinaan.
Ostamalla Teslan, tukee Putinia.
Muskin kannanotot sotaan, tukee Putinin tekemää törkeää aluevaltausta.
Euroopan pitäisi pikimmiten laitaa Muskin tuotteet pakotelistalle.
Pörssiyhtiöhän Tesla on, joten Teslan ostamalla tukee sen osakkeenomistajia. Sekä työntekijöitä. Putinin mahdollisista osakeomistuksista Teslassa en kylläkään tiedä yhtään mitään.
Muskista oli kyse, ei Putinista. Musk tukee Putinia välillisesti ja taitaa omistaa kelpo siivun Teslan osakkeita.
Kiinalaisista autoista oli kyse, ei Muskista eikä Putinista. Musk ei ole sotilaallinen eikä poliittinen uhka eikä Putinkaan tällä hetkellä muuten kuin Ukrainalle, koska sen militaristinen kapasiteetti ei riitä laajempaan imperialismiin kunnolla. Afrikassa taitaa olla jotain menestystä venäläisillä. Kiina on totalitaarinen valtiokapitalistinen maa, joka muun muassa uhkaa Taiwania, terrorisoi uiguureja ja omia kansalaisiaan sekä pyrkii kasvattamaan taloudellista mahtiaan maailmassa. Ostamalla kiinalaisen auton tai muun tuotteen antaa rahansa diktatuurin taloudelliseen tukemiseen.