Suurten taajamien ulkopuolella asuvat ihmiset ovat yhä enemmän riippuvaisia yksityisautoista, kun kuntia yhdistetään ja palveluja keskitetään, ja samaan aikaan julkinen liikenne näivettyy tai muuttuu niin kalliiksi, että vain alennuksiin oikeutetuilla on siihen varaa.
Tähän asti myös pienituloiset ovat pysyneet kehityksessä mukana, koska käytettyjä autoja on ollut edullisesti saatavilla, ja niitä on pystynyt korjaamaan muuallakin kuin kalliissa merkkikorjaamoissa alkuperäisillä kalliilla varaosilla.
Tilanne näyttää olevan muuttumassa. Juuri julkaistut Trafin katsastustilastot puhuvat karua kieltä siitä, että mitä uudemmista automalleista on kyse, sitä todennäköisemmin niihin tulee sen tyyppisiä vikoja, joiden korjaaminen ei enää onnistu tee-se-itse miehiltä tai pikkukorjaamoilla. 2000-luvun autoista yhä useampi hylätään sisäisen valvontajärjestelmän perusteella. Tavallinen pientuloinen autonomistaja, joka rassaa autoaan pihassa, on aika voimaton tilanteessa, jossa auton korjaamisessa vaadittaisiin kallis analysointilaite, jollaisia on vain merkkikorjaamoilla. Tietokoneistetuissa autoissa viat alkavat olla myös niin monimutkaisia, ettei niitä kuka tahansa osaa korjata, vaikka olisi laitteetkin. Jopa pienet korjaamot, joille perinteisten autojen korjaaminen ei ollut ongelma, joutuvat luovuttamaan. Ajonhallintaa tai moottoria ohjaava mikropiiri voi olla niin harvinainen ja mallikohtainen, ettei sellaista saa vanhaan autoon enää mistään - tai se on hinnoiteltu aivan järkyttävän kalliiksi. Muuten hyväkuntoinen auto voi päätyä romutukseen yhden ainoan pienen mikropiirin takia.
Miten kehitys tulee vaikuttamaan käytettyjen autojen hintoihin? Lyheneekö autojen käyttöikä? Tähänkö paljon puhutulla autokannan nuorentamisella pyritään? Onko autojen tekeminen entistä lyhytikäisemmiksi ja nopeammin kierrätykseen päätyviksi yhteiskunnan kannalta hyvä asia - vai pelkästään autotehtaiden kannalta? Uusien autojen hinnat eivät juurikaan näy alenevan, vaikka niillä ei ole yhtä monta käyttövuotta edessään kuin entisillä autoilla. Eikö kertakäyttötuotteiden kuitenkin pitäisi olla halvempia kuin pitkäikäisten laatutuotteiden?
Monet autoja työkseen tarkkailevat katsastusmiehet ja korjaamojen työntekijät ovat jo nyt sanoneet, että uusien automallien laatu ei ole enää yhtä hyvä kuin oli kymmenen vuotta sitten tai viisitoista vuotta sitten. Autotehtaat ovat selvästikin siirtyneet kohti lyhyempää käyttösykliä. Enää ei edes yritetä tehdä autoja, joilla ajettaisiin kaksikymmentä vuotta.
Kehitys on johtamassa siihen, että yhä suurempi osa ihmisten tuloista menee liikkumiseen. Polttoaineen hinta nousee, ja autokaupassa on käytävä entistä useammin. Samaan aikaan liikkumista vaaditaan lisää, kun palveluja edelleen keskitetään. Jossakin vaiheessa ollaan tilanteessa, jossa pitäisi liikkua, mutta rahat eivät enää kunnolla riitä. Tällöin turvaudutaan (ja monet jo turvautuvat) rahoituslaitosten apuun. Otetaan autolaina, jotta päästään liikkumaan. Lopputuloksena on se, että yhtä suurempi osa ihmisten saamista tuloista päätyy autotehtaille ja pankeille. Palvelujen keskittämistä ja liikkumistarpeen lisääntymistä ei enää voi perua, joten autoa tarvitaan jatkossa yhä enemmän. Ja tätä ihmisten pakkotilannetta teollisuus ja rahalaitokset käyttävät surutta hyväkseen. Ihmisistä tehdään auto-orjia.
Vastaus: Sähköautoilla.
Sähköautossa on yksinkertainen, luotettavampi ja huoltovapaampi moottori.
Moottorinohjauselektroniikka on huomattavasti yksinkertaisempi = luotettavampi.
Päästöjä ei ole, jolloin ei tarvita katalysaattoria eikä mitta-antureilla varustettua elektroniikkaa päästöjen valvontaan.
Sen sijaan ajonhallinta/luistonesto ja siihen liittyvä elektroniikka mitta-antureineen on sama kuin polttomoottoriautoissakin.
Itsediagnostiikan ilmoitus tyypillisesti on kontaktivika liittimessä tai anturivika. Niiden korjaaminen ei ihmeitä maksa. Ja vaikka joku älylaatikko olisikin rikki, niin se korjataan hankkimalla vastaava käytetty osa. Romisosatkaan eivät aiheuta konkurssia.
Faktaa on, että suomalaisten ajosuorite on kasvanut pitkään ja määrätietoisesti. Eli rahaa tuntuu riittävän ajamiseen. Autot ovat aina vain luotettavampia ja miellyttävämpiä kulkuvälineitä. Tiloiltaan ja suorituskyvyltään vastaava auto on uutena Suomessa maksanut saman verran jo useita vuosikymmeniä. Samaan aikaan palkat ja yleinen hintataso ovat nousseet rajusti. Koskaan uuden auton ostaminen ei ole ollut näin helppoa suomalaiselle kuin nyt. Käytettyjen autojen hinnoissa kehitys on ollut viimeisen kymmenen vuoden aika todella suuri. Sen jälkeen kun autoveron nimellä kutsuttu rajamuuri alkoi sortumaan, käytettyjen hinnat ovat laskeneet voimakkaasti.
Se on totta, että Suomessa perinteisesti on ollut edullista ajaa vanhoilla autoilla. Verottaja on tähän suuntaan ohjannut kaikessa typeryydessään. Nyt tähän lienee tulossa muutos. Suunta on laitettu niin, että tulevaisuudessa pitäisi verotoksen painospiste siirtyä ostosta enemmän käytön suuntaan. Siinä voittaa uuden auton ostaja ja vanhalla autolla ajava jutuu maksamaan yhä enemmän kilometreistään.
NHB:
Verotuspolitiikan muutos merkitsee tulonsiirtoa köyhiltä rikkaille.
Kun aikaisemmin rikas maksoi paljon veroa uuden auton hinnassa ja köyhä maksoi vähemmän veroa käytetyn auton hinnassa, tulevaisuuden "käytön suuntaan" painottuva verotus tarkoittaa sitä, että uuden Jaguarin ostaja saa mittavan veronalennuksen, ja valtio kerää rahan "käytöstä maksetaan" periaatteella köyhältä, joka joutuu sinnittelemään vanhalla Ladalla.
Maaseudun köyhä on kaikkein surkeimmassa asemassa, koska maaseudulla kilometrejä eli käyttöä kertyy kaikkein eniten.
Bensan kallistuessa siirrytään yhä enemmän sähköautoihin, mutta kyllä niillekin vielä lisää veroja keksitään.
Kun arvioidaan, ovatko autot "aina vain luotettavampia ja miellyttävämpiä kulkuvälineitä", on otettava huomioon myös ympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Missä mielessä 80 km/h perusnopeudella mateleminen on aina vaan mukavampaa, kun autojen teho lisääntyy ja ajo-ominaisuudet paranevat. Eikö ajaminen päinvastoin ole aina vain kurjempaa, kun epäsuhta auton resurssien ja niiden sallitun käytön välillä lisääntyy. Ajaminenhan on henkistä kidutusta.
Maailmaa pitää katsella kyllä aika punaisin lasein, ennun kuin Suomessa voi puhua tulonsiirrosta köyhiltä rikkaille. Itse olen sitä mieltä, että uudempi autokanta on hyvä juttu. Voi siitä näköjään saada negatiivisenkin asian.
Jos uusien ja käytettyjen autojen hinnat tippuvat eurooppalaiselle tasolle, voi köyhäkin hankkia Ladansa sijasta uudemman menopelin. Bensa toki maksaa edelleenkin, mutta Ladaa alhaisempi kulutus pelastaa paljon.
Tehoa ja ajo-ominaisuuksia on minulle ollut riittävästi jo 70-luvun autoissa aivan liian suuriin nopeuksiin. Nykyisinkin markkinoilta löytyy kyllä pienitehoisia malleja niille, joita teho ahdistaa.
Uusimmassa talviautotestissä moitittiin Micraa, eli vaihda autoa...
Omalla kohdallani 80 km/h ajaminen vastaa suunnilleen samaa kuin istuisi kotona televisiota katselemassa, ohjelmana esim. Fifth gear, Start tms. liikenneohjelma.
Nopeampi ajaminen on kalliimpaa, joten valinta on tehtävä myös näiden kahden välillä: ajaako hitaammin vai maksaako enemmän? Ajansäästäjiä tosin kadehdin, itse en keksi käyttöä nopealla ajamisella säästetyille kolmeminuuttisille.
Hieman aiheeseen liittyen. Ketjun aloittaja pahoitteli sitä, että suuri osa tuloista menee paikasta toiseen liikkumiseen ja ihmisistä tehdään autoilun orjia. Ei sen aivan näin tarvitse olla.
Jos mennään hieman historiassa taakse päin, niin voidaan todeta, että ennen auton keksimistäkin ihmiset liikkuivat. En tietenkään tarkoita, että nyt pitäisi mennä ostamaan hevonen tai kaksi, mutta nykyään esim. polkupyörä on aivan mainio väline jos matkat eivät ole aivan mahdottomia. Itse aloitin noin kymmenen vuotta sitten ajamaan pyörällä työmatkat, kun olin puolisen vuotta ilman autoa. Sen puolen vuoden aikana kunto koheni huomattavasti ja pääsin samalla seuraamaan liikennettä ikään kuin ulkopuolelta, jolloin autoilijoiden kiukuttelut toisiaan kohtaan rupesivat näyttämään tosi hassulta. Se muutti omaakin ajotapaa paljon rauhallisemmaksi ja suvaitsevaisemmaksi sitten kun taas ostin auton. Pyöräily oli kuitenkin juurtunut jo niin syvälle, että huomasin auton jäävän talliin yhä useampana aamuna. Kovimpina pakkasaamuina menen; yllätys! Kävellen. Nykyisin kilometrejä tulee fillarilla vuodessa noin viitisen tuhatta. Autollakin toki ajelen edelleen silloin kun se on järkevämpää. En esimerkiksi lähde viemään lautakuormaa mökille fillarilla. Töissäkin tarvitsen toisinaan autoa.
Asun keskikokoisen kaupungin laitamilla lähiössä. Matkaa keskustaan on noin 6km, työpaikalle 4km ja kuntosalille 5km. Nämä kaikki matkat teen lähes aina pyörällä. Tottakai monelta löytyy perusteltuja syitä auton käyttöön, joita en nyt ala arvailemaan, mutta väitän myös että hyvin monella se on pelkästään asenteesta kiinni. Minulla on kaveri, joka ajaa viitenä päivänä viikossa puolentoista kilometrin työmatkan autolla. Eräs naapuri hakee tupakka-askin kioskilta kolmen sadan metrin päästä autolla. Näitähän riittää.
joskus nuorena 18 vuotiaana uhosin kaverille että kun bensa maksaa kympin, siirryn julkisiin...ei näköjään olisi kannattanut avata suutansa silloin kun bensa oli 3,65Mk/L...
tässähän pitää tosissaan toivoa sähköautojen marssia kauppoihin siedettävien hintojensa kanssa.
Itsekin tykkään kyllä pyöräillä, mutta vain kesällä. Talvipyöräilyssä on kyllä sekin puoli otettava huomioon, että jos talvipyöräilijöiden määrä nyt yhtäkkiä merkittävästi kasvaisi niin taatusti kasvaisi myös terveyskeskusten jonot. Jos jo nykyään toista tuhatta ihmistä kuolee vuosittain liukastumis- ja kaatumisonnettomuuksissa niin en uskalla lähteä edes veikkailemaan minkälaiset lukemat iskettäisiin pöytään kun kokemattomat talvipyöräilijät lähtisivät sankoin joukoin ladulle.
SO2001:
Asutus ja ihmiset ovat viime vuosikymmeninä voimakkaasti keskittyneet suurempiin kaupunkeihin. Silti autolla ajaminen on lisääntynyt jatkuvasti, vaikka syrjäseututeorian mukaan olisi pitänyt käydä päinvastoin. Vaikka syrjäseudulla auto onkin välttämättömyys, ei tuo autolla ajamisen tarve suoraan kuitenkaan liity suurten taajamien ulkopuolella asumiseen vaan johonkin ihan muuhun.
Nyt on sellainenkin merkkipaalu saavutettu, että bensa (98) maksaa yli 10 vanhaa markkaa litralta. Aikanaan ennustettiin että silloin loppuu ajaminen. Onko loppunut? Ei ole. Ainoa mikä tuntuu vaikuttavan jossain määrin asiaan on talouden syklit. Muuten autoilu kasvaa aika lailla tasaisesti.
Suuntaus on maailmanlaajuinen ja näkyy myös autojen kehityksessä. Autoteollisuuden ensisijaiset panostukset menevät jo nyt sen keksimiseen, miten saataisiin suurkaupunkilaiset ajamaan entistä enemmän autoilla ympäristössä, joissa niitä ei varsinaisesti tarvitse. Sähköauto on minusta esimerkki tällaisesta vimpaimesta.
CS2800:
Millainen mahtaa olla autosi, jos mitenkään merkittävä osa kustannuksista syntyy tuosta nopeammin ajamisesta?
Ainakin minun autokalustollani bensan hinta ja pienet kulutuserot ovat ovat hyvin vähäinen osa kuluja, mitään olennaista säästöä suhteessa kokonaiskuluihin en kyllä mitenkään saa aikaiseksi ajamalla rajoitusnopeuksia hitaammin. Esim. 10% säästö kokonaispolttoainekuluissa (mikä vaatii jo merkittävästi hitaammin ajamista) on kuitenkin vain muutaman prosentin säästö kokonaiskuluissa. Ehkä sitä säästöä pitää etsiä muualta, jos säästää haluaa.
AkiK:
Tässä on nyt nähtävä kaksi merkittävää jo 50 vuotta jatkunutta trendiä, eli A) se, että asutus keskittyy isoihin kaupunkeihin, ja
Kyllä minäkin menisin mieluusti töihin polkupyörällä, mutta kun tuota matkaa on noin 16km. Kesällä toki olen muutaman kerran pyöräillytkin ja ihan mukavaa on ollut. Mutta ei laiska jatkuvasti jaksa. Yhdeksi vaihtoehdoksi olen miettinyt nelitahtista moposkootteria, sillä ajaminen ei paljon maksa ja ei käryä vaatteet rasvapensalle. Yks entisöity PV Suzuki mulla jo on mut kun se on 2-tahti ja sitä ei viiti pilata työmatkamopona, kun sen sain suurella vaivalla (ja rahalla) entisöityä.
Mikäli Lauran kotikaupungissa ei ole lupa ajaa mopolla kevyen liikenteen väylillä, katoaa mopon kätevyydestä merkittävä osa.
Jäljelle jää silti 50 ja 60 rajoitetuilla kokoojakaduilla mopon riittämätön suorituskyky ja kategorisointi alimpaan paarialuokkaan sekä muun kevyen liikenteen että autoilijoiden silmissä, suunnilleen silmän sokean pisteen kohdalla.
Jos kortti ei ole este, ei selvästi suurempi kevariskootteri ole juurikaan kalliimpi käyttää, mutta sellaista voi 80 rajoitukselle asti ajaa normaalin moottoripyörän ajolinjoilla, siis paljon turvallisemmin, näkyvämmin ja helpommin kuin mopoa.
Oma kokemus (maksajana) 4 vuoden suuresta kilometrimäärästä isolla ja raskaalla kevarilla jätti huoltokustannukset vain määräaikaishuoltoihin ilman lisätöitä, vakuutukset uudelle kuljettajalle n. 400 vuodessa (täyskaskolla pienin omavastuu) ja polttoaineenkulutus n. 3 sadalle.
Meille käytettynä ostettu kevari lähti täysin ehjänä vaihtoon 6-vuotiaana, kun nuoremman moottoripään piti saada 25 kW muoviluoti. Tästä pitääkin varoittaa jo ennalta: kyse on voimakkaasti addiktiivisesta huumeesta, jossa kehityspolku saattaa johtaa riippuvuuteen, kovempaan kamaan ja suurenevaan annostukseen
Propsit PV entisöinnistä. Original is beautiful!
slowgear:
Joo, jos oletetaan että liikkuminen syntyy "tarpeesta". Osa liikkumisesta on toki sitä eikä sitä pidä unohtaa.
Aika iso osa liikkumisen tarpeesta syntyy kuitenkin valitusta elämäntavasta, johon kuuluvat tietyt menemiset, harrastukset ym. Ja noin yleistäen, mitä enemmän on rahaa, sitä enemmän käytetään autoa ja lentokonetta. Tämä näkyy erittäin hyvin jos vertaa vaikkapa liikkumistilastoa ja kansakunnassa tehtyjä työtunteja tai muuta työhön liittyvää tilastoa toisiinsa. Liikkuminen lisääntyy paljon paljon enemmän kuin kansakunnan tuotos tai työllisyysaste tai tehdyt työtunnit.
lauravee:
Aloittaminen on vaikeinta. Jos vain jaksaa alkaa pyöräilemään useamman kerran viikossa tuon matkan, niin pian huomaa matkan sujuvan yllättävän helposti. Itselleni kävi vähän vastaavan matkan kanssa niin, että piti alkaa etsimään pidempiä reittejä.
Ei mitään halpaa hupia...
"Sairaanhoidon kulujen lisäksi menetetään työpäiviä, ja yhden liukastumisen hinnaksi on laskettu 11 000 euroa."
Tälläisiä uutisia saadaan varmaan lukea tulevaisuudessa enemmäkin, mikäli talvipyöräily ja -kävely lisääntyvät.
http://omakaupunki.hs.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/liukastumiset_tyollistavat_paivystyksia_ndash_kaupungille/
No niin. Tuota en ollut ottanutkaan huomioon. Kohta me kaikki talvipyöräilijät ja kävelijät makaamme sairaalassa luut poikki ja niskat nyrjähtäneenä.
Uskoisin (Tämä ei siis perustu mihinkään tutkimukseen) että aktiivisesti liikkuvat ihmiset kaatuilevat ja liukastelevat vähemmän, kuin satunnaisesti liikkuvat. Tämä johtuu siitä, että liikkumiseen varustaudutaan paremmin, esim. nastarenkaat fillarissa ovat talvella itsestäänselvyys. Lisäksi kokemus tuo liikkumiseen varmuutta. Nuo nastarenkaat ovat muuten aivan mainiot kapistukset. Muistan tässä pari talvea sitten, kun poljin täysin lumetonta meren jäätä pitkin mökille noin kuuden kilometrin matkan ilman mitään liukasteluja. Perillä sitten nousin pyörän päältä pois ja lensin välittömästi pyllylleni. Jää oli niin liukas, että jouduin konttaamaan rantaan pitävälle maalle. Se oli hyvä osoitus nastojen pidosta jäällä.
Mutta niin kuin tuossa ylempänä jo sanoin, niin monella ihmisellä on varmasti perusteltu syy auton käyttöön. Liukkaan kelin pelkääminen voi olla yksi niistä, mutta kuten sanottu; liukkauteen voi ja pitääkin varustautua mikäli mielii talvella pihalla liikkua. Hyvä on myös muistaa, että työmatka-autoilijatkin joutuvat viimeistään työpaikan lähellä jalkautumaan ja matka parkkipaikalta ulko-ovelle voi olla vaarallinen sillä jalassa ei välttämättä ole talvikävelemiseen tarkoitetut kengät. Varmasti ainakin osa liukastumisonnettomuuksista tapahtuu juuri tämän tapaisissa tilanteissa.
dpi:
Uskoisin, ettet myöskään ole ottanut huomioon sitä, että ne uudet mahdolliset talvipyöräilijät eivät yllätys, yllätys, olekaan niitä "aktiivisesti liikkuvia" vaan juuri näitä muita, jota kaatuilevat useammin kuin nämä nykyiset "aktiivisesti liikkuvat" talvipyöräilijät. Tästä voi seurata se, että talvipyöräilyn lisääntyminen esim, 20% voi hyvinkin johtaa siihen että talvipyöräilyonnettomuudet kasvavatkin 50%.
Saman ilmiön näkee esim. liikennekuolematilastosta selvästi, sillä liikennekuolemat moninkertaistuvat kesäkuukausina kun kaikki kynnelle kykenevät vähänkin autoa ajavat istuvat kesällä rattii, vaikka keliolosuhteiden puolesta kesäautoilun pitäisi olla paljonkin talviautoilua turvallisempaa.
Näin se varmaan on. Harjoitus tekee mestarin ja niin edelleen...
En kuitenkaan muista, että talvipyöräilyn aloittaminen uudelleen aikuisiässä olisi ollut mitenkään hirveän vaikeaa. Myönnän kyllä alkuaikana kaatuneeni yhden kerran kapearenkaisella pyörällä jäisellä, hieman kallellaan olevalla tiellä, mutta sen jälkeen ymmärsin satsata tarkoitukseen paremmin sopivaan fillariin ja erityisesti kunnon nastarenkaisiin, eikä ainakaan liukkaus ole enää ollut ongelma. Se mikä tekee talvipyöräilyn haastavaksi, ovat lähinnä pyöräteiden auraus tai paremminkin auraamattomuus. Myös oikeanlaisen pukeutumisen opetteleminen vie jopa vuosia ja sen oppii monesti vain kantapään kautta, mutta nämähän eivät ole varsinaisesti turvallisuuteen liittyviä asioita.
Itse ainakin koen talvipyöräilyn (ja kesäpyöräilyn myös) erittäin hyväksi tavaksi liikkua lyhyehköjä matkoja, enkä pidä sitä mitenkään vaarallisena. Toki hereillä pitää olla aivan kuin autoillessakin. En tosin ikinä ajele autojen seassa kadulla, sillä ainakin kotikaupungissani pyörätieverkosto on lähes kaikenkattava. Jotenkin fillaroidessa vain kokee enemmän elävänsä, kuin autossa istuessaan.
Tämä on tainnut karata aika kauaksi alkuperäisestä aiheesta, eli autoilun korkeista kustannuksista. Alkuperäinen sanomani oli siis puolustaa fillarointia halpana ja ympärisöystävällisenä vaihtoehtona autoilulle. Vaaransa molemmissa tottakai.
Ketjun aloittaja kysyi millä tulevaisuudessa ajetaan. Keskustelu ryöpsähti suuntaan miksi on tarpeen kenenkin ajaa. Tarpeet vaihtelevat, itselläni on työmatka 1,8 km, mutta en istu kokopäivää toimipisteessä vaan tarvitsen omaa autoa milloin mihinkin suuntautuville keikoille. Siksi menen aina autolla.
Vastaus millä tulevaisuudessa ajetaan on viina eli etanoli. Se uusiutuu, sitä saadaan pellosta ja se sopii polttomoottoriin.
Sähköautoon en usko ennen kuin sillä ajaa parilla latauksella Helsingistä Rovaniemelle eikä lataus kestä 10 minuuttia kauempaa.
Etanolin tuotantoa paljon tehokkaampi prosessi on biokaasuprosessi, jossa mikrobit hajottavat eloperäistä ainetta hapettomissa oloissa. Syntyy biokaasua, jossa on noin 65 % metaania ja loput hiilidioksidia. Tuo raakabiokaasu voidaan puhdistaa maakaasun veroiseksi liikennepolttoaineeksi. Raaka-aineeksi käy puhdistamoliete, biojätteet, eläinten lanta, elintarviketeollisuuden jätteet ym. Tuote on siis uusiutuva eikä kuormita ilmastoa.
Itse olen ajanut biokaasulla jo pitemmän aikaa ja hyvin pelittää. Tankkausasemia on vielä harvassa, mutta lisää on luvassa. Pääkaupunkiseudulla on 5 tankkauspistettä ja biokaasu on 40 % bensaa edullisempaa. Autoni, vanhempi bi-fuel Volvo, toimii luotettavasti niin kesällä kuin talvella.
Useassa Euroopan maassa satsataan biokaasun toden teolla: esimerkiksi Saksassa sitä tuotetaan jo miljoonan henkilöauton kulutuksen verran. Tosin kaasuautoja on Saksassa vasta noin 100 000, mutta määrä kasvaa kovaa vauhtia ja maan autoteollisuus kehittää kaasumalleja kaiken aikaa.
Lisää aiheesta:
www.gasum.fi
www.kaasuauto.fi
www.liikennebiokaasu.fi
Kiitokset kaikille polkupyöräilyn vaihtoehdoksi nostaneille, jotka osasivat esittää asiansa paatuneen moottoripään dinosauruksen aivoja ärsyttämättä
Pyörä on jo hankittuna ja 12 km suuntaansa työmatka on tarkoitus polkea silloin tällöin, mutta odotan suosiolla kevättä.
Tosiaan, en kiistä. Miksipä ei biokaasukin.
AkiK:
Vastaus vähän viipyi kun vasta nyt luen.
Jos autoksi valitaan Volvo V60 DRIVe kuluu tasanopeudella 80 noin 3,9 litraa ja nopeudella 120 kuluu noin 6,1 litraa. Kulutus nousee nopeuden mukaan 56% tai laskee 36%. Toki nopeuden lisäksi myös ajotapa vaikuttaa kulutukseen.
Litroissa 80 km/h (vuodessa 18 tkm) tekee 702, nopeudella 120 se tekee 1098. Erotus tekee 594 euroa. Summa jonka ajotavallaan voi säästää on suurempi kuin vuotuinen dieselvero.
Kustannusten merkittävyys riippuu tulotasosta. Minulla menee kuukausipalkka polttoaineeseen (sis. dieselveron), eli 1/12 nettovuosituloista on paljon.
SO2001, millaisella aikavalillä ajamista tulevaisuudessa pohtisimme?
Ajattelitko 2020-, vai 2040- vai 2060-lukuja?
vok:
En ole miettinyt. Ajattelin vain yleensä tulevaisuutta. Nuo kaikkihan ovat sitä.
Bensan hinta nousee sitä vauhtia, että vaihtoehtoiset polttoaineet alkavat olla yhä ajankohtaisempia. Sähkö on todennäköisesti yksi vahva vaihtoehto, kun keksittäisiin vielä kevyempiä ja tehokkaampia akkuja.
Sähköauton voisi pitää töpselissä aina kun se on kotipihassa (jos on kotipiha). Talon katolla olisi aurinkopaneeleja ja takapihalla tuuligeneraattori. Paikalliset ajot voisi ajaa energiakustannuksiltaan aika edullisesti. Ilmaista tällainen energia ei tietenkään ole, jos laitteiden hinta otetaan huomioon - muutenhan tuuli ja aurinko on. Jos omat sähköenergian keräys- ja latauslaitteistot yleistyisivät, samoin sähköautot, tällä olisi liikenteen kokonaispäästöjä vähentävä vaikutus, Myös kauppataseelle tekisi hyvää, kun rahat eivät valuisi öljysheikkien taskuihin.
Pitkän matkan liikenteessä sähköauto ei nykyisillä akuilla vielä oiken pärjää. Sähköautoista ei muuten näy kovin usein mainittavan, miten kalliiksi tulee akkujen uusiminen, joka kai on edessä muutaman vuoden kuluttua auton hankinnasta. Koska sähköauto on kallis, ei kai sitä ole tarkoitus sentään panna viiden vuoden ikäisenä kierrätykseen, kun akut alkavat ehtyä.
2020-luvulla ajetaan luonnollisesti niillä autoilla joita nyt liikenteessä on ja joita kaupoissa myydään.
Veikkaan että ~2040 koko autokannasta jopa on 30 % hybridejä.
2060-luvulla veikkaan ajettavan aidoilla sähköautoilla. Luulen että akkuteknologia on tuolloin kyllin käyttökelpoinen.
Veikkaan, että metaani tulee olemaan yksi keskeisistä polttoaineista vielä vuosikymmeniä, koska autoteollisuus satsaa siihen tosissaan. Euroopassa tulee olemaan runsaasti biometaania käyttäviä autoja vuosina 2020-2040. Arvio perustuu yksinkertaisesti siihen, että Euroopan (etenkin Saksan)autoteollisuus kehittää kaasumalleja ja samaan aikaan esim. Saksassa tuetaan biometaanin syöttöä maakaasuverkkoon.
Hybriditekniikka tehostaa polttoaineen käyttöä, joten on aika todennäköistä että se kehittyy ja laajenee.
Olen vähän skeptinen täyssähköautojen suhteen ainakin täällä Pohjolassa, mutta ehkä ne tulevat yleisemmiksi kaupunkialueilla.
Biokaasun tuotanto jätteistä ja joutomaiden kasvillisuudesta saattaa kasvaa, koska fossiilisten polttoaineiden hinnat tulevat vääjäämättä nousemaan.