«123»
Tuli mieleen semmoinen asia että miksi bensa-autojen keskikulutus on n.30-50% suurempaa kuin dieselautojen vaikka dieselpolttoaineessa on vain ~10% enemmän energiaa per litra??
Eli: Bensa=n.33MJ
Diesl=n.36MJ
Vertailu:
1,4 TSI 122 hv, 200Nm@1500-4000, yhd. 6,2l/100km
1,6 TDI 105 hv, 250Nm@1500-2500, yhd. 3,8l/100km
Tuossa esimerkissä bensaa kuluu noin 60 prosenttia enemmän? Mättääkö bensamoottorien suunnittelussa jokin? Osaako joku selittää?
Kirjaudu kommentoidaksesi.
Rudolf Diesel suunnitteli moottorinsa tavoitteena hyvä hyötysuhde. Hänellä oli myös riittävät teoreettiset tiedot. Otto-moottorin suunnittelussa ei ollut hyvä hyötysuhde etusijalla.
1. Ottomoottori (bensa)
Sylinteriin imettävän bensa/ilma-seoksen suhde pyritään pitämään vakiona. Tehoa säädellään sylinterin täytöksen mukaan. Kun tarvitaan vähän tehoa, täytetään sylinteri vajaaksi. Kun tarvitaan paljon tehoja, täytetään se kokonaan. Juuri sylinterin täyttämisen säätäminen on ongelmallista. Perinterisesti se tehty kuristamalla sisään menevää ilmaa. Se taas aiheuttaa vastapainetta ja työhön hukkuu energiaa.
2. Dieselmoottori
Sylinteri täytetään aina täyteen ilmalla. Koska sylinteriin imettävää ilmaa ei tarvi rajoittaa, voidaan se imeä aivan vapaasti ilman mitään kuristusta. Nykyään vieläpä puhaltaa turbon avustamana. Tehoa säädellään ruiskutuksella. Polttoainetta ruiskutetaan juuri sen verran mitä tarvitaan tehoa. Esim. tyhjäkäynnillä vain sen verran, että mäntä jaksaa pyörähtää ja puristaa seuraavan satsin ilmaa kasaan. Kun tarvitaan enemmän tehoa, lisätään ruiskutusta. Siksi diesel on taloudellinen osakuormalla (eli melkein aina käytännön ajossa).
Toinen seikka on käytettävä polttoaine. Koska Otto-moottorissa puristetaan polttoaine/ilma seosta, asettaa sen puristuksenkesto rajoitteet käytetyllä puristussuhteelle. Mitä korkeampi suhde sen taloudellisempi. Dieselissä taas puristetaan pelkkää ilmaa, joten puristusta voidaan nostaa. Polttoaine ei rajoita sitä.
Näin siis yleisellä tasolla. Nykyisissä suorasuihkubensoissa prosessi on joiltain osin lähellä dieseliä.
Jos nyt aloittaisit vertailemalla samantehoisia koneita. Ja jos diesel on ekomalli, niin bensankin soisi olevan. Eipä ole näissä ero enää niin hurja:
Golf 1,2 TSI BlueMotion 105 hv 5,2l/100 km
Golf 1.6 TDI BlueMotion 105 hv 4,1/100 km,
Autoille luvataan sama huippunopeus, mutta bensa on VW:n mukaan rivakampi kiihtymään.
Tuossa^ bensamotti kuluttaa enää noin 30 prosenttia enemmän, mutta iskutilavuutta onkin myös vähemmän.
Onko jotain teknisiä ongelmia miksei bensamoottoria voi rakentaa toimimaan saamaan "hyvään hyötysuhteiseen" tyyliin kuin diesel?
Tuossa edellä esitetyt ovat valmistajan ilmoittamia keskikulutuksia. Käytännössä dieseleiden kulutus on helposti 0,5-1,0 ilmoitettua pienempikin, kun taas bensa-autoissa pyrkii menemään 1-2 litraa enemmän! Kannattaa rekisteröityä Tankkaus.net -palveluun, niin pääsee tutkimaan eri automallien käytännön kulutuslukemia.
Vastaus tulikin kattavasti toisessa viestissä. En menisi kehumaan, että Diesel-koneessa on hyvä hyötysuhde koska sekin on melko huono, mutta parempi kuin bensakoneessa. Ja selitys on yksinkertaisesti dieselmoottorin huomattavasti korkeampi puristussuhde, jota ei voida saavuttaa bensakoneella. Katso ja opiskele lämpövoimakoneita, lähinnä Carnot'n kiertoprosessia, niin yhtälöt kertovat asian hyvin.
Korkeamman puristussuhteen lisäksi tuo jo mainittu kaasuläpättömyys on on toinen merkittävä tekijä.
Puristussuhtteet tosin ovat jo merkittävästi lähentyneet toisiaan ja loppua tälle kehitykselle ei näy. Carnot-prosessin kuvaaja ei ota huomioi sitä, että kitkat kasvavat puristussuhteen noustessa. Jossain pisteessä kitkan kasvu ylittää korkeammasta puristussuhteesta saadun hyödyn.
simppa:
Tuossa vertailussa on sellainen ero että sykliajossa ei kierrätetä niin korkeille kierroksille että huipputehoja (yli 3000 kierr/min) käytettäisiin. Siksi 1,2 bensa lienee käytännön ajossa heikkotehoisempi. Jos kiihdytetään rivakammin on kulutusluvut yleensä jotain ihan muuta kuin esitteessä.
En ole kokeillut ko. malleja.
MasterOfPuppets:
Täällä tulikin paljon hyviä vastauksia tuosta termodynaamisesta puolesta.
Käytännön autonmoottoreissa parhaat termodynaamiset suorituskyvyt ovat dieseleissä noin 43 % (esimerkiksi VAG:n isommat TDI:t) ja bensiinikoneissa 37 % (Toyotan 1.8-litrainen Atkinson) . Jos asiaa katsotaan käytännön tehoalueilla, ero supistuu hiukan, koska tuo bensiinikoneen suurin hyötysuhde on yllättävän laajalla alueella. Kuitenkin tuonne jää ainakin kymmenen prosenttia eroa. Hyvä vertailukohta koko autolle on katsoa CO2-päästöjä, koska ne ovat varsin samat energiayksikköä kohden.
Bensiinikoneissa on ollut vielä parempia hyötysuhteita (alkuperäisen Honda Insightin 1.0-litrainen laihaseosmoottori noin 40 %). Eteen kuitenkin alkaa tulla diesel-tyyppisiä pulmia NOx-päästöjen osalta.
Dieselillä ja ottomoottorilla on yksi suuri käytännön ero. Dieselissä hyötysuhde on huomattavasti vähemmän herkkä kierrosluvulle ja teholle. Ajotapa vaikuttaa siis vähemmän siihen, paljonko soppa maistuu. Tästä syystä käytännön kuskilla käsivaihteinen diesel on tyypillisesti paljon säästäväisempi kuin käsivaihteinen bensiinimoottori. Nykyisten automaattien ja erityisesti hybridijärjestelmien kohdalla ero kapenee, yleisimpänä esimerkkinä Toyotan HSD.
Kumpi sitten tulee dominoimaan tulevaisuudessa? Vaikea sanoa. Diesel on periaatteessa termodynaamisesti parempi, mutta kun siihen ripustetaan kaikki tarvittava päästöjenhallintatekniikka, se on kalliimpi tehdä. Lisäksi muuttuvat venttiilinajoitukset yleistyvät, jolloin jossain vaiheessa saadaan kaasuläpätön bensiinimoottori. Hybridissä bensiinimoottorin huonot puolet ovat pienempi ongelma, ja toisaalta sen helpompi ohjattavuus on iso etu.
Hybridipuolellakin näyttää siltä, että dieselin kanssa tarjotaan rinnakkaishybridiä (lähinnä eri akselille tehtynä ), enemmän sarjahybridiin vivahtavat ratkaisut tehdään bensiinimoottorilla. Tämän hetken tietämyksen mukaan kilpailu näiden välillä tulee olemaan varsin tiukkaa energiankulutuksessakin, joten todennäköisesti sekä bensiini että diesel tulevat olemaan kuvioissa mukana pitkälle tulevaisuuteenkin.
Eikä polttoaineiden tuotantokaan ole ihan vähäinen asia. Nykyinen prosessi tuottaa kumpaakin lientä. Bioprosesseja löytyy kumpaankin suuntaan - ja vielä kaasullekin.
Perinteinen vapaastihengittävä ottomoottori on joka tapauksessa elämänsä ehtoopuolella. Sen ainoa kilpailuvaltti on hinta.
Autotohtori-71:
Ylläoleva voi hyvinkin olla keskimäräinen tilanne, mutta oma havainto menee hassusti päinvastoin.
Ajoissa ei ole omasta mielestä paljon eroja, paitsi että aiempi bensa-auto oli perheen ainoa vetokoukullinen. Sillä tosin vedettiin kevytperävaunua vain silloin tällöin pikku matkoja ja dieselissä ei vetokuulaa ole.
Tankkikirjan mukaan bensa V70 meni ympärivuotisena keskiarvona puolisen litraa alle normin, joka oli 8.6.
Nykyinen M-B diesel on ollut liikkeellä heinäkuusta alkaen ja suunnilleen puolet matkasta talvi- ja puolet kesärenkain enkä sillä pääse aivan normilukemaan 6.1, vaan menee väkisin desin - pari yli.
Lyhyt 12 km työmatka 60 rajoituksella ei mahdollista dieselin kulutusoptimin hyödyntämistä ja dieselin sähkölämmitys nostaa kulutusta pätkäajossa selvästi.
Kävin juuri katsomassa, mitä ajotietokoneet näyttävät:
(Molemmissa samanlaista pätkä-ajoa)
Manuaali diesel farkku 120hp: 9,2 l/100km
Automaatti bensa tila-auto 129hp: 8,7 l/100km
Ei ainakaan talvi-pätkäajossa tämä dieseli tuo suurta säästöä, vaikka dieselin normilukemat ovat paljon pienemmät. Säästöä tulee sitten kun pääsee ajamaan pidenpää matkaa maantielle ja varsinkin moottoritielle.
(Dieselin kilometreistä noin puolet on minun ajamiani ja bensan kilometrit ovat lähes kokonaan minun ajamiani)
"Tuossa edellä esitetyt ovat valmistajan ilmoittamia keskikulutuksia. Käytännössä dieseleiden kulutus on helposti 0,5-1,0 ilmoitettua pienempikin, kun taas bensa-autoissa pyrkii menemään 1-2 litraa enemmän!"
Täyttä puppua!
Diesel autolleni on ilmoitettu keskikulutukseksi 5.9l/100km,käytännössä pienimmillään 6.5 ja pakkasten aikaan 8.1l/100km
Sweedu:
Itselläni on aika paljon kokemusta dieseleistä viime vuosilta ja nyt on alla taloudellisempaan päähän lukeutuva bensaturbo. Tehoa on ihan mukavasti ja auto on taloudellinen ajaa perusajossa maantiellä. Mutta kyllä se vaan vie bensaa ihan "vanhaan malliin" heti jos rasitus on kovempi, sää kylmä tai jotain muuta. Itse pääsen tällä alle 7 litran yhdistetyn kulutuksen mikä vastaa jotakuinkin ilmoitettua, mutta oman ajoni äärioloissa auto vie noin 9-10 litraa. Kokemuksen mukaan saman merkin diesel vähän tehokkaampanakin versiona menee samassa ajossa noin 5 litralla ja ääriolosuhteissakin pääsee alle 7 litran. Mitä rasittavammat olosuhteet tai ajosuorite, sitä suurempi tuo etu dieselin hyväksi on.
Käytännön ajo-ominaisuuksissa näillä ei ole isoa eroa, dieselissä on enemmän vääntöä mutta vääntöalue kapeampi, toisaalta bensan maksimitehoista ei normaaliajossa ole oikeastaan mitään iloa koska ne löytyvät vasta hyvin korkeilta kierroksilta eikä niillä ajaminen ole mitenkään luontaista lainmukaiselle liikenteelle (eivätkä sen puoleen neloskoneen ominaisuuksillekaan).
LMJ:
Kannattasko laittaa autojen merkit ja mallit, niin olisi helpompi hahmottaa millaisista autoista on kyse. Tuo diisel farkku kyllä kuluttaa tosi paljon...
Manuaali diesel farkku: kakssatanen mese?
Automaatti bensa-tila-auto: Opeliko vaikkapa?
Sweedu:
Sinulle täyttä puppua, koska et aja normin mukaisesti, mutta älä silti viitsi yleistää.
Valmistajan ilmoittamalla normilukemalla tai selvästi sen alle ajaminen pitkän ajan keskiarvona ei ole temppu eikä mikään, ks. aiempi postaukseni.
AkiK:
Oma aiempi kokemus dieseleistä on ajalta 1979 VW Golf. Sillä oli aivan sama miten ajoi ja missä kelissä, niin ainetta tuntui menevän suunnilleen saman verran.
Nykyisen CDI:n kulutus nousee selvästi vanhoja dieseleitä enemmän kylmässä, kiirehdittäessä ja pätkäajossa.
Omatkin lukemasi osoittavat bensa-auton kulutuksen nousevan epäedullisissa olosuhteissa 30 - 40% ja dieselin 40%. Myös absoluuttinen nousu litroissa on samaa luokkaa, riippuen tietysti kummalla ylärajalla bensamoottorin kulutus lasketaan.
Eli nykydieselin suorituskyky ja lämpö ei tule tyhjästä.
740 GLE mekaanisella bensaruiskulla on omanlaisensa outolintu. Tankkikirajasta ei 300.000 km aktiivipalvelusajalta löydy 8 alittavaa eikä 11 ylittävää tankkausta. Suurin osa ajoista 8.5 - 10 välillä, koska kympin ylitys pitää ajaa pelkkää työmatkaa pakkaskelissä ja 8.5 alitus tulee vain koko tankillisen matka-ajossa.
740 GLE tankkausten innoittamana katselin myös oman auton kulutuksia spritmonitor.de sivuston kautta niin tuossa Toyotan hybridissä on dieselimäisen tasainen kulutus, tuollaista näyttää 30000 km:n ajoilta, nuo 5.9 - 6.1 litran keskikulutukset ovat viime ja tämän vuoden helmikuulta.
4,8 l/100km 12 tankkausta
5,1 l/100km 27 tankkausta
5,5 l/100km 16 tankkausta
5,9 l/100km 4 tankkausta
6,1 l/100km 2 tankkausta
vok:
Opel Astra 1,9 diesel 2008
Toyota Corolla Verso 1,8 M-MT 2006
Näin kulutukset talvisessa pikkupyörityksessä, mutta kesällä 120 moottoritiellä kulutusero tuon Opelin hyväksi on taas suurimmillaan. Opelissa ei ole mitään lämpömittaria, mutta sellainen tuntuma minulla on, että kone käy alilämpöisenä lähes koko ajan. Se on kylmä kuin se kuuluisa Ryss.. ...vetti, mutta kun raskaan peräkärryn laittaa perään niin lämpöäkin rupeaa ennenpitkää tulemaan kummasti. Versossa taasen sininen merkkivalo (siinäkään ei lämpömittaria) sammuu viimeistään kolmen kilometrin ajon jälkeen ja lämpöa tulee ohjaamoon ainakin keskinkertaisesti. Opelissa lisälämpöä yrittää antaa jonkinlainen sähkövastus.
Siitä Astrasta saa lämpömittarin esiin painamalla SETTINGS niin pitkään että kuuluu äänimerkki ja sitten siitä BC - näppäintä painelemalla saa esiin latausjännitteen ja myös se moottorin lämmön, paljon muutakin informaatiota.
Mutta totta se on, CDTI on todellakin talvella alilämpöinen lähes jatkuvasti ja ne sähkövastukset oli 1.7 CDTI -05:ssa lähes huomaamattomat, se diesel astra kulutti keskimäärin 5.8 l/100km 100000 km:n matkalla.
"Valmistajan ilmoittamalla normilukemalla tai selvästi sen alle ajaminen pitkän ajan keskiarvona ei ole temppu eikä mikään, ks. aiempi postaukseni."
Volvollani ei eu keskikulutuksen alitus onnistu edes kevyessä matka-ajossa kesäkelillä.
Samppa1300:
Niinpäs näköjään tulikin näkyviin kun kokeili, tuli monta näytöllistä outoja englanninkielisiä lyhenteitä ja erilaisia numeroita. Olikohan sellainen kuin "Coolant" (="Cool"muurahainen?) varmaan jossain neljännen sivun paikkeilla sitten se moottorin lämpötila? Jotenkin minusta tuntuu, ettei tuollaisesta toiminnosta ole mitään mainintaa ohjekirjassa?
Sweedu:
Ei minulla ole mitään syytä epäillä, etteikö noin olisi sinun tapauksessasi.
Tämä ei silti anna aihetta yleistykselle, että erilaiset havainnot olisivat "täyttä puppua" kuten sanoit.
Täsmennän vielä, että koska puhun ympärivuotisesta keskikulutuksesta tankkikirjan mukaan, vertaan EU-yleislukemaan (vaimikäsenyolinimeltään?)
740 GLE meni ensimmäiset 300.000 km 9.1 sadalle keskiarvona.
Suorakylki-V70 ajoin vuoden keskiarvoksi 7.9 sadalle ja sen vuoden ajomäärästä tuli n. 10% joko perävaunu perässä tai katolla joko suksiloota tai kanootti. Jatkossa kaasuläpän softanvaihto paransi toimintaa alakierroksilla, mutta ei ilmaiseksi, vaan kulutus nousi jonkin verran yli kasin. Samalla tosin ratin taakse istui myös usein nuorempia kuljettjia. Normi tuolle autolle on 8.6.
Vaimo ajaa S80 myös alle normin, mutta se perustuu jo kevytkenkäisyyteen ja suoraa tietä cruise päällä ajettavaan työmatkaan, jossa Volvon (huonon) automaatin kova kulutuspenalty ei näy kovin pahasti, kun turbiini on lukittuna melkein koko matkan.
Hyvät kuskit ja autot kunnossa? Ihan vähän sitäkin, mutta avainsana on silti Pohjanmaa.
Jos ajelee pääosin maantiellä, niin eikö silloin kuuluisi puhua normin maantiekulutuksesta? Syklin yhdistetystä lukemasta ajan suhteen kaksi komasosaa syntyy kaupunkiajosta.
Aika "eko" tuollainen astra, siis viekö ihan oikeesti melkein kympin sataselle? Toisaalta tuon versonkin kulutus melko reipas (ajaako nuoriso noilla). Itsellä ollut juuri samanlainen ja pääsin aina alle 7litran kesällä ja talvellakin helposti alle 8litran.
Itsellä samaa kokoluokkaa oleva diesel volvo ja nyt 20-35asteen pakkasilla vienyt 4,2litraa/100km sisältäen eberin käytön.Tänään tankkasin 46litraa(korkiin saakka niinkuin aina) ja kilometrejä edellisestä tankkauksesta hieman vajaa 1100km.
Kesällä sama auto vien n.3,5-4litraa samassa ajossa.
Laittakaa nyt hyvät ihmiset jotain suojaa sinne keulalle. Volvossakin vaikutti n.litran/100km kulutukseen kun laitoin keulaan umpeen.Näköjään ainakin eberi käy vähemmän kun se on automaattinen ja toimii moottorinlämpötilan mukaan.
Emmännän bensa audi vie n.11-14litraa ja kesäkelissä n.7litraa,
tekniikka tässä kylläkin jo "museo tavaraa" eli 1.8t vuodelta 04.
Ryne:
Pääseehän sillä Versolla matka-ajossa kuutosen lukemilla sekä kesäisin että talvisin, jos reitille ei osu paljoa 120 teitä. Talvella pienemmät nopeusrajoitukset vähentävät kulutusta sen minkä pakkanen nostaa. Pitää ottaa huomioon, että nuo lukemat sisältävät kylmäkäynnistyksiä ja tyhjäkäyntiä esim. lasta viedessä päiväkotiin. Ylipäätään sekalaista ja lyhyehköä ajoa. Toisinaan joutuu lähtemään lämmittämättä moottoria ja toisinaan "saa" lämmittää surkeilla (molemmissa) säteilylämmittimillä joiden käyttöä ei käynnistyksessä huomaa juuri mitenkään. Tilanne olisi aivan toinen, jos mittarin vain nollaisi matka-ajoon lähtiessä ja esittelisi niitä lukemia.
Toyota on ilmoittanut, että sen hyötysuhdetavoite sekä diesel- että bensamoottorien osalta on 50%. Ehkä vihjeen siihen, miten molempien moottorien hyötysuhdetta voidaan nostaa antaa Mazda. Sen Skyactive-teknologiassa moottorien puristussuhde on 1:14 , oli kyse sitten bensa- tai dieselmoottorista.
740 GLE:
Mielenkiintoista tässä onkin se, että ilmoitetut kulutukset ovat 6,7 litraa bensa ja 5,3 litraa diesel. Eroa on siis vain 1,4 litraa. Kovemmassa rasituksessa diesel vie vain 1,7 litraa enemmän kuin on ilmoitettu ja bensa vie 3,3 litraa enemmän. Normaaliajossa diesel menee vähän alle ilmoitetun ja bensa ylittää sen, jollei aja oikein oikein tarkasti. Tuossa on juuri se käytännön ero. Toinen suuri ero on se, että autoissa on samansuuruinen tankki, dieselillä vaan pääsee helposti yli 1200 km tankillisella kun bensalla tekee tiukkaa 1000 km. Tuo pitkä toimintasäde on iso mukavuustekijä paljon ajavalla.
Mutta ihan tyytyväinen olen bensa-autooni, ei siinä mitään. Kulutuspuoli on takavuosista muuttunut jonkin verran, mutta ei kuitenkaan mihinkään mullistaviin sfääreihin. Pääsi niillä aiemmilla 2litran bensakoneisilla perheautoillakin alle 8 litran kun ajoi siististi. Tehoiltaan tämä nykyinen vastannee 10 vuoden takaista 2.2 litraista.
NHB:
Rouvan auton lukemat selvästi ovatkin paljolti maantieajoa.
Kuten lukemistakin näkee, on minullakin taajama-ajoa varmaan jopa hieman alle puolet. Työmatka on silti enimmäkseen taajama-merkin vaikutusalueella, matkalla on 4 liikenneympyrää ja 2 liikennevalot ja suurin rajoitus on 60, joten itse en oikein miellä omaa ajamistani maantieajoksi.
Pointtini olikin siinä, että vaikka ei omassa ympäristössään omalla ajotavallaan oman autonsa kuntoisella vehkeellä pääsisikään normilukemiin, ei kannata silti kuvitella että se olisi mahdotonta.
AkiK:
OK, tuota en miettinytkään, vaan oletin jostain syystä myös bensakoneen olevan lähempänä omaa normiaan, vaikket niin sanonutkaan.
Tuossa dieselissä totetuu omaa havaintoani paremmin se perinnedieselin periaate, että ajotapa ja olosuhteet eivät vaikuta kulutukseen paljoa.
Minun tapauksessani tehokas sähkölämmitys, rajoittamaton vääntökäyrä, pätkäajon usein toistuva hiukkassuodattimen regenerointi ja suunnilleen suurimman tarjolla olevan vierintävastuksen tarjoavat talvirenkaat nostavat talvikulutusta selvästi. Vaan itsepä tuon valitsin, joten turha valittaa
Tuli todistettua noiden normien paikkansa pitämättömyys viimekesä toisellakin autolla.
Vaimolla vw polo 1.6tdi,75hv versiona,lähes pelkkää maantieajoa n2000 km ja kulutus reissulla 4.1L/100km,normien mukaan maantie ajokulutus 3.2L/100km on täysin tavoittamaton lukema!Voisi onnistua jos ajaa 60-70km/h,ehkä,ei edes kiinnosta kokeilla.
Sweedu:
Tässä on yksi nyrkkisääntö: Mitä pienempi auton normikulutus on, sitä vaikeampi siihen on päästä. Varsinkin vähän vanhemmilla isommilla autoilla oli helppokin päästä alle normien. Jos taas ottaa tuollaisen nykyisen "ekoauton", sillä pääsee alle normien vain rauhallisessa maantieajossa yrittämällä, ja silloinkin yleensä vain kesällä.
Tähän on ainakin kolme syytä:
1. Autoissa on normipäästöjen alentamiseksi virityksiä, jotka eivät tavallisessa ajossa auta.
2. Talven tai muiden olosuhteiden tuomat suhteelliset häviöt ovat pienikulutuksisessa autossa suurempia.
3. Autoissa on paljon enemmän erilaisia muita kulutuskohteita: ilmastointi, sähkölämmitys, muut sähkövempeleet.
Ja sitten tietysti eri ihmisillä on kovin eri kokemus. Kaksikymmentä kilometriä pohjalaista maantietä 60:n ja 80:n rajoituksilla rauhallisesti ajellen menee kovinkin alhaisella kulutuksella. Sama kaksikymmentä kilometriä Helsingissä katuverkostossa ja tempoilevilla isoilla teillä vähän reippaalla ajotavalla on ihan eri asia. Tässä vielä eri autojen erot korostuvat - jollekin autolle kaupunkiajo on myrkkyä, toiselle ei.