St1 on julkaissut aloittavansa biojätepohjaisen etanolipolttonesteen valmistuksen Suomessa. Samalla toivotaan ns. flexifuel autojen saatavuuden paranemista.
Reilu vuosi sitten TM testasi Ruotsin etanoliautoja ja tulokset eivät päästöjen suhteen todellakaan mairitelleet. Etanoliautot tuottivat 10-kertaisen määrän aldehydejä ja 20-kertaisen määrän erityisesti formaldehydiä bensiinimoottorisiin autoihin verrattuna.
Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen IARC:n arvion mukaan formaldehydi on syöpää aiheuttava ihmisessä. Toistuva altistuminen formaldehydille voi aiheuttaa silmien ja nenän kroonista ärsytystä. Suuret pitoisuudet voivat ärsyttää myös alempia hengitysteitä, ja yksittäisissä tapauksissa on kuvattu astman kaltaisia oireita. Toistuva ihoaltistus voi aiheuttaa allergista ihottumaa.
Tämä menee samaa rataa kuin dieselautojenkin kanssa: vähennetään CO2-päästöjä välittämättä tuon taivaallista keinojen terveysvaikutuksista ihmisille.
Kertoimet eivät aiheuta syöpää, ainoastaan pitoisuudet. Millaisia pitoisuuksia bensamoottoreista tulee, millaisia dieseleistä ja onko niillä vaikutusta terveyden suhteen. Eli onko 10...20-kertaiset pitoisuudet merkittäviä vai ei.
Hyvä pointti. Pitäisi kaivaa testi esiin.
Eiköhän tässä silti ole viestinä, että nykyisenkaltaisten etanoliautojen yleistyminen ei ole terveyden kannalta suotava vaihtoehto. Tokkopa muutamalla sadalla autoyksilöllö on merkitystä, mutta laajemmassa mittakaavassa ongelmat kumuloituvat. Toisaalta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla raskaan ja julkisen liikenteen hiukkaspäästöillä on jo merkittävä terveydellinen haittavaikutus.
Toinen mistä olisi hyvä saada lisätietoa on ST1:n tuotantoprosessin energiatase. Kuinka paljon energiaa käytetään tämän etanolin tuottamiseen ja erityisesti kuinka se vertautuu bensiinin tuotantoon ja käyttöön kokonaisprosessissa "öljylähteestä suomalaisen Toyotan pakoputkeen"? St1 ei sano asiasta mitään.
Ei pidä käsittää väärin; minusta on loistavaa, että suomalaisella pienellä firmalla riittää innovatiivisuutta ja rahkeita haastaa isoja toimijoita tällä tavalla. Mikä harmittaa on tämä kiiluvasilmäinen ruotsalaisuus, jossa vouhkataan milloin mistäkin. Markkinointiahan se toki St1:ltä on. Itse pitäisin kyllä parempana kun hakisivat lupaa omalle ydinvoimalalleen ja rupeaisivat Fisker-autojen jälleenmyyjiksi.
Olisi Tekniikan Maailmalle töitä tässä nyt.
Niin no mun mielestä bioetanolin tulo on hyvä asia. Ennenkaikkea siksi että se on uusiutuvaa, ja sitä tuotetaan Suomessa, ekologisesti. Eihän tuo ainakaan periaatteessa eroa viinan valmistuksesta, joten tokkopa on kovin luontoa kuluttavaa. Ennenkuin etanoliautoja voi kunnolla tulla markkinoille, pitää valtion tehdä siitä verotuksellisesti kannattavaa. CO2-huumassa ei ole mitään järkeä suosia ulkomailta tuotavaa uusiutumatonta polttoainetta, kun vähemmän saastuttavaa litkua saisi kotimaasta. Nyt siis hallituksessa hereillä ja etanolin pumppuhinta kuntoon. Jos tuon Startissa mainitun Volvon päästölukemat pitävät paikkansa, niin tuohan hakkaa hybriditkin mennen tullen. Sitä ennen täytyy kyllä nuo mahdolliset terveyshaitat kartoittaa tarkasti. Sitten on tietty sellainenkin ongelma että saako niitä autoja jostain.
Edit: tosiaan sellainen vielä että nyt olisi medialla paikka nostaa kissa pöydälle ja tehdä etanolia tunnetummaksi. Saataisiin valtiovaltaankin jotain vauhtia.
Etanoli on hyvää jos on yli 12v kypsytetty!
Autolle voi antaa sitä hieman pensan seassa "piristykseksi", siis ei muuten!
juuso01:
Onko sinulla enemmänkin tietoa etanolin valmistusprosessista ja sen energiataseesta. Jos on, kerro lisää. Minulla ei tietoa ole.
No siis täällä sitä tehdään elintarviketeollisuuden jätteistä. Bensiiniä täytyy olla se 15%, mutta on sen kotimaisuusaste silti hyvä. Lisää tietoa voi kaivaa tuolta: http://www.st1.fi/index.php?id=2798
Tuosta energiataseesta kun puhuit, niin wikipedia kertoo bioetanolin energiatalouden olevan 40% voitollinen. Bensiinillä se on -15%.
http://fi.wikipedia.org/wiki/E85
Kannattaa tuokin lukea. Tietty wikipediassa on syytä pitää mielessä lähdekritiikki, sillä tuonne nyt voi kuka tahansa viherpiipertäjä jauhaa puutaheinää. Mutta jos tuo nyt yhtään pitää paikkaansa, niin hyvältä näyttää. Etanolin päästövaikutuksia on kylläkin tutkittu ilmeisesti sen verran vähän että niistä on paha mennä sanomaan.
Edit: Startissa oli juttua tuo ST1:n etanolista. Aika pintapuolinen mutta kannattaa katsoa.
On totta, että etanolin epätäydellisessä palamisessa syntyy bensiiniä suurempia määriä formaldehydiä ja asetaldehydiä. Onhan tämä jopa jossain määrin luonnollistakin, sillä formaldehydi eli metanaali ja asetaldehydi eli etanaali ovat ensimainittu metanolin ja jälkimmäinen etanolin aineenvaihduntatuotteita. Asetaldehydi voi olla siis tuttu pikkujoulujen jälkeisistä aamuista krapulaa aiheuttavasta vaikutuksestaan.
Etanolin epätäydellisen palamisen tuotteista kuitenkin käytännössä puuttuu bensiinin palamisessa syntyvät aromaattiset hiilivedyt kuten xyleeni, bentseeni, etyylibentseeni... yms. Jokainen voi pikaisella googlauksella tutustua esimerkiksi bentseenin terveydellisiin vaikutukseen.
Etanolin nauttimisesta johtuvan asetaldehydin vaikutukset jo tiedämmekin. Koittakaapa nauttia esim Ksyleeniä...
Minä ainakin käytän mieluummin etanolia kuin pensaa, oli lopputuotteet mitä hyvänsä!
Juuso01,
bioetanolille ei voi antaa yleistä yksiselittteistä päästö- tai energiakerrointa, koska bioetanolia voi tehdä noin miljoonalla eri tavalla ja ennen kaikkea eri raaka-aineista.
Olennaisinta on raaka-aine. Jos Suomessa kasvatetaan ohraa ja tehdään siitä viinaa autossa poltettavaksi, ei touhussa ole järjes häivää. Se ohran viljely (ennen kaikkea lannoitus) tuottaa niin suuret kasvihuonepäästöt, että tuollainen bioetanoli kiihdyttää eikä hidasta kasvihuoneilmiötä.
Brasilian sokeriruoko on aika tehokas auringon energian talteenottaja ja kun sato vielä korjataan bioenergian voimin(=melkein orjatyövoima kerää ruoot talteen) on tuolle etanolille laskettu kohtalaisen säädyllisiä ja etumerkiltään oikeita kasvihuonetaseita siis päästöjä vähentäviä.
Jätteistä tehtävä ST1:n bioetanoli on oikeasti valovuoden noita edellä kasvihuonetaseeltaan. Kun raaka-ainetta ei tarvitse erikseen tuottaan, vaan päin vastoin saadaan kaapattua kaatopaikoiilla metaania tuottava jäte pois ja hyötykäyttöön, ei siis raaka-aineelle kuulu laskea hiilikuormaa ensinkään tai sen kuorman etumerkki on negatiivinen (siis sen vältetyn metaanin takia)
Ainoa ongelma on , että näistä järkevimmistä raaka-aineista ei saa bioetanolia syntymään kovin kummoisia määriä. Enimmillään joitain prosentteja Suomen bensan kulutuksesta. Jos ST1 pääsee laajemmalti käsiksi kotitalouksien biojätteisiin ja lopulta sekajätteeseen, potentiaalit kasvavat, mutta nuo viime mainitut ovat sekalaisuutensa vuoksi oleellisesti hankalampia ja huonotuottoisempia raaka-aineita kuin elintarviketeollisuudesta saatava tasalaatuinen jäte.
Joka tapauksessa ST1:n viina on hyvää tavaraa, laskennallinen päässtövähenemä lähenee sataa prosenttia verrattuna fossiilisen käyttöön.
Turvetta hyödyntämällä Suomi olisi polttoaineomavarainen ja CO2-päästjä ei syntyisi koska oikealla viljelyllä käytetyt suot sitoisivat päästöt?
On myös kehitetty pienvoimala joka tuottaa lämpöä ja sähköä hakkeesta tai turpeesta, mutta hinta 100k on vielä esteenä hankintaan, tosin hinta laskee jos tehdään massatuotantona!
nelivetoinen:
Ehkä ei ihan sataa prosenttia, mutta hyvä tase tuolla jätteestä tehdyllä tavaralla on, koska se kuitenkin hajoaisi hiilidioksidiksi ja metaaniksi sotkemaan ilmakehää. Tosin tase riippuu esimerkiksi jatkokäsittelyssä muuten syntyvän metaanin talteenotosta ja käytöstä, jos kama kärrättäisiin kaatikselle.
St1:llä on kuitenkin tässä pieni viherpesu käynnissä. Jos ReFuel myytäisiin E10:ssä (10 % etanolia bensan seassa), sen tuottamat päästövähennykset olisivat täsmälleen samat kuin mitä ne ovat nyt. Sitä voisi silloin kuitenkin käyttää lähes missä tahansa bensiiniautossa ilman erikoisempaa tekniikkaa tai polttamisen aiheuttamia pulmia.
Markkinoinnillisesti on tietysti c00limpaa myydä E85-seosta, mutta luonnon kannalta olisi parempi myydä kymppiä, kunnes tavaraa tulee niin paljon, että sen kokonaismäärä on yli 10 % St1:n bensanmyynnistä. Nyt ollaan kuitenkin kaukana siitä.
On mielestäni vastuutonta mainosta väittää etanolin olevan niiiin ympäristöystävällistä,että.
On käytännössä mahdotonta tuottaa mistään käytettävissä olevista raaka-aineista riitävästi polttoaineita,siis omavaraisuuteen.
Mainoksissa ei missään oteta huomioon valmistusprosessien energikuluja,jotka varsinkin etanolilla ovat suuret.Lisäksi valmistukseen liittyy esteettisesti arveluttavia asioita,esim Brasilian etanolituotantoon liittyvä lahes orjatyövoiman käyttö ja viljelymaan kilpailu elintarvikeviljelyn kanssa.
Myös etanolin huono energiasisältö on mainoksissa unohdettu,etanolia kuluu parhaimmillaankin noin 30% enemmän kuin bensiiniä,dieseliin verrattuna ero on vieläkin suurempi.
Etanoliautoilija on vertailujen (esim Motor= ruotsalaisen moottoriliiton puolueeton lehti)mukaan todellinen häviäjä.
Turvallisuustekijöistä on huomattava että etanoli saattaa tankkauksen yhteydessä syttyä räjähdysmäisesti.Dieselillä tai bensiinillä ei tätä ominaisuutta ole kuin filmeissä.Dieseliä on melko mahdotonta saada normaalioloissa syttymään edes yrittämällä ja bensiini vaatii melko tarkkaan oikean seossuhteen syttyäkseen.Etanoli syttyy melkein kaikilla seossuhteilla.
Nykymuotoisen bensiinin loppuminen häämöttää tulevaisuudessa mutta uskon kemistien ratkaisevan useita ongelmia,samoin dieselin kehityksessä on suuria mahdollisuuksia sekä moottoreissa ja polttoaineissa,vaikka uutiset mm palmuöljyn kilpailusta elintarvikeiden kanssa onkin epäilyttävää.
Pienimuotoisia ekodieselin valmistuslaitteita on jo myytävänäkin ja uskon vahvasti että etanolihyöryihin käytetyt rahat antaisivat dieselpolttoaineiden kehittämisessä paremman tuoton.
salo-ms:
Ylläoleva kommentti pitää hyvin paikkansa viljellyistä kasveista tehdyn etanolin osalta. Siinä hyötysuhde on pahimmillaan miinusmerkkinen, parhaimmillaan vähän plussalla. Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa maissietanolissa säästetään vain muutama kymmenen prosenttia päästöjä, koska sen tuottamiseen menee niin paljon fossiilisia.
Sen sijaan St1:n ReFuel on kokonaan eri kaveri. Se on kotimaisesta jätteestä (leipomojäte, jne.) tehtävää tavaraa. Sen todelliseen hiilitaseeseen on käytettävä vaihtoehtotarkastelua.
Vaihtoehto 1: Jäte kipataan kaatopaikalle, jolloin se hajoaa siellä aikanaan hiilidioksidiksi ja metaaniksi. Tämän vaihtoehdon kasvihuonevaikutus riippuu tarkasteluvälistä, koska metaani aikanaan hajoaa hiilidioksidiksi. Lyhyellä välillä tämä on huonoin vaihtoehto.
Vaihtoehto 2: Jäte viedään kaatopaikalle, jossa kerätään metaani energiakäyttöön. Tällöin vältytään metaanista ilmakehässä ja saadaan os energiasta talteen. Energian talteenotto on helppoa muttei kovin tehokasta ilman kunnollista mädättämöä.
Vaihtoehto 3: Jätteestä käytetään etanolia. Prosessi on monimutkaisempi ja vie jonkin verran ulkopuolista energiaa. Lopputuloksena on hiilidioksidia moottorista ja käyttämisvaiheesta. Energian talteenotto on vajavaista.
Perusvaihtoehto on siis vaihtoehto 1. Siihen verrattuna ReFuel on loistava idea. Vaihtoehtojen 2 ja 3 keskinäinen hyvyys on aika vaikeasti arvioitavissa, koska se riippuu kaatopaikkakaasusta poltetun energian hyödyntämistavoista ja niihin liittyvistä vaihtoehdoista. Jos energia veivataan sähköksi, joka korvaa hiilivoimaa, vaihtoehto 2 lienee kaikkein paras.
Joka tapauksessa vaihtoehto 3 on ihan hyvä.
Jos etanoli on tehty varta vasten kasvatetusta biomassasta, tämä pitää paikkansa. Ja näin tilanne on ruotsalaisten E85:ssä.
Tällä kolikolla on kaksi puolta. Toinen puoli on syttymiseen tarvittava seossuhde, ja siinä E85 on varsin syttyvää. Toinen puoli on syttymiseen tarvittava kipinä, joka useimmiten lähtee tankkauslaitteistosta. Tässä suhteessa E85 on huomattavasti turvallisempaa kuin bensiini, koska E85 ei kerää itseensä varausta samalla tavalla.
Syttyminen ei ole muutenkaan kovin suoraviivainen juttu. Suljetussa tilassa E85-tankissa oleva kaasu on lähinnä bensiinihöyryä, joten se käyttäytyy kuten bensiinitankki. Mahdollisessa syttymistilanteessa E85 palaa leppoisammin kuin bensiini.
Ruotsalaiset ovat tutkineet E85:n paloturvallisuuttakin, eikä siitä mitään suurempaa pulmaa ole osattu tehdä. Sillä on vähän eri ominaisuudet kuin bensiinillä, mutta mitään yleistä huonommuutta tai paremmuutta paloturvallisuuden suhteen on vaikea tehdä näiden välille.
Biodiesel on lähtökohtaisesti energiataloudellisesti parempi idea kuin etanoli, jos lähtöaine on jotenkin öljyistä. Juuri jätteiden kohdalla saattaa kuitenkin olla etanolin sauma.
Ja kaikkiaan biodieselin kohdalla pulma on sama kuin kaikilla muillakin biopolttoaineilla. Paljonko tuotanto tekee päästöjä? Mitä vaihtoehtoja olisi? Olisiko parempi polttaa puu voimalassa, jättää hiili polttamatta ja ajaa fossiilisella dieselillä? Vai olisiko parempi tehdä puusta biodieseliä?
Siinä suhteessa on pakko nostaa St1:lle hattua, että ReFuel on yksi fiksuimmista biopolttoaineista. Vielä parempi olisi sikalasta talteenotettu metaani.
motivalta saa todennäköisesti kohtuullisen varmaa tietoa alkoholin päästöistä:
http://www.motiva.fi/liikenne/polttoaineet_ja_ajoneuvotekniikka/polttoaineet/alkoholit