Kalliin auton omistaja näkee (haluaa nähdä) arvosteluna sellaisenkin, joka ei arvostelua ole. Siinä on sitten mukava marttyyrina valitella köyien kateutta. Syytä tällaiseen menettelyyn voi vain arvailla.
sinä sen sanoit! koko sinä aikana kun tätä palstaa olen seurannut, tämä sama asia on ollut mysteeri minulle.
On todella naurettavaa tekeytyä joksikin ''kateellisten uhriksi'', jos kallista autoaan asiallisesti ja hyvästä syystä arvostellaan. ei se ole mikään hyökkäys henkilöä tai hänen valintojaan kohtaan jos jonkun auton laatua täällä ruoditaan.
mms myös muistaa aina mainita että kalliin kulkineen ostajaa ei kiinnosta luotettavuus, vaan fiilis ym, ökyily. miksi ihmeessä olla sitten aina takajaloillaan jos tuota auton kestävyyttä vain arvostellaan? taitaa se kuitenkin harmittaa, kun mitään kritiikkiä ei kestetä.
minusta on ainakin #&%£$!* jos kalliista autosta hajoaa ennen aikojaa esim. loota, vain heikkoa laatuaan. En ymmärrä miksei tälläisistä jutuista saisi puhua ja kritisoida.
ps. jos rahaa on kun roskaa, (itselläni ei ole, vaikka hyvin pyyhkiikin) en käsitä miksi joku viitsii jauhaa netissä näistä raha/kateusjutuista ja vetää tuollaista roolia täällä. aivan käsittämätöntä. jos itse olisin upporikas voisin tehdä mitä lystää esim. kruisailla sillä upouudella kuussatasella mersulla, sen sijaan että pätisin netissä varoillani ja fiiliksilläni muille. mutta kai meitä on moneen lähtöön
[quote title="30.09.2007 klo 10:55 Herbert kirjoitti"]
Kalliin auton omistaja näkee (haluaa nähdä) arvosteluna sellaisenkin, joka ei arvostelua ole. Siinä on sitten mukava marttyyrina valitella köyien kateutta. Syytä tällaiseen menettelyyn voi vain arvailla.
sinä sen sanoit! koko sinä aikana kun tätä palstaa olen seurannut, tämä sama asia on ollut mysteeri minulle.
On todella naurettavaa tekeytyä joksikin ''kateellisten uhriksi'', jos kallista autoaan asiallisesti ja hyvästä syystä arvostellaan. ei se ole mikään hyökkäys henkilöä tai hänen valintojaan kohtaan jos jonkun auton laatua täällä ruoditaan.
mms myös muistaa aina mainita että kalliin kulkineen ostajaa ei kiinnosta luotettavuus, vaan fiilis ym, ökyily. miksi ihmeessä olla sitten aina takajaloillaan jos tuota auton kestävyyttä vain arvostellaan? taitaa se kuitenkin harmittaa, kun mitään kritiikkiä ei kestetä.
minusta on ainakin #&%£$!* jos kalliista autosta hajoaa ennen aikojaa esim. loota, vain heikkoa laatuaan. En ymmärrä miksei tälläisistä jutuista saisi puhua ja kritisoida.
ps. jos rahaa on kun roskaa, (itselläni ei ole, vaikka hyvin pyyhkiikin) en käsitä miksi joku viitsii jauhaa netissä näistä raha/kateusjutuista ja vetää tuollaista roolia täällä. aivan käsittämätöntä. jos itse olisin upporikas voisin tehdä mitä lystää esim. kruisailla sillä upouudella kuussatasella mersulla, sen sijaan että pätisin netissä varoillani ja fiiliksilläni muille. mutta kai meitä on moneen lähtöön
Niin, meitä on todella moneen lähtöön... Eiköhän ketjun aloittaja hekumoinut Audin vioista? miksiköhän? Olen moneen kertaan maininnut ostopäätöksen olevan monille fiilisjuttu, ja nämä luotettavuushöpinät ovat siihen verrattuna toisarvoisia. Eikai Petos kuvittele että olisin jotenkin takajaloillani jonkun arvosteluista. Senverran hyvä itsetunto minulla on. Se että yleistetään tietyt merkit, tai mallit jotenkin kannattamattomiksi valinnaksi muka heikon kestävyyden tai hinnan takia vähän ihmetyttää. Tämänsuuntaista on ollut muissakin osioissa. Näyttää olevan parhaita asiantuntijoita ne jotka ei ko. kulkineita ole koskaan omistaneet kokeilutkin vain lyhyen koeajon perusteella ehkä. Kyllä asiallinen kritiikki on paikallaan, mutta monesti yliammutaan yleistämällä. Jos kallimpi kulkine joutuu pajalle, niin omistaja tai firma maksaa, ei ne käy toisten kukkarolla. Kas kun ei Herbert tai Petos ole tuominnut elvistelyksi Ferrarien kesäistä paraatia Stadissa.
Petos hyvä, Joitakin autoja ei tarvitse kuin maistaa, toisia taas täytyy ahmia, ja vain hyvin harvoja kannattaa pureskella ja sulattaa. Pitäisi sinun tämä ymmärtää, koska niin raivoisasti puolustit Japanilaista nelivedon edellä kävijää täällä aikaisemmin.
Ja Herbert, et ole ilmeisesti vieläkään tutustunut Maslowin tarvehierarkiaan tai sosiaaliseen viiteryhmän vaikutukseen meidän ihmisparkojen käyttäytymisessä. Tällöin selviäisi miksi maallista mammonaa keränneet käyttävät rahansa kovin tuhlailevasti meidän muiden mielestä.
[juster muokkasi tätä viestiä 30.09.2007 klo 15:51]
-Jarrupalojen kuluminen riippuu täysin auton käyttöolosuhteista. Suomessakin voi mennä kysymään Helsingin takseilta mikä on jarrupalojen käyttöikä. Jos laskupäätä riittää, voi laskea kuinka paljon tarvitaan jarrutusenergiaa 160- 100 km/h jarrutuksessa. Ja kuinka monta kertaa voi samalla energialla jarruttaa 60 0 km/h. Saksalaisen testin soveltamisessa meidän olosuhteisiin, kannattaa käyttää hieman talonpoikaisjärkeä.
Kumpikin jarrutus kuluttaa yhtä paljon jarrupaloja, kun jarrutetaan yhtä suurella voimalla yhtä kauan. Jos täydellä jarruvoimalla saavutetaan tasainen 1 G:n hidastuvuus, kumpikin jarrutus kestää n. 1,7 sekuntia.
[Knight Rider muokkasi tätä viestiä 30.09.2007 klo 19:13]
MMS: "Kas kun ei Herbert tai Petos ole tuominnut elvistelyksi Ferrarien kesäistä paraatia Stadissa."
Juster: "Ja Herbert, et ole ilmeisesti vieläkään tutustunut Maslowin tarvehierarkiaan tai sosiaaliseen viiteryhmän vaikutukseen meidän ihmisparkojen käyttäytymisessä. Tällöin selviäisi miksi maallista mammonaa keränneet käyttävät rahansa kovin tuhlailevasti meidän muiden mielestä"
Mikä ihme teitä oikein vaivaa? Kyse on ollut siitä, onko hyväksyttävää, että keskimääräistä kalliimmat autot eivät ole tavisautoja kestävämpiä! Tietääkseni Maslowin jutut ei ota siihen kantaa. Minä ainakin edellä korostin sitä, ettei nyt kyse ole siitä, millaisia valintoja joku autonsa suhteen tekee.
[quote title="30.09.2007 klo 19:16 Herbert kirjoitti"]
Mikä ihme teitä oikein vaivaa? Kyse on ollut siitä, onko hyväksyttävää, että keskimääräistä kalliimmat autot eivät ole tavisautoja kestävämpiä! Tietääkseni Maslowin jutut ei ota siihen kantaa. Minä ainakin edellä korostin sitä, ettei nyt kyse ole siitä, millaisia valintoja joku autonsa suhteen tekee.
Ai, nytkö kalliimpien pitää sitten kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoit ymmärtää, että kalliimmat kestää huonommin. Miten tämän ottaisi? Sehän tiedetään, että viatonta autoa ei ole vielä keksitty, ei edes tojo ole viaton. Kestävyyteen enemmän vaikuttaa millaisissa olosuhteissa käytetään, myöskin löytyy ns. maanantaikappaleita, joissa voi olla enemmän ongelmia. Ei kukaan varmaan voi edellyttää, että kestävyys paranee kun hinta nousee, se on lapsellinen luulo. Ostajalle ne autojen erot ovat kyllä muihin seikkoihin painottuvia, sehän on jo tullut monesti esiin.
Muutama vuosi sitten ajelin -99 Audi A6 TDi:llä tuommoisen 70tkm ja vaihdoin siihen itse jarrupalat kahdesti tuona aikana. Kulutus niissä oli melkoista. Sen lisäksi auton alusta oli varsin löysä, oli vähän hapuileva noissa 120km/h ja vähän yli nopeuksissa. Mutta kaiken kaikkiaan oikein laadukasta kyytiä. Ärsytti tosin kun massailma- anturi tökki pitkin talvea pyöreästi 4 kertaa (max nopeus putoaa 80km/h kun järjestelmä laittaa ns. "Limb home moden" päälle.).
Sitten alle vaihtui -02 Ford Mondeo 2.0 Tddi, tehoja hävisi vaihdossa 60 heppaa, mutta ajettavuus oli MONDEOSSA parempi! Noh, Mondeossa taas oli omat ovien kittiviat yms.
Ennen kuin innostun kertomaan -05 Touranista ja sen vioista, taidan summata yhteen että kaikissa autoissa on omat vikansa. Ja minä reppana luotan tänä päivänä vanhempaan tekniikkaan. -93 Scorpio Cosworth, 195hp, nahkasisusta, kaikki sähköheepelit jopa pissapojat lämpiää talvipakkasilla lämmitettävästä tuulilasista puhumattakaan. Ei sekään ihan ongelmaton ole, mutta vähemmän on tarvinnut sitä tunkkailla ylös kun noita uudempia autoja.
Ja on parempi ajaa kuin -99 Audi A6 Tdi, ei sitä tarvitse uskoa, mulle riittää että mä tiedän sen kokemuksesta
-Jarrupalojen kuluminen riippuu täysin auton käyttöolosuhteista. Suomessakin voi mennä kysymään Helsingin takseilta mikä on jarrupalojen käyttöikä. Jos laskupäätä riittää, voi laskea kuinka paljon tarvitaan jarrutusenergiaa 160- 100 km/h jarrutuksessa. Ja kuinka monta kertaa voi samalla energialla jarruttaa 60 0 km/h. Saksalaisen testin soveltamisessa meidän olosuhteisiin, kannattaa käyttää hieman talonpoikaisjärkeä.
Kumpikin jarrutus kuluttaa yhtä paljon jarrupaloja, kun jarrutetaan yhtä suurella voimalla yhtä kauan. Jos täydellä jarruvoimalla saavutetaan tasainen 1 G:n hidastuvuus, kumpikin jarrutus kestää n. 1,7 sekuntia.
Mekaniikan peruslait eli Newtonin lait menevät uusiksi, jos tämä on oikea vastaus.
MMS: "Kas kun ei Herbert tai Petos ole tuominnut elvistelyksi Ferrarien kesäistä paraatia Stadissa."
Juster: "Ja Herbert, et ole ilmeisesti vieläkään tutustunut Maslowin tarvehierarkiaan tai sosiaaliseen viiteryhmän vaikutukseen meidän ihmisparkojen käyttäytymisessä. Tällöin selviäisi miksi maallista mammonaa keränneet käyttävät rahansa kovin tuhlailevasti meidän muiden mielestä"
Mikä ihme teitä oikein vaivaa? Kyse on ollut siitä, onko hyväksyttävää, että keskimääräistä kalliimmat autot eivät ole tavisautoja kestävämpiä! Tietääkseni Maslowin jutut ei ota siihen kantaa. Minä ainakin edellä korostin sitä, ettei nyt kyse ole siitä, millaisia valintoja joku autonsa suhteen tekee.
Jos kerran Saksalaisten Premium autojen suurempi vikaherkkyys on tarinan hampurilainen, niin missä on pihvi? Onko se tämä Audin kestotesti? Vai onko yleisessä tiedossa, että kalliit autot ovat vikaherkempiä? Tätä käsitystä ei ainakaan tue ADAC:in viimeisin vikatilasto.
[quote title="01.10.2007 klo 00:34 fittipaldi kirjoitti"]
Saksalaisia raportteja tuskin kannattaa tuijottaa kovin sokeasti, vaan myös katsella vähän muiden maanosien tutkimuksia. [/quote
Juu, kannattaa kovasti kahlata näitä testejä, niin jokaisen merkin kannattaja löytää varmasti mieleisensä heh. Mutta mitä jää käteen, ei mitään todellista faktaa. Testaaja on kuitenkin ihminen omine mieltymyksineen. Siis mikä sopii yhdelle, niin toiselle ei, en itse anna juurikaan painarvoa testeille. Niitä on kiva kyllä lukea, ainakin saa hyvät naurut. Paras testaaja on ostaja itse omine arvomaailmoineen.
Kumpikin jarrutus kuluttaa yhtä paljon jarrupaloja, kun jarrutetaan yhtä suurella voimalla yhtä kauan. Jos täydellä jarruvoimalla saavutetaan tasainen 1 G:n hidastuvuus, kumpikin jarrutus kestää n. 1,7 sekuntia.
Eli nopeudella jarrutuksen alkamishetkellä ei ole mielestäsi mitään väliä palojen ja levyjen kulumisen kannalta?
Mistä lähtien jarrupalojen "ennenaikainen" kuluminen on ollut vika? Ja mikä on ennenaikaista? Jarruissahan on kyse renkaiden tapaan myöskin kompromissista: voidaan tehdä aivan hyvin palat (ja laikat), jotka eivät kulu. Mutta ne eivät myöskään pidä niin hyvin tai tuntuma jää huonoksi. Jossain menee sopivan raja.
juster: "Vai onko yleisessä tiedossa, että kalliit autot ovat vikaherkempiä? Tätä käsitystä ei ainakaan tue ADAC:in viimeisin vikatilasto."
Hieman huolimattomasti olen tähän saakka kirjoittanut. Onhan markkinoiden vikaherkimmät autot ollet suht halpoja tai keskiluokkaisia. Mutta niin on myös parhaat. Olen tarkoittanut vertailukohdilla näitä parhaita.
Uusinta ADAC:in tilastoa en ennen ollut nähnyt. Vanhempiin verrattuna siinä on tapahtunut melkoisia muutoksia. Tuulilasikin kirjoittaa: "Saksalaisvalmistajat ovat olleet ADACin uusimmista tilastoista innoissaan: niiden autojen laatutaso on nyt parempi kuin muutama vuosi sitten."
Ehkä vanhat totuudet eivät enää päde. Jos muutos on tapahtunut saksalaisten parantuneen laadun ansiosta eikä entisen listakärjen heikentyneen laadun takia, sehän on vain ostajan kannalta erinomainen asia.
MMS: "Ai, nytkö kalliimpien pitää sitten kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoit ymmärtää, että kalliimmat kestää huonommin. Miten tämän ottaisi? ... Ei kukaan varmaan voi edellyttää, että kestävyys paranee kun hinta nousee, se on lapsellinen luulo. Ostajalle ne autojen erot ovat kyllä muihin seikkoihin painottuvia, sehän on jo tullut monesti esiin."
Kyllä, minusta kalliiden autojen ja tuotteiden yleensäkin pitäisi kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoin ymmärtää, ettei näin ole. Tämä pitäisi ottaa juuri niin kuin siinä lukee. Onko se jotenkin aivan älytön toive?
Ainakin minulle automyyjät ovat vuolaasti kehuneet sen hetkistä autoni kalliimpaa uutta autoa laadukkaammaksi. Kerrankin syytä hintaeroon kysyessäni myyjä vastasi tämän kalliin auton olevan "joka suhteessa laadukkaampi". No, hieman alaa seuranneena selitys ei kelvannut. Joillekin se ehkä olisi kelvannut.
Mutta antaa olla, ehkä tästä ei enää päästä eteenpäin.
juster: "Vai onko yleisessä tiedossa, että kalliit autot ovat vikaherkempiä? Tätä käsitystä ei ainakaan tue ADAC:in viimeisin vikatilasto."
Hieman huolimattomasti olen tähän saakka kirjoittanut. Onhan markkinoiden vikaherkimmät autot ollet suht halpoja tai keskiluokkaisia. Mutta niin on myös parhaat. Olen tarkoittanut vertailukohdilla näitä parhaita.
Uusinta ADAC:in tilastoa en ennen ollut nähnyt. Vanhempiin verrattuna siinä on tapahtunut melkoisia muutoksia. Tuulilasikin kirjoittaa: "Saksalaisvalmistajat ovat olleet ADACin uusimmista tilastoista innoissaan: niiden autojen laatutaso on nyt parempi kuin muutama vuosi sitten."
Ehkä vanhat totuudet eivät enää päde. Jos muutos on tapahtunut saksalaisten parantuneen laadun ansiosta eikä entisen listakärjen heikentyneen laadun takia, sehän on vain ostajan kannalta erinomainen asia.
MMS: "Ai, nytkö kalliimpien pitää sitten kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoit ymmärtää, että kalliimmat kestää huonommin. Miten tämän ottaisi? ... Ei kukaan varmaan voi edellyttää, että kestävyys paranee kun hinta nousee, se on lapsellinen luulo. Ostajalle ne autojen erot ovat kyllä muihin seikkoihin painottuvia, sehän on jo tullut monesti esiin."
Kyllä, minusta kalliiden autojen ja tuotteiden yleensäkin pitäisi kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoin ymmärtää, ettei näin ole. Tämä pitäisi ottaa juuri niin kuin siinä lukee. Onko se jotenkin aivan älytön toive?
Ainakin minulle automyyjät ovat vuolaasti kehuneet sen hetkistä autoni kalliimpaa uutta autoa laadukkaammaksi. Kerrankin syytä hintaeroon kysyessäni myyjä vastasi tämän kalliin auton olevan "joka suhteessa laadukkaampi". No, hieman alaa seuranneena selitys ei kelvannut. Joillekin se ehkä olisi kelvannut.
Mutta antaa olla, ehkä tästä ei enää päästä eteenpäin.
ADAC:in tilastosta voi myös huomata, että pääsääntöisesti kaikilla merkeillä pienempi malli on luotettavampi saman merkin suuremmat mallit. Tämä kertoo minusta näiden tilastojen pahimmasta puutteesta, ajettuja kilometrejä ei oteta huomioon.
Onko kalliimpi tuote aina kestävämpi kuin halvempi? ja odottavatko kuluttajat edes aina sitä. Otetaan esimerkiksi kännykkä. Nokian paras malli lienee tällä hetkellä uusin Kommunikaattori E90, odottavatko ihmiset että se on kestävämpi, kuin saman valmistajan halvin peruskännykkä? Tai digiboxi, kummalle voi odottaa pidempää käyttöikää, kahdella virittimellä ja kovalevyllä varustettua tallentavalle, vai perusboksi yhdellä virittimellä?
Samalla lailla myös auto on teollinen tuote, sen vikaherkkyys kasvaa ominaisuuksien lisääntyessä. Auto missä on navigaattori, automaattinen peränkorkeuden säätö, ilmastointi, automaattivaihteisto, kattoluukku, vakionopeudensäätö jne. on vikaherkempi kuin auto missä näitä varusteita ei ole.
[juster muokkasi tätä viestiä 01.10.2007 klo 12:17]
Jospa palattaisiin aloittajan kirjoitukseen tai pikemmin riemuun väittää AutoBildin kestotestin perusteella Audi A6 laatua surkeaksi.
En todellakaan ole AutoBildin ihailija, mutta mielestäni testikirjoitus oli tällä kertaa aivan asiallinen eikä toimittajienkaan kommenteissa löydy tukea väitteelle A6 huonosta laadusta. Päinvastoin.
Jarrujen kulumisesta yritetään täällä vääntää todellisuutta suurempi ongelma. Eräiden kirjoittajien mielestä premium-auton jarrujen kulutusosat ei saisi kulua 30 000 km välein. Tämä nyt vaan sattuu olemaan todellisuutta saksalaistestaajien ajotyylillä, saksalaisessa rajoittamattomien ajonopeuksien maassa, A6 tehoisella autolla.
Muistan lukeneeni joku aika sitten Porschen kestotestin jossa auton jarrut uusittiin kestotestin aikana 10-15 000 km välein. Väittääkö joku Porschen laatua sen perusteella heikoksi. Ei ainakaan luotettavuusraportit. Porsche päinvastoin on ollut laadukkain saksalaismerkki.
Ja toisessa eri automerkkien jarruvertailussa Lexuksen jarrut suurinpiirtein sulivat alle ja testi jäi siltä kesken.
Suomalaisesta näkövinkkelistä A6 jarrut kuluvat AutoBildin testin perusteella liian nopeasti, saksalaisten ei. Olisi tietenkin hienoa jos ne kestäisivät Saksankin ajo-olosuhteissa pitempään, mutta tuohon kulumiseen voi jokainen vaikuttaa omalla ajotyylillään. Jos autolehden raskasjalkaiset toimittajat kuluttavat jarrut 30 000 km:ssa, ajellessaan autobahneilla ja alppiteillä, ei tätä voi vetää yksi yhteen Suomessa. Muutoin kuin älyllisen epärehellisin keinoin.
Audi ja Volvo on näissä keskusteluissa pantu mielellään vastakkain. Viimeisimmässä TM:ssa koeajetun Volvo V 70 jarrutusmatka 100-0 km/t oli 42 metriä. Se on mielestäni tuon hintaiselle premium-luokan autoksi koetulle upouudelle automallille todella surkea saavutus. Tuo mittaus koskeekin Suomea ja suomalaista asfalttia. Saksalaislehdissä tuon luokan parhaat autot pysähtyvät 36 metrissä. Ja Volvokin Saksan testeissä lyhemmässä kuin TM:n 42 metrissä, ei toki lähelläkään parhaita sielläkään. Lisäksi V 70 jarrut kestävät huomattavasti huonommin jatkuvia kovia jarrutuksia kuin saksalaisten kilpailijoidensa.
Saksalaisiin merkkeihin on saatavissa lisähintaan keraamisia jarruja jotka tuovat parannusta nopeasti liikkuville. Samoin esim. urheiluistuimia parempine sivutukineen. Volvoon ei näitä TM:n testikirjoituksen mukaan ei saa. Yllättävää, sillä juuri tällä yksilöllisellä varustelulla kukin voi saada haluamansalaisen auton jo tehtaalta. Tämä seikka erottaa todelliset premium-luokan merkit näistä kevyt-premiumeista.
Jospa otettaisiin näissä ulkomaisten autolehtien tulosten yleistyksissä kunkin maan ajo-olosuhteet huomioon. Suomalaiset meluarvot, kulutuslukemat ja jarrutusmatkat eivät todellisuudessa heilauta saksalaisautoilijoita mitenkään. Joten AutoBildin testin perusteella ei kannata A6 kestävyydestä tehdä liia hätiköityjä johtopäätöksiä.
Valitettavinta onkin median kehitystrendi. Ala keskittyy maailmanlaajuisesti muutamille mediajäteille jotka yrittävät vaan tehdä mahdollisimman paljon rahaa omistajilleen. Tästä seurauksena kohta kaikkialla myydään vain yhtä ja samaa (auto)lehteä ja mielipidettä. Kieli vain vaihtuu tarpeen mukaan. Kansallinen lehdistö ei pysty kilpailemaan näiden mediamijardöörien rinnalla ja syntyy tällaisia autolehden omaisia läpysköjä kuin AutoBildSuomi. Toivottavasti kaikki kustantajat Suomessa eivät mene riman ali yhtä helpolla kuin Sanoma-WSOY autolehtiensä kanssa.
Muutamia lisäyksiä: - Automaattivaihteisto usein lisää palojen kulumista. - Jarruja voisi tietysti "säästää", jos ei niitä käyttäisi. Tässä on se huono puoli, että tosipaikan tullen ne sitten ovat ruosteessa eivätkä toimi kunnolla. (Volvo ei "pohjoismaisesta suunnittelusta" huolimatta ainakaan vähiten ole kärsinyt tästä ruostumisongelmasta takajarruissaan). - Suomessa jarrujen ongelmana ei yleensä ole kuluminen, vaan käyttämättömyys ja huollon puute.
Muutamia lisäyksiä: - Automaattivaihteisto usein lisää palojen kulumista.
Se voi kyllä lisätä, mutta ainakin Mersun automaatilla on helppo käyttää moottorijarrutusta kun napauttaa D-asennossa keppiä vasemmalle. Käytän sitä paljon kaupunkiajossa ja myös jonkin verran maantieajossa ennen risteyksiä.
Audi ja Volvo on näissä keskusteluissa pantu mielellään vastakkain. Viimeisimmässä TM:ssa koeajetun Volvo V 70 jarrutusmatka 100-0 km/t oli 42 metriä. Se on mielestäni tuon hintaiselle premium-luokan autoksi koetulle upouudelle automallille todella surkea saavutus. Tuo mittaus koskeekin Suomea ja suomalaista asfalttia. Saksalaislehdissä tuon luokan parhaat autot pysähtyvät 36 metrissä. Ja Volvokin Saksan testeissä lyhemmässä kuin TM:n 42 metrissä, ei toki lähelläkään parhaita sielläkään. Lisäksi V 70 jarrut kestävät huomattavasti huonommin jatkuvia kovia jarrutuksia kuin saksalaisten kilpailijoidensa.
Heh, Autoexpressin testissä Volvo pysähtyi lyhyemmällä matkalla kuin mikään noista saksalaispremiumeista (A6, E, 5-sarja)
Että näin tälläkertaa vertailukelpoisissa olosuhteissa.
Volvoissa on aina ollut hyvät jarrut. Kertoohan sekin jotain, että edellisen sukupolven S80 pysähtyi TM:n testissä kaikkien aikojen lyhyimmällä matkalla. Siis selvästi lyhyemmällä kuin Audit ja mersut sekä puimurit. Uusimman mallin S80 pysähtyi muistaakseni myös aika äkäiseen.
Niitä keraamisia jarruja taitaa saada Audissa S6:teen lisävarusteena jos siihenkään. Niistä on ihan turha edes unelmoida jonkun 2.7 TDI koneen kanssa.
Onko kalliimpi tuote aina kestävämpi kuin halvempi? ja odottavatko kuluttajat edes aina sitä. Otetaan esimerkiksi kännykkä. Nokian paras malli lienee tällä hetkellä uusin Kommunikaattori E90, odottavatko ihmiset että se on kestävämpi, kuin saman valmistajan halvin peruskännykkä? Tai digiboxi, kummalle voi odottaa pidempää käyttöikää, kahdella virittimellä ja kovalevyllä varustettua tallentavalle, vai perusboksi yhdellä virittimellä?
Samalla lailla myös auto on teollinen tuote, sen vikaherkkyys kasvaa ominaisuuksien lisääntyessä. Auto missä on navigaattori, automaattinen peränkorkeuden säätö, ilmastointi, automaattivaihteisto, kattoluukku, vakionopeudensäätö jne. on vikaherkempi kuin auto missä näitä varusteita ei ole.
Anteeksi vain, että jatkan aiheesta (Audi A6 laatu) poikkeamista.
Erona autoista ja puhelimista tai digibokseista puhuttaessa onkin se, että tietyt merkit ovat toisia kalliimpia, vaikka eivät ainakaan paperilla tarjoa mitään etuja halvempiin verrattuna. Verrataan esim. ylemmän keskiluokan autoja tyyliin Avensis, Mazda6, Audi A4 ja BMW 300. Ei näiden välille saa selkeitä eroja perustiedoissa. Varustelu on suurin piirtein samalla tasolla, samoin tekniikka. Kaksi viimeksi mainittua vain pyrkivät erottumaan nimenomaan laadukkaamman toteutuksen avulla muista. Valitettavasti tuo parempi laatu ei takaa parempaa kestävyyttä, vaan näkyy toisenlaisissa asioissa. Niin kai se vain sitten on eikä siitä sen enempää.
Kommunikaattori tai kalliimpi digiboksi ei sinänsä pyri olemaan perusmalliaan laadukkaampi, vaan tarjoaa ainoastaan sellaisia ominaisuuksia, joita perusmalleissa ei ole. Mutta jos vaikka kodinkoneidsta puhutaan, Mielen tai Cylindan koneet pyrkivät olemaan useimpia muita koneita laadukaampia ja myös ehkä aavistuksen kalliimpia. Tai Bossin puvut ovat (tai väittävät olevansa)laadukkaampia kuin supermarketin "Bruno Altonellit". Eli periaatteessa samanlaisia tuotteita, toiset vain paremmin toteutettuja ja siten kalliimpia kuin toiset.
Tuskin Bossin puvun ostanut riemastuu, jos sauma ratkeaa suht vähäisen käytön jälkeen. Markettituotteessa sellaiseen ehkä voi varautua.
Eli kuten MMS aiemmin sanoi, köyhän ei kannata ostaa halpaa. Tällä kai tarkoitetaan sitä, että maksamalla enemmän saa laadukkaamman eli loppupeleissä edullisemman tuotteen.
En ole väittänytkään, että 2,7 D saisi keraamisia jarruja, mutta en ole kuullut myöskään yhteenkään Volvon malliin niitä saatavan.
Itselleni on sinänsä saman tekevää millä Volvoasi pysäyttelet. Heitä vaikka ankkuri.
Perun kirjoitukseni mediamoguleiden vallankaappauksista kansainvälisessä automediassa. Onnistut nimittäin löytämään aina jonkin vinku-intialaisen linkin jossa Volvo voittaa kaikessa Saksan Pahan Akselin kinnerit, vai mitä laatusanaa saksalaisista käytitkään.
PS1. TM:n koeajossakin pidettiin tuota 42 m jarrutusmatkaa huonona.
PS2. Väärinkäsityksen välttämiseksi, en omista Audia, eikä A6 ole edes suosikkimerkkini tuossa luokassa.
multicar: "Jarrujen kulumisesta yritetään täällä vääntää todellisuutta suurempi ongelma. Eräiden kirjoittajien mielestä premium-auton jarrujen kulutusosat ei saisi kulua 30 000 km välein. Tämä nyt vaan sattuu olemaan todellisuutta saksalaistestaajien ajotyylillä, saksalaisessa rajoittamattomien ajonopeuksien maassa, A6 tehoisella autolla."
No miten muut käyttötestiautot ovat jarrujensa kanssa pärjänneet siellä Saksan moottoriteillä? Ja millaisilla kustannuksilla niitä on korjattu?
"Audi ja Volvo on näissä keskusteluissa pantu mielellään vastakkain. Viimeisimmässä TM:ssa koeajetun Volvo V 70 jarrutusmatka 100-0 km/t oli 42 metriä. Se on mielestäni tuon hintaiselle premium-luokan autoksi koetulle upouudelle automallille todella surkea saavutus. Tuo mittaus koskeekin Suomea ja suomalaista asfalttia. Saksalaislehdissä tuon luokan parhaat autot pysähtyvät 36 metrissä. Ja Volvokin Saksan testeissä lyhemmässä kuin TM:n 42 metrissä, ei toki lähelläkään parhaita sielläkään."
Jostain syystä jopa ruotsalaisissa testeissä autot pysähtyvät järjestään alle 40 m. Kai meillä sitten on liukas asvaltti? Tosin minusta on yhdentekevää, pysähtyykö auto 42 vai 39 metrissä. Parin km/h ero lähtönopeuksissa syö tuon eron kokonaan.
En ole väittänytkään, että 2,7 D saisi keraamisia jarruja, mutta en ole kuullut myöskään yhteenkään Volvon malliin niitä saatavan.
Itselleni on sinänsä saman tekevää millä Volvoasi pysäyttelet. Heitä vaikka ankkuri.
Perun kirjoitukseni mediamoguleiden vallankaappauksista kansainvälisessä automediassa. Onnistut nimittäin löytämään aina jonkin vinku-intialaisen linkin jossa Volvo voittaa kaikessa Saksan Pahan Akselin kinnerit, vai mitä laatusanaa saksalaisista käytitkään.
PS1. TM:n koeajossakin pidettiin tuota 42 m jarrutusmatkaa huonona.
PS2. Väärinkäsityksen välttämiseksi, en omista Audia, eikä A6 ole edes suosikkimerkkini tuossa luokassa.
Ahaa. Autoexpress nyt vaan on pirun iso ja arvostettu lehti, ja siinä V70 pysähtyi 36,4m matkalla, joka oli testin paras saavutus.
Samoin teknarin testissä S80 pysähti lyhyellä matkalla, samoin kuin edellisen sukupolven malli, joka pyyhki lattiaa kaikilla sakemanneilla.
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Näin pikaisen selauksen perusteella ei S6-malliinkaan saa keraamisia jarruja. Se siitä.
[Simppa- muokkasi tätä viestiä 01.10.2007 klo 17:22]
[quote title="01.10.2007 klo 17:20 Simppa- kirjoitti"]
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Ei voisi vähempää kiinnostaa millä ajelet, vaikka välillä heittelet vihjauksia. Kun kiekkojen kokemuksia kyselet, niin kannattaa kääntyä Agrimarketin tai K-Maatalouden puoleen siellä on tietoa traktoreista.
Ahaa. Autoexpress nyt vaan on pirun iso ja arvostettu lehti, ja siinä V70 pysähtyi 36,4m matkalla, joka oli testin paras saavutus.
Samoin teknarin testissä S80 pysähti lyhyellä matkalla, samoin kuin edellisen sukupolven malli, joka pyyhki lattiaa kaikilla sakemanneilla.
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Näin pikaisen selauksen perusteella ei S6-malliinkaan saa keraamisia jarruja. Se siitä.
Karkaa taas Simpalta mopo käsistä. Kerro nyt ihan suoraan eikä vihjaillen: väitätkö että Volvon jarrut ovat yhtä hyvät kuin Audin ja Bemun tai jopa PAREMMAT????
Nuo sinun 'testitulokset' jotka olet kovan metsästämisen jälkeen löytänyt selittyvät ehkä sillä että Volvolla on usein testissä matalaprofiilisemmat renkaat kuin muilla, siihen aleautoon kun saa alepaketeissa niitä varusteita 'Simon hinnalla'. Matalaprofiilisemmat renkaat kun ovat usein suuren eron aikaansaava jarrutuksissa.
S6:seen saa tietääkseni keraamiset jarrut lisävarusteena. Niissäkin on mm. Porschella ollut ongelmia ainakin alkuaikoina lämpövaihteluiden aiheuttamien halkeamien kanssa. Ja niitä vikoja ei asiakkaille korvattu vaan onkin saanut vaihtaa normaalia huomattavasti kalliimmat kiekot omalla rahalla!!! Tavallisten jarrujen kanssa on myös Porscheissa ollut paljon ongelmia. Joten niitä ei kannata ruveta vertaamaan, outoa että joku ne alunperinkään tähän keskusteluun toivat esille.
Olen kyllä kuullut ennenkin Audeissa kovasta jarrujen kulumisesta.
Muuten, Simppa kun puhui Volvon jarruista niin ainakin edellismallin 'urheilumallin' 70:sen Volvon ETUjarrut olivat samankokoiset kuin Bemun TAKAjarrut!!
Koita nyt vielä väittää että autosi on jokin dynamiikan esimerkki...
Ahaa. Autoexpress nyt vaan on pirun iso ja arvostettu lehti, ja siinä V70 pysähtyi 36,4m matkalla, joka oli testin paras saavutus.
Samoin teknarin testissä S80 pysähti lyhyellä matkalla, samoin kuin edellisen sukupolven malli, joka pyyhki lattiaa kaikilla sakemanneilla.
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Näin pikaisen selauksen perusteella ei S6-malliinkaan saa keraamisia jarruja. Se siitä.
Karkaa taas Simpalta mopo käsistä. Kerro nyt ihan suoraan eikä vihjaillen: väitätkö että Volvon jarrut ovat yhtä hyvät kuin Audin ja Bemun tai jopa PAREMMAT????
Nuo sinun 'testitulokset' jotka olet kovan metsästämisen jälkeen löytänyt selittyvät ehkä sillä että Volvolla on usein testissä matalaprofiilisemmat renkaat kuin muilla, siihen aleautoon kun saa alepaketeissa niitä varusteita 'Simon hinnalla'. Matalaprofiilisemmat renkaat kun ovat usein suuren eron aikaansaava jarrutuksissa.
S6:seen saa tietääkseni keraamiset jarrut lisävarusteena. Niissäkin on mm. Porschella ollut ongelmia ainakin alkuaikoina lämpövaihteluiden aiheuttamien halkeamien kanssa. Ja niitä vikoja ei asiakkaille korvattu vaan onkin saanut vaihtaa normaalia huomattavasti kalliimmat kiekot omalla rahalla!!! Tavallisten jarrujen kanssa on myös Porscheissa ollut paljon ongelmia. Joten niitä ei kannata ruveta vertaamaan, outoa että joku ne alunperinkään tähän keskusteluun toivat esille.
Olen kyllä kuullut ennenkin Audeissa kovasta jarrujen kulumisesta.
Muuten, Simppa kun puhui Volvon jarruista niin ainakin edellismallin 'urheilumallin' 70:sen Volvon ETUjarrut olivat samankokoiset kuin 3-sarjan Bemun TAKAjarrut!!
Koita nyt vielä väittää että autosi on jokin dynamiikan esimerkki...
[quote title="01.10.2007 klo 17:03 Herbert kirjoitti"]
No miten muut käyttötestiautot ovat jarrujensa kanssa pärjänneet siellä Saksan moottoriteillä? Ja millaisilla kustannuksilla niitä on korjattu?
Kyllä näitä jarrupalojen ja levyjenkin vaihtoja näytetään 100 tkm mennessä tehtävän siellä lähes järestään.
Monien ns. ulkomaaanmerkkien (siis saksalaisten kannalta katsoen) jarruilla näyttää myös olevan suuria vaikeuksia sikäläisessä jarrutestissä, jossa tehdään useita peräkkäisiä kovia jarrutuksia. Tämä on kuitenkin tärkeä ominaisuus autobaanalla ja vuoristossa.
Jostain syystä jopa ruotsalaisissa testeissä autot pysähtyvät järjestään alle 40 m. Kai meillä sitten on liukas asvaltti?
Tai epätasainen ja karhea. Käytännön pysähtymismatka kertoo jarruista, alustasta, renkaista ja abs:ien, jarruassitentin ym. toiminnasta. Mitä huonompiin oloihin mennään, sitä suuremmaksi nuo hyvien ja huonojen erot tulevat. Tähän verraten Volvon heikohko jarrutustulos meikäläisissä oloissa on mielenkiintoinen, jos pitää paikkansa että se sileällä ja paremmin pitävällä pinnalla pysähtyy hyvin.
Tosin minusta on yhdentekevää, pysähtyykö auto 42 vai 39 metrissä. Parin km/h ero lähtönopeuksissa syö tuon eron kokonaan.
Minusta se ei ole lainkaan yhdentekevää. Ihmiset eivät verrannollisilla autoilla ajaessaan valitse nopeuksiaan sen perusteella, miten heidän autonsa pysähtyy, millaiset renkaat siinä on alla tai miten pitkälle sen lampuilla näkee. Ne ajavat pääasiassa suunnilleen suurinta sallittua vauhtia, mikä se sitten onkin. Lyhyempi jarrutusmatka tuo keskimäärin lisää pelivaraa. Onhan esimerkiksi jarruassistentti tutkitusti vähentänyt onnettomuuksia niiden autojen kohdalla joissa sellainen on.
Aivan yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että autojen kulutuksella ei ole mitään väliä, koska ajotavalla, nopeuksilla ym. voi merkittävästi pienentää jopa Volvojen ja jenkkirautojen kulutusta.
Siinä Autoexpressin testissä 5-sarjalainen taisi olla varustettu matalaprofiilisimmilla renkailla. A6 ja eemeli olivat verrannollisilla renkailla Volvon kanssa.
Mutta paska.a tuokin lienee? Kerroit kyllä arvostavasi Autoexpressiä aiemmin.
Ja se on edelleenkin fakta, että TM:n testissä edellisen sukupolven S80 pysähtyi kaikkien aikojen lyhyimmällä matkalla. Lyhyemmällä kuin sen aikainen eemeli, E39 BMW tai A6, jotka nekin TM oli jo testannut.
[Simppa- muokkasi tätä viestiä 02.10.2007 klo 11:39]
[quote title="02.10.2007 klo 10:07 AkiK kirjoitti"]
"Kyllä näitä jarrupalojen ja levyjenkin vaihtoja näytetään 100 tkm mennessä tehtävän siellä lähes järestään."
On sillä hieman merkitystä, vaihdetaanko ne palat 30 tkm vai 75 tkm kohdalla. Ei alle 100 tkm ole Suomessakaan mikään harvinainen tapaus. Tosin yleensä riittää palojen vaihto, levyt kestää kauemmin.
"Monien ns. ulkomaaanmerkkien (siis saksalaisten kannalta katsoen) jarruilla näyttää myös olevan suuria vaikeuksia sikäläisessä jarrutestissä, jossa tehdään useita peräkkäisiä kovia jarrutuksia. Tämä on kuitenkin tärkeä ominaisuus autobaanalla ja vuoristossa."
Voi olla, vaikka suomalaisten lehtien mukaan se on tärkeä ominaisuus meilläkin. Menneinä vuosina usein koeajoissa todettiin, ettei jarrut kestä useita toistoja. Tosin en koskaan ole huomannut Suomessa tilannetta, jossa pitäisi tehdä useita kovia jarrutuksia peräkkäin.
Ilmeisesti nykyiset jarrut ovat yleensä meikäläisittäin riittäviä, koska tuollaisia havaintoja ei testeissä ole enää tehty.
Onko saksalaiset testit todella olleet kohtuullisia, koska saadaanan minkä tahansa auton jarrut sulamaan, kun tarpeeksi kuormitetaan? Tietysti jotkut sulaa ensimmäisenä, toiset vasta myöhemmin. En tiedä.
"Mitä huonompiin oloihin mennään, sitä suuremmaksi nuo hyvien ja huonojen erot tulevat. Tähän verraten Volvon heikohko jarrutustulos meikäläisissä oloissa on mielenkiintoinen, jos pitää paikkansa että se sileällä ja paremmin pitävällä pinnalla pysähtyy hyvin."
Jos tarkoitat huonoilla oloilla kovaa nopeutta, silloin ollaan samaa mieltä. Mutta kesätestin parhaat jarrut eivät enää välttämättä olekaan talvella parhaat.
"Minusta se ei ole lainkaan yhdentekevää. Ihmiset eivät verrannollisilla autoilla ajaessaan valitse nopeuksiaan sen perusteella, miten heidän autonsa pysähtyy, millaiset renkaat siinä on alla tai miten pitkälle sen lampuilla näkee. Ne ajavat pääasiassa suunnilleen suurinta sallittua vauhtia, mikä se sitten onkin. Lyhyempi jarrutusmatka tuo keskimäärin lisää pelivaraa. Onhan esimerkiksi jarruassistentti tutkitusti vähentänyt onnettomuuksia niiden autojen kohdalla joissa sellainen on."
No joo, ei se yhdentekevää ole. Mutta parin metrin ero on hyvin pieni, vaikka se saadaan näyttämään suurelta, jos lasketaan huonomman törmäysnopeuksia, kun parempi on pysähtynyt. Sikäli asialla ei kuitenkaan ole merkitystä, että kuskeja ei ainakaan asia kiinnosta, koska maantienopeuksissa noin 10 km/h ylinopeutta ei koeta vaaralliseksi. Tuon merkitys jarrutusmatkaan on kuitenkin moninkertainen 3 metrin teoreettisen eroon verrattuna. Tietysti se 10 km/h ylinopeutta ajava pysähtyy noin 3 m lyhyemmällä matkalla hyvillä jarruill kuin huonommilla jarruilla ajava, mutta enpä usko tuolla olevan merkitystä pyrittäessä vähentämään kolareita.
"Aivan yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että autojen kulutuksella ei ole mitään väliä, koska ajotavalla, nopeuksilla ym. voi merkittävästi pienentää jopa Volvojen ja jenkkirautojen kulutusta."
Subarukeskustelusta varmaan muistat, ettei pienellä kulutuserolla ollutkaan käytännössä merkitystä. Passat 4 ke kalliimpana syö kulutuseron merkityksen kokonaan eikä edes riitä.
Kalliin auton omistaja näkee (haluaa nähdä) arvosteluna sellaisenkin, joka ei arvostelua ole. Siinä on sitten mukava marttyyrina valitella köyien kateutta. Syytä tällaiseen menettelyyn voi vain arvailla.
sinä sen sanoit!
On todella naurettavaa tekeytyä joksikin ''kateellisten uhriksi'', jos kallista autoaan asiallisesti ja hyvästä syystä arvostellaan.
ei se ole mikään hyökkäys henkilöä tai hänen valintojaan kohtaan jos jonkun auton laatua täällä ruoditaan.
mms myös muistaa aina mainita että kalliin kulkineen ostajaa ei kiinnosta luotettavuus, vaan fiilis ym, ökyily. miksi ihmeessä olla sitten aina takajaloillaan jos tuota auton kestävyyttä vain arvostellaan? taitaa se kuitenkin harmittaa, kun mitään kritiikkiä ei kestetä.
minusta on ainakin #&%£$!* jos kalliista autosta hajoaa ennen aikojaa esim. loota, vain heikkoa laatuaan. En ymmärrä miksei tälläisistä jutuista saisi puhua ja kritisoida.
ps. jos rahaa on kun roskaa, (itselläni ei ole, vaikka hyvin pyyhkiikin) en käsitä miksi joku viitsii jauhaa netissä näistä raha/kateusjutuista ja vetää tuollaista roolia täällä. aivan käsittämätöntä.
jos itse olisin upporikas voisin tehdä mitä lystää esim. kruisailla sillä upouudella kuussatasella mersulla, sen sijaan että pätisin netissä varoillani ja fiiliksilläni muille.
mutta kai meitä on moneen lähtöön
Kalliin auton omistaja näkee (haluaa nähdä) arvosteluna sellaisenkin, joka ei arvostelua ole. Siinä on sitten mukava marttyyrina valitella köyien kateutta. Syytä tällaiseen menettelyyn voi vain arvailla.
sinä sen sanoit!
On todella naurettavaa tekeytyä joksikin ''kateellisten uhriksi'', jos kallista autoaan asiallisesti ja hyvästä syystä arvostellaan.
ei se ole mikään hyökkäys henkilöä tai hänen valintojaan kohtaan jos jonkun auton laatua täällä ruoditaan.
mms myös muistaa aina mainita että kalliin kulkineen ostajaa ei kiinnosta luotettavuus, vaan fiilis ym, ökyily. miksi ihmeessä olla sitten aina takajaloillaan jos tuota auton kestävyyttä vain arvostellaan? taitaa se kuitenkin harmittaa, kun mitään kritiikkiä ei kestetä.
minusta on ainakin #&%£$!* jos kalliista autosta hajoaa ennen aikojaa esim. loota, vain heikkoa laatuaan. En ymmärrä miksei tälläisistä jutuista saisi puhua ja kritisoida.
ps. jos rahaa on kun roskaa, (itselläni ei ole, vaikka hyvin pyyhkiikin) en käsitä miksi joku viitsii jauhaa netissä näistä raha/kateusjutuista ja vetää tuollaista roolia täällä. aivan käsittämätöntä.
jos itse olisin upporikas voisin tehdä mitä lystää esim. kruisailla sillä upouudella kuussatasella mersulla, sen sijaan että pätisin netissä varoillani ja fiiliksilläni muille.
mutta kai meitä on moneen lähtöön
Niin, meitä on todella moneen lähtöön... Eiköhän ketjun aloittaja hekumoinut Audin vioista? miksiköhän? Olen moneen kertaan maininnut ostopäätöksen olevan monille fiilisjuttu, ja nämä luotettavuushöpinät ovat siihen verrattuna toisarvoisia. Eikai Petos kuvittele että olisin jotenkin takajaloillani jonkun arvosteluista. Senverran hyvä itsetunto minulla on. Se että yleistetään tietyt merkit, tai mallit jotenkin kannattamattomiksi valinnaksi muka heikon kestävyyden tai hinnan takia vähän ihmetyttää. Tämänsuuntaista on ollut muissakin osioissa. Näyttää olevan parhaita asiantuntijoita ne jotka ei ko. kulkineita ole koskaan omistaneet kokeilutkin vain lyhyen koeajon perusteella ehkä. Kyllä asiallinen kritiikki on paikallaan, mutta monesti yliammutaan yleistämällä. Jos kallimpi kulkine joutuu pajalle, niin omistaja tai firma maksaa, ei ne käy toisten kukkarolla. Kas kun ei Herbert tai Petos ole tuominnut elvistelyksi Ferrarien kesäistä paraatia Stadissa.
Petos hyvä,
Joitakin autoja ei tarvitse kuin maistaa, toisia taas täytyy ahmia, ja vain hyvin harvoja kannattaa pureskella ja sulattaa. Pitäisi sinun tämä ymmärtää, koska niin raivoisasti puolustit Japanilaista nelivedon edellä kävijää täällä aikaisemmin.
Ja Herbert, et ole ilmeisesti vieläkään tutustunut Maslowin tarvehierarkiaan tai sosiaaliseen viiteryhmän vaikutukseen meidän ihmisparkojen käyttäytymisessä. Tällöin selviäisi miksi maallista mammonaa keränneet käyttävät rahansa kovin tuhlailevasti meidän muiden mielestä.
Kumpikin jarrutus kuluttaa yhtä paljon jarrupaloja, kun jarrutetaan yhtä suurella voimalla yhtä kauan. Jos täydellä jarruvoimalla saavutetaan tasainen 1 G:n hidastuvuus, kumpikin jarrutus kestää n. 1,7 sekuntia.
MMS: "Kas kun ei Herbert tai Petos ole tuominnut elvistelyksi Ferrarien kesäistä paraatia Stadissa."
Juster: "Ja Herbert, et ole ilmeisesti vieläkään tutustunut Maslowin tarvehierarkiaan tai sosiaaliseen viiteryhmän vaikutukseen meidän ihmisparkojen käyttäytymisessä. Tällöin selviäisi miksi maallista mammonaa keränneet käyttävät rahansa kovin tuhlailevasti meidän muiden mielestä"
Mikä ihme teitä oikein vaivaa? Kyse on ollut siitä, onko hyväksyttävää, että keskimääräistä kalliimmat autot eivät ole tavisautoja kestävämpiä! Tietääkseni Maslowin jutut ei ota siihen kantaa. Minä ainakin edellä korostin sitä, ettei nyt kyse ole siitä, millaisia valintoja joku autonsa suhteen tekee.
[quote title="30.09.2007 klo 19:16 Herbert kirjoitti"]
Mikä ihme teitä oikein vaivaa? Kyse on ollut siitä, onko hyväksyttävää, että keskimääräistä kalliimmat autot eivät ole tavisautoja kestävämpiä! Tietääkseni Maslowin jutut ei ota siihen kantaa. Minä ainakin edellä korostin sitä, ettei nyt kyse ole siitä, millaisia valintoja joku autonsa suhteen tekee.
Ai, nytkö kalliimpien pitää sitten kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoit ymmärtää, että kalliimmat kestää huonommin. Miten tämän ottaisi? Sehän tiedetään, että viatonta autoa ei ole vielä keksitty, ei edes tojo ole viaton. Kestävyyteen enemmän vaikuttaa millaisissa olosuhteissa käytetään, myöskin löytyy ns. maanantaikappaleita, joissa voi olla enemmän ongelmia. Ei kukaan varmaan voi edellyttää, että kestävyys paranee kun hinta nousee, se on lapsellinen luulo. Ostajalle ne autojen erot ovat kyllä muihin seikkoihin painottuvia, sehän on jo tullut monesti esiin.
Hmmm...
Muutama vuosi sitten ajelin -99 Audi A6 TDi:llä tuommoisen 70tkm ja vaihdoin siihen itse jarrupalat kahdesti tuona aikana. Kulutus niissä
oli melkoista. Sen lisäksi auton alusta oli varsin löysä, oli vähän
hapuileva noissa 120km/h ja vähän yli nopeuksissa. Mutta kaiken
kaikkiaan oikein laadukasta kyytiä. Ärsytti tosin kun massailma-
anturi tökki pitkin talvea pyöreästi 4 kertaa (max nopeus putoaa
80km/h kun järjestelmä laittaa ns. "Limb home moden" päälle.).
Sitten alle vaihtui -02 Ford Mondeo 2.0 Tddi, tehoja hävisi vaihdossa
60 heppaa, mutta ajettavuus oli MONDEOSSA parempi! Noh,
Mondeossa taas oli omat ovien kittiviat yms.
Ennen kuin innostun kertomaan -05 Touranista ja sen vioista, taidan
summata yhteen että kaikissa autoissa on omat vikansa. Ja minä
reppana luotan tänä päivänä vanhempaan tekniikkaan. -93 Scorpio
Cosworth, 195hp, nahkasisusta, kaikki sähköheepelit jopa pissapojat
lämpiää talvipakkasilla lämmitettävästä tuulilasista puhumattakaan.
Ei sekään ihan ongelmaton ole, mutta vähemmän on tarvinnut sitä
tunkkailla ylös kun noita uudempia autoja.
Ja on parempi ajaa kuin -99 Audi A6 Tdi, ei sitä tarvitse uskoa, mulle
riittää että mä tiedän sen kokemuksesta
Kumpikin jarrutus kuluttaa yhtä paljon jarrupaloja, kun jarrutetaan yhtä suurella voimalla yhtä kauan. Jos täydellä jarruvoimalla saavutetaan tasainen 1 G:n hidastuvuus, kumpikin jarrutus kestää n. 1,7 sekuntia.
Mekaniikan peruslait eli Newtonin lait menevät uusiksi, jos tämä on oikea vastaus.
Juster: "Ja Herbert, et ole ilmeisesti vieläkään tutustunut Maslowin tarvehierarkiaan tai sosiaaliseen viiteryhmän vaikutukseen meidän ihmisparkojen käyttäytymisessä. Tällöin selviäisi miksi maallista mammonaa keränneet käyttävät rahansa kovin tuhlailevasti meidän muiden mielestä"
Mikä ihme teitä oikein vaivaa? Kyse on ollut siitä, onko hyväksyttävää, että keskimääräistä kalliimmat autot eivät ole tavisautoja kestävämpiä! Tietääkseni Maslowin jutut ei ota siihen kantaa. Minä ainakin edellä korostin sitä, ettei nyt kyse ole siitä, millaisia valintoja joku autonsa suhteen tekee.
Jos kerran Saksalaisten Premium autojen suurempi vikaherkkyys on tarinan hampurilainen, niin missä on pihvi? Onko se tämä Audin kestotesti? Vai onko yleisessä tiedossa, että kalliit autot ovat vikaherkempiä? Tätä käsitystä ei ainakaan tue ADAC:in viimeisin vikatilasto.
http://www.tuulilasi.fi/valokeila/?subarea=uutiset&article=140725&page=3
juu toyotissakin on vikoja, jopa mazdoissa. varmaan lexuksissakin.
minusta vain on oleellista se kuinka paljon luotettavampi se huipputuote on verrattuna surkeaa.
Kyllähän Volvossa, Audissa ja Volkkarissa on aika paljon vikoja JD Powerin luotettavuustutkimuksen mukaan.
http://www.jdpower.co.jp/press/pdf2007/2007USVDS_E.pdf
Saksalaisia raportteja tuskin kannattaa tuijottaa kovin sokeasti, vaan myös katsella vähän muiden maanosien tutkimuksia.
[quote title="01.10.2007 klo 00:34 fittipaldi kirjoitti"]
Saksalaisia raportteja tuskin kannattaa tuijottaa kovin sokeasti, vaan myös katsella vähän muiden maanosien tutkimuksia.
[/quote
Juu, kannattaa kovasti kahlata näitä testejä, niin jokaisen merkin kannattaja löytää varmasti mieleisensä heh. Mutta mitä jää käteen, ei mitään todellista faktaa. Testaaja on kuitenkin ihminen omine mieltymyksineen. Siis mikä sopii yhdelle, niin toiselle ei, en itse anna juurikaan painarvoa testeille. Niitä on kiva kyllä lukea, ainakin saa hyvät naurut. Paras testaaja on ostaja itse omine arvomaailmoineen.
Kumpikin jarrutus kuluttaa yhtä paljon jarrupaloja, kun jarrutetaan yhtä suurella voimalla yhtä kauan. Jos täydellä jarruvoimalla saavutetaan tasainen 1 G:n hidastuvuus, kumpikin jarrutus kestää n. 1,7 sekuntia.
Eli nopeudella jarrutuksen alkamishetkellä ei ole mielestäsi mitään väliä palojen ja levyjen kulumisen kannalta?
Mistä lähtien jarrupalojen "ennenaikainen" kuluminen on ollut vika? Ja mikä on ennenaikaista? Jarruissahan on kyse renkaiden tapaan myöskin kompromissista: voidaan tehdä aivan hyvin palat (ja laikat), jotka eivät kulu. Mutta ne eivät myöskään pidä niin hyvin tai tuntuma jää huonoksi. Jossain menee sopivan raja.
juster: "Vai onko yleisessä tiedossa, että kalliit autot ovat vikaherkempiä? Tätä käsitystä ei ainakaan tue ADAC:in viimeisin vikatilasto."
Hieman huolimattomasti olen tähän saakka kirjoittanut. Onhan markkinoiden vikaherkimmät autot ollet suht halpoja tai keskiluokkaisia. Mutta niin on myös parhaat. Olen tarkoittanut vertailukohdilla näitä parhaita.
Uusinta ADAC:in tilastoa en ennen ollut nähnyt. Vanhempiin verrattuna siinä on tapahtunut melkoisia muutoksia. Tuulilasikin kirjoittaa: "Saksalaisvalmistajat ovat olleet ADACin uusimmista tilastoista innoissaan: niiden autojen laatutaso on nyt parempi kuin muutama vuosi sitten."
Ehkä vanhat totuudet eivät enää päde. Jos muutos on tapahtunut saksalaisten parantuneen laadun ansiosta eikä entisen listakärjen heikentyneen laadun takia, sehän on vain ostajan kannalta erinomainen asia.
MMS: "Ai, nytkö kalliimpien pitää sitten kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoit ymmärtää, että kalliimmat kestää huonommin. Miten tämän ottaisi?
...
Ei kukaan varmaan voi edellyttää, että kestävyys paranee kun hinta nousee, se on lapsellinen luulo. Ostajalle ne autojen erot ovat kyllä muihin seikkoihin painottuvia, sehän on jo tullut monesti esiin."
Kyllä, minusta kalliiden autojen ja tuotteiden yleensäkin pitäisi kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoin ymmärtää, ettei näin ole. Tämä pitäisi ottaa juuri niin kuin siinä lukee. Onko se jotenkin aivan älytön toive?
Ainakin minulle automyyjät ovat vuolaasti kehuneet sen hetkistä autoni kalliimpaa uutta autoa laadukkaammaksi. Kerrankin syytä hintaeroon kysyessäni myyjä vastasi tämän kalliin auton olevan "joka suhteessa laadukkaampi". No, hieman alaa seuranneena selitys ei kelvannut. Joillekin se ehkä olisi kelvannut.
Mutta antaa olla, ehkä tästä ei enää päästä eteenpäin.
Hieman huolimattomasti olen tähän saakka kirjoittanut. Onhan markkinoiden vikaherkimmät autot ollet suht halpoja tai keskiluokkaisia. Mutta niin on myös parhaat. Olen tarkoittanut vertailukohdilla näitä parhaita.
Uusinta ADAC:in tilastoa en ennen ollut nähnyt. Vanhempiin verrattuna siinä on tapahtunut melkoisia muutoksia. Tuulilasikin kirjoittaa: "Saksalaisvalmistajat ovat olleet ADACin uusimmista tilastoista innoissaan: niiden autojen laatutaso on nyt parempi kuin muutama vuosi sitten."
Ehkä vanhat totuudet eivät enää päde. Jos muutos on tapahtunut saksalaisten parantuneen laadun ansiosta eikä entisen listakärjen heikentyneen laadun takia, sehän on vain ostajan kannalta erinomainen asia.
MMS: "Ai, nytkö kalliimpien pitää sitten kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoit ymmärtää, että kalliimmat kestää huonommin. Miten tämän ottaisi?
...
Ei kukaan varmaan voi edellyttää, että kestävyys paranee kun hinta nousee, se on lapsellinen luulo. Ostajalle ne autojen erot ovat kyllä muihin seikkoihin painottuvia, sehän on jo tullut monesti esiin."
Kyllä, minusta kalliiden autojen ja tuotteiden yleensäkin pitäisi kestää paremmin kuin taviksien. Aiemmin annoin ymmärtää, ettei näin ole. Tämä pitäisi ottaa juuri niin kuin siinä lukee. Onko se jotenkin aivan älytön toive?
Ainakin minulle automyyjät ovat vuolaasti kehuneet sen hetkistä autoni kalliimpaa uutta autoa laadukkaammaksi. Kerrankin syytä hintaeroon kysyessäni myyjä vastasi tämän kalliin auton olevan "joka suhteessa laadukkaampi". No, hieman alaa seuranneena selitys ei kelvannut. Joillekin se ehkä olisi kelvannut.
Mutta antaa olla, ehkä tästä ei enää päästä eteenpäin.
ADAC:in tilastosta voi myös huomata, että pääsääntöisesti kaikilla merkeillä pienempi malli on luotettavampi saman merkin suuremmat mallit. Tämä kertoo minusta näiden tilastojen pahimmasta puutteesta, ajettuja kilometrejä ei oteta huomioon.
Onko kalliimpi tuote aina kestävämpi kuin halvempi? ja odottavatko kuluttajat edes aina sitä. Otetaan esimerkiksi kännykkä. Nokian paras malli lienee tällä hetkellä uusin Kommunikaattori E90, odottavatko ihmiset että se on kestävämpi, kuin saman valmistajan halvin peruskännykkä? Tai digiboxi, kummalle voi odottaa pidempää käyttöikää, kahdella virittimellä ja kovalevyllä varustettua tallentavalle, vai perusboksi yhdellä virittimellä?
Samalla lailla myös auto on teollinen tuote, sen vikaherkkyys kasvaa ominaisuuksien lisääntyessä. Auto missä on navigaattori, automaattinen peränkorkeuden säätö, ilmastointi, automaattivaihteisto, kattoluukku, vakionopeudensäätö jne. on vikaherkempi kuin auto missä näitä varusteita ei ole.
Jospa palattaisiin aloittajan kirjoitukseen tai pikemmin riemuun väittää AutoBildin kestotestin perusteella Audi A6 laatua surkeaksi.
En todellakaan ole AutoBildin ihailija, mutta mielestäni testikirjoitus oli tällä kertaa aivan asiallinen eikä toimittajienkaan kommenteissa löydy tukea väitteelle A6 huonosta laadusta. Päinvastoin.
Jarrujen kulumisesta yritetään täällä vääntää todellisuutta suurempi ongelma. Eräiden kirjoittajien mielestä premium-auton jarrujen kulutusosat ei saisi kulua 30 000 km välein. Tämä nyt vaan sattuu olemaan todellisuutta saksalaistestaajien ajotyylillä, saksalaisessa rajoittamattomien ajonopeuksien maassa, A6 tehoisella autolla.
Muistan lukeneeni joku aika sitten Porschen kestotestin jossa auton jarrut uusittiin kestotestin aikana 10-15 000 km välein. Väittääkö joku Porschen laatua sen perusteella heikoksi. Ei ainakaan luotettavuusraportit. Porsche päinvastoin on ollut laadukkain saksalaismerkki.
Ja toisessa eri automerkkien jarruvertailussa Lexuksen jarrut suurinpiirtein sulivat alle ja testi jäi siltä kesken.
Suomalaisesta näkövinkkelistä A6 jarrut kuluvat AutoBildin testin perusteella liian nopeasti, saksalaisten ei. Olisi tietenkin hienoa jos ne kestäisivät Saksankin ajo-olosuhteissa pitempään, mutta tuohon kulumiseen voi jokainen vaikuttaa omalla ajotyylillään. Jos autolehden raskasjalkaiset toimittajat kuluttavat jarrut 30 000 km:ssa, ajellessaan autobahneilla ja alppiteillä, ei tätä voi vetää yksi yhteen Suomessa. Muutoin kuin älyllisen epärehellisin keinoin.
Audi ja Volvo on näissä keskusteluissa pantu mielellään vastakkain. Viimeisimmässä TM:ssa koeajetun Volvo V 70 jarrutusmatka 100-0 km/t oli 42 metriä. Se on mielestäni tuon hintaiselle premium-luokan autoksi koetulle upouudelle automallille todella surkea saavutus. Tuo mittaus koskeekin Suomea ja suomalaista asfalttia. Saksalaislehdissä tuon luokan parhaat autot pysähtyvät 36 metrissä. Ja Volvokin Saksan testeissä lyhemmässä kuin TM:n 42 metrissä, ei toki lähelläkään parhaita sielläkään. Lisäksi V 70 jarrut kestävät huomattavasti huonommin jatkuvia kovia jarrutuksia kuin saksalaisten kilpailijoidensa.
Saksalaisiin merkkeihin on saatavissa lisähintaan keraamisia jarruja jotka tuovat parannusta nopeasti liikkuville. Samoin esim. urheiluistuimia parempine sivutukineen. Volvoon ei näitä TM:n testikirjoituksen mukaan ei saa. Yllättävää, sillä juuri tällä yksilöllisellä varustelulla kukin voi saada haluamansalaisen auton jo tehtaalta. Tämä seikka erottaa todelliset premium-luokan merkit näistä kevyt-premiumeista.
Jospa otettaisiin näissä ulkomaisten autolehtien tulosten yleistyksissä kunkin maan ajo-olosuhteet huomioon. Suomalaiset meluarvot, kulutuslukemat ja jarrutusmatkat eivät todellisuudessa heilauta saksalaisautoilijoita mitenkään. Joten AutoBildin testin perusteella ei kannata A6 kestävyydestä tehdä liia hätiköityjä johtopäätöksiä.
Valitettavinta onkin median kehitystrendi. Ala keskittyy maailmanlaajuisesti muutamille mediajäteille jotka yrittävät vaan tehdä mahdollisimman paljon rahaa omistajilleen. Tästä seurauksena kohta kaikkialla myydään vain yhtä ja samaa (auto)lehteä ja mielipidettä. Kieli vain vaihtuu tarpeen mukaan. Kansallinen lehdistö ei pysty kilpailemaan näiden mediamijardöörien rinnalla ja syntyy tällaisia autolehden omaisia läpysköjä kuin AutoBildSuomi. Toivottavasti kaikki kustantajat Suomessa eivät mene riman ali yhtä helpolla kuin Sanoma-WSOY autolehtiensä kanssa.
Olen multicarin kanssa samoilla linjoilla.
Muutamia lisäyksiä:
- Automaattivaihteisto usein lisää palojen kulumista.
- Jarruja voisi tietysti "säästää", jos ei niitä käyttäisi. Tässä on se huono puoli, että tosipaikan tullen ne sitten ovat ruosteessa eivätkä toimi kunnolla. (Volvo ei "pohjoismaisesta suunnittelusta" huolimatta ainakaan vähiten ole kärsinyt tästä ruostumisongelmasta takajarruissaan).
- Suomessa jarrujen ongelmana ei yleensä ole kuluminen, vaan käyttämättömyys ja huollon puute.
Muutamia lisäyksiä:
- Automaattivaihteisto usein lisää palojen kulumista.
Se voi kyllä lisätä, mutta ainakin Mersun automaatilla on helppo käyttää moottorijarrutusta kun napauttaa D-asennossa keppiä vasemmalle. Käytän sitä paljon kaupunkiajossa ja myös jonkin verran maantieajossa ennen risteyksiä.
Audi ja Volvo on näissä keskusteluissa pantu mielellään vastakkain. Viimeisimmässä TM:ssa koeajetun Volvo V 70 jarrutusmatka 100-0 km/t oli 42 metriä. Se on mielestäni tuon hintaiselle premium-luokan autoksi koetulle upouudelle automallille todella surkea saavutus. Tuo mittaus koskeekin Suomea ja suomalaista asfalttia. Saksalaislehdissä tuon luokan parhaat autot pysähtyvät 36 metrissä. Ja Volvokin Saksan testeissä lyhemmässä kuin TM:n 42 metrissä, ei toki lähelläkään parhaita sielläkään. Lisäksi V 70 jarrut kestävät huomattavasti huonommin jatkuvia kovia jarrutuksia kuin saksalaisten kilpailijoidensa.
Heh, Autoexpressin testissä Volvo pysähtyi lyhyemmällä matkalla kuin
mikään noista saksalaispremiumeista (A6, E, 5-sarja)
Volvon jarrutusmatka oli 36,4m
http://www.autoexpress.co.uk/carreviews/grouptests/210283/volvo_v70_vs_rivals.html
Että näin tälläkertaa vertailukelpoisissa olosuhteissa.
Volvoissa on aina ollut hyvät jarrut. Kertoohan sekin jotain, että edellisen sukupolven S80 pysähtyi TM:n testissä kaikkien aikojen lyhyimmällä matkalla. Siis selvästi lyhyemmällä kuin Audit ja mersut sekä puimurit. Uusimman mallin S80 pysähtyi muistaakseni myös aika äkäiseen.
Niitä keraamisia jarruja taitaa saada Audissa S6:teen lisävarusteena jos siihenkään. Niistä on ihan turha edes unelmoida jonkun 2.7 TDI koneen kanssa.
Samalla lailla myös auto on teollinen tuote, sen vikaherkkyys kasvaa ominaisuuksien lisääntyessä. Auto missä on navigaattori, automaattinen peränkorkeuden säätö, ilmastointi, automaattivaihteisto, kattoluukku, vakionopeudensäätö jne. on vikaherkempi kuin auto missä näitä varusteita ei ole.
Anteeksi vain, että jatkan aiheesta (Audi A6 laatu) poikkeamista.
Erona autoista ja puhelimista tai digibokseista puhuttaessa onkin se, että tietyt merkit ovat toisia kalliimpia, vaikka eivät ainakaan paperilla tarjoa mitään etuja halvempiin verrattuna. Verrataan esim. ylemmän keskiluokan autoja tyyliin Avensis, Mazda6, Audi A4 ja BMW 300. Ei näiden välille saa selkeitä eroja perustiedoissa. Varustelu on suurin piirtein samalla tasolla, samoin tekniikka. Kaksi viimeksi mainittua vain pyrkivät erottumaan nimenomaan laadukkaamman toteutuksen avulla muista. Valitettavasti tuo parempi laatu ei takaa parempaa kestävyyttä, vaan näkyy toisenlaisissa asioissa. Niin kai se vain sitten on eikä siitä sen enempää.
Kommunikaattori tai kalliimpi digiboksi ei sinänsä pyri olemaan perusmalliaan laadukkaampi, vaan tarjoaa ainoastaan sellaisia ominaisuuksia, joita perusmalleissa ei ole. Mutta jos vaikka kodinkoneidsta puhutaan, Mielen tai Cylindan koneet pyrkivät olemaan useimpia muita koneita laadukaampia ja myös ehkä aavistuksen kalliimpia. Tai Bossin puvut ovat (tai väittävät olevansa)laadukkaampia kuin supermarketin "Bruno Altonellit". Eli periaatteessa samanlaisia tuotteita, toiset vain paremmin toteutettuja ja siten kalliimpia kuin toiset.
Tuskin Bossin puvun ostanut riemastuu, jos sauma ratkeaa suht vähäisen käytön jälkeen. Markettituotteessa sellaiseen ehkä voi varautua.
Eli kuten MMS aiemmin sanoi, köyhän ei kannata ostaa halpaa. Tällä kai tarkoitetaan sitä, että maksamalla enemmän saa laadukkaamman eli loppupeleissä edullisemman tuotteen.
Simpalle,
En ole väittänytkään, että 2,7 D saisi keraamisia jarruja, mutta en ole kuullut myöskään yhteenkään Volvon malliin niitä saatavan.
Itselleni on sinänsä saman tekevää millä Volvoasi pysäyttelet. Heitä vaikka ankkuri.
Perun kirjoitukseni mediamoguleiden vallankaappauksista kansainvälisessä automediassa. Onnistut nimittäin löytämään aina jonkin vinku-intialaisen linkin jossa Volvo voittaa kaikessa Saksan Pahan Akselin kinnerit, vai mitä laatusanaa saksalaisista käytitkään.
PS1. TM:n koeajossakin pidettiin tuota 42 m jarrutusmatkaa huonona.
PS2. Väärinkäsityksen välttämiseksi, en omista Audia, eikä A6 ole
edes suosikkimerkkini tuossa luokassa.
multicar: "Jarrujen kulumisesta yritetään täällä vääntää todellisuutta suurempi ongelma. Eräiden kirjoittajien mielestä premium-auton jarrujen kulutusosat ei saisi kulua 30 000 km välein. Tämä nyt vaan sattuu olemaan todellisuutta saksalaistestaajien ajotyylillä, saksalaisessa rajoittamattomien ajonopeuksien maassa, A6 tehoisella autolla."
No miten muut käyttötestiautot ovat jarrujensa kanssa pärjänneet siellä Saksan moottoriteillä? Ja millaisilla kustannuksilla niitä on korjattu?
"Audi ja Volvo on näissä keskusteluissa pantu mielellään vastakkain. Viimeisimmässä TM:ssa koeajetun Volvo V 70 jarrutusmatka 100-0 km/t oli 42 metriä. Se on mielestäni tuon hintaiselle premium-luokan autoksi koetulle upouudelle automallille todella surkea saavutus. Tuo mittaus koskeekin Suomea ja suomalaista asfalttia. Saksalaislehdissä tuon luokan parhaat autot pysähtyvät 36 metrissä. Ja Volvokin Saksan testeissä lyhemmässä kuin TM:n 42 metrissä, ei toki lähelläkään parhaita sielläkään."
Jostain syystä jopa ruotsalaisissa testeissä autot pysähtyvät järjestään alle 40 m. Kai meillä sitten on liukas asvaltti? Tosin minusta on yhdentekevää, pysähtyykö auto 42 vai 39 metrissä. Parin km/h ero lähtönopeuksissa syö tuon eron kokonaan.
En ole väittänytkään, että 2,7 D saisi keraamisia jarruja, mutta en ole kuullut myöskään yhteenkään Volvon malliin niitä saatavan.
Itselleni on sinänsä saman tekevää millä Volvoasi pysäyttelet. Heitä vaikka ankkuri.
Perun kirjoitukseni mediamoguleiden vallankaappauksista kansainvälisessä automediassa. Onnistut nimittäin löytämään aina jonkin vinku-intialaisen linkin jossa Volvo voittaa kaikessa Saksan Pahan Akselin kinnerit, vai mitä laatusanaa saksalaisista käytitkään.
PS1. TM:n koeajossakin pidettiin tuota 42 m jarrutusmatkaa huonona.
PS2. Väärinkäsityksen välttämiseksi, en omista Audia, eikä A6 ole
edes suosikkimerkkini tuossa luokassa.
Ahaa. Autoexpress nyt vaan on pirun iso ja arvostettu lehti, ja siinä V70 pysähtyi 36,4m matkalla, joka oli testin paras saavutus.
Samoin teknarin testissä S80 pysähti lyhyellä matkalla, samoin kuin edellisen sukupolven malli, joka pyyhki lattiaa kaikilla sakemanneilla.
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Näin pikaisen selauksen perusteella ei S6-malliinkaan saa keraamisia jarruja. Se siitä.
heh, toi ''saksan pahan akselin kinerit'' on aika hyvä
[quote title="01.10.2007 klo 17:20 Simppa- kirjoitti"]
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Ei voisi vähempää kiinnostaa millä ajelet, vaikka välillä heittelet vihjauksia. Kun kiekkojen kokemuksia kyselet, niin kannattaa kääntyä Agrimarketin tai K-Maatalouden puoleen siellä on tietoa traktoreista.
Samoin teknarin testissä S80 pysähti lyhyellä matkalla, samoin kuin edellisen sukupolven malli, joka pyyhki lattiaa kaikilla sakemanneilla.
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Näin pikaisen selauksen perusteella ei S6-malliinkaan saa keraamisia jarruja. Se siitä.
Karkaa taas Simpalta mopo käsistä. Kerro nyt ihan suoraan eikä vihjaillen: väitätkö että Volvon jarrut ovat yhtä hyvät kuin Audin ja Bemun tai jopa PAREMMAT????
Nuo sinun 'testitulokset' jotka olet kovan metsästämisen jälkeen löytänyt selittyvät ehkä sillä että Volvolla on usein testissä matalaprofiilisemmat renkaat kuin muilla, siihen aleautoon kun saa alepaketeissa niitä varusteita 'Simon hinnalla'. Matalaprofiilisemmat renkaat kun ovat usein suuren eron aikaansaava jarrutuksissa.
S6:seen saa tietääkseni keraamiset jarrut lisävarusteena. Niissäkin on mm. Porschella ollut ongelmia ainakin alkuaikoina lämpövaihteluiden aiheuttamien halkeamien kanssa. Ja niitä vikoja ei asiakkaille korvattu vaan onkin saanut vaihtaa normaalia huomattavasti kalliimmat kiekot omalla rahalla!!! Tavallisten jarrujen kanssa on myös Porscheissa ollut paljon ongelmia. Joten niitä ei kannata ruveta vertaamaan, outoa että joku ne alunperinkään tähän keskusteluun toivat esille.
Olen kyllä kuullut ennenkin Audeissa kovasta jarrujen kulumisesta.
Muuten, Simppa kun puhui Volvon jarruista niin ainakin edellismallin 'urheilumallin' 70:sen Volvon ETUjarrut olivat samankokoiset kuin Bemun TAKAjarrut!!
Koita nyt vielä väittää että autosi on jokin dynamiikan esimerkki...
Samoin teknarin testissä S80 pysähti lyhyellä matkalla, samoin kuin edellisen sukupolven malli, joka pyyhki lattiaa kaikilla sakemanneilla.
Ja Volvo on mennen talven lumia. Jos niistä jarruista haluat keskustella, niin A6.teen ei edes taida mennä yhtä isoja kiekkoja kuin omassa autossani on.
Näin pikaisen selauksen perusteella ei S6-malliinkaan saa keraamisia jarruja. Se siitä.
Karkaa taas Simpalta mopo käsistä. Kerro nyt ihan suoraan eikä vihjaillen: väitätkö että Volvon jarrut ovat yhtä hyvät kuin Audin ja Bemun tai jopa PAREMMAT????
Nuo sinun 'testitulokset' jotka olet kovan metsästämisen jälkeen löytänyt selittyvät ehkä sillä että Volvolla on usein testissä matalaprofiilisemmat renkaat kuin muilla, siihen aleautoon kun saa alepaketeissa niitä varusteita 'Simon hinnalla'. Matalaprofiilisemmat renkaat kun ovat usein suuren eron aikaansaava jarrutuksissa.
S6:seen saa tietääkseni keraamiset jarrut lisävarusteena. Niissäkin on mm. Porschella ollut ongelmia ainakin alkuaikoina lämpövaihteluiden aiheuttamien halkeamien kanssa. Ja niitä vikoja ei asiakkaille korvattu vaan onkin saanut vaihtaa normaalia huomattavasti kalliimmat kiekot omalla rahalla!!! Tavallisten jarrujen kanssa on myös Porscheissa ollut paljon ongelmia. Joten niitä ei kannata ruveta vertaamaan, outoa että joku ne alunperinkään tähän keskusteluun toivat esille.
Olen kyllä kuullut ennenkin Audeissa kovasta jarrujen kulumisesta.
Muuten, Simppa kun puhui Volvon jarruista niin ainakin edellismallin 'urheilumallin' 70:sen Volvon ETUjarrut olivat samankokoiset kuin 3-sarjan Bemun TAKAjarrut!!
Koita nyt vielä väittää että autosi on jokin dynamiikan esimerkki...
[quote title="01.10.2007 klo 17:03 Herbert kirjoitti"]
No miten muut käyttötestiautot ovat jarrujensa kanssa pärjänneet siellä Saksan moottoriteillä? Ja millaisilla kustannuksilla niitä on korjattu?
Kyllä näitä jarrupalojen ja levyjenkin vaihtoja näytetään 100 tkm mennessä tehtävän siellä lähes järestään.
Monien ns. ulkomaaanmerkkien (siis saksalaisten kannalta katsoen) jarruilla näyttää myös olevan suuria vaikeuksia sikäläisessä jarrutestissä, jossa tehdään useita peräkkäisiä kovia jarrutuksia. Tämä on kuitenkin tärkeä ominaisuus autobaanalla ja vuoristossa.
Jostain syystä jopa ruotsalaisissa testeissä autot pysähtyvät järjestään alle 40 m. Kai meillä sitten on liukas asvaltti?
Tai epätasainen ja karhea. Käytännön pysähtymismatka kertoo jarruista, alustasta, renkaista ja abs:ien, jarruassitentin ym. toiminnasta. Mitä huonompiin oloihin mennään, sitä suuremmaksi nuo hyvien ja huonojen erot tulevat. Tähän verraten Volvon heikohko jarrutustulos meikäläisissä oloissa on mielenkiintoinen, jos pitää paikkansa että se sileällä ja paremmin pitävällä pinnalla pysähtyy hyvin.
Tosin minusta on yhdentekevää, pysähtyykö auto 42 vai 39 metrissä. Parin km/h ero lähtönopeuksissa syö tuon eron kokonaan.
Minusta se ei ole lainkaan yhdentekevää. Ihmiset eivät verrannollisilla autoilla ajaessaan valitse nopeuksiaan sen perusteella, miten heidän autonsa pysähtyy, millaiset renkaat siinä on alla tai miten pitkälle sen lampuilla näkee. Ne ajavat pääasiassa suunnilleen suurinta sallittua vauhtia, mikä se sitten onkin. Lyhyempi jarrutusmatka tuo keskimäärin lisää pelivaraa. Onhan esimerkiksi jarruassistentti tutkitusti vähentänyt onnettomuuksia niiden autojen kohdalla joissa sellainen on.
Aivan yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että autojen kulutuksella ei ole mitään väliä, koska ajotavalla, nopeuksilla ym. voi merkittävästi pienentää jopa Volvojen ja jenkkirautojen kulutusta.
Siinä Autoexpressin testissä 5-sarjalainen taisi olla varustettu matalaprofiilisimmilla renkailla. A6 ja eemeli olivat verrannollisilla renkailla Volvon kanssa.
Mutta paska.a tuokin lienee? Kerroit kyllä arvostavasi Autoexpressiä aiemmin.
Ja se on edelleenkin fakta, että TM:n testissä edellisen sukupolven S80 pysähtyi kaikkien aikojen lyhyimmällä matkalla. Lyhyemmällä kuin sen aikainen eemeli, E39 BMW tai A6, jotka nekin TM oli jo testannut.
[quote title="02.10.2007 klo 10:07 AkiK kirjoitti"]
"Kyllä näitä jarrupalojen ja levyjenkin vaihtoja näytetään 100 tkm mennessä tehtävän siellä lähes järestään."
On sillä hieman merkitystä, vaihdetaanko ne palat 30 tkm vai 75 tkm kohdalla. Ei alle 100 tkm ole Suomessakaan mikään harvinainen tapaus. Tosin yleensä riittää palojen vaihto, levyt kestää kauemmin.
"Monien ns. ulkomaaanmerkkien (siis saksalaisten kannalta katsoen) jarruilla näyttää myös olevan suuria vaikeuksia sikäläisessä jarrutestissä, jossa tehdään useita peräkkäisiä kovia jarrutuksia. Tämä on kuitenkin tärkeä ominaisuus autobaanalla ja vuoristossa."
Voi olla, vaikka suomalaisten lehtien mukaan se on tärkeä ominaisuus meilläkin. Menneinä vuosina usein koeajoissa todettiin, ettei jarrut kestä useita toistoja. Tosin en koskaan ole huomannut Suomessa tilannetta, jossa pitäisi tehdä useita kovia jarrutuksia peräkkäin.
Ilmeisesti nykyiset jarrut ovat yleensä meikäläisittäin riittäviä, koska tuollaisia havaintoja ei testeissä ole enää tehty.
Onko saksalaiset testit todella olleet kohtuullisia, koska saadaanan minkä tahansa auton jarrut sulamaan, kun tarpeeksi kuormitetaan? Tietysti jotkut sulaa ensimmäisenä, toiset vasta myöhemmin. En tiedä.
"Mitä huonompiin oloihin mennään, sitä suuremmaksi nuo hyvien ja huonojen erot tulevat. Tähän verraten Volvon heikohko jarrutustulos meikäläisissä oloissa on mielenkiintoinen, jos pitää paikkansa että se sileällä ja paremmin pitävällä pinnalla pysähtyy hyvin."
Jos tarkoitat huonoilla oloilla kovaa nopeutta, silloin ollaan samaa mieltä. Mutta kesätestin parhaat jarrut eivät enää välttämättä olekaan talvella parhaat.
"Minusta se ei ole lainkaan yhdentekevää. Ihmiset eivät verrannollisilla autoilla ajaessaan valitse nopeuksiaan sen perusteella, miten heidän autonsa pysähtyy, millaiset renkaat siinä on alla tai miten pitkälle sen lampuilla näkee. Ne ajavat pääasiassa suunnilleen suurinta sallittua vauhtia, mikä se sitten onkin. Lyhyempi jarrutusmatka tuo keskimäärin lisää pelivaraa. Onhan esimerkiksi jarruassistentti tutkitusti vähentänyt onnettomuuksia niiden autojen kohdalla joissa sellainen on."
No joo, ei se yhdentekevää ole. Mutta parin metrin ero on hyvin pieni, vaikka se saadaan näyttämään suurelta, jos lasketaan huonomman törmäysnopeuksia, kun parempi on pysähtynyt. Sikäli asialla ei kuitenkaan ole merkitystä, että kuskeja ei ainakaan asia kiinnosta, koska maantienopeuksissa noin 10 km/h ylinopeutta ei koeta vaaralliseksi. Tuon merkitys jarrutusmatkaan on kuitenkin moninkertainen 3 metrin teoreettisen eroon verrattuna. Tietysti se 10 km/h ylinopeutta ajava pysähtyy noin 3 m lyhyemmällä matkalla hyvillä jarruill kuin huonommilla jarruilla ajava, mutta enpä usko tuolla olevan merkitystä pyrittäessä vähentämään kolareita.
"Aivan yhtä hyvin voitaisiin sanoa, että autojen kulutuksella ei ole mitään väliä, koska ajotavalla, nopeuksilla ym. voi merkittävästi pienentää jopa Volvojen ja jenkkirautojen kulutusta."
Subarukeskustelusta varmaan muistat, ettei pienellä kulutuserolla ollutkaan käytännössä merkitystä. Passat 4 ke kalliimpana syö kulutuseron merkityksen kokonaan eikä edes riitä.