[quote title="14.02.2007 klo 12:48 Jorma 1 kirjoitti"]
Jos luet vähän tarkemmin niin tarkoitukseni oli ajaa ideaa että turhaan me täällä Suomessa itseämme kivikauteen siirretään tai maksetaan itseämme kipeiksi jotta saadaan pieni rahasumma siirrettäväksi Aasiaan ilmastonkehitykseen kun asialla ei ole globaalisti "kärpäsenpaskan" vertaa merkitystä.
Missä vaiheessa oltaisiin siirtymässä kivikauteen tai maksamassa itseä kipeäksi?
Eikö kysymyksessä ole nimenomaan päinvastainen asia? Eli investoidaan kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen sen sijaan että yritetään epätoivoisesti sinnitellä mukana vanhoissa menetelmissä jotka on joka tapauksessa nykymuodossaan tuomittu katoamaan lähitulevaisuudessa. Energiansäästöstä tai oman tuotannon turvaamisestakaan ei liene mitään haittaa, ei säästö ja toimitusvarmuus kait meitä ulkomaisen energian varassa eläviä ainakaan köyhdytä?
Jorma 1: edit "PS. lähden Thaimaahan pariksi viikkoa niin en saastuta Suomen ilmastoa. Alennan talon lämpöäkin matkan ajaksi eikä kummallakaan autollani ajeta metriäkään. Siinä panokseni tälle keväälle ilmastotalkoisiin."
Meinasitko pyöräillä Thaimaahan asti? En tiedä, mutta luulen, että lentokoneen polttoaineen, kerosiinin, palamisesta muodostuvat CO2 -päästöt ylittävät talon lämpötilan alennuksesta ja autojen käyttämättömyydestä saavutettavat hyödyt. Joten älä luulekaan tekeväsi ainakaan mitään ympäristotekoa matkustamalla Thaimaaseen, siis jollet matkusta pyörällä.
Jorma 1: edit "PS. lähden Thaimaahan pariksi viikkoa niin en saastuta Suomen ilmastoa. Alennan talon lämpöäkin matkan ajaksi eikä kummallakaan autollani ajeta metriäkään. Siinä panokseni tälle keväälle ilmastotalkoisiin."
Meinasitko pyöräillä Thaimaahan asti? En tiedä, mutta luulen, että lentokoneen polttoaineen, kerosiinin, palamisesta muodostuvat CO2 -päästöt ylittävät talon lämpötilan alennuksesta ja autojen käyttämättömyydestä saavutettavat hyödyt. Joten älä luulekaan tekeväsi ainakaan mitään ympäristotekoa matkustamalla Thaimaaseen, siis jollet matkusta pyörällä.
Hei, kai nyt pieni päivän kevennys sallitaan. En ole tosin aikonutkaan laskea paljonko oma painoni + 20kg laukku lisää polttoaineenkulutusta. Kone menee sinne joka tapauksessa.
[quote title="14.02.2007 klo 12:48 Jorma 1 kirjoitti"]
Jos luet vähän tarkemmin niin tarkoitukseni oli ajaa ideaa että turhaan me täällä Suomessa itseämme kivikauteen siirretään tai maksetaan itseämme kipeiksi jotta saadaan pieni rahasumma siirrettäväksi Aasiaan ilmastonkehitykseen kun asialla ei ole globaalisti "kärpäsenpaskan" vertaa merkitystä.
Missä vaiheessa oltaisiin siirtymässä kivikauteen tai maksamassa itseä kipeäksi?
Eikö kysymyksessä ole nimenomaan päinvastainen asia? Eli investoidaan kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen sen sijaan että yritetään epätoivoisesti sinnitellä mukana vanhoissa menetelmissä jotka on joka tapauksessa nykymuodossaan tuomittu katoamaan lähitulevaisuudessa. Energiansäästöstä tai oman tuotannon turvaamisestakaan ei liene mitään haittaa, ei säästö ja toimitusvarmuus kait meitä ulkomaisen energian varassa eläviä ainakaan köyhdytä?
Siis tekniikan kehitystä olen kannattanut tässä pitkin matkaa. No problem. Lueppa vähän noiden vihertävien kannanottoja niin esim. sähkölämmitys pitäisi lailla kieltää. No jos talo on jo rakennettu ko. lämmitysmuodolle niin vaikeaa ja kallista on sitä selvästi paremmaksi muuttaa. Itsellä on varaava takka ja poltan siinä halkoja jotka ei kuulemma ole nekään ympäristölle ystävällisiä. Tulee niitä pienhiukkasia. Suomessa aika iso osa väestöä asuu muualla kuin kaukolämmön piirissä. Ympäristösyistäkö pitäisi kaikki laittaa johonkin lähiöslummiin jotta asuinneliöt saataisiin kuriin ja letkun päähän jossa kaukolämpöyhtiö määräisi mitä maksaa. Tukholman kaupungin asukkaat on kironnut Fortumin alimpaan h..iin kun kaukolämmön hintaa on nostettu maailmanmarkkinahintojen kehityksen tahdissa vaikka kulut on pysyneet samoina.
Olen yrittänyt korostaa että globaalit päästöoikeudet ja niiden kauppa ei istu minun ajatusmaailmaan. Ei ainakaan niin kauan kun minun täytyy maksaa rahat jotka annetaan esim. Slovakiaan jossa joku suostuu sammuttamaan jonkin keskiaikaisen lämmityskattilan.
Usko nyt.. säästää saa (siitä jokaisen yksilön rahat lisääntyy) ja tekniikkaa saa kehittää vapaasti. Tuskin siinäkään rahat menee hukkaan ellei liian mielikuvituksellisiin limboihin investoi.
Minä en ole ainakaan mikään viherpiipertäjä, vaan piinkova kapitalisti. Olen kuitenkin myös hyvän logistiikan ja systeemidynamiikan ihannoija, jonka mielestä energiaa ei kannata kuluttaa turhaan.
Se on totta, että lyhyellä tähtäyksellä Suomi on häviäjä päästökaupassa, ainakin sillä perinteisellä rahamittarilla. Päästökauppa on kuitenkin pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka ajatuksena on turvata enemmän jaettavaa tulevaisuudessa. Silloin se on eduksi myös Suomelle ja myös rahallisesti.
Kun täällä on hieman lentoliikenteestä ollut puhetta, niin kannetaan omakin korsi kekoon.
Mielestäni lentoliikenteen kritisointi on mennyt hieman "yli" joittenkin tahojen kohdalta. Kulutusta pitää tietenkin verrata kuljettuun matkaan, eikä aikaan. Kylmä fakta on, että esimerkiksi finskin ATR 72, joka ei ole taloudellisimpia potkuriturbiinikoneita, syö n. 650kg/h eli alle 800l/h. Elikä penkkiä kohden kulutus on n.11l välillä Helsinki Kuopio! Ei mielestäni lainkaan hassumpi tulos. Kerosiinista lisäksi tulee vähemmän hiilidioksidia litraa kohden kuin bensasta. Finnair aikoinaan mainostikin vievänsä asiakkaan Helsingistä Kuopioon 11l bensamäärällä.
Edit: Aeron nimen allahan ne atraimet nykyään lentävät. Finnairin virolainen tytäryhtiö kyseessä. Virallisesti Aero vuokraa koneet finskiltä.
[Simppa- muokkasi tätä viestiä 18.02.2007 klo 21:23]
Totta. Lentoliikenne tuottaa aika vähän hiilidioksidipäästöjä per kilometri per matkustaja. Tämä on hieno asia, jos ihmisen on pakko liikkua tietty matka ja vaihtoehtoina on auto tai lentokone. Ongelmalliseksi lentoliikenne muodostuu, kun aletaan puhua Thaimaan matkoista. Kaukomatkat ovat syvimmiltään turhanpäiväisyyttä. Ihmisiä viedään kauas kotoaan tekemään ei mitään. Lentoliikenteen keinoin ihmiset pääsevät paljon kauemmas kotoaan kuin autolla. Niinpä hiilidioksidipäästöjäkin kertyy enemmän. Aika pitkän lomareissun heittää vähän kuluttavalla autolla ennen kuin hiilidioksidia on tuotettu yhtä paljon kuin Thaimaan lennoilla.
[quote title="17.02.2007 klo 22:14 Simppa- kirjoitti"]
Mielestäni lentoliikenteen kritisointi on mennyt hieman "yli" joittenkin tahojen kohdalta. Kulutusta pitää tietenkin verrata kuljettuun matkaan, eikä aikaan. Kylmä fakta on, että esimerkiksi finskin ATR 72, joka ei ole taloudellisimpia potkuriturbiinikoneita, syö n. 650kg/h eli alle 800l/h.
Eikös nuo hiilidioksidipäästöt lasketakin yleensä henkilökilometreina (hkm), eikä missään aikayksikössä? Autolle tulee tuolla keskilukemaksi noin 90 g/hkm ja lentokoneelle 160 g/hkm. Toki vertailu on siinä mielessä ontuvaa, että käyttö on täysin erilaista. Ei autolla ajella meiltä New Yorkiin ja ainoa vaihtoehto eli laiva on vielä paljon epäekologisempi kuin lentokone.
Potkurikoneet ovat vain vähän käytössä jos katsotaan kokonaislentoliikennettä. Lentoliikenteen kokonaiskasvu on myös liikennemuodoista suurinta, eikä kerosiinille ole tulossa juurikaan vaihtoehtoja lähitulevaisuudessa.
Ihan vaan vertailuksi, isommat suihkukoneet vievät enemmän polttoainetta rullatessaan terminaalilta kiitotien päähän kuin tuo ATR matkalla Helsinki-Kuopio.
Eikös nuo hiilidioksidipäästöt lasketakin yleensä henkilökilometreina (hkm), eikä missään aikayksikössä? Autolle tulee tuolla keskilukemaksi noin 90 g/hkm ja lentokoneelle 160 g/hkm. Toki vertailu on siinä mielessä ontuvaa, että käyttö on täysin erilaista. Ei autolla ajella meiltä New Yorkiin ja ainoa vaihtoehto eli laiva on vielä paljon epäekologisempi kuin lentokone.
Potkurikoneet ovat vain vähän käytössä jos katsotaan kokonaislentoliikennettä. Lentoliikenteen kokonaiskasvu on myös liikennemuodoista suurinta, eikä kerosiinille ole tulossa juurikaan vaihtoehtoja lähitulevaisuudessa.
Ihan vaan vertailuksi, isommat suihkukoneet vievät enemmän polttoainetta rullatessaan terminaalilta kiitotien päähän kuin tuo ATR matkalla Helsinki-Kuopio.
Airbus mainostaa uuden A380 superjumbon syövän 7l/100km per penkki. Kyseisessä lentokoneessa on ainakin Emiratesin versiossa laivojen tapaan oikea lentävä Tax Free-myymälä! Se on toki totta, että esimerkiksi Boeing 744 vie rullauksessa saman määrän, millä ATR:llä lentäisi 300nm matkan.
Eivät nuo potkuriturbiinit tosiaan kovin suuressa käytössä ole, kun asiakkaat niitä vierastavat. Itse en näe yhtään syytä, miksei kotimaan liikennettä voisi suorittaa suuremmassa määrin potkuriturbiineilla. Esim. tämän matkustusmukavuus on mielestäni ihan samaa tasoa kuin jeteillä -->
Kuinka paljon eri liikennemuodot kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja:
Kulkuneuvo Kulutus kg/henkilökilometri
henkilöauto 1,44 juna 1,20 lentokone 0,56 polkupyörä 0,38 linja-auto 0,32 laiva 0,26
Tämä taulukko on aikanaa ollut hesarissakin. Lähteenä ympäristöministeriö!
edit: Tämä taulukko ei siis millään muotoa kerro CO2 päästöistä. Lentokoneen hyvä tulos perustuu siihen, että se ei vaadi yhtä paljoa infrastruktuuria kuin tieliikenne. Pyörän huono tulos selittyy pyöräteiden heikohkolla käyttöasteella.
[Simppa- muokkasi tätä viestiä 19.02.2007 klo 21:54]
[quote title="19.02.2007 klo 20:58 Simppa- kirjoitti"]
Airbus mainostaa uuden A380 superjumbon syövän 7l/100km per penkki.
Tämä vain sillä edellytyksellä, että kone on täysi, matka riittävän pitkä eikä tule turhia odotteluja rullausteillä tai kentän yläpuolella.
Tuota superjumboa on jo mainosteltu kauan vaikka millä superlatiiveilla, koettaisivat nyt ensin saada niitä jonkun ilmaankin ennenkuin enemmän kehuvat.
Aika merkittävät säästöt olisi saatavissa aikaan lentoliikenteen oikealla porrastuksella ja keskittämisellä, eli ruuhkien ja turhien pikkulentojen välttämisellä. Jostain luin, että yhtiöt laskeskelevat noin 10-15% kokonaispolttoaineenkulutuksesta kuluvan turhiin odotteluihin kentällä tai kaarteluihin sen yläpuolella.
"potkuriturbiinikoneet kuluttavat selvästi suihkukoneita vähemmän polttoainetta matkustajaa ja matkakilometriä kohti. Ne ovat matkustajaa kohti laskettuna jopa säästeliäämpiä kuin henkilöautot. Esimerkiksi täysi ATR-72 -kone kuluttaa kotimaan reitillä 3-4 litraa polttoainetta sataa matkustajakilometriä kohden."
"Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden jopa 70% tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten. Pitkän matkan laajarunkoiset koneet kuluttavat nykyisin noin kolme litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohti. Täysi kapearunkoinen (McDonnell-Douglasin) MD-82 -kone kuluttaa lyhyemmällä Helsingin ja Oulun välillä viitisen litraa matkustajaa kohti. Pitkät lentomatkat ovat energian ja päästöjen kannalta tehokkaampia ja puhtaampia kuin lyhyet matkat."
Eli taisin muistaa väärin tuon A380 koneen kulutuksen tämän perusteella. Erikoista, että mädärikin menee viidellä litralla per penkki Helsingistä Ouluun!
Kuinka paljon eri liikennemuodot kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja:
Kulkuneuvo Kulutus kg/henkilökilometri
henkilöauto 1,44 juna 1,20 lentokone 0,56 polkupyörä 0,38 linja-auto 0,32 laiva 0,26
Tämä taulukko on aikanaa ollut hesarissakin. Lähteenä ympäristöministeriö!
En ole vielä missään nähnyt laskelmaa, jossa uskottavasti on osoittettu että juna olisi epätaloudellisempi kuin lentäminen. Useissa laskelmissa henkilöauto ja lentäminen ovat jotakuinkin samalla tasolla / hkm. Tämäkin muuttuu heti auton eduksi, jos kyydissä on useita ihmisiä.
Kuinka pitkälle eri kulkuvälineillä pääsee yhdellä kilowattitunnilla energiaa. Auto- ja lentoliikenne kuluttavat energiaa suhteellisesti eniten, junaliikenne vähiten.
Taulukko 2. Kulkuneuvojen hyötysuhde
Kulkuneuvo Matka Lentokone 0,7 km Henkilöauto 0,8-1,7 km Linja-auto 5-10 km Juna 10-20 km
Taulukko kertoo, kuinka pitkälle kulkuvälineillä pääsee yhdellä kilowattitunnilla energiaa matkustajaa kohti.
Luet nyt sivuja, jotka tuskin suhtautuvat mitenkään kriittisesti lentoliikenteeseen. Pieni kriittisyys siis liene paikallaan.
"Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden jopa 70% tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten.
Varmaankin pitää paikkansa. Koneet ovat kasvaneet ja matkat pidentyneet.
Pitkän matkan laajarunkoiset koneet kuluttavat nykyisin noin kolme litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohti.
Tämä voi joskus jopa pitää paikkansa, mutta tämä on varmasti ehdoton minimikulutus, eli tosi pitkä lento ja täysi iso kone. Vaikka näin olisikin, matkat ovat pitkiä eli kokonaiskulutus on silti todella suuri.
Pitkät lentomatkat ovat energian ja päästöjen kannalta tehokkaampia ja puhtaampia kuin lyhyet matkat."
Tästä voisi saada sen erikoisen kuvan, että pitkien matkojen lentäminen on jotenkin ympäristöystävällistä. Kyllä se pitkä turha matka on aika paljon rasittavampi ympäristölle kuin lyhyempi vastaava, vaikka suhteellisesti henkilökilometriä kohden asia olisikin toisin.
Silti edestakaisella Thaimaan reissulla menee noilla minimikulutuksillakin jotakuinkin sama määrä polttoainetta per matkustaja kuin keskimääräinen suomalainen autoilija polttaa vuodessa.
Erikoista, että mädärikin menee viidellä litralla per penkki Helsingistä Ouluun!
Olisi aika epäreilua laskea kulutuksia täysi kone vs puolityhjä juna tai henkilöauto. Vertailuksi yhtä luotettava tieto: Jos minä vien autolla perheeni Ouluun, on keskikulutus 1,25 litraa / 100 hkm. Juna vienee saman porukan vielä taloudellisemmin.
En väitä, että sivustolla huijattaisiin, mutta pieni lähdekrtitiikki voi olla paikallaan, kun sivujen takana näyttäisi vaikuttavan seuraavat järjestöt:
Maan ystävät ry Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry Luonto-Liitto ry TEP - Tekniikka Elämää Palvelemaan ry WWF Natur och Miljö rf. (översättningar)
Joku tuossa taulukossasi ei nyt natsaa Finavian väittämään, että nykyaikainen jetti vie bensiiniä 3l/100km/asiakas. Tuolla ilmasto.org:ssa ei tietenkään viitsitä selittää yhtään tuon taulukon taustoja tai lähteitä.
Ja huom! En missään nimessä halua väittää lentoliikennettä ekologiseksi matkustusmuodoksi. Mielestäni lentoliikennettä vain kritisoidaan usein turhan rajusti.
[quote title="20.02.2007 klo 09:04 Simppa- kirjoitti"]
Joku tuossa taulukossasi ei nyt natsaa Finavian väittämään, että nykyaikainen jetti vie bensiiniä 3l/100km/asiakas. Tuolla ilmasto.org:ssa ei tietenkään viitsitä selittää yhtään tuon taulukon taustoja tai lähteitä.
Ihan vastaavat taulukot olen lukenut monesta muustakin paikasta, joten pidän tuota ilmasto.orgin lukemaa jotakuinkin luotettavana tai vähintään oikeansuuntaisena. Esim VTT:ltä:
Seuraavan listan päästömääräarvioiden avulla voi verrata, millaisia hiilidioksidipäästöjä eri kulkuneuvoilla on tuhannen kilometrin matkalla matkustajaa kohden (lähde: VTT Lipasto, hkm = henkilökilometri):
Kuten sanoin, en kumoa tuota kolmen litran väitettä, mutta kyse on vähän samasta asiasta kuin autojen kulutuksesta puhuessa. Minun dieselautoni maantiekulutus on ilmoitettu tasan 5 litraksi, mutta usein pääsen sillä vähän päälle neljälläkin puhtaan maantieosuuden. Kun kyytiin istuu 4, tulee kulutukseksi siis jotakuinkin 1 litra / 100 hkm. Tätä väitettäni ei kukaan pysty kumoamaan, koska voin osoittaa minä tahansa lauhempana päivänä sen pitävän paikkansa. Silti autoni todellinen pitkän ajan kulutus on paljon suurempi, jotakuinkin 6,2 litraa / 100 km ja laskisin että kyydissä istuu keskimäärin 1,3 ihmistä / kilsa joten tuosta tulee todellisuudessa 4,75 litraa / 100 hkm. Aika iso ero siis pelkästään sen perusteella miten haluaa kulutuksestaan kertoa!
Näin se on lentokoneillakin, pitää laskea "yhdistetty" kulutus, joka sisältää koko lentotoiminnan. Oikeastaan siihen pitäisi myös lisätä jäänestokemikaalit, kenttätoiminta ym. Siinä aletaankin olla aika heikoilla. Siitä Finavia ei luonnollisestikaan kerro mitään.
Ja huom! En missään nimessä halua väittää lentoliikennettä ekologiseksi matkustusmuodoksi. Mielestäni lentoliikennettä vain kritisoidaan usein turhan rajusti.
Ei minullakaan mitään tarpeellista lentotoimintaa vastaan ole. Ei sitä pystytä millään korvaamaan enkä haikaile purjelaivojen perään. Kehitystä on tapahtunut, mutta samaan aikaan lentäminen lisääntyy halpayhtiöiden ja turismin kasvun takia niin paljon, että kaikki ympäristön kannalta positiivinen kehitys kumoutuu. Enkä usko tämän muuttuvan lähitulevaisuudessa.
Kriitiikin kovuudesta olen eri mieltä: onko se turhan rajua kritiikkiä, jos onnistun yhden viikon lomamatkalla helposti polttamaan saman verran polttoainetta kuin muuten koko vuoden työajoissa yhteensä? Lomaahan voi viettää lähelläkin, eikä mikään tosiseikka puolla kaukomatkan olevan jotenkin terveellisempi tai rentouttavampi kuin lähilomailu.
Olisi aika epäreilua laskea kulutuksia täysi kone vs puolityhjä juna tai henkilöauto. Vertailuksi yhtä luotettava tieto: Jos minä vien autolla perheeni Ouluun, on keskikulutus 1,25 litraa / 100 hkm. Juna vienee saman porukan vielä taloudellisemmin.
No ei se niin epäreilua ole, sillä valtaosa ajosuoritteista henkilöautoilla ajetaan yksin. Sen sijaan lentäminen ei taloudellisesti kannattavaa ellei koneiden täyttöaste ole melko suuri. Poikkeuksena toki jotkin valtion tukemat kotimaan reitit, mutta nämä ovat käsittääkseni vähenemään päin. Pitääkin kysellä vähän noista täyttöasteista ystävältäni, joka ansaitsee elantonsa lentämällä.
[quote title="20.02.2007 klo 14:01 Simppa- kirjoitti"]
No ei se niin epäreilua ole, sillä valtaosa ajosuoritteista henkilöautoilla ajetaan yksin.
Useimmissa laskennoissa se on otettu huomioon. Eli autolla on koneiden korkeat keskimääräiset täyttöasteet huomioidenkin selvästi taloudellisempaa. Tietysti mitkään liikennemuodot eivät ole toisensa poissulkevia.
Juna on mielestäni täysin ylivertainen kulkupeli: se on mukavin, usein nopein, lisäksi siinä voi tehdä töitä samalla. Ympäristöystävällisyys selkeää plussaa.
Mielenkiintoinen vertailu oli taannoisessa Tuulilasi-lehdessä. Millä ehtii nopeiten perille Helsingistä Jyväskylään: junalla, lentokoneella vai autolla? Junan ja lentokoneen aikaero jäi olemattoman pieneksi, auto hävisi selvästi. Lentokenttien turvahärdellien jatkuvasti pahetessa ja odotusaikojen sitä mukaa kasvaessa tämä tuskin ainakaan muuttuu lentämisen eduksi lyhyemmillä reiteillä?
Pitääkin kysellä vähän noista täyttöasteista ystävältäni, joka ansaitsee elantonsa lentämällä.
Tiedän, että koko maailmassa täyttöasteet liikkuivat 2000-luvun alkupuolella alle 70% luvuissa.
Charterithan on usein hyvin täyteen buukattu. Reittikoneista tietyt aamulennot sekä iltapäivälennot. Mutta aika usein on saanut nykyäänkin lentää työreissuja puolityhjillä koneilla. Tästä arvelisin karkeasti, että täyttöasteet jäävät edelleen jonnekin 70% tienoille, vaikka ne varmaan ovatkín parantuneet jonkin verran.
Usein tätä vääristää myös se, että tyhjät paikat myydään vaikka halvalla pois jollekin. Näin saadaan kone täyteen, mutta ei tyhjänpäiväisten turistien tai matkakorvauksia metsästävien EU-byrokraattien mukana raahaaminen ympäristöä mihinkään suuntaan paranna vaikka kone niillä täytettyä saadaankin.
maailmanparantajat kävelemisen ekologisuus. Siinäpä vasta kallis, epäekologinen ja luontoa kuluttava ja saastuttava liikkumistapa. Esim. 100 km kävely kuluttaa muiden muassa 0,2 kenkäparia (100 euroa pari), ainakin 5 annosta ruokaa (7 euroa annos, useita kWh valmistusenergiaa) ja juomaa sekä vaatii yösijan (50 euroa) ja vaatii vaatteiden pesemisen ja kuivauksen (useita kWh). Eipä ihme, kehityksen kehittyessä käveleminen on vähentynyt. Luonnonsuojelusyistä kävelemistä pitäisi edelleen rajoittaa hallitusten toimesta voimakkaasti ja asettaa sille päästövero esim. kg/km-pohjaisesti. Myös kävelykortti olisi tarpeen. Yhtä haitallista kuin kävely lienee vain puulämmitys.
maailmanparantajat kävelemisen ekologisuus. Siinäpä vasta kallis, epäekologinen ja luontoa kuluttava ja saastuttava liikkumistapa. Esim. 100 km kävely kuluttaa muiden muassa 0,2 kenkäparia (100 euroa pari), ainakin 5 annosta ruokaa (7 euroa annos, useita kWh valmistusenergiaa) ja juomaa sekä vaatii yösijan (50 euroa) ja vaatii vaatteiden pesemisen ja kuivauksen (useita kWh). Eipä ihme, kehityksen kehittyessä käveleminen on vähentynyt. Luonnonsuojelusyistä kävelemistä pitäisi edelleen rajoittaa hallitusten toimesta voimakkaasti ja asettaa sille päästövero esim. kg/km-pohjaisesti. Myös kävelykortti olisi tarpeen. Yhtä haitallista kuin kävely lienee vain puulämmitys.
Tämä on aika hämmentävä taulukko, jonka lukuja en kyllä selityksittä niele enkä usko.
Kummallisia ovat hyvin monet suhteet. Miten ihmeessä linja-auton päästöt voivat olla yli puolet henkilöauton päästöistä? Junankin lukema on minusta epäuskottavan iso, samoin jopa lentokoneen.
Kaikkein eniten en usko noita laivojen lukuja, suoraan sanoen epäilen pilkkuvirhettä. Pika-aluksethan ovat kyllä kovia syömään polttoainetta, mutta alle runkonopeutensa kulkevat isot laivat ovat energiatehokkain tapa kuljettaa mitä tahansa, väitän minä siihen asti, kunnes joku osoittaa nuo laskelmat oikeiksi ja laskuperusteet järkeviksi.
Kaikkiaan taulukko minusta näyttäisi vääristävän kaikkia suhteita raskaasti henkilöauton eduksi ja joukkoliikennevälineiden tappioksi.
Siis aivan yksinkertaisesti: jos lentokone syö 3-5 litraa matkustajakilometriä kohti(mikä vastaa omiakin aiempia käsityksiäni), miten ihmeessä se voi kuluttaa melkein kaksi kertaa henkilöauton verran matkustajakilometrillä. Henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä ei taatusti ole neljä tai viisi, mitä tuo laskelma vaatisi toteutuakseen. Silloinhan keskimääräisen henkiöauton matkustajakohtainen kulutus olisi sen pari litraa.
Linja-autonkin keskimääräisen matkustajamäärän pitäisi olla tosi pieni, jotta nuo ylläolevat suhteet toteutuisivat.
Karkeasti hatustani heittäisin, että linja-auto kuluttaa 3-5 kertaa henkilöauton verran polttoainetta. Jos henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä on esimerkiksi 1,5, menisi siis kulutus tasan 5-8 matkustajlla. Eli tuo taulukon mukainen 50/92 suhde tarkoittaisi linja-auton keskimääräiseksi matkustajamääräksi karkeasti 8-14 haarukkaan osuvaa matkustajalukua. Tämä nyt ei itse asiassa ihan mahdottomalta tunnu, koska osa busseistahan jyystää melko tyhjinä.
Entä sitten sähköjuna. Tähän laskelmaan vaikuttaa aika lailla se, millä tavalla tuotetuksi arvioi junan kuluttaman sähkön. Hiililauhteella tuotettu sähkö tuottaa paljon hiilidioksidia, vedellä tai ydinvoimalla tuotettu ei lainkaan. Reiluinta on ehkä laskea keskimääräisen sähköntuotannon mukaan.
Vaikka nyt pakkanen paukkuu, huonoimman hyötysuhteen hiililauhdetta on Suomen omasta sähköntuotannosta alle kuudesosa. Lämpöisempinä aikoina hiililauhteen osuus kokonaistuotannosta on paljon pienempi. Reilusti yli kolmannes sähköntuotannosta on nytkin täysin hiilipäästötöntä vesi- tai ydinvoimaa. Muu on pääosin yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, jonka energiahyötysuhde on yli 90 %. Eli ihan äkkiä en usko, että henkilökilometri kaukojunassa tuottaa hiilidioksidia yli neljänneksen henkilöauton määrästä.
Löytyisiköhän tuohon viitaamaasi tutkimuksiin linkki jostain?
En kommentoi lukuja muuten, kun en niitä tunne, mutta tuo laivaliikenteen arvo pitää uskoakseni kohtuudella paikkansa. Esim. soutuveneen toiminta perustuu siihen, että kappaleella on suurempi vastus vedessä kuin ilmassa. Mitä suurempi vastus, sitä suurempi kulutus. Pyörien päällä tai kokonaan ilmassa kulkeva kappale kulkee vähemmällä.
[quote title="20.02.2007 klo 15:36 nelivetoinen kirjoitti"]
Tämä on aika hämmentävä taulukko, jonka lukuja en kyllä selityksittä niele enkä usko.
Ei niitä tarvitse uskoa, mutta voi olla aika vaikea kumota taulukon laskentaperusteet. Taulukko toki on WWF:n sivuilta, esitin sen siksi että siinä on suht hyvin tiivistetty luvut pieneen tilaan. En oikein usko että ko. organisaatiolla olisi tarvetta vähätellä joukkoliikennettä?
Taulukon tietojen lähde on kuten aiemmin mainitsin, VTT:n lipasto-järjestelmä, johon luotan tässä asiassa aika paljon. Aika laajasti noita löytyy http://lipasto.vtt.fi
Taulukossa olevia lukuja vastaavat tiedot löydät nopesti tästä: http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne.htm Sieltä löytyy joka liikennemuodon kohdalta taulukot ja niistä CO2 päästöt / hkm. Taaskin riippuu aavistuksen siitä, mitä haluaa esittää (esim. bussit maantiellä tai kaupungissa ym), mutta suuruusluokka eri liikennevälineiden osalta ei muutu.
Lentoliikenteen päästöt ovat keskimääräiset Euroopan (ja jotakuinkin kotimaan) lennoilta MAKSETTUA paikkaa kohti laskettuna. Eli taatusti todellisen käyttöasteen mukaan. Rautatien luku on keskimääräinen sähköjunien kohdalta. Henkilöautoliikenne on laskettu ajettujen henkilökilometrien mukaan jne.
Kaikkiaan taulukko minusta näyttäisi vääristävän kaikkia suhteita raskaasti henkilöauton eduksi ja joukkoliikennevälineiden tappioksi.
Päinvastoin. Siinä on otettu huomioon lähes kaikki tyhjäkäynneistä vaunujen vaihtoihin ym.
En kommentoi lukuja muuten, kun en niitä tunne, mutta tuo laivaliikenteen arvo pitää uskoakseni kohtuudella paikkansa. Esim. soutuveneen toiminta perustuu siihen, että kappaleella on suurempi vastus vedessä kuin ilmassa. Mitä suurempi vastus, sitä suurempi kulutus. Pyörien päällä tai kokonaan ilmassa kulkeva kappale kulkee vähemmällä.
Suosittelisin nyt hieman fysiikan jatko-opintoja, esimerkiksi peruskoulun fsyiikan loppuun asti.
Soutuveneen toiminta (=kelluminen) ei kyllä perustu mihinkään vastukseen vaan nosteeseen. Noste on kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino.
Ilmassa kulkeva kapine taas ei tosiaan kulje vähällä energialla, koska se kapineen kovenoimalla ilmaan saaminen vaatii paljon energiaa.
Vesikulkuneuvo taas kulkee pienellä energiamäärällä (ja kuljettaa erittäin suuren kuorman) silloin, kun sen nopeutta ei yrittetä väkisin nostaa yli aluksen runkonopeuden, siis puoli- tai kokoliukuun. Sopivalla vedenalaisten osien hydrodynaamisella muotoilulla vesikulkuneuvon vastukset alle runkonopeuksilla saa erittäin pieniksi. Parhaita esimerkkejä ovat ehkä purjeveneet.
Jos pitää siirtää esimerkiksi 100 000 tonnia rahtia laivalla tai rekoilla, kuluu siirtämisessä laivalla taatusti pienempi energiamäärä.
Suosittelisin nyt hieman fysiikan jatko-opintoja, esimerkiksi peruskoulun fsyiikan loppuun asti.
Soutuveneen toiminta (=kelluminen) ei kyllä perustu mihinkään vastukseen vaan nosteeseen. Noste on kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino.
Ilmassa kulkeva kapine taas ei tosiaan kulje vähällä energialla, koska se kapineen kovenoimalla ilmaan saaminen vaatii paljon energiaa.
Vesikulkuneuvo taas kulkee pienellä energiamäärällä (ja kuljettaa erittäin suuren kuorman) silloin, kun sen nopeutta ei yrittetä väkisin nostaa yli aluksen runkonopeuden, siis puoli- tai kokoliukuun. Sopivalla vedenalaisten osien hydrodynaamisella muotoilulla vesikulkuneuvon vastukset alle runkonopeuksilla saa erittäin pieniksi. Parhaita esimerkkejä ovat ehkä purjeveneet.
Jos pitää siirtää esimerkiksi 100 000 tonnia rahtia laivalla tai rekoilla, kuluu siirtämisessä laivalla taatusti pienempi energiamäärä.
En lähde solvaamaan takaisin, mutta:
Soutuveneen toiminta ei perustu kellumiseen, vaan liikkumiseen. Vene liikkuu, koska airon vastus vedessä on suurempi kuin sen vastus ilmassa.
Lentokoneen taloudellisuus kärsii siitä, että sen ilmaan nostaminen ja siellä pysyminen vaatii suuren nopeuden. Mutta usko huviksesi, kuumailmapallo tai ilmalaiva kulkee OLEELLISESTI pienemmällä työllä kuin saman kokoinen tankkeri. Siinä ei auta, vaikka hydrodynaaminen muotoilu olisi itsensä Jeesuksen tekemä.
JOS maailmassa olisi kaikkialle sellaiset tiet, joita pitkin voitaisiin ajaa todella paljon nykyisiä rekkoja suuremmilla laitteilla, niin kaikki rahti olisi mahdollista hoitaa taloudellisemmin pyörillä kuin vesitse. Tällä hetkellä näin ei ole, mutta se johtuu vain maantiekapasiteetin rajallisuudesta. Ja tätä ei pidä ymmärtää niin, että haluaisin koko maailman kauttaaltaan asfaltoitavaksi. Mieluummin vähän erämaata siellä täällä kuin rahtiväyliä kaikkialla.
Pitää muistaa myös että lentsikka kulkee yleensä aika suoraan, teitä kiertelemällä kulutus kasvaa. Teen lomareissuni nykyään lentsikalla ja väitän että se on taloudellisempaa kuin autolla. Autolla matka monta kertaa pitempi ja joutuu usein turvautuun "vesivoimaan". Lisäksi ylimääräisen viikon aikana kerkiää kuluttaa muutakin kuin aikaa ja polttoainetta, siis ylimääräisen matkustusviikon ja kahden jos joskus haluaa palata. Lentäminen rules pitkillä matkoilla kokonaisekotaloudellisesti?
[quote title="20.02.2007 klo 17:25 nelivetoinen kirjoitti"]
Suosittelisin nyt hieman fysiikan jatko-opintoja, esimerkiksi peruskoulun fsyiikan loppuun asti.
Vesikulkuneuvo taas kulkee pienellä energiamäärällä (ja kuljettaa erittäin suuren kuorman) silloin, kun sen nopeutta ei yrittetä väkisin nostaa yli aluksen runkonopeuden, siis puoli- tai kokoliukuun.
Totta, mutta unohdat, etteivät nykyiset rahti / matkustaja-alukset ole ihan pieniä, tuollainen runko aiheuttaa vastusta muotoiltiin se miten hyvänsä. Tuhansien tonnien liikkeelle saaminen ja vauhdin ylläpito siinä liu'ussa eivät käy ilmaiseksi.
Tietysti jos tällaisen laivan paino yritettäisiin siirtää maalla, niin se veisi paljon enemmän energiaa, mutta en oikein ymmärrä miksi pitäisi rakentaa noin painavia maaliikkennevälineitä...
VTT kertoo taulukon luvuista vesiliikenteen osalta seuraavaa:
Edellä esitetyt kertoimet kuvaavat ainoastaan matkustajaliikenteen käyttövaiheen aikaisia päästöjä. Jos myös polttonesteen tuotanto- ja jakeluketjun aiheuttamat päästöt huomioitaisiin, olisivat yksikköpäästöarvot suuremmat.
Soveltuvuusalue
Näillä sivuilla esitettyjen yksikköpäästökertoimien arvot kuvaavat parhaiten Suomen olosuhteissa keskimääräisellä kuormitusasteella kulkevan matkustaja-aluksen tai -autolautan ympäristökuormitusta henkilökilometriä kohden. Aivan täysien tai vastaavasti lähes tyhjien henkilökuljetusten päästöjen arvioimiseen kertoimet soveltuvat toistaiseksi heikosti.
maailmanparantajat kävelemisen ekologisuus. Siinäpä vasta kallis, epäekologinen ja luontoa kuluttava ja saastuttava liikkumistapa.
Aivan. Syytä olisi siirtyä tehokkaampiin* kuljetusvälineisiin, kuten SUVeihin Ameriikan malliin. Näiden kulkupelien luontaisen tehokkuuden* avulla pystytään tehokkaasti* siirtämään jopa muutama kymmenen miljoonaa elintasoläskiä lähes samalla energialla kuin kehitysmaissa tarvitaan 5 miljardin ihmisen päivittäiseen liikkumiseen. Ruuhkattomalla tiellä siirtymä käy vieläpä nopeasti, tosin tehokkainta on ajaa kauempana sijaitsevaan ostariin, jolloin saadaan suhteellinen tehokkuus paremmaksi!
* Tehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kombinaatioita auton koosta, näöstä, äänistä ja hevosvoimista. Tässä kaavassa vähempisylinterisiä kuin 6-koneita ja pienempiä kuin kolmelitraisia ei voi laskea tehokkaiksi niiden puuttellisten äänten takia.
[Lentokoneen taloudellisuus kärsii siitä, että sen ilmaan nostaminen ja siellä pysyminen vaatii suuren nopeuden. Mutta usko huviksesi, kuumailmapallo tai ilmalaiva kulkee OLEELLISESTI pienemmällä työllä kuin saman kokoinen tankkeri. Siinä ei auta, vaikka hydrodynaaminen muotoilu olisi itsensä Jeesuksen tekemä.
Mutta tämähän on hieno homma. Ainoa mitä vaan en ymmärrä on se että miksei kaikki maailman öljy, kontit ja muu raskas rahti sitten kulje noilla ilmalaivoilla tai kuumailmapalloilla, jos ne kerran kuljettavat kuormaa OLEELLISESTI pienemmällä työllä kuin saman kokoinen tankkeri.
Sinun kannattaa kyllä ehdottomasti perustaa ilmalaivayhtiö viemään Primorskista raakaöljyä maailmalle. Komean kokoisia laivoja toki pitää olla, että nostavat sen tankkerin lastin ilmoihin kulkemaan taloudellisesti...
[quote title="14.02.2007 klo 12:48 Jorma 1 kirjoitti"]
Jos luet vähän tarkemmin niin tarkoitukseni oli ajaa ideaa että turhaan me täällä Suomessa itseämme kivikauteen siirretään tai maksetaan itseämme kipeiksi jotta saadaan pieni rahasumma siirrettäväksi Aasiaan ilmastonkehitykseen kun asialla ei ole globaalisti "kärpäsenpaskan" vertaa merkitystä.
Missä vaiheessa oltaisiin siirtymässä kivikauteen tai maksamassa itseä kipeäksi?
Eikö kysymyksessä ole nimenomaan päinvastainen asia? Eli investoidaan kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen sen sijaan että yritetään epätoivoisesti sinnitellä mukana vanhoissa menetelmissä jotka on joka tapauksessa nykymuodossaan tuomittu katoamaan lähitulevaisuudessa. Energiansäästöstä tai oman tuotannon turvaamisestakaan ei liene mitään haittaa, ei säästö ja toimitusvarmuus kait meitä ulkomaisen energian varassa eläviä ainakaan köyhdytä?
Jorma 1: edit "PS. lähden Thaimaahan pariksi viikkoa niin en saastuta Suomen ilmastoa. Alennan talon lämpöäkin matkan ajaksi eikä kummallakaan autollani ajeta metriäkään. Siinä panokseni tälle keväälle ilmastotalkoisiin."
Meinasitko pyöräillä Thaimaahan asti? En tiedä, mutta luulen, että lentokoneen polttoaineen, kerosiinin, palamisesta muodostuvat CO2 -päästöt ylittävät talon lämpötilan alennuksesta ja autojen käyttämättömyydestä saavutettavat hyödyt. Joten älä luulekaan tekeväsi ainakaan mitään ympäristotekoa matkustamalla Thaimaaseen, siis jollet matkusta pyörällä.
Meinasitko pyöräillä Thaimaahan asti? En tiedä, mutta luulen, että lentokoneen polttoaineen, kerosiinin, palamisesta muodostuvat CO2 -päästöt ylittävät talon lämpötilan alennuksesta ja autojen käyttämättömyydestä saavutettavat hyödyt. Joten älä luulekaan tekeväsi ainakaan mitään ympäristotekoa matkustamalla Thaimaaseen, siis jollet matkusta pyörällä.
Hei, kai nyt pieni päivän kevennys sallitaan. En ole tosin aikonutkaan laskea paljonko oma painoni + 20kg laukku lisää polttoaineenkulutusta. Kone menee sinne joka tapauksessa.
Jos luet vähän tarkemmin niin tarkoitukseni oli ajaa ideaa että turhaan me täällä Suomessa itseämme kivikauteen siirretään tai maksetaan itseämme kipeiksi jotta saadaan pieni rahasumma siirrettäväksi Aasiaan ilmastonkehitykseen kun asialla ei ole globaalisti "kärpäsenpaskan" vertaa merkitystä.
Missä vaiheessa oltaisiin siirtymässä kivikauteen tai maksamassa itseä kipeäksi?
Eikö kysymyksessä ole nimenomaan päinvastainen asia? Eli investoidaan kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen sen sijaan että yritetään epätoivoisesti sinnitellä mukana vanhoissa menetelmissä jotka on joka tapauksessa nykymuodossaan tuomittu katoamaan lähitulevaisuudessa. Energiansäästöstä tai oman tuotannon turvaamisestakaan ei liene mitään haittaa, ei säästö ja toimitusvarmuus kait meitä ulkomaisen energian varassa eläviä ainakaan köyhdytä?
Siis tekniikan kehitystä olen kannattanut tässä pitkin matkaa. No problem. Lueppa vähän noiden vihertävien kannanottoja niin esim. sähkölämmitys pitäisi lailla kieltää. No jos talo on jo rakennettu ko. lämmitysmuodolle niin vaikeaa ja kallista on sitä selvästi paremmaksi muuttaa. Itsellä on varaava takka ja poltan siinä halkoja jotka ei kuulemma ole nekään ympäristölle ystävällisiä. Tulee niitä pienhiukkasia. Suomessa aika iso osa väestöä asuu muualla kuin kaukolämmön piirissä. Ympäristösyistäkö pitäisi kaikki laittaa johonkin lähiöslummiin jotta asuinneliöt saataisiin kuriin ja letkun päähän jossa kaukolämpöyhtiö määräisi mitä maksaa. Tukholman kaupungin asukkaat on kironnut Fortumin alimpaan h..iin kun kaukolämmön hintaa on nostettu maailmanmarkkinahintojen kehityksen tahdissa vaikka kulut on pysyneet samoina.
Olen yrittänyt korostaa että globaalit päästöoikeudet ja niiden kauppa ei istu minun ajatusmaailmaan. Ei ainakaan niin kauan kun minun täytyy maksaa rahat jotka annetaan esim. Slovakiaan jossa joku suostuu sammuttamaan jonkin keskiaikaisen lämmityskattilan.
Usko nyt.. säästää saa (siitä jokaisen yksilön rahat lisääntyy) ja tekniikkaa saa kehittää vapaasti. Tuskin siinäkään rahat menee hukkaan ellei liian mielikuvituksellisiin limboihin investoi.
Minä en ole ainakaan mikään viherpiipertäjä, vaan piinkova kapitalisti. Olen kuitenkin myös hyvän logistiikan ja systeemidynamiikan ihannoija, jonka mielestä energiaa ei kannata kuluttaa turhaan.
Se on totta, että lyhyellä tähtäyksellä Suomi on häviäjä päästökaupassa, ainakin sillä perinteisellä rahamittarilla. Päästökauppa on kuitenkin pitkän tähtäimen suunnitelma, jonka ajatuksena on turvata enemmän jaettavaa tulevaisuudessa. Silloin se on eduksi myös Suomelle ja myös rahallisesti.
Kun täällä on hieman lentoliikenteestä ollut puhetta, niin kannetaan omakin korsi kekoon.
Mielestäni lentoliikenteen kritisointi on mennyt hieman "yli" joittenkin tahojen kohdalta. Kulutusta pitää tietenkin verrata kuljettuun matkaan, eikä aikaan. Kylmä fakta on, että esimerkiksi finskin ATR 72, joka ei ole taloudellisimpia potkuriturbiinikoneita, syö n. 650kg/h eli alle 800l/h. Elikä penkkiä kohden kulutus on n.11l välillä Helsinki Kuopio! Ei mielestäni lainkaan hassumpi tulos. Kerosiinista lisäksi tulee vähemmän hiilidioksidia litraa kohden kuin bensasta. Finnair aikoinaan mainostikin vievänsä asiakkaan Helsingistä Kuopioon 11l bensamäärällä.
Edit: Aeron nimen allahan ne atraimet nykyään lentävät. Finnairin virolainen tytäryhtiö kyseessä. Virallisesti Aero vuokraa koneet finskiltä.
Totta. Lentoliikenne tuottaa aika vähän hiilidioksidipäästöjä per kilometri per matkustaja. Tämä on hieno asia, jos ihmisen on pakko liikkua tietty matka ja vaihtoehtoina on auto tai lentokone. Ongelmalliseksi lentoliikenne muodostuu, kun aletaan puhua Thaimaan matkoista. Kaukomatkat ovat syvimmiltään turhanpäiväisyyttä. Ihmisiä viedään kauas kotoaan tekemään ei mitään. Lentoliikenteen keinoin ihmiset pääsevät paljon kauemmas kotoaan kuin autolla. Niinpä hiilidioksidipäästöjäkin kertyy enemmän. Aika pitkän lomareissun heittää vähän kuluttavalla autolla ennen kuin hiilidioksidia on tuotettu yhtä paljon kuin Thaimaan lennoilla.
luin jostain että thaimaassa kun käy suomesta, niin tulee päästöjä per henkilö saman verran mitä yhdestä autosta per vuosi.
[quote title="17.02.2007 klo 22:14 Simppa- kirjoitti"]
Mielestäni lentoliikenteen kritisointi on mennyt hieman "yli" joittenkin tahojen kohdalta. Kulutusta pitää tietenkin verrata kuljettuun matkaan, eikä aikaan. Kylmä fakta on, että esimerkiksi finskin ATR 72, joka ei ole taloudellisimpia potkuriturbiinikoneita, syö n. 650kg/h eli alle 800l/h.
Eikös nuo hiilidioksidipäästöt lasketakin yleensä henkilökilometreina (hkm), eikä missään aikayksikössä? Autolle tulee tuolla keskilukemaksi noin 90 g/hkm ja lentokoneelle 160 g/hkm. Toki vertailu on siinä mielessä ontuvaa, että käyttö on täysin erilaista. Ei autolla ajella meiltä New Yorkiin ja ainoa vaihtoehto eli laiva on vielä paljon epäekologisempi kuin lentokone.
Potkurikoneet ovat vain vähän käytössä jos katsotaan kokonaislentoliikennettä. Lentoliikenteen kokonaiskasvu on myös liikennemuodoista suurinta, eikä kerosiinille ole tulossa juurikaan vaihtoehtoja lähitulevaisuudessa.
Ihan vaan vertailuksi, isommat suihkukoneet vievät enemmän polttoainetta rullatessaan terminaalilta kiitotien päähän kuin tuo ATR matkalla Helsinki-Kuopio.
Eikös nuo hiilidioksidipäästöt lasketakin yleensä henkilökilometreina (hkm), eikä missään aikayksikössä? Autolle tulee tuolla keskilukemaksi noin 90 g/hkm ja lentokoneelle 160 g/hkm. Toki vertailu on siinä mielessä ontuvaa, että käyttö on täysin erilaista. Ei autolla ajella meiltä New Yorkiin ja ainoa vaihtoehto eli laiva on vielä paljon epäekologisempi kuin lentokone.
Potkurikoneet ovat vain vähän käytössä jos katsotaan kokonaislentoliikennettä. Lentoliikenteen kokonaiskasvu on myös liikennemuodoista suurinta, eikä kerosiinille ole tulossa juurikaan vaihtoehtoja lähitulevaisuudessa.
Ihan vaan vertailuksi, isommat suihkukoneet vievät enemmän polttoainetta rullatessaan terminaalilta kiitotien päähän kuin tuo ATR matkalla Helsinki-Kuopio.
Airbus mainostaa uuden A380 superjumbon syövän 7l/100km per penkki. Kyseisessä lentokoneessa on ainakin Emiratesin versiossa laivojen tapaan oikea lentävä Tax Free-myymälä! Se on toki totta, että esimerkiksi Boeing 744 vie rullauksessa saman määrän, millä ATR:llä lentäisi 300nm matkan.
Eivät nuo potkuriturbiinit tosiaan kovin suuressa käytössä ole, kun asiakkaat niitä vierastavat. Itse en näe yhtään syytä, miksei kotimaan liikennettä voisi suorittaa suuremmassa määrin potkuriturbiineilla. Esim. tämän matkustusmukavuus on mielestäni ihan samaa tasoa kuin jeteillä -->
http://www.bombardier.com/index.jsp?id=3_0&lang=en&file=/en/3_0/3_0.jsp
Kuinka paljon eri liikennemuodot kuluttavat uusiutumattomia luonnonvaroja:
Kulkuneuvo Kulutus kg/henkilökilometri
henkilöauto 1,44
juna 1,20
lentokone 0,56
polkupyörä 0,38
linja-auto 0,32
laiva 0,26
Tämä taulukko on aikanaa ollut hesarissakin. Lähteenä ympäristöministeriö!
edit: Tämä taulukko ei siis millään muotoa kerro CO2 päästöistä. Lentokoneen hyvä tulos perustuu siihen, että se ei vaadi yhtä paljoa infrastruktuuria kuin tieliikenne. Pyörän huono tulos selittyy pyöräteiden heikohkolla käyttöasteella.
[quote title="19.02.2007 klo 20:58 Simppa- kirjoitti"]
Airbus mainostaa uuden A380 superjumbon syövän 7l/100km per penkki.
Tämä vain sillä edellytyksellä, että kone on täysi, matka riittävän pitkä eikä tule turhia odotteluja rullausteillä tai kentän yläpuolella.
Tuota superjumboa on jo mainosteltu kauan vaikka millä superlatiiveilla, koettaisivat nyt ensin saada niitä jonkun ilmaankin ennenkuin enemmän kehuvat.
Aika merkittävät säästöt olisi saatavissa aikaan lentoliikenteen oikealla porrastuksella ja keskittämisellä, eli ruuhkien ja turhien pikkulentojen välttämisellä. Jostain luin, että yhtiöt laskeskelevat noin 10-15% kokonaispolttoaineenkulutuksesta kuluvan turhiin odotteluihin kentällä tai kaarteluihin sen yläpuolella.
http://www.finavia.fi/lentoliikenteenp
Lainauksia:
"potkuriturbiinikoneet kuluttavat selvästi suihkukoneita vähemmän polttoainetta matkustajaa ja matkakilometriä kohti. Ne ovat matkustajaa kohti laskettuna jopa säästeliäämpiä kuin henkilöautot. Esimerkiksi täysi ATR-72 -kone kuluttaa kotimaan reitillä 3-4 litraa polttoainetta sataa matkustajakilometriä kohden."
"Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden jopa 70% tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten. Pitkän matkan laajarunkoiset koneet kuluttavat nykyisin noin kolme litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohti. Täysi kapearunkoinen (McDonnell-Douglasin) MD-82 -kone kuluttaa lyhyemmällä Helsingin ja Oulun välillä viitisen litraa matkustajaa kohti. Pitkät lentomatkat ovat energian ja päästöjen kannalta tehokkaampia ja puhtaampia kuin lyhyet matkat."
Eli taisin muistaa väärin tuon A380 koneen kulutuksen tämän perusteella. Erikoista, että mädärikin menee viidellä litralla per penkki Helsingistä Ouluun!
Kulkuneuvo Kulutus kg/henkilökilometri
henkilöauto 1,44
juna 1,20
lentokone 0,56
polkupyörä 0,38
linja-auto 0,32
laiva 0,26
Tämä taulukko on aikanaa ollut hesarissakin. Lähteenä ympäristöministeriö!
En ole vielä missään nähnyt laskelmaa, jossa uskottavasti on osoittettu että juna olisi epätaloudellisempi kuin lentäminen. Useissa laskelmissa henkilöauto ja lentäminen ovat jotakuinkin samalla tasolla / hkm. Tämäkin muuttuu heti auton eduksi, jos kyydissä on useita ihmisiä.
Tässä on yksi esimerkki:
http://www.ilmasto.org/ilmastonmuutos/torjuminen/paastojen_vahentaminen_suomessa/liikenne.html
Kuinka pitkälle eri kulkuvälineillä pääsee yhdellä kilowattitunnilla energiaa. Auto- ja lentoliikenne kuluttavat energiaa suhteellisesti eniten, junaliikenne vähiten.
Taulukko 2. Kulkuneuvojen hyötysuhde
Kulkuneuvo Matka
Lentokone 0,7 km
Henkilöauto 0,8-1,7 km
Linja-auto 5-10 km
Juna 10-20 km
Taulukko kertoo, kuinka pitkälle kulkuvälineillä pääsee yhdellä kilowattitunnilla energiaa matkustajaa kohti.
[quote title="19.02.2007 klo 21:52 Simppa- kirjoitti"]
http://www.finavia.fi/lentoliikenteenp
Luet nyt sivuja, jotka tuskin suhtautuvat mitenkään kriittisesti lentoliikenteeseen. Pieni kriittisyys siis liene paikallaan.
"Polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden jopa 70% tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten.
Varmaankin pitää paikkansa. Koneet ovat kasvaneet ja matkat pidentyneet.
Pitkän matkan laajarunkoiset koneet kuluttavat nykyisin noin kolme litraa polttoainetta sataa henkilökilometriä kohti.
Tämä voi joskus jopa pitää paikkansa, mutta tämä on varmasti ehdoton minimikulutus, eli tosi pitkä lento ja täysi iso kone. Vaikka näin olisikin, matkat ovat pitkiä eli kokonaiskulutus on silti todella suuri.
Pitkät lentomatkat ovat energian ja päästöjen kannalta tehokkaampia ja puhtaampia kuin lyhyet matkat."
Tästä voisi saada sen erikoisen kuvan, että pitkien matkojen lentäminen on jotenkin ympäristöystävällistä. Kyllä se pitkä turha matka on aika paljon rasittavampi ympäristölle kuin lyhyempi vastaava, vaikka suhteellisesti henkilökilometriä kohden asia olisikin toisin.
Silti edestakaisella Thaimaan reissulla menee noilla minimikulutuksillakin jotakuinkin sama määrä polttoainetta per matkustaja kuin keskimääräinen suomalainen autoilija polttaa vuodessa.
Erikoista, että mädärikin menee viidellä litralla per penkki Helsingistä Ouluun!
Olisi aika epäreilua laskea kulutuksia täysi kone vs puolityhjä juna tai henkilöauto. Vertailuksi yhtä luotettava tieto: Jos minä vien autolla perheeni Ouluun, on keskikulutus 1,25 litraa / 100 hkm. Juna vienee saman porukan vielä taloudellisemmin.
En väitä, että sivustolla huijattaisiin, mutta pieni lähdekrtitiikki voi olla paikallaan, kun sivujen takana näyttäisi vaikuttavan seuraavat järjestöt:
Maan ystävät ry
Dodo - Tulevaisuuden elävä luonto ry
Luonto-Liitto ry
TEP - Tekniikka Elämää Palvelemaan ry
WWF
Natur och Miljö rf. (översättningar)
Joku tuossa taulukossasi ei nyt natsaa Finavian väittämään, että nykyaikainen jetti vie bensiiniä 3l/100km/asiakas. Tuolla ilmasto.org:ssa ei tietenkään viitsitä selittää yhtään tuon taulukon taustoja tai lähteitä.
Ja huom! En missään nimessä halua väittää lentoliikennettä ekologiseksi matkustusmuodoksi. Mielestäni lentoliikennettä vain kritisoidaan usein turhan rajusti.
[quote title="20.02.2007 klo 09:04 Simppa- kirjoitti"]
Joku tuossa taulukossasi ei nyt natsaa Finavian väittämään, että nykyaikainen jetti vie bensiiniä 3l/100km/asiakas. Tuolla ilmasto.org:ssa ei tietenkään viitsitä selittää yhtään tuon taulukon taustoja tai lähteitä.
Ihan vastaavat taulukot olen lukenut monesta muustakin paikasta, joten pidän tuota ilmasto.orgin lukemaa jotakuinkin luotettavana tai vähintään oikeansuuntaisena. Esim VTT:ltä:
Seuraavan listan päästömääräarvioiden avulla voi verrata, millaisia hiilidioksidipäästöjä eri kulkuneuvoilla on tuhannen kilometrin matkalla matkustajaa kohden (lähde: VTT Lipasto, hkm = henkilökilometri):
kaukojuna 24 kgCO2 / 1000 hkm
linja-auto 50 kgCO2 / 1000 hkm
henkilöauto 92 kgCO2 / 1000 hkm
lentokone 163 kgCO2 / 1000 hkm
autolautta 318 kgCO2 / 1000 hkm
nopea matkustaja-alus 596 kgCO2 / 1000 hkm
Kuten sanoin, en kumoa tuota kolmen litran väitettä, mutta kyse on vähän samasta asiasta kuin autojen kulutuksesta puhuessa. Minun dieselautoni maantiekulutus on ilmoitettu tasan 5 litraksi, mutta usein pääsen sillä vähän päälle neljälläkin puhtaan maantieosuuden. Kun kyytiin istuu 4, tulee kulutukseksi siis jotakuinkin 1 litra / 100 hkm. Tätä väitettäni ei kukaan pysty kumoamaan, koska voin osoittaa minä tahansa lauhempana päivänä sen pitävän paikkansa. Silti autoni todellinen pitkän ajan kulutus on paljon suurempi, jotakuinkin 6,2 litraa / 100 km ja laskisin että kyydissä istuu keskimäärin 1,3 ihmistä / kilsa joten tuosta tulee todellisuudessa 4,75 litraa / 100 hkm. Aika iso ero siis pelkästään sen perusteella miten haluaa kulutuksestaan kertoa!
Näin se on lentokoneillakin, pitää laskea "yhdistetty" kulutus, joka sisältää koko lentotoiminnan. Oikeastaan siihen pitäisi myös lisätä jäänestokemikaalit, kenttätoiminta ym. Siinä aletaankin olla aika heikoilla. Siitä Finavia ei luonnollisestikaan kerro mitään.
Ja huom! En missään nimessä halua väittää lentoliikennettä ekologiseksi matkustusmuodoksi. Mielestäni lentoliikennettä vain kritisoidaan usein turhan rajusti.
Ei minullakaan mitään tarpeellista lentotoimintaa vastaan ole. Ei sitä pystytä millään korvaamaan enkä haikaile purjelaivojen perään. Kehitystä on tapahtunut, mutta samaan aikaan lentäminen lisääntyy halpayhtiöiden ja turismin kasvun takia niin paljon, että kaikki ympäristön kannalta positiivinen kehitys kumoutuu. Enkä usko tämän muuttuvan lähitulevaisuudessa.
Kriitiikin kovuudesta olen eri mieltä: onko se turhan rajua kritiikkiä, jos onnistun yhden viikon lomamatkalla helposti polttamaan saman verran polttoainetta kuin muuten koko vuoden työajoissa yhteensä? Lomaahan voi viettää lähelläkin, eikä mikään tosiseikka puolla kaukomatkan olevan jotenkin terveellisempi tai rentouttavampi kuin lähilomailu.
No ei se niin epäreilua ole, sillä valtaosa ajosuoritteista henkilöautoilla ajetaan yksin. Sen sijaan lentäminen ei taloudellisesti kannattavaa ellei koneiden täyttöaste ole melko suuri. Poikkeuksena toki jotkin valtion tukemat kotimaan reitit, mutta nämä ovat käsittääkseni vähenemään päin. Pitääkin kysellä vähän noista täyttöasteista ystävältäni, joka ansaitsee elantonsa lentämällä.
[quote title="20.02.2007 klo 14:01 Simppa- kirjoitti"]
No ei se niin epäreilua ole, sillä valtaosa ajosuoritteista henkilöautoilla ajetaan yksin.
Useimmissa laskennoissa se on otettu huomioon. Eli autolla on koneiden korkeat keskimääräiset täyttöasteet huomioidenkin selvästi taloudellisempaa. Tietysti mitkään liikennemuodot eivät ole toisensa poissulkevia.
Juna on mielestäni täysin ylivertainen kulkupeli: se on mukavin, usein nopein, lisäksi siinä voi tehdä töitä samalla. Ympäristöystävällisyys selkeää plussaa.
Mielenkiintoinen vertailu oli taannoisessa Tuulilasi-lehdessä. Millä ehtii nopeiten perille Helsingistä Jyväskylään: junalla, lentokoneella vai autolla? Junan ja lentokoneen aikaero jäi olemattoman pieneksi, auto hävisi selvästi. Lentokenttien turvahärdellien jatkuvasti pahetessa ja odotusaikojen sitä mukaa kasvaessa tämä tuskin ainakaan muuttuu lentämisen eduksi lyhyemmillä reiteillä?
Pitääkin kysellä vähän noista täyttöasteista ystävältäni, joka ansaitsee elantonsa lentämällä.
Tiedän, että koko maailmassa täyttöasteet liikkuivat 2000-luvun alkupuolella alle 70% luvuissa.
Charterithan on usein hyvin täyteen buukattu. Reittikoneista tietyt aamulennot sekä iltapäivälennot. Mutta aika usein on saanut nykyäänkin lentää työreissuja puolityhjillä koneilla. Tästä arvelisin karkeasti, että täyttöasteet jäävät edelleen jonnekin 70% tienoille, vaikka ne varmaan ovatkín parantuneet jonkin verran.
Usein tätä vääristää myös se, että tyhjät paikat myydään vaikka halvalla pois jollekin. Näin saadaan kone täyteen, mutta ei tyhjänpäiväisten turistien tai matkakorvauksia metsästävien EU-byrokraattien mukana raahaaminen ympäristöä mihinkään suuntaan paranna vaikka kone niillä täytettyä saadaankin.
maailmanparantajat kävelemisen ekologisuus.
Siinäpä vasta kallis, epäekologinen ja luontoa kuluttava ja saastuttava liikkumistapa. Esim. 100 km kävely kuluttaa muiden muassa 0,2 kenkäparia (100 euroa pari), ainakin 5 annosta ruokaa (7 euroa annos, useita kWh valmistusenergiaa) ja juomaa sekä vaatii yösijan (50 euroa) ja vaatii vaatteiden pesemisen ja kuivauksen (useita kWh). Eipä ihme, kehityksen kehittyessä käveleminen on vähentynyt.
Luonnonsuojelusyistä kävelemistä pitäisi edelleen rajoittaa hallitusten toimesta voimakkaasti ja asettaa sille päästövero esim. kg/km-pohjaisesti. Myös kävelykortti olisi tarpeen.
Yhtä haitallista kuin kävely lienee vain puulämmitys.
Siinäpä vasta kallis, epäekologinen ja luontoa kuluttava ja saastuttava liikkumistapa. Esim. 100 km kävely kuluttaa muiden muassa 0,2 kenkäparia (100 euroa pari), ainakin 5 annosta ruokaa (7 euroa annos, useita kWh valmistusenergiaa) ja juomaa sekä vaatii yösijan (50 euroa) ja vaatii vaatteiden pesemisen ja kuivauksen (useita kWh). Eipä ihme, kehityksen kehittyessä käveleminen on vähentynyt.
Luonnonsuojelusyistä kävelemistä pitäisi edelleen rajoittaa hallitusten toimesta voimakkaasti ja asettaa sille päästövero esim. kg/km-pohjaisesti. Myös kävelykortti olisi tarpeen.
Yhtä haitallista kuin kävely lienee vain puulämmitys.
kaukojuna 24 kgCO2 / 1000 hkm
linja-auto 50 kgCO2 / 1000 hkm
henkilöauto 92 kgCO2 / 1000 hkm
lentokone 163 kgCO2 / 1000 hkm
autolautta 318 kgCO2 / 1000 hkm
nopea matkustaja-alus 596 kgCO2 / 1000 hkm
Tämä on aika hämmentävä taulukko, jonka lukuja en kyllä selityksittä niele enkä usko.
Kummallisia ovat hyvin monet suhteet. Miten ihmeessä linja-auton päästöt voivat olla yli puolet henkilöauton päästöistä? Junankin lukema on minusta epäuskottavan iso, samoin jopa lentokoneen.
Kaikkein eniten en usko noita laivojen lukuja, suoraan sanoen epäilen pilkkuvirhettä. Pika-aluksethan ovat kyllä kovia syömään polttoainetta, mutta alle runkonopeutensa kulkevat isot laivat ovat energiatehokkain tapa kuljettaa mitä tahansa, väitän minä siihen asti, kunnes joku osoittaa nuo laskelmat oikeiksi ja laskuperusteet järkeviksi.
Kaikkiaan taulukko minusta näyttäisi vääristävän kaikkia suhteita raskaasti henkilöauton eduksi ja joukkoliikennevälineiden tappioksi.
Siis aivan yksinkertaisesti: jos lentokone syö 3-5 litraa matkustajakilometriä kohti(mikä vastaa omiakin aiempia käsityksiäni), miten ihmeessä se voi kuluttaa melkein kaksi kertaa henkilöauton verran matkustajakilometrillä. Henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä ei taatusti ole neljä tai viisi, mitä tuo laskelma vaatisi toteutuakseen. Silloinhan keskimääräisen henkiöauton matkustajakohtainen kulutus olisi sen pari litraa.
Linja-autonkin keskimääräisen matkustajamäärän pitäisi olla tosi pieni, jotta nuo ylläolevat suhteet toteutuisivat.
Karkeasti hatustani heittäisin, että linja-auto kuluttaa 3-5 kertaa henkilöauton verran polttoainetta. Jos henkilöauton keskimääräinen matkustajamäärä on esimerkiksi 1,5, menisi siis kulutus tasan 5-8 matkustajlla. Eli tuo taulukon mukainen 50/92 suhde tarkoittaisi linja-auton keskimääräiseksi matkustajamääräksi karkeasti 8-14 haarukkaan osuvaa matkustajalukua. Tämä nyt ei itse asiassa ihan mahdottomalta tunnu, koska osa busseistahan jyystää melko tyhjinä.
Entä sitten sähköjuna. Tähän laskelmaan vaikuttaa aika lailla se, millä tavalla tuotetuksi arvioi junan kuluttaman sähkön. Hiililauhteella tuotettu sähkö tuottaa paljon hiilidioksidia, vedellä tai ydinvoimalla tuotettu ei lainkaan. Reiluinta on ehkä laskea keskimääräisen sähköntuotannon mukaan.
Vaikka nyt pakkanen paukkuu, huonoimman hyötysuhteen hiililauhdetta on Suomen omasta sähköntuotannosta alle kuudesosa. Lämpöisempinä aikoina hiililauhteen osuus kokonaistuotannosta on paljon pienempi. Reilusti yli kolmannes sähköntuotannosta on nytkin täysin hiilipäästötöntä vesi- tai ydinvoimaa. Muu on pääosin yhdistettyä sähkön ja lämmön tuotantoa, jonka energiahyötysuhde on yli 90 %. Eli ihan äkkiä en usko, että henkilökilometri kaukojunassa tuottaa hiilidioksidia yli neljänneksen henkilöauton määrästä.
Löytyisiköhän tuohon viitaamaasi tutkimuksiin linkki jostain?
En kommentoi lukuja muuten, kun en niitä tunne, mutta tuo laivaliikenteen arvo pitää uskoakseni kohtuudella paikkansa. Esim. soutuveneen toiminta perustuu siihen, että kappaleella on suurempi vastus vedessä kuin ilmassa. Mitä suurempi vastus, sitä suurempi kulutus. Pyörien päällä tai kokonaan ilmassa kulkeva kappale kulkee vähemmällä.
[quote title="20.02.2007 klo 15:36 nelivetoinen kirjoitti"]
Tämä on aika hämmentävä taulukko, jonka lukuja en kyllä selityksittä niele enkä usko.
Ei niitä tarvitse uskoa, mutta voi olla aika vaikea kumota taulukon laskentaperusteet. Taulukko toki on WWF:n sivuilta, esitin sen siksi että siinä on suht hyvin tiivistetty luvut pieneen tilaan. En oikein usko että ko. organisaatiolla olisi tarvetta vähätellä joukkoliikennettä?
Taulukon tietojen lähde on kuten aiemmin mainitsin, VTT:n lipasto-järjestelmä, johon luotan tässä asiassa aika paljon. Aika laajasti noita löytyy http://lipasto.vtt.fi
Taulukossa olevia lukuja vastaavat tiedot löydät nopesti tästä: http://lipasto.vtt.fi/yksikkopaastot/henkiloliikenne.htm Sieltä löytyy joka liikennemuodon kohdalta taulukot ja niistä CO2 päästöt / hkm. Taaskin riippuu aavistuksen siitä, mitä haluaa esittää (esim. bussit maantiellä tai kaupungissa ym), mutta suuruusluokka eri liikennevälineiden osalta ei muutu.
Lentoliikenteen päästöt ovat keskimääräiset Euroopan (ja jotakuinkin kotimaan) lennoilta MAKSETTUA paikkaa kohti laskettuna. Eli taatusti todellisen käyttöasteen mukaan. Rautatien luku on keskimääräinen sähköjunien kohdalta. Henkilöautoliikenne on laskettu ajettujen henkilökilometrien mukaan jne.
Kaikkiaan taulukko minusta näyttäisi vääristävän kaikkia suhteita raskaasti henkilöauton eduksi ja joukkoliikennevälineiden tappioksi.
Päinvastoin. Siinä on otettu huomioon lähes kaikki tyhjäkäynneistä vaunujen vaihtoihin ym.
Suosittelisin nyt hieman fysiikan jatko-opintoja, esimerkiksi peruskoulun fsyiikan loppuun asti.
Soutuveneen toiminta (=kelluminen) ei kyllä perustu mihinkään vastukseen vaan nosteeseen. Noste on kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino.
Ilmassa kulkeva kapine taas ei tosiaan kulje vähällä energialla, koska se kapineen kovenoimalla ilmaan saaminen vaatii paljon energiaa.
Vesikulkuneuvo taas kulkee pienellä energiamäärällä (ja kuljettaa erittäin suuren kuorman) silloin, kun sen nopeutta ei yrittetä väkisin nostaa yli aluksen runkonopeuden, siis puoli- tai kokoliukuun.
Sopivalla vedenalaisten osien hydrodynaamisella muotoilulla vesikulkuneuvon vastukset alle runkonopeuksilla saa erittäin pieniksi. Parhaita esimerkkejä ovat ehkä purjeveneet.
Jos pitää siirtää esimerkiksi 100 000 tonnia rahtia laivalla tai rekoilla, kuluu siirtämisessä laivalla taatusti pienempi energiamäärä.
Suosittelisin nyt hieman fysiikan jatko-opintoja, esimerkiksi peruskoulun fsyiikan loppuun asti.
Soutuveneen toiminta (=kelluminen) ei kyllä perustu mihinkään vastukseen vaan nosteeseen. Noste on kappaleen syrjäyttämän nestemäärän paino.
Ilmassa kulkeva kapine taas ei tosiaan kulje vähällä energialla, koska se kapineen kovenoimalla ilmaan saaminen vaatii paljon energiaa.
Vesikulkuneuvo taas kulkee pienellä energiamäärällä (ja kuljettaa erittäin suuren kuorman) silloin, kun sen nopeutta ei yrittetä väkisin nostaa yli aluksen runkonopeuden, siis puoli- tai kokoliukuun.
Sopivalla vedenalaisten osien hydrodynaamisella muotoilulla vesikulkuneuvon vastukset alle runkonopeuksilla saa erittäin pieniksi. Parhaita esimerkkejä ovat ehkä purjeveneet.
Jos pitää siirtää esimerkiksi 100 000 tonnia rahtia laivalla tai rekoilla, kuluu siirtämisessä laivalla taatusti pienempi energiamäärä.
En lähde solvaamaan takaisin, mutta:
Soutuveneen toiminta ei perustu kellumiseen, vaan liikkumiseen. Vene liikkuu, koska airon vastus vedessä on suurempi kuin sen vastus ilmassa.
Lentokoneen taloudellisuus kärsii siitä, että sen ilmaan nostaminen ja siellä pysyminen vaatii suuren nopeuden. Mutta usko huviksesi, kuumailmapallo tai ilmalaiva kulkee OLEELLISESTI pienemmällä työllä kuin saman kokoinen tankkeri. Siinä ei auta, vaikka hydrodynaaminen muotoilu olisi itsensä Jeesuksen tekemä.
JOS maailmassa olisi kaikkialle sellaiset tiet, joita pitkin voitaisiin ajaa todella paljon nykyisiä rekkoja suuremmilla laitteilla, niin kaikki rahti olisi mahdollista hoitaa taloudellisemmin pyörillä kuin vesitse. Tällä hetkellä näin ei ole, mutta se johtuu vain maantiekapasiteetin rajallisuudesta. Ja tätä ei pidä ymmärtää niin, että haluaisin koko maailman kauttaaltaan asfaltoitavaksi. Mieluummin vähän erämaata siellä täällä kuin rahtiväyliä kaikkialla.
Pitää muistaa myös että lentsikka kulkee yleensä aika suoraan, teitä kiertelemällä kulutus kasvaa.
Teen lomareissuni nykyään lentsikalla ja väitän että se on taloudellisempaa kuin autolla. Autolla matka monta kertaa pitempi ja joutuu usein turvautuun "vesivoimaan". Lisäksi ylimääräisen viikon aikana kerkiää kuluttaa muutakin kuin aikaa ja polttoainetta, siis ylimääräisen matkustusviikon ja kahden jos joskus haluaa palata.
Lentäminen rules pitkillä matkoilla kokonaisekotaloudellisesti?
[quote title="20.02.2007 klo 17:25 nelivetoinen kirjoitti"]
Suosittelisin nyt hieman fysiikan jatko-opintoja, esimerkiksi peruskoulun fsyiikan loppuun asti.
Vesikulkuneuvo taas kulkee pienellä energiamäärällä (ja kuljettaa erittäin suuren kuorman) silloin, kun sen nopeutta ei yrittetä väkisin nostaa yli aluksen runkonopeuden, siis puoli- tai kokoliukuun.
Totta, mutta unohdat, etteivät nykyiset rahti / matkustaja-alukset ole ihan pieniä, tuollainen runko aiheuttaa vastusta muotoiltiin se miten hyvänsä. Tuhansien tonnien liikkeelle saaminen ja vauhdin ylläpito siinä liu'ussa eivät käy ilmaiseksi.
Tietysti jos tällaisen laivan paino yritettäisiin siirtää maalla, niin se veisi paljon enemmän energiaa, mutta en oikein ymmärrä miksi pitäisi rakentaa noin painavia maaliikkennevälineitä...
VTT kertoo taulukon luvuista vesiliikenteen osalta seuraavaa:
Edellä esitetyt kertoimet kuvaavat ainoastaan matkustajaliikenteen käyttövaiheen aikaisia päästöjä. Jos myös polttonesteen tuotanto- ja jakeluketjun aiheuttamat päästöt huomioitaisiin, olisivat yksikköpäästöarvot suuremmat.
Soveltuvuusalue
Näillä sivuilla esitettyjen yksikköpäästökertoimien arvot kuvaavat parhaiten Suomen olosuhteissa keskimääräisellä kuormitusasteella kulkevan matkustaja-aluksen tai -autolautan ympäristökuormitusta henkilökilometriä kohden. Aivan täysien tai vastaavasti lähes tyhjien henkilökuljetusten päästöjen arvioimiseen kertoimet soveltuvat toistaiseksi heikosti.
Siinäpä vasta kallis, epäekologinen ja luontoa kuluttava ja saastuttava liikkumistapa.
Aivan. Syytä olisi siirtyä tehokkaampiin* kuljetusvälineisiin, kuten SUVeihin Ameriikan malliin. Näiden kulkupelien luontaisen tehokkuuden* avulla pystytään tehokkaasti* siirtämään jopa muutama kymmenen miljoonaa elintasoläskiä lähes samalla energialla kuin kehitysmaissa tarvitaan 5 miljardin ihmisen päivittäiseen liikkumiseen. Ruuhkattomalla tiellä siirtymä käy vieläpä nopeasti, tosin tehokkainta on ajaa kauempana sijaitsevaan ostariin, jolloin saadaan suhteellinen tehokkuus paremmaksi!
* Tehokkuudella tarkoitetaan tässä yhteydessä kombinaatioita auton koosta, näöstä, äänistä ja hevosvoimista. Tässä kaavassa vähempisylinterisiä kuin 6-koneita ja pienempiä kuin kolmelitraisia ei voi laskea tehokkaiksi niiden puuttellisten äänten takia.
[Lentokoneen taloudellisuus kärsii siitä, että sen ilmaan nostaminen ja siellä pysyminen vaatii suuren nopeuden. Mutta usko huviksesi, kuumailmapallo tai ilmalaiva kulkee OLEELLISESTI pienemmällä työllä kuin saman kokoinen tankkeri. Siinä ei auta, vaikka hydrodynaaminen muotoilu olisi itsensä Jeesuksen tekemä.
Mutta tämähän on hieno homma. Ainoa mitä vaan en ymmärrä on se että miksei kaikki maailman öljy, kontit ja muu raskas rahti sitten kulje noilla ilmalaivoilla tai kuumailmapalloilla, jos ne kerran kuljettavat kuormaa OLEELLISESTI pienemmällä työllä kuin saman kokoinen tankkeri.
Sinun kannattaa kyllä ehdottomasti perustaa ilmalaivayhtiö viemään Primorskista raakaöljyä maailmalle. Komean kokoisia laivoja toki pitää olla, että nostavat sen tankkerin lastin ilmoihin kulkemaan taloudellisesti...