@Lukija49751 kirjoitti:
onhan se mukava tankata dieseliä 1,65/litra ja ajella kaupungissa ~4L/100km kulutuksella kesät talvet ilman rangen menettämisen pelkoa, tai ihmetellä hybridejä, jotka muka säästää 8L kulutuksella jotain, oli minullakin taunus solaxin ladan kaasarilla ja meni samaan 8L satasella..
Tulipa ajeltua tällä viikolla taloudellisemmalla Golf-luokan 150 hp etuvetodieselfarkulla 700 km edestakainen lenkki aurinkoisessa kesäsäässä Suomen maanteitä. Matkan lopussa kulutusmittari näytti tasan 5,0 l/100 km. Kaukana on minulla nuo 4 l kulutukset...
@Lukija49751 kirjoitti:
onhan se mukava tankata dieseliä 1,65/litra ja ajella kaupungissa ~4L/100km kulutuksella kesät talvet ilman rangen menettämisen pelkoa, tai ihmetellä hybridejä, jotka muka säästää 8L kulutuksella jotain, oli minullakin taunus solaxin ladan kaasarilla ja meni samaan 8L satasella..
Tulipa ajeltua tällä viikolla taloudellisemmalla Golf-luokan 150 hp etuvetodieselfarkulla 700 km edestakainen lenkki aurinkoisessa kesäsäässä Suomen maanteitä. Matkan lopussa kulutusmittari näytti tasan 5,0 l/100 km. Kaukana on minulla nuo 4 l kulutukset...
Aika korkea kulutus matka-ajossa. Ehkä osa matkasta oli moottoritietä? 5L/100km alittuu jo yli 10 vuotta vanhalla 500-sarjan farkkubemarilla, joka ihan fysiikan lakien mukaan pitäisi kuluttaa vähän enemmän kuin golf.
@Lukija49751 kirjoitti:
onhan se mukava tankata dieseliä 1,65/litra ja ajella kaupungissa ~4L/100km kulutuksella kesät talvet ilman rangen menettämisen pelkoa, tai ihmetellä hybridejä, jotka muka säästää 8L kulutuksella jotain, oli minullakin taunus solaxin ladan kaasarilla ja meni samaan 8L satasella..
Tulipa ajeltua tällä viikolla taloudellisemmalla Golf-luokan 150 hp etuvetodieselfarkulla 700 km edestakainen lenkki aurinkoisessa kesäsäässä Suomen maanteitä. Matkan lopussa kulutusmittari näytti tasan 5,0 l/100 km. Kaukana on minulla nuo 4 l kulutukset...
Aika korkea kulutus matka-ajossa. Ehkä osa matkasta oli moottoritietä? 5L/100km alittuu jo yli 10 vuotta vanhalla 500-sarjan farkkubemarilla, joka ihan fysiikan lakien mukaan pitäisi kuluttaa vähän enemmän kuin golf.
Mahtaa tiet olla vielä niin "rosoisia" talven nastarengasrouhimisien jäljiltä, että helposti sen 0.5l kasvaa dieselilläkin kulutus per 100km. Kunhan ensimmäiset arkipäiville sattuvat helteet saapuvat, niin raskasliikenne siloittaa tienpinnan.
Itseltä löytyy myös tuollainen 10v 500-sarjan farkkubemari, mutta en kyllä koskaan ole päässyn alle 5 litran minkäänlaisessa ajossa - lähempänä 6l/100km kesälläkin (yleensä vakkari himpun verran yli tikkarinopeuden "sakotusrajaa" ylittämättä). Toki tuo nyt on pitkällä moottorilla ja joka nurkasta raapiva malli.
@Lukija49751 kirjoitti:
onhan se mukava tankata dieseliä 1,65/litra ja ajella kaupungissa ~4L/100km kulutuksella kesät talvet ilman rangen menettämisen pelkoa, tai ihmetellä hybridejä, jotka muka säästää 8L kulutuksella jotain, oli minullakin taunus solaxin ladan kaasarilla ja meni samaan 8L satasella..
Tulipa ajeltua tällä viikolla taloudellisemmalla Golf-luokan 150 hp etuvetodieselfarkulla 700 km edestakainen lenkki aurinkoisessa kesäsäässä Suomen maanteitä. Matkan lopussa kulutusmittari näytti tasan 5,0 l/100 km. Kaukana on minulla nuo 4 l kulutukset...
Aika korkea kulutus matka-ajossa. Ehkä osa matkasta oli moottoritietä? 5L/100km alittuu jo yli 10 vuotta vanhalla 500-sarjan farkkubemarilla, joka ihan fysiikan lakien mukaan pitäisi kuluttaa vähän enemmän kuin golf.
Mahtaa tiet olla vielä niin "rosoisia" talven nastarengasrouhimisien jäljiltä, että helposti sen 0.5l kasvaa dieselilläkin kulutus per 100km. Kunhan ensimmäiset arkipäiville sattuvat helteet saapuvat, niin raskasliikenne siloittaa tienpinnan.
Itseltä löytyy myös tuollainen 10v 500-sarjan farkkubemari, mutta en kyllä koskaan ole päässyn alle 5 litran minkäänlaisessa ajossa - lähempänä 6l/100km kesälläkin (yleensä vakkari himpun verran yli tikkarinopeuden "sakotusrajaa" ylittämättä). Toki tuo nyt on pitkällä moottorilla ja joka nurkasta raapiva malli.
Saksalaisilta forumeilta saa lukea ihmetyksiä, että 520d menee alle viiden jopa 120 nopeudessa pitkällä matkalla. Ilman muuta Xdrive ja 6-syl nostaa kulutusta. En minäkään tankatessa laskettuna ole koskaan päässyt viiden alle mutta kulutusmittari on kalibroitu ja toteutuu 0,1L tarkkuudella kun tankkaa. Olen saanut talvinopeuksilla keskikulutuksen laskemaan 4.3 kun 200km ajaa siististi osittain 80 ja enimmäkseen 100 rajoituksilla - nopeus ei yhtään alle tikkarin, mutta joustava ajotyyli, ei tarvitse jarrupolkimeen koskea.
@Lukija159246 kirjoitti:
Saksalaisilta forumeilta saa lukea ihmetyksiä, että 520d menee alle viiden jopa 120 nopeudessa pitkällä >matkalla. Ilman muuta Xdrive ja 6-syl nostaa kulutusta. En minäkään tankatessa laskettuna ole koskaan >päässyt viiden alle mutta kulutusmittari on kalibroitu ja toteutuu 0,1L tarkkuudella kun tankkaa. Olen >saanut talvinopeuksilla keskikulutuksen laskemaan 4.3 kun 200km ajaa siististi osittain 80 ja enimmäkseen >100 rajoituksilla - nopeus ei yhtään alle tikkarin, mutta joustava ajotyyli, ei tarvitse jarrupolkimeen koskea.
riippuu varmaan juurikin tiestöstä ja mäkisyydestä. +5- +15 kelissä omalla audi ultralla pääsee 3,5l/100km
mutta pitää ajaa 80-100km/h mittarin mukaan eikä ohitella paljoa sadan kilometerin matkalla.. vakkari lisää kulutusta jopa 0,4l/100km jos mäkistä ja alkaa nyityttää menoa (huono vakkari?).
Nyt on tullut ajettua pitkää matkaa kesäkelissä kahdella dieselillä (2016 150 hp etuveto TDI-DSG-6 farkku ja 2022 200 hp TDI-DSG-7 neliveto isompi farkku) sekä itselataavalla hybridillä. (2016 223 hp sedan, joka osuu kooltaan noiden väliin.) Mitenkäs kulutukset? Kaikkien kulutukset ovat maantiellä muutaman desin tarkkuudella samat. 150 hp D 4,8 l/100km, 223 hp B 5,0 l/100km ja 200 hp D 5,4 l/100 km. Millään noista ei pääse siis lähellekään nimim. Pihistelijän tavallisen bensa-auton lukemiin. Eli mitä tästä voimme päätellä? Mitään noista ei kai sitten kannata ostaa?
Muita huomioita noista kolmesta:
etuvetodieselin kulutus kärsii muita vähemmän lyhyiden matkojen ajosta kylmänä.
hybridi loistaa mäkisillä teillä ja kaupungissa sekä seka-ajossa paitsi kylmänä mutta sen kulutus nousee dieseleitä enemmän nopeissa ohituksissa maantiellä.
dieselveroa ei saa maksettua ikinä halvemmasta polttoaineesta säästyvillä rahoilla.
tehottomin tuntuu pintakaasulla tehokkaimmalta kun nuo muut kulkee matkaa niin pienillä moottorin kierroksilla.
@Lukija31722 kirjoitti:
Nyt on tullut ajettua pitkää matkaa kesäkelissä kahdella dieselillä (2016 150 hp etuveto TDI-DSG-6 farkku ja 2022 200 hp TDI-DSG-7 neliveto isompi farkku) sekä itselataavalla hybridillä. (2016 223 hp sedan, joka osuu kooltaan noiden väliin.) Mitenkäs kulutukset? Kaikkien kulutukset ovat maantiellä muutaman desin tarkkuudella samat. 150 hp D 4,8 l/100km, 223 hp B 5,0 l/100km ja 200 hp D 5,4 l/100 km. Millään noista ei pääse siis lähellekään nimim. Pihistelijän tavallisen bensa-auton lukemiin. Eli mitä tästä voimme päätellä? Mitään noista ei kai kannata ostaa?
Mitä tuo hp tarkoittaa, onko autot viritettyjä vai miksi ilmeisesti teho pitää ilmoittaa?
@Lukija31722 kirjoitti:
Nyt on tullut ajettua pitkää matkaa kesäkelissä kahdella dieselillä (2016 150 hp etuveto TDI-DSG-6 farkku ja 2022 200 hp TDI-DSG-7 neliveto isompi farkku) sekä itselataavalla hybridillä. (2016 223 hp sedan, joka osuu kooltaan noiden väliin.) Mitenkäs kulutukset? Kaikkien kulutukset ovat maantiellä muutaman desin tarkkuudella samat. 150 hp D 4,8 l/100km, 223 hp B 5,0 l/100km ja 200 hp D 5,4 l/100 km. Millään noista ei pääse siis lähellekään nimim. Pihistelijän tavallisen bensa-auton lukemiin. Eli mitä tästä voimme päätellä? Mitään noista ei kai kannata ostaa?
Mitä tuo hp tarkoittaa, onko autot viritettyjä vai miksi ilmeisesti teho pitää ilmoittaa?
Se tarkoittaa autojen moottorin tehoa vanhoina hevosvoimina. Eiköhän se auta suhteuttamaan kulutuksia toisiinsa. Voisin tietenkin ilmoittaa myös kuutiotilavuudet: Dieselit 2,0 l ja bensa 2,5 l ja mallit Octavia, Superb ja IS.
@Lukija31722 kirjoitti:
Nyt on tullut ajettua pitkää matkaa kesäkelissä kahdella dieselillä (2016 150 hp etuveto TDI-DSG-6 farkku ja 2022 200 hp TDI-DSG-7 neliveto isompi farkku) sekä itselataavalla hybridillä. (2016 223 hp sedan, joka osuu kooltaan noiden väliin.) Mitenkäs kulutukset? Kaikkien kulutukset ovat maantiellä muutaman desin tarkkuudella samat. 150 hp D 4,8 l/100km, 223 hp B 5,0 l/100km ja 200 hp D 5,4 l/100 km. Millään noista ei pääse siis lähellekään nimim. Pihistelijän tavallisen bensa-auton lukemiin. Eli mitä tästä voimme päätellä? Mitään noista ei kai kannata ostaa?
Mitä tuo hp tarkoittaa, onko autot viritettyjä vai miksi ilmeisesti teho pitää ilmoittaa?
Se tarkoittaa autojen moottorin tehoa vanhoina hevosvoimina. Eiköhän se auta suhteuttamaan kulutuksia toisiinsa. Voisin tietenkin ilmoittaa myös kuutiotilavuudet: Dieselit 2,0 l ja bensa 2,5 l ja mallit Octavia, Superb ja IS.
Jos kyse ei ole jostain amerikan veekasista, moottorit itsessään eivät polttoainetta paljoa kuluta, vaikka jonkinlaisia eroja samassa korissa niillä on. Ilmanvastukseen ja massan kuljettamiseen sekä muihin vastuksiin polttoainetta kuluu. Joskus saattoi olla kaasuttimen koosta kiinni kuinka paljon ylimääräistä meni moottoriin.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Mahtaa tiet olla vielä niin "rosoisia" talven nastarengasrouhimisien jäljiltä, että helposti sen 0.5l kasvaa >dieselilläkin kulutus per 100km. Kunhan ensimmäiset arkipäiville sattuvat helteet saapuvat, niin >raskasliikenne siloittaa tienpinnan.
Itseltä löytyy myös tuollainen 10v 500-sarjan farkkubemari, mutta en kyllä koskaan ole päässyn alle 5 >litran minkäänlaisessa ajossa - lähempänä 6l/100km kesälläkin (yleensä vakkari himpun verran yli >tikkarinopeuden "sakotusrajaa" ylittämättä). Toki tuo nyt on pitkällä moottorilla ja joka nurkasta raapiva >malli.
en usko tien rosoisuuden vaikuttavan, tuossa yksi päivä 108km, Ka 3,1L/100km (takaisinpäin 3,5L/100km), eli enemmän ylämäkeä. sää aurinko +16c, kn. 67km/h (max 105km/h). Nyt lämpimämpää niin menee 3,7L/100km noin 15km matka ajossa taajamaa ja kantatietä pysähdyksineen ilman ss käyttöä.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Mahtaa tiet olla vielä niin "rosoisia" talven nastarengasrouhimisien jäljiltä, että helposti sen 0.5l kasvaa >dieselilläkin kulutus per 100km. Kunhan ensimmäiset arkipäiville sattuvat helteet saapuvat, niin >raskasliikenne siloittaa tienpinnan.
Itseltä löytyy myös tuollainen 10v 500-sarjan farkkubemari, mutta en kyllä koskaan ole päässyn alle 5 >litran minkäänlaisessa ajossa - lähempänä 6l/100km kesälläkin (yleensä vakkari himpun verran yli >tikkarinopeuden "sakotusrajaa" ylittämättä). Toki tuo nyt on pitkällä moottorilla ja joka nurkasta raapiva >malli.
en usko tien rosoisuuden vaikuttavan, tuossa yksi päivä 108km, Ka 3,1L/100km (takaisinpäin 3,5L/100km), eli enemmän ylämäkeä. sää aurinko +16c, kn. 67km/h (max 105km/h). Nyt lämpimämpää niin menee 3,7L/100km noin 15km matka ajossa taajamaa ja kantatietä pysähdyksineen ilman ss käyttöä.
Tässä on hyvä esimerkki kulutusluvuista, jollaisiin en itse ole päässyt ikinä minkäänlaisella ajamallani (ei ladattavalla) autolla (tosin ajankin yrittämättä päästä alhaisiin lukemiin). Kiinnostaisi tietää kuitenkin, millainen on auto joka normaalin liikenteen rytmissä ajaen kuluttaa noin reilusti alle 4 litraa sadalla - ja mikä on SS?
Onko auto esim. Audi A2, Toyota Yaris, ladattava jätticitymaasturi vai mikä?
Matalille kolmosille ei ole asiaa isommalla dieselillä, mutta nelosen alitus tapahtuu ihan itsestään vaikkapa pääsiäisen paluuliikenteessä sulalla tiellä ruuhkan jatkuvan ruuhkan mukana ajaen vaikka sedan-korisella E-sarjan Mersullakin.
Se on tosin vain tuokiokuva juuri auton kulutusoptimiin osuvasta yhdestä matkasta, jossa ajetaan isolla vaihteella helpolla kesäisin 100 km/h rajoitetulla valtatiellä liikenteen rajoittamana hieman alle 80 km/h keskinopeudella. Ympärivuotinen keskikulutus on sitten puolitoista litraa enemmän.
@Lukija507699 kirjoitti:
Matalille kolmosille ei ole asiaa isommalla dieselillä, mutta nelosen alitus tapahtuu ihan itsestään vaikkapa pääsiäisen paluuliikenteessä sulalla tiellä ruuhkan jatkuvan ruuhkan mukana ajaen vaikka sedan-korisella E-sarjan Mersullakin.
Se on tosin vain tuokiokuva juuri auton kulutusoptimiin osuvasta yhdestä matkasta, jossa ajetaan isolla vaihteella helpolla kesäisin 100 km/h rajoitetulla valtatiellä liikenteen rajoittamana hieman alle 80 km/h keskinopeudella. Ympärivuotinen keskikulutus on sitten puolitoista litraa enemmän.
@Lukija507699 kirjoitti:
Matalille kolmosille ei ole asiaa isommalla dieselillä, mutta nelosen alitus tapahtuu ihan itsestään vaikkapa pääsiäisen paluuliikenteessä sulalla tiellä ruuhkan jatkuvan ruuhkan mukana ajaen vaikka sedan-korisella E-sarjan Mersullakin.
Se on tosin vain tuokiokuva juuri auton kulutusoptimiin osuvasta yhdestä matkasta, jossa ajetaan isolla vaihteella helpolla kesäisin 100 km/h rajoitetulla valtatiellä liikenteen rajoittamana hieman alle 80 km/h keskinopeudella. Ympärivuotinen keskikulutus on sitten puolitoista litraa enemmän.
Olen ajellut tänäkin kesänä pikkuteitä, joissa voi ja pitää ajaa rauhallisesti 50-70 km/h. Kolmen tonnin matkailuauton kulutus tippuu sellaisilla alle 7 litran. Isommalla tiellä menee kesällä 8,5 kun ajaa rekkanopeutta, motarinopeuksilla menisi 15-20. Nopeudella on väliä ja iso auto vie yllättävän vähän.
@Lukija209751 kirjoitti:
Olen ajellut tänäkin kesänä pikkuteitä, joissa voi ja pitää ajaa rauhallisesti 50-70 km/h. Kolmen tonnin matkailuauton kulutus tippuu sellaisilla alle 7 litran. Isommalla tiellä menee kesällä 8,5 kun ajaa rekkanopeutta, motarinopeuksilla menisi 15-20. Nopeudella on väliä ja iso auto vie yllättävän vähän.
niin, jos testit tehdään kuormattuna niin bensiinitkin sitten mukaan kieltoon, hybridit mukaan lukien, varsinkin talvitesteissä ainut polttis joka kehittyy vielä vuosia on diesel -> syynä jatkuvasti kehitettävät synteettiset ja bio polttoaineet.
niin, jos testit tehdään kuormattuna niin bensiinitkin sitten mukaan kieltoon, hybridit mukaan lukien, varsinkin talvitesteissä ainut polttis joka kehittyy vielä vuosia on diesel -> syynä jatkuvasti kehitettävät synteettiset ja bio polttoaineet.
Dieseliä demonisoidaan jatkuvasti, mutta siihen turvaavat puolustusvoimat ja kaikki ne jotka menevät perille aikataulujen mukaan.
niin, jos testit tehdään kuormattuna niin bensiinitkin sitten mukaan kieltoon, hybridit mukaan lukien, varsinkin talvitesteissä ainut polttis joka kehittyy vielä vuosia on diesel -> syynä jatkuvasti kehitettävät synteettiset ja bio polttoaineet.
Hiilidioksiidipäästöihinhän tuossa ei viitata millään lailla. Nehän määräytyvät poltetun polttoaineen määrän mukaan , eli hiilidioksiidipäästön määrä NEDC ja WLTP testissä on täsmälleen sama, jos polttoainetta poltetaan sama määrä.
Typen oksidit tässä ovat se paha asia, joita ei saada pysymään kurissa. Toki Euro6 mukaisella, toimivalla, SCR katalysaattorilla varustetulla ajoneuvolla päästään lähes bensiinimoottorin arvoihin - ainakin optimikuormituksella optimilämpötilassa.
Olen lukenut tätä(kin) viestiketjua pyrkien saamaan käsityksen uusimpien dieselmoottoreiden kulutuksesta ja talviluotettavuuedsta. Vaikuttaa siltä että dieseleiden kulutus on lisääntynyt urean käyttöönoton myötä. Onko nyt uusimmilla moottorikonstruktioilla saavutettu taso jossa NOx-päästöt ovatkin bensiinimoottoreiden kanssa lähes yhteneviä? Ja CO2-päästöt myös kun urean hajoaminen otetaan huomioon.
Hämmentävää on myös ollut lukea käyttäjäkokemuksia (uusien?) dieseleiden luotettavuudesta kylmissä olosuhteissa. Viime talvi on kuulemma ollut "haasteellinen".
Olin hiljattain vaihtamassa bensiinihybridiäni vm. 2023 dieselhybridiin. Kysellessäni huoltoneuvojilta ovatko uudet urealaitteistot kehittyneempiä ja siten luotettavampia kuin vanhemmat, en saanut selkeää vastausta. Ehken yksi vastauksista kuvastaa tilannetta: Osta bensiinikäyttöinen hybridi!
Myös yllättävää oli se, että urealaitteille ei ole määräaikaishuolloissa muuta huollettavaa kuin säiliön täyttö. Siis huoltovapaita laitteitako?
Dieseliin vaihtaminen taitaa sisältää kalliita riskejä jotka voivat toistua korjauksista huolimatta? Niin että pitänee jatkaa tuolla 115 tkm ajetulla bensiinihybridillä. Se ei kakistellut viime talven pakkasillakaan.
Myös yllättävää oli se, että urealaitteille ei ole määräaikaishuolloissa muuta huollettavaa kuin säiliön täyttö. Siis huoltovapaita laitteitako?
Eipä heti keksi mitä noista voisi huoltaa (ainakaan mahdollista vikaantumista silmälläpitäen). Mekaanisesti aika yksinkertainen järjestelmä. Tankki jonka sisällä (yleensä sisällä) pumppu. Tankista/pumpusta lähtee letku joka menee injektorisuuttimeen. Toki ohjelmallisesti voi ajaa painetestiä/tyhjentää linjastoa ja avata/sulkea injektoria, mutta tämä on sitä järjestelmän perustoiminnallisuutta. Ohjausjärjestelmän ohjelmistopäivitys olisi hyvä suorittaa mikäli saatavilla.
@[ZeiMZei] kirjoitti:
Hiilidioksiidipäästöihinhän tuossa ei viitata millään lailla. Nehän määräytyvät poltetun polttoaineen määrän mukaan , eli hiilidioksiidipäästön määrä NEDC ja WLTP testissä on täsmälleen sama, jos polttoainetta poltetaan sama määrä.
Typen oksidit tässä ovat se paha asia, joita ei saada pysymään kurissa. Toki Euro6 mukaisella, toimivalla, SCR katalysaattorilla varustetulla ajoneuvolla päästään lähes bensiinimoottorin arvoihin - ainakin optimikuormituksella optimilämpötilassa.
en minäkään
mietippä sitä alimitoitettua bensasihinää perässään alimitoitettu sähkömoottoriksi kutsuttu startti... -25c ja peräkärry perässä, kylmästä lämpimään jukkapojan tahdissa ilman vwebastoa, saattaa tulla muutakin kun CO2:sta ja
aika paljon vastaavaa riisseliä enemmän... PM2-5. CAC pienennetään tehoa ensimmäisen vartin ettei öljy ja vesi kontaminoidu ja estetään massailmamittarin oikea luenta kunnes portti plussalla -> päästöjä tulee kylmänä ilman peräkärryäkin, ja enemmän kuin ilmoittelevat, että se siitä bensan synninpäästöstä.
"Ensimmäinen ja suurin pulma on, että AdBlue alkaa jäätyä ja kiteytyä jo -11 asteen lämpötilassa. Ongelma on kärjistynyt kuluneena talvena, kun pakkaset ovat paukkuneet 35–40 miinusasteessa."
Vaihdoimme kesällä Euro6-dieselin uudempaan, sellaiseen jossa on AdBlue varusteena. Saa vuosien kuluessa nähdä esiintyykö ongelmia, mutta ainakin auto oli juuri sellainen minkä halusin. Kulutus nousi aiempaan verrattuna, mutta on auto myös painavampi ja tehokkaampi. Maantieajossa se vie kuitenkin litroissa mitattuna vähemmän kuin ahtaampi bensahybridi johon ei saa vetokoukkua.
Ajoneuvo- ja dieselverojakin pitää maksaa yllättävän paljon, mutta toisaalta nykyisin maksetut verot eivät mene enää ihan minne sattuu, ja huushollimme ladattavan bensahybridin ja sähkön liikennekäytön vero puolestaan on niin pieni että se tasoittaa tilanteen.
Suomessa talvi on ankarampi kuin keski-Euroopassa. Sille ei mahda mitään että kylmät koneet eivät käy puhtaasti, mutta nykyisin on hiukkassuodattimet yms. mitä ei kaasarikone-aikana ollut. Typen oksidit ovat diesel-koneen sivutuote (ilmaa on sylinterissä niin paljon että ilman sisältämää typpeäkin palaa siinä ohessa), ja onhan se hyvä jos pakokaasut ovat puhtaita, ajoi millä ajoi.
Meillä isompi, painavampi ja nopeampi EU6 dieselfarkku on tankkikirjan mukaan kuluttanut 3 vuoden keskiarvona 5.15 sadalle.
Vanhempi pienempi, kevyempi ja hitaampi EU5 sedan kulutti 10 vuoden keskiarvona 5.4 sadalle.
Jarruvero paheksuttavan isoista etujarruista on peritty sekä maahan tullessa että vuosittain ajoneuvoveron yhteydessä kummastakin. On ikävää, että verottaja suosii huonompia jarruja veroporkkanalla mutta emme ole silti nähneet aiheelliseksi säästää jarruista.
@Lukija21885 kirjoitti:
Typen oksidit ovat diesel-koneen sivutuote (ilmaa on sylinterissä niin paljon että ilman sisältämää typpeäkin palaa siinä ohessa)
Typen oksidit ovat hyvän hyötysuhteen sivutuote polttonesteestä riippumatta.
Imusarjaruiskutus ja valmiin seoksen puristaminen rajaavat puristuksen ja ahdon kauppalaadun bensiinillä nakutuksen vuoksi, joten typen oksidit eivät ole ongelma.
Kun bensamoottorin työkierto vaihdetaan suoraruiskutukseen ja parempaa hyötysuhdetta tavoitellaan ahtamalla tehollista keskipainetta nostetaan, typen oksidien määrä kasvaa myös bensiinimoottorissa samalla kun se alkaa tavoittaa dieselin hyötysuhdeylivoimaa. Suuri lämpötila ja paljon ilmaa tekee NOxia myös bensasta. Tai oikeastaan ilman typestä.
Nopean palamisen ja suoraruiskutuksen hiukkaspäästöt tulevat kaupan päälle. Ei hiukkaspäästöjen mittausta lisätty bensamoottorien EU6-hyväksyntänormiin huvikseen. Eikä hiukkassuodinta bensa-autoon.
Palaanpa vielä tuohon ”huoltovapaaseen” urean ruiskutuslaitteistoon. Ehken se laitteistona on yksinkertainen, mutta ei niin yksinkertainen etteikö siinä olisi jotain huollettavaa. Ja ehken jopa siten käyttöluotettavuutta parantavaa. Perustelen tätä lukukokemuksella (Mersuforum.net)
Tässä aamutuimaan luin Mercedes w213-sarjan autojen adblue kokemuksia ja kertomuksia. Niitä tuossa kirjoitussarjassa oli peräti 16 sivua. Siellä oli useampi tapaus, missä auton omistaja oli omatoimisesti avannut urean ruiskutussuuttimen ja jopa kuvannut sen. Kuvien perusteella se on laite johon vähitellen kiteytyy ureaa ja suutin reikä pienenee kunnes tukkeentuu. Tuo ilmiö voi vaikuttaa SCR-laitteen toimintaan sitä heikentävästi ja jopa kerrannaisvikaantumisia aiheuttaen. Ilmiö, jonka vaikutuksen voinee eliminoida säännön mukaisella puhdistuksella. Siis sellaisella jonka voi ottaa osaksi vuosihuoltoa. Eikä toimenpide ole hankala ja aikaa vievä, vaatii vettä ja jonkin puhdistustyökalun. Alle tunnin homma.
Olen sitä mieltä, että tämmöisen (laajalti koetun) ongelman kyseen ollen maahantuojalla ja huolto-organisaatioilla on aktiivinen velvollisuus parantaa huoltojen sisältöä ottaen huomioon maamme olosuhteet ja siten yrittää auttaa autojen omistajia välttämään kalliita korjauksia ja siten parantamaan käyttäjätyytyväisyyttä kuin myös autojen vaihtoarvoa. Semmoinen jos mikä olisi oikeaa asiakaslähtöisyyttä. Vaikuttaa siltä että niin ei nyt tapahdu.
@Lukija79045 kirjoitti:
Palaanpa vielä tuohon ”huoltovapaaseen” urean ruiskutuslaitteistoon. Ehken se laitteistona on yksinkertainen, mutta ei niin yksinkertainen etteikö siinä olisi jotain huollettavaa. Ja ehken jopa siten käyttöluotettavuutta parantavaa. Perustelen tätä lukukokemuksella (Mersuforum.net)
Tässä aamutuimaan luin Mercedes w213-sarjan autojen adblue kokemuksia ja kertomuksia. Niitä tuossa kirjoitussarjassa oli peräti 16 sivua. Siellä oli useampi tapaus, missä auton omistaja oli omatoimisesti avannut urean ruiskutussuuttimen ja jopa kuvannut sen. Kuvien perusteella se on laite johon vähitellen kiteytyy ureaa ja suutin reikä pienenee kunnes tukkeentuu. Tuo ilmiö voi vaikuttaa SCR-laitteen toimintaan sitä heikentävästi ja jopa kerrannaisvikaantumisia aiheuttaen. Ilmiö, jonka vaikutuksen voinee eliminoida säännön mukaisella puhdistuksella. Siis sellaisella jonka voi ottaa osaksi vuosihuoltoa. Eikä toimenpide ole hankala ja aikaa vievä, vaatii vettä ja jonkin puhdistustyökalun. Alle tunnin homma.
Olen sitä mieltä, että tämmöisen (laajalti koetun) ongelman kyseen ollen maahantuojalla ja huolto-organisaatioilla on aktiivinen velvollisuus parantaa huoltojen sisältöä ottaen huomioon maamme olosuhteet ja siten yrittää auttaa autojen omistajia välttämään kalliita korjauksia ja siten parantamaan käyttäjätyytyväisyyttä kuin myös autojen vaihtoarvoa. Semmoinen jos mikä olisi oikeaa asiakaslähtöisyyttä. Vaikuttaa siltä että niin ei nyt tapahdu.
ehkäpä sitä urealiuosta kannattaisi kehittää, eikä lisäillä sikäli turhia huolto toimenpiteitä haynesin oppaisiin?
@Lukija79045 kirjoitti:
Palaanpa vielä tuohon ”huoltovapaaseen” urean ruiskutuslaitteistoon. Ehken se laitteistona on yksinkertainen, mutta ei niin yksinkertainen etteikö siinä olisi jotain huollettavaa. Ja ehken jopa siten käyttöluotettavuutta parantavaa. Perustelen tätä lukukokemuksella (Mersuforum.net)
Tässä aamutuimaan luin Mercedes w213-sarjan autojen adblue kokemuksia ja kertomuksia. Niitä tuossa kirjoitussarjassa oli peräti 16 sivua. Siellä oli useampi tapaus, missä auton omistaja oli omatoimisesti avannut urean ruiskutussuuttimen ja jopa kuvannut sen. Kuvien perusteella se on laite johon vähitellen kiteytyy ureaa ja suutin reikä pienenee kunnes tukkeentuu. Tuo ilmiö voi vaikuttaa SCR-laitteen toimintaan sitä heikentävästi ja jopa kerrannaisvikaantumisia aiheuttaen. Ilmiö, jonka vaikutuksen voinee eliminoida säännön mukaisella puhdistuksella. Siis sellaisella jonka voi ottaa osaksi vuosihuoltoa. Eikä toimenpide ole hankala ja aikaa vievä, vaatii vettä ja jonkin puhdistustyökalun. Alle tunnin homma.
Olen sitä mieltä, että tämmöisen (laajalti koetun) ongelman kyseen ollen maahantuojalla ja huolto-organisaatioilla on aktiivinen velvollisuus parantaa huoltojen sisältöä ottaen huomioon maamme olosuhteet ja siten yrittää auttaa autojen omistajia välttämään kalliita korjauksia ja siten parantamaan käyttäjätyytyväisyyttä kuin myös autojen vaihtoarvoa. Semmoinen jos mikä olisi oikeaa asiakaslähtöisyyttä. Vaikuttaa siltä että niin ei nyt tapahdu.
Ad Blue liuoksessa on useampia väärin suunniteltuja ominaisuuksia ja niin on myös Mercedeksen ad blue laitteistoissakin.
Tuo suuttimen, säiliön, pinnanmittauksen ja pumpun karstoittuminen pikku hiljaa kiteytyvän liouksen vuoksi on yksi ad blue liuoksen suunnitteluvirhe, jolle onneksi on empiirisesti kohtuullisen hyvin toimiva korjaussarja, kun kippaa jokaiseen säiliölliseen ad blue cleaneria joka estää liuoksen kiteytymisen. Merkkiliikkeen jo vaihtokuntoon tuomitsema pumppu + säiliö on nyt toiminut yli 2 vuotta ja yli 50.000 km moitteetta viiakoodin nollauksen ja jatkuvan cleanerkäsittelyn jälkeen. Susihan se aine on, koska vuoden säiliössä viettävä aine EI SAA kiteytyä tönköksi.
Valitettavasti cleaneri ei alenna jäätymispistettä. Jo pikku pakkasessa jäätyvän liuoksen rikkomat putket ja säiliöt ovat sitten sekä liuoksen että auton selkeä suunnitteluvirhe, jota Mercedes vielä pahentaa varaosien hinnoittelulla.
Pakoputkistoon asennettujen NOx-sensorien kesto on mainoslauseen mukaan "paras tai ei mitään". Onneksi puolella heikkolaatuisen alkuperäisosan hinnasta saa paremman tarvikeosan puolta pidemmällä takuulla.
@Lukija79045 kirjoitti:
Palaanpa vielä tuohon ”huoltovapaaseen” urean ruiskutuslaitteistoon. Ehken se laitteistona on yksinkertainen, mutta ei niin yksinkertainen etteikö siinä olisi jotain huollettavaa. Ja ehken jopa siten käyttöluotettavuutta parantavaa. Perustelen tätä lukukokemuksella (Mersuforum.net)
Tässä aamutuimaan luin Mercedes w213-sarjan autojen adblue kokemuksia ja kertomuksia. Niitä tuossa kirjoitussarjassa oli peräti 16 sivua. Siellä oli useampi tapaus, missä auton omistaja oli omatoimisesti avannut urean ruiskutussuuttimen ja jopa kuvannut sen. Kuvien perusteella se on laite johon vähitellen kiteytyy ureaa ja suutin reikä pienenee kunnes tukkeentuu. Tuo ilmiö voi vaikuttaa SCR-laitteen toimintaan sitä heikentävästi ja jopa kerrannaisvikaantumisia aiheuttaen. Ilmiö, jonka vaikutuksen voinee eliminoida säännön mukaisella puhdistuksella. Siis sellaisella jonka voi ottaa osaksi vuosihuoltoa. Eikä toimenpide ole hankala ja aikaa vievä, vaatii vettä ja jonkin puhdistustyökalun. Alle tunnin homma.
Olen sitä mieltä, että tämmöisen (laajalti koetun) ongelman kyseen ollen maahantuojalla ja huolto-organisaatioilla on aktiivinen velvollisuus parantaa huoltojen sisältöä ottaen huomioon maamme olosuhteet ja siten yrittää auttaa autojen omistajia välttämään kalliita korjauksia ja siten parantamaan käyttäjätyytyväisyyttä kuin myös autojen vaihtoarvoa. Semmoinen jos mikä olisi oikeaa asiakaslähtöisyyttä. Vaikuttaa siltä että niin ei nyt tapahdu.
ehkäpä sitä urealiuosta kannattaisi kehittää, eikä lisäillä sikäli turhia huolto toimenpiteitä haynesin oppaisiin?
Kemira kehitti jo vuosia sitten yli -30° pakkasta sietävän ja selvästi ad blueta vähemmän kiteytyvän aineen jota myydäänkin EU:n ulkopuolella kauppanimellä Denoxium. Vahvan lobbaamisen ja EU-alueen ikuisen kesän vuoksi sitä ei kuitenkaan saa myydä EU alueella.
"VTT on ilmeisesti testannut aikanaan kotimaista Denoxium-urealiuosta, joka kestää jopa -25 °C:n pakkasia. Testitulokset osoittivat, että Denoxium on teknisesti yhteensopiva nykyisten ureajärjestelmien kanssa ja sen päästövähennysteho vastaa AdBlue-liuoksen tasoa. Tästä huolimatta EU:n byrokratia ja standardointikäytännöt ovat estäneet tämän paremmin pohjoisiin olosuhteisiin sopivan liuoksen käyttöönoton. "
Amerikkalainen tutkimus kertoo samaa ja lisäetuna myös Denoxiumia käyttäneen auton puhdistusjärjestelmä pysyi selvästi puhtaampana kuin ad bluella ajettaessa.
Asiasta vastuullisia olisi aivan kohtuullista takoa vioittuneella ad blue säiliöllä (3000 €) päähän 8 tuntia päivässä kunnes korjaavat oman virheensä.
Tulipa ajeltua tällä viikolla taloudellisemmalla Golf-luokan 150 hp etuvetodieselfarkulla 700 km edestakainen lenkki aurinkoisessa kesäsäässä Suomen maanteitä. Matkan lopussa kulutusmittari näytti tasan 5,0 l/100 km. Kaukana on minulla nuo 4 l kulutukset...
Aika korkea kulutus matka-ajossa. Ehkä osa matkasta oli moottoritietä? 5L/100km alittuu jo yli 10 vuotta vanhalla 500-sarjan farkkubemarilla, joka ihan fysiikan lakien mukaan pitäisi kuluttaa vähän enemmän kuin golf.
Mahtaa tiet olla vielä niin "rosoisia" talven nastarengasrouhimisien jäljiltä, että helposti sen 0.5l kasvaa dieselilläkin kulutus per 100km. Kunhan ensimmäiset arkipäiville sattuvat helteet saapuvat, niin raskasliikenne siloittaa tienpinnan.
Itseltä löytyy myös tuollainen 10v 500-sarjan farkkubemari, mutta en kyllä koskaan ole päässyn alle 5 litran minkäänlaisessa ajossa - lähempänä 6l/100km kesälläkin (yleensä vakkari himpun verran yli tikkarinopeuden "sakotusrajaa" ylittämättä). Toki tuo nyt on pitkällä moottorilla ja joka nurkasta raapiva malli.
Saksalaisilta forumeilta saa lukea ihmetyksiä, että 520d menee alle viiden jopa 120 nopeudessa pitkällä matkalla. Ilman muuta Xdrive ja 6-syl nostaa kulutusta. En minäkään tankatessa laskettuna ole koskaan päässyt viiden alle mutta kulutusmittari on kalibroitu ja toteutuu 0,1L tarkkuudella kun tankkaa. Olen saanut talvinopeuksilla keskikulutuksen laskemaan 4.3 kun 200km ajaa siististi osittain 80 ja enimmäkseen 100 rajoituksilla - nopeus ei yhtään alle tikkarin, mutta joustava ajotyyli, ei tarvitse jarrupolkimeen koskea.
riippuu varmaan juurikin tiestöstä ja mäkisyydestä. +5- +15 kelissä omalla audi ultralla pääsee 3,5l/100km
mutta pitää ajaa 80-100km/h mittarin mukaan eikä ohitella paljoa sadan kilometerin matkalla.. vakkari lisää kulutusta jopa 0,4l/100km jos mäkistä ja alkaa nyityttää menoa (huono vakkari?).
Nyt on tullut ajettua pitkää matkaa kesäkelissä kahdella dieselillä (2016 150 hp etuveto TDI-DSG-6 farkku ja 2022 200 hp TDI-DSG-7 neliveto isompi farkku) sekä itselataavalla hybridillä. (2016 223 hp sedan, joka osuu kooltaan noiden väliin.) Mitenkäs kulutukset? Kaikkien kulutukset ovat maantiellä muutaman desin tarkkuudella samat. 150 hp D 4,8 l/100km, 223 hp B 5,0 l/100km ja 200 hp D 5,4 l/100 km. Millään noista ei pääse siis lähellekään nimim. Pihistelijän tavallisen bensa-auton lukemiin. Eli mitä tästä voimme päätellä? Mitään noista ei kai sitten kannata ostaa?
Muita huomioita noista kolmesta:
Mitä tuo hp tarkoittaa, onko autot viritettyjä vai miksi ilmeisesti teho pitää ilmoittaa?
Se tarkoittaa autojen moottorin tehoa vanhoina hevosvoimina. Eiköhän se auta suhteuttamaan kulutuksia toisiinsa. Voisin tietenkin ilmoittaa myös kuutiotilavuudet: Dieselit 2,0 l ja bensa 2,5 l ja mallit Octavia, Superb ja IS.
Jos kyse ei ole jostain amerikan veekasista, moottorit itsessään eivät polttoainetta paljoa kuluta, vaikka jonkinlaisia eroja samassa korissa niillä on. Ilmanvastukseen ja massan kuljettamiseen sekä muihin vastuksiin polttoainetta kuluu. Joskus saattoi olla kaasuttimen koosta kiinni kuinka paljon ylimääräistä meni moottoriin.
en usko tien rosoisuuden vaikuttavan, tuossa yksi päivä 108km, Ka 3,1L/100km (takaisinpäin 3,5L/100km), eli enemmän ylämäkeä. sää aurinko +16c, kn. 67km/h (max 105km/h). Nyt lämpimämpää niin menee 3,7L/100km noin 15km matka ajossa taajamaa ja kantatietä pysähdyksineen ilman ss käyttöä.
Tässä on hyvä esimerkki kulutusluvuista, jollaisiin en itse ole päässyt ikinä minkäänlaisella ajamallani (ei ladattavalla) autolla (tosin ajankin yrittämättä päästä alhaisiin lukemiin). Kiinnostaisi tietää kuitenkin, millainen on auto joka normaalin liikenteen rytmissä ajaen kuluttaa noin reilusti alle 4 litraa sadalla - ja mikä on SS?
Onko auto esim. Audi A2, Toyota Yaris, ladattava jätticitymaasturi vai mikä?
Matalille kolmosille ei ole asiaa isommalla dieselillä, mutta nelosen alitus tapahtuu ihan itsestään vaikkapa pääsiäisen paluuliikenteessä sulalla tiellä ruuhkan jatkuvan ruuhkan mukana ajaen vaikka sedan-korisella E-sarjan Mersullakin.
Se on tosin vain tuokiokuva juuri auton kulutusoptimiin osuvasta yhdestä matkasta, jossa ajetaan isolla vaihteella helpolla kesäisin 100 km/h rajoitetulla valtatiellä liikenteen rajoittamana hieman alle 80 km/h keskinopeudella. Ympärivuotinen keskikulutus on sitten puolitoista litraa enemmän.
Veikkaan ss:n tarkoittavan Start-Stop automatiikkaa?
juuri näin startstop
audi a3 ultra
Olen ajellut tänäkin kesänä pikkuteitä, joissa voi ja pitää ajaa rauhallisesti 50-70 km/h. Kolmen tonnin matkailuauton kulutus tippuu sellaisilla alle 7 litran. Isommalla tiellä menee kesällä 8,5 kun ajaa rekkanopeutta, motarinopeuksilla menisi 15-20. Nopeudella on väliä ja iso auto vie yllättävän vähän.
Ilmankos aiheesta on tehty laulukin.
Jaha, nyt miljoonia dieseleitä yritetään saada ajokieltoon.
https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/a1277257-1244-4700-9bd7-399ef4d4313c
niin, jos testit tehdään kuormattuna niin bensiinitkin sitten mukaan kieltoon, hybridit mukaan lukien, varsinkin talvitesteissä
ainut polttis joka kehittyy vielä vuosia on diesel -> syynä jatkuvasti kehitettävät synteettiset ja bio polttoaineet.
Dieseliä demonisoidaan jatkuvasti, mutta siihen turvaavat puolustusvoimat ja kaikki ne jotka menevät perille aikataulujen mukaan.
Hiilidioksiidipäästöihinhän tuossa ei viitata millään lailla. Nehän määräytyvät poltetun polttoaineen määrän mukaan , eli hiilidioksiidipäästön määrä NEDC ja WLTP testissä on täsmälleen sama, jos polttoainetta poltetaan sama määrä.
Typen oksidit tässä ovat se paha asia, joita ei saada pysymään kurissa. Toki Euro6 mukaisella, toimivalla, SCR katalysaattorilla varustetulla ajoneuvolla päästään lähes bensiinimoottorin arvoihin - ainakin optimikuormituksella optimilämpötilassa.
Olen lukenut tätä(kin) viestiketjua pyrkien saamaan käsityksen uusimpien dieselmoottoreiden kulutuksesta ja talviluotettavuuedsta. Vaikuttaa siltä että dieseleiden kulutus on lisääntynyt urean käyttöönoton myötä. Onko nyt uusimmilla moottorikonstruktioilla saavutettu taso jossa NOx-päästöt ovatkin bensiinimoottoreiden kanssa lähes yhteneviä? Ja CO2-päästöt myös kun urean hajoaminen otetaan huomioon.
Hämmentävää on myös ollut lukea käyttäjäkokemuksia (uusien?) dieseleiden luotettavuudesta kylmissä olosuhteissa. Viime talvi on kuulemma ollut "haasteellinen".
Olin hiljattain vaihtamassa bensiinihybridiäni vm. 2023 dieselhybridiin. Kysellessäni huoltoneuvojilta ovatko uudet urealaitteistot kehittyneempiä ja siten luotettavampia kuin vanhemmat, en saanut selkeää vastausta. Ehken yksi vastauksista kuvastaa tilannetta: Osta bensiinikäyttöinen hybridi!
Myös yllättävää oli se, että urealaitteille ei ole määräaikaishuolloissa muuta huollettavaa kuin säiliön täyttö. Siis huoltovapaita laitteitako?
Dieseliin vaihtaminen taitaa sisältää kalliita riskejä jotka voivat toistua korjauksista huolimatta? Niin että pitänee jatkaa tuolla 115 tkm ajetulla bensiinihybridillä. Se ei kakistellut viime talven pakkasillakaan.
Eipä heti keksi mitä noista voisi huoltaa (ainakaan mahdollista vikaantumista silmälläpitäen). Mekaanisesti aika yksinkertainen järjestelmä. Tankki jonka sisällä (yleensä sisällä) pumppu. Tankista/pumpusta lähtee letku joka menee injektorisuuttimeen. Toki ohjelmallisesti voi ajaa painetestiä/tyhjentää linjastoa ja avata/sulkea injektoria, mutta tämä on sitä järjestelmän perustoiminnallisuutta. Ohjausjärjestelmän ohjelmistopäivitys olisi hyvä suorittaa mikäli saatavilla.
en minäkään
mietippä sitä alimitoitettua bensasihinää perässään alimitoitettu sähkömoottoriksi kutsuttu startti... -25c ja peräkärry perässä, kylmästä lämpimään jukkapojan tahdissa ilman vwebastoa, saattaa tulla muutakin kun CO2:sta ja
aika paljon vastaavaa riisseliä enemmän... PM2-5. CAC pienennetään tehoa ensimmäisen vartin ettei öljy ja vesi kontaminoidu ja estetään massailmamittarin oikea luenta kunnes portti plussalla -> päästöjä tulee kylmänä ilman peräkärryäkin, ja enemmän kuin ilmoittelevat, että se siitä bensan synninpäästöstä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/koneet-ja-autot/f612a9b6-5a58-4606-9c2d-d9bd5c451acd
"Ensimmäinen ja suurin pulma on, että AdBlue alkaa jäätyä ja kiteytyä jo -11 asteen lämpötilassa. Ongelma on kärjistynyt kuluneena talvena, kun pakkaset ovat paukkuneet 35–40 miinusasteessa."
Vaihdoimme kesällä Euro6-dieselin uudempaan, sellaiseen jossa on AdBlue varusteena. Saa vuosien kuluessa nähdä esiintyykö ongelmia, mutta ainakin auto oli juuri sellainen minkä halusin. Kulutus nousi aiempaan verrattuna, mutta on auto myös painavampi ja tehokkaampi. Maantieajossa se vie kuitenkin litroissa mitattuna vähemmän kuin ahtaampi bensahybridi johon ei saa vetokoukkua.
Ajoneuvo- ja dieselverojakin pitää maksaa yllättävän paljon, mutta toisaalta nykyisin maksetut verot eivät mene enää ihan minne sattuu, ja huushollimme ladattavan bensahybridin ja sähkön liikennekäytön vero puolestaan on niin pieni että se tasoittaa tilanteen.
Suomessa talvi on ankarampi kuin keski-Euroopassa. Sille ei mahda mitään että kylmät koneet eivät käy puhtaasti, mutta nykyisin on hiukkassuodattimet yms. mitä ei kaasarikone-aikana ollut. Typen oksidit ovat diesel-koneen sivutuote (ilmaa on sylinterissä niin paljon että ilman sisältämää typpeäkin palaa siinä ohessa), ja onhan se hyvä jos pakokaasut ovat puhtaita, ajoi millä ajoi.
Meillä isompi, painavampi ja nopeampi EU6 dieselfarkku on tankkikirjan mukaan kuluttanut 3 vuoden keskiarvona 5.15 sadalle.
Vanhempi pienempi, kevyempi ja hitaampi EU5 sedan kulutti 10 vuoden keskiarvona 5.4 sadalle.
Jarruvero paheksuttavan isoista etujarruista on peritty sekä maahan tullessa että vuosittain ajoneuvoveron yhteydessä kummastakin. On ikävää, että verottaja suosii huonompia jarruja veroporkkanalla mutta emme ole silti nähneet aiheelliseksi säästää jarruista.
-- 740 GLE
Typen oksidit ovat hyvän hyötysuhteen sivutuote polttonesteestä riippumatta.
Imusarjaruiskutus ja valmiin seoksen puristaminen rajaavat puristuksen ja ahdon kauppalaadun bensiinillä nakutuksen vuoksi, joten typen oksidit eivät ole ongelma.
Kun bensamoottorin työkierto vaihdetaan suoraruiskutukseen ja parempaa hyötysuhdetta tavoitellaan ahtamalla tehollista keskipainetta nostetaan, typen oksidien määrä kasvaa myös bensiinimoottorissa samalla kun se alkaa tavoittaa dieselin hyötysuhdeylivoimaa. Suuri lämpötila ja paljon ilmaa tekee NOxia myös bensasta. Tai oikeastaan ilman typestä.
Nopean palamisen ja suoraruiskutuksen hiukkaspäästöt tulevat kaupan päälle. Ei hiukkaspäästöjen mittausta lisätty bensamoottorien EU6-hyväksyntänormiin huvikseen. Eikä hiukkassuodinta bensa-autoon.
--740 GLE
Palaanpa vielä tuohon ”huoltovapaaseen” urean ruiskutuslaitteistoon. Ehken se laitteistona on yksinkertainen, mutta ei niin yksinkertainen etteikö siinä olisi jotain huollettavaa. Ja ehken jopa siten käyttöluotettavuutta parantavaa. Perustelen tätä lukukokemuksella (Mersuforum.net)
Tässä aamutuimaan luin Mercedes w213-sarjan autojen adblue kokemuksia ja kertomuksia. Niitä tuossa kirjoitussarjassa oli peräti 16 sivua. Siellä oli useampi tapaus, missä auton omistaja oli omatoimisesti avannut urean ruiskutussuuttimen ja jopa kuvannut sen. Kuvien perusteella se on laite johon vähitellen kiteytyy ureaa ja suutin reikä pienenee kunnes tukkeentuu. Tuo ilmiö voi vaikuttaa SCR-laitteen toimintaan sitä heikentävästi ja jopa kerrannaisvikaantumisia aiheuttaen. Ilmiö, jonka vaikutuksen voinee eliminoida säännön mukaisella puhdistuksella. Siis sellaisella jonka voi ottaa osaksi vuosihuoltoa. Eikä toimenpide ole hankala ja aikaa vievä, vaatii vettä ja jonkin puhdistustyökalun. Alle tunnin homma.
Olen sitä mieltä, että tämmöisen (laajalti koetun) ongelman kyseen ollen maahantuojalla ja huolto-organisaatioilla on aktiivinen velvollisuus parantaa huoltojen sisältöä ottaen huomioon maamme olosuhteet ja siten yrittää auttaa autojen omistajia välttämään kalliita korjauksia ja siten parantamaan käyttäjätyytyväisyyttä kuin myös autojen vaihtoarvoa. Semmoinen jos mikä olisi oikeaa asiakaslähtöisyyttä. Vaikuttaa siltä että niin ei nyt tapahdu.
ehkäpä sitä urealiuosta kannattaisi kehittää, eikä lisäillä sikäli turhia huolto toimenpiteitä haynesin oppaisiin?
Ad Blue liuoksessa on useampia väärin suunniteltuja ominaisuuksia ja niin on myös Mercedeksen ad blue laitteistoissakin.
Tuo suuttimen, säiliön, pinnanmittauksen ja pumpun karstoittuminen pikku hiljaa kiteytyvän liouksen vuoksi on yksi ad blue liuoksen suunnitteluvirhe, jolle onneksi on empiirisesti kohtuullisen hyvin toimiva korjaussarja, kun kippaa jokaiseen säiliölliseen ad blue cleaneria joka estää liuoksen kiteytymisen. Merkkiliikkeen jo vaihtokuntoon tuomitsema pumppu + säiliö on nyt toiminut yli 2 vuotta ja yli 50.000 km moitteetta viiakoodin nollauksen ja jatkuvan cleanerkäsittelyn jälkeen. Susihan se aine on, koska vuoden säiliössä viettävä aine EI SAA kiteytyä tönköksi.
Valitettavasti cleaneri ei alenna jäätymispistettä. Jo pikku pakkasessa jäätyvän liuoksen rikkomat putket ja säiliöt ovat sitten sekä liuoksen että auton selkeä suunnitteluvirhe, jota Mercedes vielä pahentaa varaosien hinnoittelulla.
Pakoputkistoon asennettujen NOx-sensorien kesto on mainoslauseen mukaan "paras tai ei mitään". Onneksi puolella heikkolaatuisen alkuperäisosan hinnasta saa paremman tarvikeosan puolta pidemmällä takuulla.
--740 GLE
Kemira kehitti jo vuosia sitten yli -30° pakkasta sietävän ja selvästi ad blueta vähemmän kiteytyvän aineen jota myydäänkin EU:n ulkopuolella kauppanimellä Denoxium. Vahvan lobbaamisen ja EU-alueen ikuisen kesän vuoksi sitä ei kuitenkaan saa myydä EU alueella.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kysymys/Sivut/KK_224+2024.aspx
"VTT on ilmeisesti testannut aikanaan kotimaista Denoxium-urealiuosta, joka kestää jopa -25 °C:n pakkasia. Testitulokset osoittivat, että Denoxium on teknisesti yhteensopiva nykyisten ureajärjestelmien kanssa ja sen päästövähennysteho vastaa AdBlue-liuoksen tasoa. Tästä huolimatta EU:n byrokratia ja standardointikäytännöt ovat estäneet tämän paremmin pohjoisiin olosuhteisiin sopivan liuoksen käyttöönoton. "
Amerikkalainen tutkimus kertoo samaa ja lisäetuna myös Denoxiumia käyttäneen auton puhdistusjärjestelmä pysyi selvästi puhtaampana kuin ad bluella ajettaessa.
Asiasta vastuullisia olisi aivan kohtuullista takoa vioittuneella ad blue säiliöllä (3000 €) päähän 8 tuntia päivässä kunnes korjaavat oman virheensä.
--740 GLE